HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA



Samankaltaiset tiedostot
KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

Osa 1 Koulu työyhteisönä

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

TOISIN KATSOMISEN MAHDOLLISUUS Kaisu Viittala KT, Elto, lehtori Tampereen Yliopisto, Opettajankoulutus, Varhaiskasvatuksen yksikkö

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja gsm

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma )

Esityksen sisältö. Kumppanuusajattelu ja yhteisöllisyys Uudenlainen työorientaatio Yhteisen käsitepohjan luominen Tutkimuksellinen ote kehittämiseen?

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, KEVÄT 2017 PÄIVITETTY

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, KEVÄT 2016 PÄIVITETTY

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Koulutuskeskus Sedun ja ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö YTY-hankkeessa vv

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, KEVÄT 2018 PÄIVITETTY

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Lapsen vai aikuisen ongelma?

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma

SISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

ERILLISTEN ERITYISOPETTAJAN OPINTOJEN VALINNAT 2004 KIRJAKOE ke klo 14-17, Porthania ls I, Yliopistonkatu 3

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus -yleisiä lähtökohtia opetussuunnitelmatyöhön

40. vuosikerta Kasvatusopillisen aikakauskirjan 146. vuosikerta Kasvatus ja koulun 95. vuosikerta. Joel Kivirauma 107 Erityispedagogiikan teemat

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT, SYKSY 2017 PÄIVITETTY

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Kohtaamisia opinpoluilla

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Ilmoittautuminen alkaa Korpissa ma klo

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä Helsingin kaupungin koulut

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Erityispedagogiikka Moninaisuus ja erityisyys

Vammaisuus ja oikeudenmukaisuus. Studia Generalia Argumenta Simo Vehmas

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Erityinen tuki-webinaari

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

erityisohjauksen kehittämiseen

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ERITYISPEDAGOGIIKKA PERUSOPINNOT 25 OP

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9 (3), 23-27/ISSN / OKKA-säätiö 2006/

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

Transkriptio:

3 SISÄLLYS Kirjoittajat.................................... 11 Esipuhe....................................... 13 Pirkko Virtanen Johdanto..................................... 20 I HISTORIALLISIA KEHITYSLINJOJA.............. 26 Erityispedagogiikka ennen ja nyt................ 26 Kari Tuunainen Johdanto....................................... 26 Kehityksen vuosikymmenet....................... 28 Niilo Mäki erityispedagogiikan grand old man (1902 1968).................................... 31 Erityispedagoginen tutkimus vahvistuu............. 33 Erityispedagogiikan profiilin muutoksia............. 34 Lopuksi........................................ 38 lähteet......................................... 39 Erityispedagogiikan kohderyhmät tieteenalan määritelmissä, tutkintovaatimuksissa ja opinnäytetöissä............................... 40 Tarja Ladonlahti & Raija Pirttimaa Erityispedagogiikan kohderyhmät osana tieteenalan määrittelyä..................... 40 Mistä perusta erityispedagogiikkaan?............... 42 Sielullisesti poikkevista erityistä tukea tarvitseviin.................................... 45 Lopuksi........................................ 49 lähteet......................................... 52 kouluttajana.......... 54 Esko Holopainen, Antti Luokola & Eino Niemelä Johdanto....................................... 55

Erilliset erityisopettajan opinnot................... 55 Erityispedagogiikan koulutusohjelma vuosina 1979 95: erityisopettajan suuntautumisvaihtoehto ja yleinen suuntautumisvaihtoehto.......................... 62 Erityispedagogiikan opetussuunnitelma vuodesta 1995.................................. 64 lähteet........................................ 66 Logopedia yliopistollisena oppiaineena sekä osana erityisopettajan koulutusta ja kliinisiä puheterapeuttikursseja........................ 67 Riitta Nissinen & Annikki Riitesuo Logopedian uho ja tuho........................... 67 Kliiniset puheterapeuttikurssit 1976 1988........... 71 lähteet......................................... 73 Opinnäytetutkimuksen määrästä ja laadusta.... 74 Markku Leskinen Tutkimustraditiot väitöskirjatutkimuksissa.......... 74 Tutkimuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä.......... 79 Tutkimuksen kohde............................. 82 Tulevaisuuden visioita........................... 83 lähteet........................................ 84 II ERITYISKASVATUKSEN MERKITYS JA ARVOPOHJA............................... 88 Vammaiseksi nimeämisestä vammaisuuden luomiseen.................................... 88 Tanja Vehkakoski Johdanto...................................... 88 Vammaisuus sosiaalisena konstruktiona............ 89 Vammaisuus sosiaalisten esteiden seurauksena...... 91 Vammaisuus kielenkäytössä...................... 92 Erityiskasvatus vammaisuuden luojana............. 94 lähteet....................................... 100 4

