LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN KASVU (tim. Sinikka Mynttinen)
2 SISÄLTÖ 1 Liiketimintasuunnitelma 1.1 Liiketimintasuunnitelman määritelmä 1.2 Liiketimintasuunnitelman merkitys 1.3 Mitä välttää liiketimintasuunnitelmassa? 1.4 Liiketimintasuunnitelman frmaatti 1.5 Viisi askelta hyvään liiketimintasuunnitelmaan 1.6 Mitä asiita tulisi ttaa humin uutta liiketimintaa alitettaessa? 1.7 Valmis liiketimintasuunnitelma 2 Kirjanpit ja kassavirta 2.1 Kirjanpit-saaminen 2.2 Kirjanpitäjän valinta 2.3 Tee itse ma kirjanpitsi 2.4 Kirjanpittavat 2.5 Vervelvllisuuden haasteet 2.6 Tärkeimmät talusraprtit 2.7 Kirjanpidn ja kassavirran tarkistuslista 2.8 Metsäkneyritysten talus ja kannattavuus Sumessa 3 Henkilöstöresurssit 4 Yrityksen laajentaminen 4.1 Avainasiat ennen laajentamista 4.2 Laajentavan yrityksen ngelmia, jtka eivät lleet vielä läsnä start-upissa 4.3 Mtivi avaintyöntekijöitäsi: Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen 4.4 Menestyvien tulsyksiköiden lunti 4.5 Liiketiminnan laajentaminen: Pitkän ajan talussuunnittelu 4.6 Yritysten tavallisimpia ngelmia 4.7 Perussäännöt yrityksen ngelmien hitamiseen 4.8 Metsäknealan kehittäminen Sumessa 5 Yrityskasvun rahitusvaihtehtja 5.1 Jhdant 5.2 Rahitustermien selitteitä 2
3 5.3 Pk-yrityksen rahitusmarkkinat sen elinkaaren eri vaiheissa 5.4 Liiketimintasuunnitelman mukkaaminen sijittajan vaatimusten mukaiseksi 5.5 Velkarahitus 5.6 Päämarahitus Liite 1 Liite 2 Liite 3 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 3
4 1 Liiketimintasuunnitelma Liiketimintasuunnitelma n erittäin hyödyllinen yrittäjille niin heidän liiketiminnan tavitteidensa määrittelyssä ja uudelleen fkusinnissa kuin suunnitteluvirheiden löytämisessä ja niiden krjaamisessakin. Liiketimintasuunnitelma n myös tapa viestiä liike-ideasta investijille. Se n luttamuksellinen asiakirja. Sisältö Mikä n liiketimintasuunnitelma? Miksi liiketimintasuunnitelma tulisi tehdä? Mitä välttää liiketimintasuunnitelmassa? Liiketimintasuunnitelman frmaatti Viisi askelta hyvään liiketimintasuunnitelmaan Mitä asiita tulisi sisällyttää liiketimintasuunnitelmaan? Liiketimintasuunnitelman laatiminen ja muuttaminen 1.1 Liiketimintasuunnitelman määritelmä Liiketimintasuunnitelma n suunnitteluasiakirja, jssa kuvataan yrityksen liiketiminta, sen lähtökhdat ja tavitteet annetulle ajanjakslle. Timiva aikajänne n 2-3 vutta, mutta mnia asiita n visiitava humattavasti pidemmälle. Tämä dkumentti kuvaa liiketiminnan tavitteet, strategiat sekä markkina- ja talusennusteen. Suunnitelma viestii myös liiketiminnan peruselementit lainanantajille sekä muille tahille, antaa phjan liiketiminnan jhtamiselle ja mittapuun, jta pitkin asiiden kehitystä vidaan mitata ja muutksia arviida. Liiketimintasuunnitelman laatimiseen kannattaa ryhtyä erityisesti seuraavissa yrityksen timintaan liittyvissä vaiheissa: Yrityksen perustaminen Strategiaa suunniteltaessa Liiketimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa Rahitusta haettaessa Muutsvaiheessa - kriisitilanne - jhtajan vaihds - uutta liiketimintaa hankittaessa - yhtiöitettäessä liiketiminta-alueita 1.2 Liiketimintasuunnitelman merkitys 4
5 Liiketimintasuunnitelma määrittelee ja fkusi yrittäjän tavitteet käyttäen tarkituksenmukaista infrmaatita ja analyysejä. Se pakttaa miettimään tavitteita ja timintaperiaatteita, kysyntää, asiakkaita, kilpailua, tehkkuutta ja taludellisuutta. Yrittäjältä tyypillisesti edellytetään sitä tärkeissä sidsryhmäsuhteissa, mukaan lukien lainanantajat, sijittajat ja pankit. Liiketimintasuunnitelma vi myös paljastaa aukkkhtia ja/tai heikkuksia yrittäjän suunnitteluprsessissa. Yrittäjä vi myös käyttää hyväkseen liiketimintasuunnitelmaansa pyytäessään mielipiteitä tai neuvja muilta henkilöiltä, mukaan lukien henkilöt jtka työskentelevät yrittäjän khdealalla. 1.3 Mitä välttää liiketimintasuunnitelmassa? Yrittäjän tulisi: asettaa jitakin khtuullisia aikarajja pitkäaikaisillekin tulevaisuuden ennusteille (pitkäaikainen tarkittaa yli vuden mittaista ajanjaksa). On paljn tärkeämpää pysyä lyhyen ajan tavitteissa ja muunnella suunnitelmaa liiketiminnan edetessä. Liian usein pitkän ajan suunnittelu tulee merkityksettömäksi, kska käytössä leva liiketimintaknsepti eraakin suuresti alkuperäisestä knseptista. vara liiallista ptimismia. On syytä lla varvainen ennakitaessa päämatarpeita, aikarajja, myyntiä ja vitta. käyttää yksinkertaista kieltä asiiden selittämisessä. Liiketimintasuunnitelman tulisikin lla helpplukuinen ja helpsti ymmärrettävä. lla luttamatta täysin liiketiminnan ainutlaatuisuuteen, ei edes patentituun keksintöön. Menestyvät yrittäjät vat niitä, jtka alittavat taludellisesti tuttavan liiketiminnan, eivät välttämättä niitä, jiden liiketiminta perustuu suureen keksintöön. 1.4 Liiketimintasuunnitelman frmaatti Liiketimintasuunnitelma n systemaattinen arvi kaikista liiketiminnan kannalta kriittisistä tekijöistä. Ilmaistu visi n tiivis jäsennys liiketiminnan tarkituksesta ja tavitteista. Henkilöstöresurssit: Ylivimaisesti tärkein ainessa yrittäjän menestymiselle n hän itse. Yrittäjän kannattaa kiinnittää humita siihen, miten hänen aikaisemmat kkemuksensa vat svellettavissa uuteen liiketimintaan. Tämän vuksi n syytä laatia ansiluettel itsestä sekä muista henkilöistä, jtka sallistuvat liiketiminnan alittamisprsessiin. 5
