Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 184/ / Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Ritva Helminen-Halkola, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmannin ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätökseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 päätti, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. 4 päätti, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Oheismateriaali Selostus - Kaitaa-Iivisniemi, kaavakartta - Kaitaa-Iivisniemi, luonnoksen selostus Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikkaalueeksi omine paikallispalveluineen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lähtökohdat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan valmistelun ja alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on Länsimetron ja länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Länsimetron jatkeen asemiin ja niiden tulevaan maankäyttöön liittyvä ensimmäinen päätös tehtiin, kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta Matinkylään asti toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, että Matinkylän ja Kivenlahden välisen metro-yhteyden suunnittelu on aloitettava niin, että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko. sopimuksen Sopimuksessa ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin. Vireille tulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavasta on laadittu päivätty ja sekä tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Vuorovaikutus Osayleiskaava-aluetta laajemman Finnoon - Kaitaa alueen visiotyö alkoi helmikuussa Kahteen seminaariin ja 12 teematyöpajaan osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. Laaja osallistuneiden joukko edusti lähiseudun asukkaita, järjestöjä, erilaisia toimijoita, yrityksiä, yksittäisiä alueesta kiinnostuneita sekä kaupungin virkamiehiä. Tuloksista koostettiin visioluonnos, joka esiteltiin työpajojen yhteisseminaarissa sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston yhteisseminaarissa toukokuussa. Visiosta nostettiin esiin linjauksia, joiden on tarkoitus toimia tavoitteena ja raamina, kun aluetta suunnitellaan ja rakennetaan seuraavien vuosikymmenten ajan. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tilaisuudessa Uudenmaan ELY -keskus totesi, että hanke on VAT:n ja seudun kehittämistavoitteiden kannalta hyvä ja edelleen, että hyvällä suunnittelulla, osallistamisella sekä toteutuksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tällä kaava-alueella ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta hyvä lopputulos. Lisäksi eri viranomaiset toivat esiin selvitystarpeita liittyen mm. luontoon, liikenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien kaavan tavoitteita ja alueen suunnitteluperiaatteita pidettiin Kaitaan koululla. Yleisöä oli paikalla noin 90 henkeä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoiden lisäksi paikalla oli vastaamassa Länsimetro Oy:n edustaja sekä ryhmätöitä järjestämässä WSP Finland Oy. Tilaisuudessa nousivat esiin alueen mitoitus tavoitteet, nykyisten omakotialueiden kohtalo, alueen muuttumisen aikataulu, virkistysalueiden kohtalo sekä tiedottaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Projektijohtaja Kimmo Leivo piti keskustelutilaisuuden Hannusjärven asukkaille. Paikalla vastaamassa asukkaiden kysymyksiin oli myös kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoita. Asukkaita oli paikalla 20 ja huolenaiheita olivat mm. kaavaprosessin aikataulu, maankäyttösopimukset, voimakas tiivistäminen, virkistysalueiden ja järven säilyminen edelleen asukkaiden käytössä sekä riittävä yhteistyö asukkaiden kanssa.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Haravapalvelun karttapohjainen verkkokysely espoolaisesta asuinympäristöstä teetettiin vuoden 2013 elo-syyskuussa, ja siinä käsiteltiin yleisesti koko Espoota. Kaitaa - Iivisniemi alueelle kohdennettuja kyselyn tuloksia on kerätty ja hyödynnetty osayleiskaavan suunnittelussa. Koko kaavaprosessin ajan on käyty ja käydään neuvotteluja eri lausunnonantajien kanssa. Tämän lisäksi useita yhteistyössä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia on valmistunut ja on vireillä rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa ja niiden tuloksia hyödynnetään kaavan laadinnassa. Alueen kuvaus Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemen kaupunkikuvasta. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu matalahko kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton yli 50 ha laajuinen metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueella on noin asukasta ja 400 työpaikkaa. Alueella sijaitsee Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu. Lisäksi alueella on suomenkielinen päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti, sekä ruotsinkielinen ostopalvelupäiväkoti. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen ostoskeskuksessa. Kaava-alueella sijaitsee yksi isoksi valintamyymäläksi luokiteltava päivittäistavarakauppa, K -market Iivisniemi. Alueella on laajat, monipuoliset virkistysalueet: Hannusmetsä, Kaitaanlaakso, merenranta rantaraitteineen ja Rullavuoren alue. Myös Hannusjärven pohjoisrannalla on virkistysarvoa. Järven itä- ja etelärannat ovat rakennettuja pientaloalueita eivätkä siten yleisessä virkistyskäytössä. Alueen merkittävin virkistysreitti on merenrantaa seuraava Espoon rantaraitti. Kaava-alue sijoittuu Länsiväylän eritasoliittymien Espoonlahdensolmun ja Finnoonsolmun väliin. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee alueellinen kokoojakatu Kaitaantie, joka toimii itä-länsisuuntaisena yhteytenä Finnoonsillan ja Soukanväylän välillä. Kaava-alueen sisäinen liikenne liittyy Kaitaantiehen paikallisten kokoojakatujen sekä tonttikatujen kautta. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. Kaavoitustilanne Osayleiskaavoitusta ohjaavat vahvistetut maakuntakaavat: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. Vaihemaakunta-kaava, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava ja Uudenmaan 3. Vaihemaakunta-kaava. Maakuntakaavoissa osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve -merkintä ja alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Osalla aluetta on tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä ja kaava-alueen läpi kulkee metrolinjaus liikennetunneli -merkinnällä. Lisäksi Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikkaalueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle uutta asukasta eli yhteensä noin asukasta koko osayleiskaavaalueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Villa Rulluddin huvila ja talousrakennukset sekä Villa Marjaranta on asemakaavassa suojeltu sr- suojelumerkinnällä. Alueella on vireillä Kaitaan metroaseman asemakaava, jolla tutkitaan täydennysrakentamista ja tulevan metroaseman yhteyksiä samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Metro Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2013.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen hyväksytyn Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) aiesopimuksen mukaisesti, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli asemakaavan. Kaava on kuulutettu lainvoimaiseksi Kaavassa on esitetty maanalaiset tilat metrotunnelia, metrovarikkoa ja niihin liittyviä tiloja varten. Kaavassa on osoitettu viisi metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Valtuusto päätti , että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Valtuusto päätti hyväksyä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sopimuksen mukaisesti Valtio osallistuu Länsimetronjatkeen kustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella. Samassa kokouksessa valtuusto päätti myös mm. metron rahoituksesta. Matinkylä - Kivenlahti -osuuden työt alkoivat loppuvuodesta Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna Seudullisia suunnitelmia ja päätöksiä MAL Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus on sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistä tahtotilaa kuvaava aikomus. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Espoo sitoutuu omalta osaltaan asunnon vuosituotantoon. MASU Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma 2050 perustuu kuntien ja valtion yhteisesti sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen Maankäyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperi-aatteet ja ratkaisut aikajänteellä 2025, 2040 ja Suunnitelmaluonnoksen mukaan Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava sijoittuu seudun ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle Tälle vyöhykkeelle on perusteltua sijoittaa maankäyttöä koko suunnittelukauden ajan ja tavoitteena on myös, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan näille alueille.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 HLJ 2015 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä sekä MAL -aiesopimusten laadinta- ja seurantaprosessia. Esityksessä vuosina aloitettavista hankkeista on mukana mm. metro Matinkylä Kivenlahti + tie- ja katujärjestelyt. Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Asuntostrategia on valmisteltu samanaikaisesti ja yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman kanssa. Asuntostrategia on tehty voimassa olevan MAL -aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteiden ( ) puitteissa. Asuntostrategia 2025:n, MASU 2050:n ja HLJ 2015 valmistelun keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2050 Helsingin seudun 14 kunnan alueella asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi neuvotellun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti Valtio osallistuu Länsimetronjatkeen kustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella, kuitenkin enintään 240 M ja joka tulee maksettavaksi vuosina Ehtona on että kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen. Lisäksi Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Valtuusto päätti sopimuksen hyväksymisestä Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaupunginhallitus hyväksyi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Kaitaa - Iivisniemi osayleis-kaavan suunnittelun tilannekatsauksen ja antoi seuraavat jatkovalmisteluohjeet: 1 Merkitsi tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päätti, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. 2.5 suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. 2.6 Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannus-arvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Päätökset: Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavan tarkoituksena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen mahdollistetaan esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaitaa - Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita vaan laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa Finnoon puolelle. Kaavaluonnoksen maankäytössä on painotettu 300 m ja 600 m kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen. Espoon valtuuston hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Kaitaan asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi, johon on toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet koko suunnittelualueelta. Suunnitelmassa sallitaan keskustatoimintoja myös Kaitaantien pohjoispuolisilla alueilla ja mahdollistetaan siten näiden alueiden toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Kaavaluonnoksessa on merkitty nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen. Olemassa olevien koulujen aluevarausten ollessa kooltaan huomattavan suuret (4,8 ja 4,4 ha) on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta alueelle uusia kouluvarauksia vaan tulevaisuudessa, kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa koulutilojen lisäämistarpeen, tulee asemakaavalla tutkia mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavan uuden asukkaan asukastavoite tarkoittaa kahden uuden päiväkodin rakentamista. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa, eikä niitä osoiteta erikseen yleiskaavassa. Yleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitseva Villa Rulludd ja sen ympäristö varataan yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Alueella voidaan sallia pienimuotoinen virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva rakentaminen, jolloin alue voi kehittyä osana rantaraitin kehitettävää virkistysvyöhykettä ja palveluita. Aluetta koskee