5 Vammaisuuteen liittyvien rajoitteiden vähentäminen Yksilöön ja yhteisöön kohdistettavien toimenpiteiden moraalinen oikeutus........... 103 Simo Vehmas Vammaisuuden sosiaalinen selitysmalli............ 103 Vammaisuus: puhtaasti sosiaalinen konstruktio?..... 106 Onko vammaisuus poistettavissa yksinomaan yhteisöä muuttamalla?.......................... 108 Vammaisuus toivottava vai ei-toivottava ominaisuus?................................... 110 Vammaisuus ja hyvinvointi....................... 114 Yleispätevien moraalinormien välttämättömyys...... 116 Yksilön ja yhteisön erityiset tarpeet.............. 118 Lopuksi....................................... 120 lähteet........................................ 120 Käyttäytymisen ongelmat ja niiden luokittelu... 123 Matti Kuorelahti Tarvitaanko luokittelua ja diagnooseja?............ 124 Mihin käyttäytymishäiriöiden diagnosointia ja luokittelua tarvitaan?........................... 125 Ulospäin suuntautunut häiriökäyttäytyminen....... 127 Tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö............. 128 Käytöshäiriö................................... 131 Uhmakkuushäiriö (oppositional defiant disorder)..... 132 Kriteerien kritiikkiä............................ 132 Lopuksi....................................... 133 lähteet........................................ 134 Erityisopetuksen ja yleisopetuksen integraatio opettajien silmin.............................. 136 Sakari Moberg Johdanto...................................... 136 Mistä integraatioideologiassa on kysymys?.......... 137 Erityisopetuksen oppimisympäristöt Suomessa...... 143 Integraatio ja sen tavoittelu opettajien silmin........ 147 Johtopäätökset................................. 155 lähteet........................................ 158

Erityisopetus koulu-organisaation patologiana. 162 Timo Saloviita Johdanto..................................... 163 Sosiaalisten järjestelmien legitimaatio............. 163 Hyvinvointipalvelut hallitsemismentaliteettina...... 165 Erityisopetuksen ammatilliset perusolettamukset.... 165 Kaksi erityisopetuksen legitimaatiodiskurssia....... 168 Erityisopetuksen dekonstruointi.................. 171 Erityisopetuksen tehottomuus.................... 174 Professionaaliset edut........................... 176 Erityisopetuksen elinvoimaisuus.................. 177 lähteet....................................... 179 Kurinalaisuutta ja taakan siirtoa koulun oppimisvaikeudet erityiskasvatuksen tarpeen määrittäjinä.................................. 182 Aimo Naukkarinen Retoriikkaa vai todellista toimintaa?............... 182 Niin toimit kuin uskot.......................... 184 Perinteinen vai uudistuva koulu?................. 185 Erityiskasvatuksellisten palvelujen tarpeen luominen taakkaa siirtämällä............................. 188 Systeeminen ajattelu koulussa.................... 194 Kurinalaisuudesta tarkoituksenmukaisuuteen...... 196 Oppiva organisaatio ja oppijan yksilöllisyyden kohtaaminen.................................. 197 Lopuksi...................................... 199 lähteet....................................... 200 Normaali erityisopetuksen piilo-opetus suunnitelmana............................... 203 Joel Kivirauma Johdanto..................................... 200 Ruumiista sieluun, poissulkemisesta itsevalikointiin. 206 Normaali luokittelukamppailun keskiössä.......... 208 Entiset käytännöt - uudet nimitykset?............. 211 lähteet....................................... 214 6

7 III ERITYISKASVATUKSEN YKSILÖLLISET OHJELMAT..................... 216 Henkilökohtainen opetussuunnitelma.......... 216 Oiva Ikonen Johdanto...................................... 216 HOPS mikä se on?............................ 219 Henkilökohtaisen opetussuunnitelman sisällöt....... 221 Opetuksen suunnittelu ja toteutus................. 222 Oppimistehtävät ja ympäristö materiaaleina........ 226 Yhteistyö on toimivan suunnittelun avain........... 227 Miksi henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään?. 228 Pohdinta...................................... 229 lähteet........................................ 231 Opetussuunnitelmien toteuttajista oman työn kehittäjiksi reflektoinnin avulla................ 232 Elina Oksanen Miksi uudistumiseen tarvitaan reflektointia?........ 232 Miksi opetuksen mukauttaminen oppimisedellytyksiä vastaavaksi ei mahdollistanutkaan optimaalista oppimista?.................................... 234 Miksi henkilökohtainen opetussuunnitelma ei tuottanut toivottuja tuloksia?..................... 236 Miksi Piaget n konstruktivismi ei ollutkaan riittävä lähtökohta ymmärtämiselle?...................... 239 Miksi opettajat eivät reflektoi?.................... 242 lähteet........................................ 243 Erityispedagogiikka tasoittaa tietä työelämään. 246 Ulla Lehtinen Tuettu työllistyminen........................... 246 Uutta palveluajattelua.......................... 247 Yksilöllistä tukea työllistymisen eri vaiheisiin....... 248 Käyttäjäkeskeisyys tuetun työllistymisen lähtökohtana 249 Tuettu työllistyminen erityispedagogisena haasteena. 250 Arviointi ja suunnittelu.......................... 251 Autonomian tukeminen.......................... 252 Työtaitojen ja työelämän valmiuksien opettaminen... 252