6 Js yrittäjältä itseltään puuttuu tait hitaa jtakin liiketiminnan avainaluetta, hänen tulisi sisällyttää tämä seikka myös liiketimintasuunnitelmaansa. Hän vi esimerkiksi lisätä partnerin suunnitelmaansa tai suunnitella palkkaavansa henkilöitä, jilta löytyvät yrittäjältä itseltään puuttuvat taidt. Liiketiminnan kuvaus: Strategiavalinta n yritykselle päävalinta. Strategiseen linjavalintaan sisältyy useita taktisia timenpiteitä. Js taktiset timenpiteet epännistuvat, strategia ei välttämättä tuhudu. Js strategia n valittu väärin, eivät hyvätkään taktiset timenpiteet auta pelastamaan kknaisuutta. Yrittäjän tulisi määritellä ja kuvailla aittu liiketimintansa ja miten hän tarkkaan ttaen aik sitä tteuttaa. Tätä kuvausta laatiessaan hänen tulisi yrittää pysyä mahdllisimman fkusituneena aittuihin khdemarkkinihin. Timintaympäristö: Yrittäjän tulisi esittää perinphjainen kuvaus tulevan liiketimintansa timintaympäristöstä: taludelliset, pliittiset, ssiaaliset ja teknlgiset ympäristötekijät. Kska kaikkia mahdllisia tekijöitä ei vida selvittää, n keskityttävä yritystiminnan kannalta keskeisimpiin tekijöihin. Nykyisten ja ptentiaalisten asiakkaiden tunteminen n keskeinen lähtökhta kehittämistiminnalle. Timintaympäristön ymmärtäminen edellyttää lisäksi timialan ja sen kilpailutilanteen tuntemusta. Kilpailutilanteen tarkastelussa vidaan käyttää esimerkiksi ns. viiden kilpailuviman mallia ja selvittää timialalla j levat yritykset, uusien ja krvaavien tutteiden uhka sekä tutantpansten myyjien valta ja stajien vaikutusvalta. Rahitus, talushallint ja seuranta: Lyhytaikainen rahitus ymmärretään alle vuden ja pitkäaikainen yli vuden mittaiseksi. Yrityksen tulisi lla jka hetki likvidi eli selviytyä maksuvelvitteistaan ja lla pitkällä tähtäyksellä vakavarainen eli slidi. Esimerkiksi investinteja suunniteltaessa tai timinnan laajentuessa rahan tarve kasvaa. On leellista selvittää, miten lisääntynyt rahituksen tarve järjestetään. Yrityksen kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius vat keskeisiä menestymiseen vaikuttavia asiita. Liiketimintasuunnitelmaan tulisi sisältyä yhden vuden kassavirta, jka sisältää päämavaatimukset. Liiketimintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää myös arvi siitä, mitkä asiat vivat mahdllisesti mennä pieleen ja miten nämä ngelmat hidettaisiin. Yrityksen talusseurannan kannalta n lennainen asia, miten talushallint ja seuranta n rganisitu. Tähän liittyy läheisesti knttritimintjen sekä atk:n järjestäminen. Liiketimintasuunnitelmassa vidaan phtia, miten taluden seurantaa visi parantaa. Yrittäjien ei tulisi myöskään unhtaa sisällyttää sekä markkininti- että laajennussuunnitelmiansa liiketimintasuunnitelmiinsa. 6
7 1.5 Viisi askelta hyvään liiketimintasuunnitelmaan Start-up-yrittäjillä n usein vaikeuksia kirjittaa liiketimintasuunnitelmiansa. Seuraavassa n viisi yksinkertaista hjetta: Kirjita auki liiketimintasi perusknsepti. Kerää niin paljn kuin vain mahdllista sekä yleistieta että erityistekijöitä kskevaa tieta liiketimintaympäristöstäsi Fkusi ja jalsta knseptiasi keräämääsi tietn perustuen. Lunnstele liiketimintasi yksityiskhdat. Mitä, missä, miksi, miten lähestymistapa vi lla tässä prsessissa hyödyllinen. Laita liiketimintasuunnitelmasi vakuuttavaan mutn, niin ettei se anna vain sinulle ivalluksia liiketiminnastasi ja auta sinua fkusitumaan, vaan että siitä tulee samaan aikaan myös arvkas työväline sinulle tärkeissä liikesuhteissa. 1.6 Mitä asiita tulisi ttaa humin uutta liiketimintaa alitettaessa? Hyvä liiketimintaknsepti: Kaikkein tavallisin yrittäjien tekemä virhe n väärän liiketiminnan valitseminen. Paras tapa start-up-yrittäjille ppia tulevasta liiketiminnastaan nkin työskentely ennen man yrityksen perustamista jllekin tiselle, jka j harjittaa kyseistä liiketimintaa. Tdellisuuden ja yrittäjällä levan hyvän liiketiminnan käsityksen välillä vi lla suuri er. Markkiniden ymmärtäminen: Hyvä tapa ketella markkiniden ymmärtämistään, n testata tutettaan tai palveluaan markkinilla ennen varsinaisen yrityksen pystyyn pistämistä. Terve, kasvava ja vakaa ala: Humaa, että mnet kaikkien aikjen suurimmista keksinnöistä kuten lentkneet ja autt eivät jhtaneet taludelliseen hyötyyn kvinkaan mnille niistä, jtka yrittivät käyttää hyväkseen näitä suuria edistysaskelia. Ne henkilöt menestyvät, jtka löytävät hyvin taludellisesti tuttavan liiketiminnan riippumatta