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti on merkitty kaavaan. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon ja noudatettu pääosin toimenpideehdotuksia joita on esitetty selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (2014). Kaavaratkaisu turvaa alueen tärkeimmät virkistys- ja suojeluarvot, ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Osayleiskaavaluonnos mahdollistaa toteutuessaan noin asukasta koko kaava-alueelle, joista uusia asukkaita noin Osayleiskaavan aluetehokkuus on noin 0,2. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Suunnittelu Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti myös Kaitaan - Iivisniemen alueen suunnittelu perustuu eteläiseen maanalaiseen ratalinjaukseen. Kesällä 2012 tutkittiin kaava-alueen nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia. Raportissa Tiivistyvä Kaitaa, Kaitaa - Iiivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu (Saara Franzen ). Nykyisiä pientaloalueita tarkasteltiin käyttämättömän rakennusoikeuden, täydennysrakentamisen ja rakentamattomien reuna-alueiden osalta. Pientaloalueille laadittiin täydennysrakentamisvaihtoehdot, joiden asukaslisäys, vaihtelee noin uuden asukkaan välillä. Pelkkä pientaloalueiden täydennysrakentaminen ei siten riitä saavuttamaan tarvittavaa väestöpohjaa Kaitaa - Iivisniemi alueella, vaan myös uusia alueita on otettava asuinrakentamiseen. Kaitaantien ja Länsiväylän väliselle alueelle poissulkien Hannuksenpelto II asemakaava-alue tehtiin vaihtoehtotarkastelu: Hannusjärven valuma-alueen, sekä Hannusmetsän rakentamisedellytysten ja vaikutusten selvittäminen (Arkkitehdit Anttila & Rusanen ja Rambol Finland Oy, tammikuu 2014). Työssä tutkittiin 3 vaihtoehtoa: pientalovaltainen, erillisiä kerrostalovaltaisia ja tiivis yhtenäinen kerrostalovaltainen asuntoalue. Vaihtoehtojen asukasluku vaihteli ja uuden asukkaan välillä. Selvitykseen kuului myös nollavaihtoehdon ja eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu sekä suositusvaihtoehdon tarkempi tarkastelu ja jatkotoimenpidesuositukset.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 Samassa yhteydessä laadittiin erillinen hulevesiselvitys (Hulevesien käsittely ja vaikutukset Hannusjärven tilaan, Ramboll) ja esitettiin tarvittavat toimenpiteet, joilla uusi rakentaminen on toteutettavissa Hannusjärven vedenlaatua heikentämättä. Keväällä 2015 Arkkitehtitoimisto B & M Oy tutki eri vaihtoehtoja alueelle, joka käsitti Kaitaan tulevan metroaseman ympäristön, sen läheiset osayleiskaava-luonnoksen mukaiset muuntuvat alueet, sekä Iivisniemen kerrostaloalueen ja sen länsipuolisen kallioalueen (Kaitaan keskustan ja lähiympäristön viitesuunnitelma, ). Viitesuunnitelmassa havainnollistettiin yleiskaavan mahdollistamaa tulevaisuutta yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana. Työssä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista kehitettiin kaksi erilaista suunnitelmaversiota. Kaitaan kaupunkirakenteellisessa tarkastelussa (Sanna Jauhiainen ) tutkittiin koko Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen rakentamis-mahdollisuuksia. Työssä on tarkasteltu mihin ja millä tavalla uusi rakentaminen voisi Kaitaalla sijoittua sekä missä järjestyksessä aluetta voisi rakentaa noin vuoteen 2050 mennessä. Osayleiskaavan suunnittelutyö on tehty kaupunginhallituksessa päätettyjen tavoitteiden mukaisten eri maankäyttövaihtoehtojen vertailulla ja vaikutusten arvioinnilla noudattaen lautakunnan antamia tarkentavia linjauksia. Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu käyttäen hyväksi vuorovaikutuksen kautta osallisilta ja sidosryhmiltä saatua tietoa sekä prosessin aikana valmistuneita selvityksiä. Työtä tehdään yhteistyössä samanaikaisen Metron suunnittelun ja siihen liittyvän asemakaavoituksen kanssa. Tehdyt raportit löytyvät kaavan internetsivuilta: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleisk aavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Selvitykset ja vaikutusten arviointi Kaavaluonnosta varten tehdyt selvitykset perustuvat pääasiassa osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esiin tuotuihin selvitystarpeisiin. Kaava-alueelta on tehty mm. luonto-, kulttuurihistoria-, maisema- ja liikenneselvityksiä. Lisäksi on selvitetty liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista ja osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Hannusjärven tilaan. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon myös kaikki muut aluetta koskevat laajemmat sektoriselvitykset, joita on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvityksiä täydennetään koko

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13 kaavaprosessin ajan mm. osallispalautteessa esiin tulevien selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleisk aavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnit on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä perustuen mm. alueelle laadittuihin selvityksiin ja eri sektoriasiantuntijoiden näkemyksiin. Vaikutusten arvioinneissa on huomioitu kaavatyön kannalta keskeiset sektorit: alue- ja yhdyskuntarakenne, luonto ja luonnonympäristö, maisema ja viheralueet, kulttuuriympäristö, vesistöt ja pohjavesi, maa- ja kallioperä, liikenne ja teknisen huollon järjestäminen, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, turvallisuus ja terveellisyys sekä sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviointia täydennetään ja tarkennetaan suunnitteluprosessin edetessä. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa: - Osayleiskaavaluonnoskartta - Osayleiskaavaluonnoksen selostus - Kaitaan keskustan ja lähiympäristön viitesuunnitelma, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Kaitaan kaupunkirakenteellinen tarkastelu, Sanna Jauhianen, Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 14