Tulevaisuuden haasteita........................ 253 lähteet....................................... 255 Ystävyys ja tuettu yhteisöön liittyminen....... 258 Minna Saarinen Johdanto..................................... 258 Mitä ystävyys on?.............................. 261 Ystävyyssuhteiden merkitys..................... 262 Ystävyys ja kehitysvammaisiksi diagnosoidut ihmiset 263 Ystävyyssuhteiden rakentuminen................. 266 Ystävyyssuhteiden edistämisen keinoja............ 268 Yhteenveto.................................... 271 lähteet....................................... 272 Tietotekniikka kehittyvänä erityiskasvatuksen työvälineenä................................. 276 Ossi Ahvenainen & Timo Ovaskainen Commodoresta multimediaan.................... 277 Erityisopetus tiedon valtatielle................... 279 Erilaisia tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja.... 281 World Wide Web osana oppimisympäristöä......... 285 lähteet....................................... 289 IV VARHAISKASVATUS JA PERHETUTKIMUKSET 288 Kaikki hyvin? Varhaiserityisopetus osana päivähoitoa.................................. 291 Riitta Viitala Johdanto..................................... 292 Lapsen sosiaaliset suhteet, lapsilähtöisyys ja lapsen aktiivinen rooli oppijana......................... 293 Aikuisen merkitys oppimisen tukijana ja aktiivisen kasvuympäristön luojana........................ 297 Varhaiserityisopetuksen haasteita................ 300 lähteet....................................... 301 8

9 Arviointi ja suunnittelu varhaisvuosien erityiskasvatuksen osaprosessina.............. 304 Päivi Kovanen & Annikki Riitesuo Arviointi ja sen perusteet........................ 304 Arvioinnin lapsesta tuottama tieto................. 306 Vanhemmat arvioijina ja yhteistyökumppaneina..... 308 Ekologinen arviointi............................ 309 Kielen ja motoriikan arviointi..................... 310 Suunnittelusta toteutukseen...................... 312 Päätelmät..................................... 313 lähteet........................................ 314 Perhekeskeinen työ varhaisvuosien erityiskasvatuksessa....................... 317 Anja Rantala Varhaisvuosien erityiskasvatus osana pienten lasten moniammatillista kuntoutusta.................... 317 Lainsäädäntö perhekeskeisen työn määrittäjänä..... 319 Perhekeskeisen työn paradigma lasten kuntoutuksessa 321 Ammattilaisten työskentely perheiden kanssa - perhekeskeistäkö?.............................. 322 Äidin ja isän roolit perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä................................... 325 lähteet........................................ 327 Kokonaisnäkemystä vammaisten lasten palveluihin................................... 330 Erja Pietiläinen Johdanto...................................... 330 Yhteistyötä ja asiantuntijuutta.................... 331 Asiakkuus varhaisvuosien erityiskasvatuksessa...... 334 Palaute työn kehittämisen osana.................. 335 Siirtymävaiheet................................ 336 Palveluohjaus lasten ja perheiden palveluissa....... 337 Lopuksi....................................... 338 lähteet........................................ 339

Perhetyötä tekevän ammattilaisen asiantuntijuus puntarissa..................... 341 Päivi Lehtonen lähteet....................................... 347 Minun nimi on Virva, mutta oikeesti minä oon prinsessa! Vammainen ja sairas lapsi leikkijänä.................................... 349 Briitta Hiitola Johdanto..................................... 349 Sairaat ja vammaiset lapset eivät leiki............ 351 Vammainen ja sairas lapsi leikkijänä.............. 353 Kuntouttava ja terapeuttinen leikkiympäristö....... 356 Aikuisen rooli vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen leikissä................................. 358 lähteet....................................... 359 Epilogi 1: Opiskelijana erityispedagogiikan laitoksella.................................... 365 Kaisa Häkkinen & Johanna Lepoaho Opiskelutaipaleen alkumetrit.................... 365 Koulutus opiskelijan silmin...................... 365 Henkilökunnan sitoutuminen opetukseen.......... 367 Aktiivisuuden monet ulottuvuudet................ 368 Erityiskasvatuksen tulevaisuuden haasteet......... 369 Epilogi 2: Erityispedagogiikka eilen, tänään, huomenna................................... 370 Paula Määttä Hakemisto.................................... 388 10

11 Kirjoittajat Ahvenainen, Ossi KT, professori Hiitola, Briitta KM, jatko-opiskelija Holopainen, Esko KL, EO, lehtori Häkkinen, Kaisa Kasv. yo, opiskelija Ikonen, Oiva KT, EO, lehtori Kivirauma, Joel KT, professori Opettajankoulutuslaitos Kovanen, Päivi KM, assistentti Kuorelahti, Matti KM, EO, assistentti Ladonlahti, Tarja KM, assistentti Lehtinen, Ulla Dipl. ped., tutkija Lehtonen, Päivi KM, jatko-opiskelija Lepoaho, Johanna Kasv. yo, opiskelija Leskinen, Markku KT, yliassistentti Luokola, Antti Yo-merkonomi, toimistosihteeri Moberg, Sakari KT, professori Määttä, Paula YTT, professori, laitoksen johtaja