siitä, vatk he hyödyntäneet suurta keksintöä. Kykenevä ja saava jht: Yrittäjien tulisi etsiä ihmisiä, jista he pitävät, jita he ihailevat, jilla n hyvät eettiset arvt, jilla n täydentäviä taitja ja jtka vat terävämpiä kuin he itse. Heidän tulisi pyrkiä palkkaamaan henkilöitä, jilla n taitja, jita yrittäjältä puuttuu. Yrittäjien tulisikin määritellä mat ainutlaatuiset kyvykkyytensä ja etsiä käsiinsä niitä, jtka pystyvät kääntämään heikkudet vahvuuksiksi. Pätevä talushallint: Useimmilla yrittäjillä ei le kirjanpittaustaa, jllin nämä tehtävät n luntevaa ulkistaa alan ammattilaisille. Jhdnmukainen liiketiminnan fkusinti: Yleensä yrittäjät, jtka erikistuvat jhnkin tutteeseen tai palveluun pärjäävät paremmin kuin yrittäjät, jtka eivät erikistu. Start-up-yrittäjien tulisikin keskittää 7
8 vimavaransa jhnkin, jta he vivat tehdä niin hyvin, ettei heidän tarvitse kilpailla pelkästään hinnan perusteella. Muutsvalmius: Yrittäjien ei tulisi situtua liian aikaisin, vaan säilyttää justava ajattelutapa ja tehdä tarmkkaasti muutksia sillin, kun lsuhteet ja laajeneva tietämys niitä vaativat. Sisällytä suunnitelmat verkkliiketiminnasta: Sekä kuluttaja- että B2B-verkkmyynti tulevat laajenemaan ekspnentiaalisesti tulevana vusikymmenenä. Riskien arviinti: Liiketimintasuunnitelman tteutumista vaikeuttavien riskitekijöiden arviiminen n tärkeää, jtta suunnitelma lisi mahdllisimman realistinen. Liiketimintasuunnitelma kannattaa käydä läpi khta khdalta kriittisesti ja arviida tteutumista uhkaavat tekijät. Samalla vidaan phtia, miten mahdllisten riskien tteutumiseen vidaan varautua. Riskejä analysitaessa n humiitava riskien seurannaisvahingt. Välilliset vaikutukset saattavat lla suuremmat kuin itse vahink. Liiketimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä yritys vi analysida riskinsä stmarkkinilla tutantprsessissa myyntimarkkinilla rahitusmarkkinilla kansainvälistysessä Riskien tunnistamisen ja arviinnin jälkeen päätetään, miten riskit hallitaan. Vaihtehtja vat riskin välttäminen riskin pienentäminen riskin kantaminen riskin siirtäminen Riskinhallintakeinn valintaan vaikuttavat eri keinjen aiheuttamat kustannukset verrattuna riskin tteutumisen aiheuttamiin kustannuksiin. Liiketimintasuunnitelmassa pyritään etsimään ptimaalinen riskinhallintakein. 1.7 Valmis liiketimintasuunnitelma Liiketimintasuunnitelman tulisi lla tiivis ja selkeä. Yrityksestä ja liiketiminnasta riippuen se n pituudeltaan yleensä 10-30 sivua. Hyvä liiketimintasuunnitelma n selkeä lennaiseen keskittyvä lginen ja jhdnmukainen yrityksen jhdn näkemys yrityksen tulevasta kehityksestä tulevaisuutta ennakiva 8
9 asiallinen ja kriittinen riskit tunnistava ja niihin varautuva Liiketimintasuunnitelma ei täysin vastaa tarkitustaan, js se tehdään ensisijaisesti rahittajia varten kuvailee ainastaan tätä päivää aliarvii riskejä n ensisijaisesti markkiniva yritysesite Kirjallisuutta: Grön, H. & Viitanen, T. 2011. Liiketimintasuunnitelma sana yrittäjyyttä. Laureaammattikrkeakulu, pinnäytetyö. Lulasalmi, R. 2012. Liiketimintasuunnitelma alittavalle yrittäjälle.. Laureaammattikrkeakulu, pinnäytetyö. Ruuska, M., Karjalainen, L. & Jhnssn, R. 2001. Miten laaditaan hyvä liiketimintasuunnitelma business plan. Työkirja. 5. uudistettu pains. Finnvera Oyj. Suminen, A. 2003. Riskien hallinta. WSOY. 9
10 2 Kirjanpit ja kassavirta Kirjanpidn saaminen n hyvin tärkeää yrittäjille. Heidän täytyy tietää kaikista yrityksensä liiketapahtumista ja ymmärtää talusraprttiensa sisältöä: tasetta, tulslaskelmaa sekä kassavirtalaskelmaa. Jkaisella instrumentilla n erityinen merkitys, ja ne yhdessä määrittelevät yrityksen taludellisen kunnn. Sisältö Kirjanpit-saaminen Kirjanpitäjän valinta Tee itse ma kirjanpitsi Kirjanpittavat Vervelvllisuuden haasteet Tärkeimmät talusraprtit 2.1 Kirjanpit-saaminen Yrittäjältä vaaditaan ymmärrystä talushallinnsta ja sen välineistä. Yritystä tullaan arviimaan nimenmaan klassisten taluden mittarien avulla: tase, tulslaskelma ja kassavirtalaskelma. Nämä klme mittaria määrittelevät yrityksen taludellisen kunnn. Tässä jaksssa kuvataan miten: tase kert yrityksen arvn. tulslaskelma kert nk yritys vitllinen vai ei. kassavirtalaskelma ennustaa kassan salda tulevaisuudessa. Mittarit auttavat yrittäjiä tekemään parempia päätöksiä, jten yrityksen mistajien täytyy tuntea itsensä sinuiksi mittarien tuttamien arvjen kanssa. Yrittäjät tulevat myös tarvitsemaan kirjanpit-saamista vidakseen arviida kilpailijitaan tai yrityksiä, jita he aikvat staa (tai jtka aikvat staa heidän yrityksensä). Vaikka tätä infrmaatita vidaan saada pörssimeklareilta tai haastattelemalla avainjhtajia, paras tapa ppia menestyneimmistä kilpailijista n lukea heidän vusikertmuksensa. 2.2 Kirjanpitäjän valinta Yrittäjien tulisi knsultida kirjanpidn asiantuntijaa ennen alittamistaan. Tämä vi lla jk yksityisyrittäjänä timiva HTM- tai KHT-tilintarkastaja taikka is tilintarkastusyhteisö, jka vi tarjta asiantuntemusta mnilla eri sa-alueilla. Tällä hetkellä kirjanpitäjille ei le vastaavia kansallisia standardeja kuin HTM- ja KHT-tilintarkastajille, jten usein parasta n etsiä susituksia kirjanpitäjää valitessa. Mnet tilintarkastajat susittelevat yrittäjille henkilöitä, jiden he uskvat vivan auttaa yrittäjiä heidän kirjanpittarpeissaan. Kirjanpitäjien ammattitait vaihtelee niistä jtka ainastaan maksavat laskut tai prsessivat kuitit aina täyden palvelun kirjanpitäjiin, jtka vivat tehdä yhteenvedn verilmitusta varten kaikista kirjanpitaktiviteeteista tilintarkastajille. 10
