HOITOTYÖ ATEKISSA HYKS Leikkaussalit, tehoja kivunhoito (ATeK) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
Hoitotyö HYKS ATeKissa HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) on yksi suurimmista Hyks-sairaanhoitoalueen tulosyksiköistä. HYKS ATeKissa työskentelee liki 1900 henkilöä, joista kolme neljäsosaa on hoitohenkilökuntaa. ATeK koostuu viidestä linjasta: Hoitotyön johto Hoitotyötä johtavat johtava ylihoitaja ja neljä ylihoitajaa. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@hus.fi. Ylihoitaja Puhelinnumero Vastuualue Tarja-Leena Neffling 050 427 9858 Johtava ylihoitaja sekä Kipuklinikan hoitohenkilökunta 1
Anu Meriö 050 427 0965 Meilahden tornisairaalan teho- ja tehovalvontaosastot M1 ja 20 Jorvin sairaalan osasto U2: teho- ja tehovalvontaosasto ja palovammakeskus, Töölön sairaalan teho- ja tehovalvontaosasto Sini-Vuokko Korpela vs. Markku- Tapio Laitila 1.5.2017 30.4.2018 050 466 0823 Peijaksen sairaalan anestesia- ja leikkausosastot K ja L Jorvin sairaalan anestesia- ja leikkausosastot K ja L Jarmo Nivalainen Helena Tuominen 050 427 2334 Töölön sairaalan anestesia- ja leikkausosasto K Töölön sairaalan plastiikkakirurginen anestesia- ja leikkausosasto Herttoniemen sairaalan anestesia- ja leikkausosasto, päiväkirurgia ja kirurgian poliklinikka 050 427 9988 Meilahden tornisairaalan anestesia- ja leikkausosasto Kirurgisen sairaalan anestesia- ja leikkausosasto L Kliiniset asiantuntijat, opettaja, koulutussuunnittelija, laatupäällikkö ja hoitoisuuskoordinaattori HYKS ATeKissa toimii kaksi hoitotyön kliinistä asiantuntijaa, kliininen opettaja, koulutussuunnittelija, laatupäällikkö ja hoitoisuuskoordinaattori: Nimi Nimike Puhelin-numero Vastuualue Outi Kauppi Hoitoisuuskoordinaattori 050 427 9819 Perioperatiivinen hoitotyö Toni Haapa Hoitotyön kliininen opettaja 050 428 7039 Meilahden tornisairaala Kirurgisen sairaalan anestesia- ja leikkausosasto L 2
Margit Pesonen Satu Rauta Annika Björn Laatupäällikkö 050 4271837 ATeK Hoitotyön kliininen asiantuntija Hoitotyön kliininen asiantuntija 050 428 6188 Perioperatiivinen hoitotyö 050 427 2381 Tehohoitotyö Leila Saari Koulutussuunnittelija 050 427 0533 Elvytyskoordinaattori ATeKin toiminta HYKS-alueella HYKS ATeKiin kuuluu useita yksiköitä kuudessa eri sairaalassa: Sairaala Herttoniemen sairaala Jorvin sairaala Kirurginen sairaala Meilahden tornisairaala Peijaksen sairaala Töölön sairaala Anestesiaja leikkausosasto K Anestesiaja leikkausosasto L Teho- ja tehovalvontaosasto Kipuklinikan palvelut 3
Muuttuva työympäristö Toimintaympäristömme muuttuu lähitulevaisuudessa monella tapaa mm. sote-uudistuksen myötä. HUS/HYKS tasolla toimintoja ja päivystystä keskitetään, rakennuskantaa peruskorjataan ja uusitaan. ATeKin toiminnassa nämä merkitsevät väistöjä, muuttoja ja muutoksia. Hoito- ja toimintaprosesseja tulee samanaikaisesti kehittää niin, että toiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus paranevat. Esimerkkeinä tulevaisuuden leikkaussaliympäristön muutoksesta ovat logistiikkapalveluiden ja ns. 23 h -toiminnan kehittäminen. Tehohoidon linjan osastoilla on omat erityistehtävät määräytyen kussakin kiinteistössä hoidettavien potilaiden erikoisalojen mukaan. Teho-osastojen paikka- ja henkilöstöresursseja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Toiminnanohjauksessa käytetään Tehokarttaa. Kipuklinikalla korostuu moniammatillinen ja monialainen työskentelytapa. Kroonisen kivunhoidon (kipupoliklinikka) ja akuutin kivunhoidon (APS) parissa työskentelevien on tulevaisuudessa tiivistettävä yhteistyötään, jotta potilaat saavat parhaan mahdollisen kivunhoidon. Työympäristön fyysinen muutos on vain osa muuttuvaa työympäristöä. Työyhteisöiltä ja työntekijöiltä, samoin esimiehiltä ja johtajilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän kykyä joustaa ja mukautua muuttuviin tilanteisiin. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia työkiertoon ja kannustetaan siihen. Yleistä ATeKin hoitotyöstä Laadukas hoitotyö edellyttää kaikkien hoitotyöntekijöiden sitoutumista sen jatkuvaan, näyttöön perustuvaan kehittämiseen. Hoitotyötä, sen toimintaa, opetusta, tutkimusta ja johtamista ohjaa magneettisairaalamallin mukainen viitekehys (kuva alla), jossa keskeistä on potilaan hoidon hyvät tulokset. Hoitotyölle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, joka tukee osaltaan HUS:n strategisia päämääriä ja avaintavoitteita. 4
ATeKin hoitotyön painopistealueet määritellään em. suunnitelman pohjalta ja sovitaan yhteisistä toimintaa kuvaavista tunnusluvuista. Toiminnan tulokset raportoidaan systemaattisesti ja avoimesti. Perioperatiivinen hoitotyö Perioperatiivinen sairaanhoitaja voi työskennellä leikkaus- ja/tai anestesiaosaston tai päiväkirurgisen yksikön sairaanhoitajana erilaisissa rooleissa joko anestesia- tai heräämösairaanhoitajana, instrumentoivana tai valvovana sairaanhoitajana. Perioperatiivisen hoitotyön tavoitteena on leikkauspotilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja tasapainon ylläpitäminen. Perioperatiivinen hoitotyö on dynaamista ja intensiivistä, jossa nopeat muutokset ja äkilliset tilanteet ovat tavallisia. 5
Hoitohenkilökunnalta edellytetään erilaisia teknisiä työsuorituksia, käden taitoja, nopeaa reagointia ja valmiutta toimia muuttuvissa tilanteissa. Perioperatiivinen hoitotyö ei ole kuitenkaan pelkästään teknistä tietoa ja taitoa vaativaa lääkärin avustamista, vaan siinä kyse on ihmisen auttamisesta ja potilas-hoitaja -suhteeseen sisältyvästä itsenäisestä hoitotyön päätöksenteosta. Tehohoitotyö Tehohoitotyön tavoitteena on auttaa kriittisesti sairasta potilasta selviytymään sairaudestaan ja siihen liittyvistä hoitotoimista, edistää potilaan paranemista tai auttaa häntä kuolemaan arvokkaasti. Tärkeä osa tehohoitotyötä on potilaan läheisten tukeminen. Läheisiä ohjataan myös tukemaan potilasta. Tehohoitotyössä toimivilta sairaanhoitajilta edellytetään erityistä osaamista hyvin teknisessä ja vaativassa ympäristössä. Tehoosastolla on erityinen perehdytysohjelma uudelle sairaanhoitajalle. Kivunhoito ATeKin Kipuklinikassa hoidetaan sekä akuuttia että kroonista kipua. Akuutista, lähinnä leikkauksen jälkeisestä kivusta kärsiviä potilaita varten yksikössä on APS (Acute Pain Service) -sairaanhoitajia. APSvastuulääkärien kanssa he antavat kivunhoidon konsultaatioapua kaikissa Hyksin sairaaloissa. Kipuklinikan vastaanotoilla tutkitaan ja hoidetaan sairauksiin ja vammoihin liittyvää pitkittynyttä kipua. Lisäksi siellä toimii APSjälkipoliklinikka. Kipuklinikan moniammatillisessa työryhmässä toimii eri erikoisalojen lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja ja fysioterapeutti. Tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalvelut (TutKA) TutKA järjestää koulutusta sekä omalle henkilöstölle että laajemmin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutussuunnittelija järjestää hoitohenkilökunnalle elvytys-, simulaatio- ja hätätilakoulutuksia. 6