11 Js yrittäjät tisaalta haluavat jnkun neuvmaan heitä liiketimintjensa rganisinnissa ja tekemään sekä tulver että ennaknpidätysilmitukset, he tdennäköisesti tarvitsevat HTM:n tai KHT:n apua. Palkkakirjanpidsta ja palkkjen raprtinnista n tulssa kk ajan yhä mnimutkaisempaa. Nämä timinnt vidaan kuitenkin teettää alan yrityksillä khtuullisella hinnalla. Tilintarkastajilla vi usein lla myös jkin susitus spivasta palveluntarjajasta. Tavat jilla tilintarkastajat vivat auttaa neuvtteluissa rahittajien kanssa: Ennemmin tai myöhemmin yrittäjät tulevat tarvitsemaan rahitusta start-uprahituslähteidensä lisäksi. Tämän vuksi nkin tärkeää luda pankkisuhteita j ennen tulevien tarpeiden syntyä. Tilintarkastajat vivat: auttaa tekemään kassavirtalaskelmia, jtka ennustavat yrityksen käteistarpeita tulevien kuukausien salta. auttaa tekemään henkilökhtaisen tilinpäätöksen, mukaan lukien taselaskelman henkilökhtaisista varista ja vastattavista yhdessä sellaisen tulslaskelman kanssa, jka näyttää miten suuren kassavirran yrittäjä saa aikaan kuukausittain. auttaa pankille esittäytymisessä. Tämä vi lla erityisen hyödyllistä, js pankilla n llut aikaisempia vastaavia liiketimia tilintarkastajan kanssa. auttaa liiketimintasuunnitelmien viimeistelyssä pankkeja varten. auttaa infrmaatin, mukaan lukien esimerkiksi tilinpäätösraprtit, rganisimisessa näppärään ja järjestelmälliseen mutn. 2.3 Tee itse ma kirjanpitsi! Aivan yrityksen alkuvaiheessa yrittäjän kannattaa kuitenkin perehtyä kirjanpitn ja myös tehdä sitä itse. Se n arvkasta kirjanpitn liittyvien asiakirjjen ja yksityiskhtien ymmärtämiseksi man yritystiminnan näkökulmasta myös jatkssa. Siten yrittäjä vi paneutua paremmin työnjhdllisiin tehtäviin. Mikäli yrittäjä päättää hitaa kirjanpidn itse, kannattaa kuitenkin harkita palkkakirjanpidn ulkistamista kyseisen palvelun tarjajalle. 2.4 Kirjanpittavat Ennen yrityksen perustamista tulee päättää yrityksen kirjanpittapa. On lemassa kaksi vaihtehta: Kassaperusteinen metdi: Tämä n juuri sitä mitä nimikin antaa ymmärtää. Tul syntyy kun saat rahaa ja men kun maksat laskun. Suurin sa palveluyrityksistä timii kassaperusteisesti, kska sitä n helpmpi ymmärtää. Suriteperusteinen metdi: Tässä metdissa tult ja ment kirjataan myyntipäivälle hulimatta siitä, millin rahat saadaan (tai ei saada). Js asiakas ei maksa 30 päivän sisällä, myynti kirjataan silti ylös myyntipäivänä sattuneeksi. Kun rahat saapuvat, myyntisaamisten tili muutetaan käteiseksi. Sama kskee kuluja: Js aiheutat kulun yhdessä kuussa, mutta et maksa sitä 11
12 ennen kuin seuraavassa kuussa, kulu kirjataan silti ylös sen kuukauden kuluna, jna se aiheutettiin. Js timintaasi kuuluu valmistustutanta tai varastn ylläpita, verttaja yleensä vaatii suriteperusteisen metdin nudattamista. Erillisten liiketiminta-arkistjen pit Vaikka kyseessä lisi pienyrityksen perustaminen ja yrittäjä tulisi lemaan aina mistaja, yritykselle tulisi perustaa yritystili ennen liiketimintjensa alittamista, sillä liiketimintatietjen erillään pit henkilökhtaisista tiedista n tärkeää. Yrityksen kirjanpitäjä vi auttaa suunniteltaessa, mitä tilejä yritykselle perustetaan. 2.5 Vervelvllisuuden haasteet Vervelvllisuus saa aikaan paljn haasteita, jtka yrittäjän ja hänen kirjanpitäjänsä tulee pystyä hitamaan. Tulvert Js yrittäjä alittaa ainana mistajana, hän raprti liiketiminta-aktiviteettinsa elinkeinverilmituksessa. Aina mistaja ei maksa ainastaan päämaverja liiketiminnan tulista, vaan hän maksaa myös ssiaaliturvamaksua näistä tulista. Se raprtidaan erillisenä sana tulverilmitusta. Ssiaaliturvamaksu vi lla yllätys uudelle pienyrittäjälle, jka ei dttanut jutuvansa maksamaan nin 15 % netttulistaan ssiaaliturvamaksuina päämaverjen lisäksi. Avimena yhtiönä tai kmmandiittiyhtiönä timiminen ei vapauta vastuunalaisia yhtiömiehiä ansitulverista. Ennaknpidätykset Js yrittäjällä n työntekijöitä, hänen kirjanpitäjänsä vi auttaa arviimaan tarvittavien ennaknpidätysten suuruutta, mikä pulestaan auttaa yrittäjää ennaknpidätysten tilittämisessä verttajalle. Yrittäjä vi jutua maksamaan muitakin verja, jtka liittyvät hänen liiketimintansa erikispiirteeseen. Sisäinen valvnta Sisäinen valvnta viittaa siihen, mitä tarvitaan sellaisten varjen hitn, jssa raha vaihdetaan jk käteisen, shekkien tai luttkrttien mudssa tutteisiin ja palveluihin. Tavitteena n varmistaa, että yritys saa kaiken tuln ilman että mitään siitä n kavallettu pis tuhlaamalla, varmattmuudella, petksilla tai epärehellisten työntekijöiden timesta. Neljännesvusi-ilmitukset Neljännesvusi-ilmitukset kstuvat pääasiassa ennaknpidätysten ja arvnlisäverjen ilmituksista. Start-up-yritysten täytyy jättää neljännesvusittain ilmitus ennaknpidätyksistä, ja lähettää rahat, jita yritys n pidättänyt työntekijöiden palkista sekä työnantajan suuden ssiaaliturvamaksuista valtille. Samin tilitetään tulvert ja työttömyysturvamaksut, jita työnantajat maksavat valtille. On hyvin tavallista, että start-upeilla n puutetta käteisestä. Vervelvtteiden maksua ei kuitenkaan pidä siirtää käteisvarjen turvaamiseksi. Pankkitilin täsmäys Kuten j aikaisemmin neuvttiin yrittäjän n perustettava erillinen yritystili yritykselleen, 12
13 jtta liiketiminnan kuluja ja tulja lisi helpmpi seurata. Tämä pankkitili täytyy täsmätä vähintään kerran kuukaudessa, kun yrittäjä saa tilitteen pankiltaan. Yrittäjä vi säästää paljn rahaa tekemällä tämän itse. Täsmäys merkitsee pääkirjanpidn määrittämän pankkitilin saldn vertaamista tilitteen lppusummaan. Humin täytyy myös ttaa mikä tahansa näistä kahdesta saldsta löytyvä eravaisuus, jka jhtuu maksumääräyksistä, jtka yrittäjä n kirjittanut, mutta jita pankki ei le vielä varmistanut. Js tästä n kyse, pääkirjanpidn sald n alempi kuin tilitteen lppusumma, kska pankki ei le vielä nähnyt jitakin maksumääräyksiä. Tämän vuksi nkin tärkeää, että nämä, vielä perimättömät maksumääräykset vähennetään pankkitilin saldsta ja lpputulsta verrataan pääkirjanpidn saldn. Kun nämä kaksi vat yhtä suuria, vidaan sana, että tili n täsmätty. Henkilökuntaetuplitiikka Kun työnantaja palkkaa uusia työntekijöitä, hänen täytyy päättää: Miten mnta tuntia työntekijät tulevat työskentelemään? Mihin lmiin he vat ikeutettuja? Mikä yrityksen lmaplitiikka n? Haluaak työnantaja tarjta työntekijöilleen sairausvakuutuksen? Minkälaisia vakuutuksia yritys tulee tarjamaan. Mikä n yrityksen sairauslmaplitiikka? On lemassa paljn eri lähteitä, jtka auttavat yrittäjiä näiden päätösten tessa. Näitä vat: Kirjanpitäjä ja lakimies Tiset yrittäjät, jilla n j kkemusta alasta, ja vivat siksi auttaa uusia yrittäjiä heidän henkilökuntaetuplitiikkansa määrittelyssä. Mikä n timinut samanlaisissa yrityksissä aiemmin, n tdennäköisesti hyvä tapa edetä, jtta lisit kilpailukykyinen tisten samalla alalla levien yritysten kanssa. Järjestöt, jtka vivat lla avuksi henkilökuntaetuplitiikan määrittelyssä. 2.6 Tärkeimmät talusraprtit Tase Tase n yhteenvet ja tilannekatsaus. Se mittaa yrityksen maisuuden ja velkjen arva tiettynä ajankhtana. Tase n jaettu kahteen pääsin: vastaavaa sekä vastattavaa. Vastaavaa-pulella (aktiivat) esitetään yrityksen maisuus jaettuna pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Vastattavaa-puli (passiivat) sittaa rahan lähteet. Taseen rakenne n esitetty alla. Kyseessä kirjanpitasetuksen mukainen lyhennetty tase, jka kskee pieniä kirjanpitvelvllisia. Suurten kirjanpitvelvllisten n esitettävä tase tarkemmin eriteltynä. Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettmat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 13
14 Sijitukset Vaihtuvat vastaavat Vaiht-maisuus Saamiset; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen Rahitusarvpaperit Rahat ja pankkisaamiset Vastattavaa Oma pääma Osake-, suus- tai muu vastaava pääma Ylikurssirahast Arvnkrtusrahast Käyvän arvn rahast Muut rahastt Edellisten tilikausien vitt (tappi) Tilikauden vitt (tappi) Tilinpäätössiirtjen kertymä Paklliset varaukset Vieras pääma; lyhyt- ja pitkäaikainen erikseen Vastaavien kknaissumma n aina yhtä suuri kuin vastattavien kknaissumma, mitä kutsutaan kaksinkertaiseksi kirjanpidksi. Taseeseen merkityt varallisuusarvt eivät välttämättä vastaa maisuuden käypiä arvja (markkina-arvja). Omaisuuden arv taseessa n tavallisesti pienempi tai krkeintaan yhtä suuri kuin sen käypä arv. Yhtiön vertus ei perustu taseeseen vaan tulkseen. Taseella n kuitenkin merkitystä yhtiön mistajien vertuksessa, sillä yhtiön varallisuus vaikuttaa mm. mistajien sink-, lahja- ja perintövertuksessa. Tase vaikuttaa myös siihen, kuinka paljn varja yhtiö vi jakaa mistajilleen esimerkiksi sinkina. Kun pankit katsvat talusraprttia, ne vat kiinnstuneita erilaisista taluden suhdeluvuista. Suhdeluvut auttavat sittamaan liiketiminnan taludellisen vahvuuden ja sen, miten yritys vi hitaa velkjen takaisinmaksun. Yrityksen ma pääma kiinnstaa tyypillisesti pankkeja. Tulslaskelma Taseen pari n tulslaskelma, jka mittaa yrityksen tuttja, kuluja ja vitta tai tappita tietyn ajanjaksn aikana, tyypillisesti kuukausittain tai neljännesvusittain. TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi LIIKEVAIHTO 0,00 0,00 Liiketiminnan muut tutt 0,00 0,00 Liiketiminnan kulut - 0,00-0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 0,00 0,00 Rahitustutt ja -kulut +/- 0,00 +/- 0,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 0,00 0,00 Satunnaiset erät +/- 0,00 +/- 0,00 14