ATeKissa tehtävää tutkimustoimintaa koordinoidaan TutKAssa. Tutkimusluvat myöntää anestesiologian professori. Hoitotyön osalta tutkijoiden opastamisesta ja tutkimuslupapäätösten valmistelusta vastaavat kliiniset asiantuntijat, kliininen opettaja ja johtava ylihoitaja. Välinehuolto Välinehuolto tukee potilashoidon eri vaiheita asiantuntevasti, turvallisesti ja tehokkaasti. Se tuottaa tuloksellisesti välineiden puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointipalveluja sekä valmiita desinfioituja tai steriloituja välinepakkauksia. Välinehuollolla ja sen henkilöstöllä on tärkeä asiantuntijatehtävä potilaan hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisytyössä. Terveysalan opiskelijoiden ohjaus HYKS ATeK tarjoaa monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia terveysalan opiskelijoille. ATeKin opiskelijaohjauksella vastataan terveysalan koulutuksen tavoitteisiin, varmistetaan tulevien työntekijöiden osaamista ja vahvistetaan ATeKin vetovoimaisuutta. Henkilökunnalla on opetus- ja ohjausvelvollisuus. Ensisijaisesti ATeKissa harjoittelee neljän pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun opiskelijoita (Arcada, DIAK, Laurea ja Metropolia). Lisäksi opiskelijoita tulee eri puolilta Suomea, kansainvälisen vaihdon kautta ja toisen asteen oppilaitoksista. Harjoittelujaksojen lisäksi yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa tehdään opinnäytetöiden ja erilaisten kehittämishankkeiden osalta. Opiskelijaohjaajilla on käytössään hoitotyön kliinisten opettajien tuen lisäksi Opiskelijaohjauksen käsikirja, johon on koottu opiskelijaohjauksen yhtenäiset periaatteet ja käytänteet. ATeKissa seurataan ja kehitetään opiskelijaohjauksen laatua systemaattisesti mm. CLESopiskelijaohjauksen laatukyselyn avulla. 7
Henkilöstöjohtaminen ATeKin henkilöstöjohtamisen periaatteet pohjautuvat HUS:n henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. HUS-tasolla henkilöstöjohtamisessa keskeistä on henkilöstön riittävyys ja rekrytointi, vuorovaikutteinen johtaminen, osaaminen, työhyvinvointi ja työsuojelu. ATeKin henkilöstöjohtamisen painopistealueet ovat: 1. Hyvä johtaminen korostuu jatkuvissa muutoksissa. Lähiesimiehet osallistuvat HUS:n johtamiskoulutuksiin ja heillä on mahdollisuus saada työnohjausta. 2. Vahva, eettinen ja osallistava johtaminen tukee moniammatillista asiantuntijayhteisöä. Asioita pyritään ratkaisemaan moniammatillisesti, ja kaikki tietävät perustehtävänsä. Asioista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti. Kunkin työntekijän voimavarat huomioidaan. 3. Henkilöstörakenne ja -mitoitus vastaavat potilaiden hoidon tarvetta. 4. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja se sisältää oppilaitosten tarjoaman koulutuksen lisäksi myös HUS:n oman laajan koulutustoiminnan. ATeK järjestää Taitava perioperatiivinen sairaanhoitaja -koulutusta ja Taitava tehohoitaja -koulutusta. Näyttöön perustuvaa toimintaa kehitetään. 5. Henkilökunnan työhyvinvointia seurataan vuosittain. Työhyvinvointi muodostuu turvallisesta työympäristöstä, luottamuksen ilmapiiristä ja yhteisestä arjesta. Henkilöstöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin asioihin. Työsuojelu ja työterveyshuolto tukevat niin esimiehiä kuin työntekijöitä. Tavoitteena on, että ATeKissa työntekijöillä on mahdollisuus tehdä mielekästä, tuottavaa ja turvallista työtä kollegiaalisten työkavereiden ja oikeudenmukaisten johtajien kanssa. 8