15 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA 0,00 0,00 JA VEROJA Tilinpäätössiirrt +/- 0,00 +/- 0,00 Välittömät vert 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 0,00 0,00 Tutt vat tilikaudelle kuuluvia tulja. Suriteperusteisesti laadittavassa tulslaskelmassa tuln katstaan levan tilikaudelle kuuluvaa tutta, js surite n luvutettu asiakkaalle tilikauden aikana. Kulut vat tilikaudelle kuuluvia menja. Men jakstetaan tilikaudelle, js mena vastaava tul katstaan syntyneen tilikauden aikana eikä menn dteta enää tulevaisuudessa kartuttavan tulja. Tätä kutsutaan men tuln khdalle -periaatteeksi. Se sa menista, jiden vastaavat tult vat vielä saamatta, kirjataan taseeseen aktividuksi dttamaan tulevaisuudessa kertyviä tulja. Yleensä esitellään myös kumulatiivisesti alkuvuden luvut liiketiminnan kehittymisen seuraamiseksi. Mikäli liiketiminnan kehitys näyttää heiklta, tulee timenpiteisiin ryhtyä npeasti. Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma kert yrityksen kassavirran. Kassavirta jakautuu klmeen saan: - peratiivinen / liiketiminnan kassavirta - investintien kassavirta - rahituksen kassavirta Kassavirtalaskelma sittaa yrityksen tdellisen kassavirran eli sen suuden myyntitutista, jka n maksettu kassaan sen suuden liiketiminnan kuluista, jka n maksettu kassasta kassasta maksetut investinnit kassaan saadut ja kassasta maksetut rahituserät Kassavirtalaskelmaa n tärkeä seurata, sillä sen avulla yrittäjä vi ennakida tulevaa kassavirtaa sekä rahantarvetta kuin lentäjä jäljellä levan plttaineen määrää. Tietyllä hetkellä lähdetään liikkeelle tietyllä rahamäärällä. Siihen lisätään sisääntulevat erät ja vähennetään maksuun lähtevät erät. Lpputulksena saadaan rahamäärä tarkastelujaksn, esimerkiksi kuukauden, lpussa. 2.7 Kirjanpidn ja kassavirran tarkistuslista On hyvä muistaa: Valmistele säännölliset talusraprtit, vähintään kuukausittain tai jpa viikttain. Pidä silmällä myytyjen palvelujen aiheuttamien kustannusten suhdetta niistä saatuihin tulihin. Vertaa suhdetta aiempien ajanjaksjen vastaavaan. Säilytä alusta alkaen hyvä sisäinen kntrlli. Älä siirrä itseltäsi ikeutta allekirjittaa esim. sttilauksia. Älä käytä verjen maksuun varattuja varja muihin tarkituksiin. 15
16 Muista, että likviditeetti ei le sama kuin rahan hankkiminen. Vit tehdä vitta ja silti jutua vararikkn. Hulehdi kassavirran seurannasta. Ennaki ja tee suunnitelmat taludellisista tarpeista, jtka liittyvät tilihin, laitteisiin, henkilökuntaan ja käyttöpäämaan. Järjestele rahitus hyvissä ajin ennen kuin tarve ilmenee. 2.8 Metsäkneyritysten talus ja kannattavuus Sumessa Npea kneiden tekninen kehitys ja timinnan ptiminti n lisännyt tuttavuutta puunkrjuu- ja kuljetusalalla. Kuitenkin pienillä puunkrjuuyrityksillä tutannn tehkkuus jää helpsti heikmmaksi verrattuna suuriin kilpailijihin, kska investinti tehkkaimpiin mahdllisiin tutantvälineisiin n harvin mahdllista. Alhaisempi tuttavuus heijastuu alhaisempaan hintakilpailukykyyn tai timinnan kannattavuuteen. Tämä heikentää edelleen mahdllisuuksia hankkia rahitusta. Tutkimusten mukaan puunkrjuuyritysten taludellinen tilanne n keskimäärin tiukka mediaaniyrityksen kannattavuuden llessa kahdesta neljään prsenttia. Tappillisten yritysten suus n nin 25 prsenttia. Sen lisäksi yritysten vakavaraisuus eli tappinsietkyky ja kyky selvitä situmuksista pitkällä tähtäimellä vat mnissa tapauksissa heikentyneet. Kneyritysten investintipäätöksiä tehtäessä n aina llut tapana kiinnittää humi pistihin ja sitä kautta verjen minimintiin sen sijaan että plttpisteessä lisivat investinnin sitma lisäpääma ja sille saatu tutt. Lukujen valssa vidaan sana, että alalla tarvitaan tisaalta tarkkuutta niin tutt- ja kustannusrakenteen suunnittelussa kuin urakkaspimusten laatimisessa, tisaalta kannattavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä yrittäjän ja työntekijöiden kuluttamista. Metsäkneyrittäjien markkinatilanteelle n tunnusmaista stajien vahvuus (Rummukainen et al. 2006): - asiakkaat pyrkivät tekemään kumppanuusspimuksia metsäkneyrittäjien kanssa, jllin asiakkaat tulevat tuntemaan yrittäjien kustannusrakenteen - mnien asiakkaiden käyttämä tarjusmenettely jhtaa krkeaan markkinapaineeseen - epätasapaininen neuvtteluasema yhden suuren asiakkaan ja mnien pienten krjuuyrittäjien välillä Metsäkneyritysten tuttavuus ja kustannukset riippuvat työmenetelmistä ja kneista, mutta myös puulajeista, niiden ksta, ja leimiklta krjattavasta puumäärästä. Myös jyrkät rinteet, maan heikk kantavuus ja tieverkn pieni tiheys vaikeuttavat timintaa ja lisäävät kustannuksia. Lisäksi teiden heikk kantavuus ja pienet leimikt rajittavat käytettävien kneiden ja rekkjen kka. Tuttavuutta heikentäviä ja resurssitarvetta kasvattavia tekijöitä vat: harvennusten lisääntyminen hehtaarikertymien pieneneminen rutakausien lyheneminen kuljetusmatkjen piteneminen tiestön kunnn heikkeneminen Kustannussäästöjä n mahdllisuus saavuttaa seuraavien prsessien salta: krjuukalustn siirrt 16
17 kneiden seiskki (kausivaihtelut/krjuujärjestys, leimikiden merkitsemättömyys) krjuutehn alenemiseen jhtavat tekijät (alikasvustn raivaamattmuus vs. metsurin käyttö, krjuukalustn hun sveltuvuus leimiklle) kuitupuun ristiinkuljetuksen välttäminen puukaupan päällekkäiset timinnt Sumessa keskimääräinen krjuualue n 2-4 hehtaaria. Keskimääräinen puukaupan kk n 350 500 m3. Valtin ja metsätellisuusyritysten metsissä krjuualat vat yleensä suuremmat, jllin keskimääräinen krjattu puumäärä n 1000 1300 m3. Mitä suurempi krjuualue, sitä vähemmän siirtja vutta tai krjattua kuutimetriä khti laskien leimikiden välillä tarvitaan. Tuttavuuden ja kannattavuuden parantamiseen n edelleen varaa tisaalta paremmalla suunnittelulla, tisaalta puunhankinnan paremmalla lgistiikalla (Rummukainen et al. 2006). Lisäksi kustannustehkkuuden ja synergiaetujen saavuttamisen katstaan edellyttävän kk timialan yhteistä tietkantaphjaa sekä standardeja. Useammalle asiakkaalle urakinnissa saavutettavia etuja: riippumattmuus yhdestä asiakkaasta pienentää yrittämisen riskiä pienempi työalue työn tasaisuus, työn kausivaihtelun pieneneminen kalustn käyttöasteen nstaminen knesiirtjen väheneminen Sumessa puunkrjuu perustuu tavaralajimenetelmään, jssa runkjen katknta suritetaan hakkuun yhteydessä metsässä. Yksityismetsien puut myydään pääasiassa pystykauppina. Krjuuyrittäjät neuvttelevat suurten metsätellisuusyritysten ja valtin kanssa enimmäkseen vuden mittaisia krjuuspimuksia. Kneellistuminen lisää työn tuttavuutta ja työturvallisuutta, mutta vaatii suuria päämia ja pienentää työviman kysyntää. Timintakulut vat kasvaneet merkittävästi viime vusina, plttaine etunenässä. Tämä vaikuttaa liiketiminnan kannattavuuteen, ellei le mahdllisuutta speuttaa hintaa tarjuskaudella tai spimuskauden aikana. Niinpä spimuksiin tulisikin liittää yksi tai kaksi kustannusindeksitarkistusta spimuskaudella. Heikk taludellinen tilanne vaikeuttaa vanhan knekannan krvaamista uudella sekä päämien hankkimista yrityksen kehittämiseksi. Tyypillisesti päämakulut vat yli klmanneksen yrityksen kustannuksista. (Rummukainen et al. 2006). Kirjallisuutta: Ikäheim, S., Lunasmeri, S. & Walden, R. 2005. Yrityksen laskentatimi. WSOY. Karjalainen, L. 2002. Pienyrityksen taluspas. Finnvera. Kski T. & Virtanen, M. 2005. Tuls: liiketiminnan suunnittelulla menestykseen. Otava. Laitinen, E.K. 2003. Yritystiminnan uudet mittarit. Talentum. 17
18 Rummukainen, A., Brgt, T. & Kastenhlz, E. 2006. Challenges fr frestry cntractrs: Varius structures but mutual prblems in Finland, Germany, Pland and Rmania. In: Niskanen (Ed.). Issues affecting enterprise develpment in the frest sectr in Eurpe. Faculty f Frestry, University f Jensuu. Research ntes 169. pp. 149-174. 3 Henkilöstöresurssit Hyvien työntekijöiden rekrytinti, palkkaus ja kuluttaminen Useimmat työnantajat vat samaa mieltä siitä, että vaikeinta työantajana lemisessa n hyvien työntekijöiden löytäminen ja pitäminen. Alita siis hyvien työntekijöiden etsiminen heti kun let päättänyt, että sinusta tulee yrittäjä. Määrittele mitä tarvitset työntekijältä Listaa minaisuudet jita vaadit Verkstidu: pistä viesti liikkeelle, että let etsimässä apua Kehitä ja ylläpidä työvimalähteitäsi Harkitse perheenjäsenten, eläkkeellä levien työntekijöiden ja piskelijiden palkkaamista Asiakkaittesi täytyy lla vakuuttuneita siitä, että he asiivat saavien ja auttavien henkilöiden kanssa. Viisi minaisuutta jista asiakkaat pitävät eniten asiidessaan henkilökunnan kanssa: Palvelusaaminen Khteliaisuus Vilpittömyys Avimuus Muistilista tiimin palkkaamista ja kuluttamista varten: Tiedä, minkälaista saamista tarvitset Pystytä palkkajärjestelmä, jka sisältää palkkarakenteen, kannustimet ja luntaisedut Lu jkaiselle (mukaan lukien sinä itse) työnkuvaukset, jtka sisältävät kultakin työntekijältä vaadittavat erityistaidt Ylläpidä aikataulua henkilökunnan tapaamisista Kehitä tapja ja prseduureja asiakasvalitusten käsittelyyn. Pidä mielessä että saat arvkasta palautetta tyytymättömältä asiakkaalta Kehitä selkeä prtklla puhelimen, faksin tai sähköpstin avulla tapahtuvaan asiimiseen asiakkaiden kanssa Määrittele jatkuvasti uudelleen taidt ja vaatimukset, jita tarvitaan uusilta työntekijöiltä Kehitä ja ylläpidä työntekijöiden pasta Listaa ptentiaaliset ngelmakhdat sekä ptentiaaliset ratkaisut niihin Lähteet ja kirjallisuutta: 18