Yhteistoiminta Lakiin perustuvan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua työyhteisön toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön. Henkilöstön tulee myös saada tietoa työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. Välitöntä yhteistoimintaa toteutetaan yksittäisen työntekijän ja esimiehen välillä käytävällä keskustelulla, johon työntekijä voi pyytää avuksi tukihenkilön. Myös kehityskeskustelut kuuluvat välittömän yhteistoiminnan piiriin. Välitöntä yhteistoimintaa toteutetaan työpaikkakokouksissa, yhteistyökokouksissa sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. Työyhteisön työsuojeluyhteistyöstä huolehtivat osastonhoitaja ja henkilöstön valitsema edustaja ns. työsuojeluparina. Edellä mainittujen tahojen lisäksi yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvat tulosyksiköiden yhteistoimintaryhmät, sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnat sekä yhtymätason henkilöstötoimikunta. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu Terveydenhuoltolain (1326/2010, luku 1, 8 ) mukaan Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Potilasturvallisuustyön tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas saa tarvitsemansa, vaikuttavan, oikean ja oikea-aikaisen hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 9
HUS:ssa potilasturvallisuustyö perustuu HUS:n hallituksen hyväksymään vuosittain päivitettävään koko sairaanhoitopiiriä koskevaan potilasturvallisuussuunnitelmaan. Potilasturvallisuustyö on toiminnan jatkuvaa kehittämistä, turvallisuuden ylläpitämistä ja riskienarviointia. Tavoitteena on estettävissä olevien, hoidosta aiheutuvien haittojen minimointi. Potilasturvallisuuden osa-alueista ATeKissa korostuvat tiedon kulku, lääkehoidon ja laiteturvallisuus. Potilasturvallisuuden parantaminen perustuu potilaslähtöiseen moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Vaaratapahtuma on potilaan turvallisuuden vaarantama tapahtuma. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointityökalu. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. HaiPro-ilmoitusten avulla voidaan tunnistaa potilaan hoitoon liittyviä piileviä riskejä, kehittää toimintaa ja ennaltaehkäistä vaaratapahtumia. HUS:ssa tehdään joka toinen vuosi potilasturvallisuuskulttuurimittaus. Myönteinen potilasturvallisuuskulttuuri edistää potilasturvallisuutta ja koostuu seuraavista asioista: kaikki työntekijät hyväksyvät oman vastuunsa potilaiden turvallisuudesta turvallisuus asetetaan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden edelle turvallisuuspoikkeamien tunnistamiseen kannustetaan yksikkö tukee järjestelmälähtöistä virheistä oppimista hyviksi koettuihin turvallisuusjärjestelmiin panostetaan voimavaroja. ATeKiin on nimetty laatupäällikön lisäksi laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä. Tavoitteena on aktiivisesti edistää hoidon turvallisuutta ja laatua HUS:n potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti ja sen lisäksi tunnistaa myös oman tulosyksikön kehittämiskohteita. TERVETULOA HYKS ATeKilaisten joukkoon! 10
HYKS ATeK Hoitotyön johto käyntiosoite: Meilahden tornisairaala, 15. krs Haartmaninkatu 4, Helsinki postiosoite: PL 340, 00029 HUS www.facebook.com/hyksatek www.hus.fi Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711 www.facebook.com/hus.fi twitter.com/hus_uutisoi www.youtube.com/husvideot www.issuu.com/husjulkaisut HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan lähes 1,6 miljoonalle asukkaalleja vastaamme joidenkin erityisalojen sairaanhoidostavaltakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on yli 1,9 mrd. euroa ja palveluksessamme on noin 22 000 ammattilaista. HUS on savuton. taitto ja kannen kuva: Johanna Kojola 3/2017