19 Grönrs, C. 2003. Palvelujen jhtaminen ja markkininti. Prv. WS Bkwell Oy. 4 Yrityksen laajentaminen Yrityksen laajentaminen vaatii suunnittelua ja sen tulisi tapahtua ikeaan aikaan. Liiketimintaa laajentaessaan yrittäjä törmää myös aivan uusiin ngelmiin, jtka eivät lleet vielä läsnä yrityksen start-up-vaiheessa. Sisältö Avainasiat ennen laajentamista Laajentuneen yrityksen ngelmat, jtka eivät lleet vielä läsnä start-upissa Mtivi avaintyöntekijöitäsi: Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen Menestyvien tulsyksiköiden lunti Liiketiminnan laajentaminen: Pitkän ajan talussuunnittelu Yritysten tavallisimpia ngelmia Perussäännöt yrityksen ngelmien hitamiseen 4.1 Avainasiat ennen laajentamista Kun liiketiminta yrityksessä n alitettu, yrittäjällä n seuraavana haasteenaan miettiä, miten saada yritys kasvamaan. Ennen kuin yrittäjä edes ajattelee yrityksensä laajentamista, täytyy liiketiminnalla lla vakaa phja, jsta pnnistaa. Timinnan ngelmakhdat n selvitettävä ja ratkaistava. Yrittäjän tulisi välttää henkilökhtaisen takauksen anta vukraspimuksille ja lainasitumuksille. Hänen tulisikin erttaa niin paljn kuin vain mahdllista yrityksen velat henkilökhtaisista varistaan. 4.2 Laajentavan yrityksen ngelmia, jtka eivät lleet vielä läsnä start-upissa Yritystä laajennettaessa tarvitaan hjaimia ja kntrllintia, jllaisia ei llut vielä läsnä start-up-vaiheessa. Tee-se-itse mallin rikkminen vaatii hulellista valmistelua. Yritys tarvitsee esimerkiksi kirjanpidn ja kassavirran hjaimia, jtka mittaavat yksittäisten yksikköjen tulksekkuutta verrattuna kk liiketiminnan tulksekkuuteen. Näitä raprtteja tullaan tarvitsemaan tistuvasti. Mnissa yrityksissä käytetään viikittaisia tulslaskelmia estämään pienten ngelmien kasvamista suuremmiksi, ja mahdllisesti mahdttmiksi hallita. Tilintarkastajat vivat auttaa yksikön talusraprtinnin pystyyn pistämisessä. Vastuun ja timivallan deleginti Yrityksen laajentaminen vaatii vastuun ja timivallan delegintia. Rekrytinnissa tarvitaan uusia kykyjä, arviintia ja kuluttamista. Suurin harppaus tarvitaan laajennettaessa ensimmäisestä yksiköstä tiseen. Kun let suriutunut harppauksesta 19
20 yhdestä kahteen, let ketju! Tästä eteenpäin prsessista tulee jatkuvasti paraneva, kpiitava peraati. Timivallan deleginti vidaan surittaa: avaintyöntekijöiden taludellisella mtivinnilla lumalla tulsyksiköitä Jskus alittelevalla yrittäjällä n vaikeuksia timivallan deleginnissa. On kuitenkin lemassa mnia tapja hitaa deleginti ilman että yrittäjä jutuu lupumaan niistä funktiista, jtka hän haluaa pitää itsellään. Yrittäjän tulisi lla esimerkiksi ainut henkilö, jka vi allekirjittaa maksumääräykset ja päättää pääman allkinnista, mutta tämä ei estä häntä delegimasta työntekijöiden kuluttamista esimiehille: Yrittäjä vi nimittäin edelleen mtivida avaintyöntekijöitään kahdella tavalla antamalla tunnustuksia ja palkitsemalla. Tunnustuksen ant merkitsee paljn enemmän kuin vaikuttavan tittelin myöntämistä. Tärkein tunnustus n tehdä selväksi, että avainhenkilöt vat asemassa, jssa heillä n sekä timivaltaa että vastuuta. Vaikka timivallan deleginti tu tyypillisesti mukanaan jitakin jhtajien tekemiä virheitä, heidän virheensä rajittuvat heidän vastuualueidensa piiriin. Myös tiheästi tteutettava talusraprtinti minimi heidän virheidensä epäsutuisat talusvaikutukset. Taludelliset kannustimet Henkilökhtaiseen menestykseen sidtut taludelliset kannustimet mtivivat hyviä jhtajia. Jhtryhmän taludellinen palkitseminen tulisikin lla yksikkökhtaista, jtta jkaisen jhtajan bnus perustuu ainastaan siihen, mitä hän n saavuttanut, eikä sitä le laimennettu sillä, miten muut yrityksen sat vat suriutuneet. Js let epävarma vitnjaksuunnitelman laatimisessa, hyviä ideita vi saada menestyneimmiltä kilpailijilta, jtka vat j läpikäyneet yritys- ja erehdysprsessin tällaisen järjestelmän laadinnassa. 4.3 Mtivi avaintyöntekijöitäsi: Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen Tunnustuksen antaminen n sellaisten liiketimintarakenteiden lumista, jssa avaintyöntekijöille annetaan timivaltaa ja vastuuta, ja jka n sidttu yrityksen tulkseen ja tulsvastuullisuuteen. Näin mudstuu tulsyksikkö, jta avaintyöntekijä jhtaa. Jkainen tulsyksikkö n erillisesti vastuussa vitistaan ja tappiistaan, jiden määrää selvitetään tiheästi. Ideana n sellaisen ilmapiirin lunti, että avainhenkilöt tuntevat, että heillä n yrittäjämäistä päätöksentekvaltaa, ja että heille maksetaan heidän man tulsyksikkönsä tulksen perusteella. Mutta heille ei kuitenkaan anneta timivaltaa rleissa, jita heille ei le delegitu. Ne jäävät yrittäjän vastuulle: investinnit maksumääräysten allekirjittaminen Tämä merkitsee sitä, että avainhenkilöille annetaan tarpeeksi liikkumavaraa tulsyksikkönsä perimiseen. He vivat tehdä myös jitakin erehdyksiä. Yrittäjät vivat pienentää riskiään khdata suuria tappiita kahden edellä mainitun rajituksen sekä tiheän talusraprtinnin lisäksi myös rekrytimalla hyvin mtivituneita jhtajia. 20