1 (33) Asianumero 234/10.02.03/2016 (Aiemmin osa asiakokonaisuutta: 4150/503/2009 Kaavaan liitetty asia: 3500/10.02.03/2012) Aluenumero 512500 Espoonkartanonmäki Asemakaava 70. kaupunginosa, Espoonkartano Korttelit 70010 70013 sekä katu-, virkistys- ja maa- ja metsätalousalueet. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä toukokuuta 2010 päivättyä (aluenumero 512500) ja 8. päivänä kesäkuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6986. Espoonkartanonmäki oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkar-tanonmäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I.
2 (33) Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kauklahden Espoonkartanossa käsittäen Espoon kartanon pihapiirin sekä lähialueita rajautuen etelässä Kehä III:en, idässä Mynttilän kaava-alueeseen, pohjoisessa laajoihin viljelyalueisiin ja lännessä Finnsinmäki I:n kaava-alueeseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008 niemellä Mynttilä. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Antti Uusitupa etunimi.sukunimi@espoo.fi Salla Karvinen (liikenne) Mikla Koivunen (maisema)
3 (33) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 7 2.1 Suunnittelutilanne... 7 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 2.1.2 Maakuntakaava... 8 2.1.3 Yleiskaava... 8 2.1.4 Asemakaava... 9 2.1.5 Rakennusjärjestys... 9 2.1.6 Tonttijako... 9 2.1.7 Rakennuskiellot... 9 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 10 2.1.9 Pohjakartta... 13 2.2 Selvitys alueesta... 14 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 14 2.2.2 Maanomistus... 15 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 15 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 17 2.2.5 Suojelukohteet... 18 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 20 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 20 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 20 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 22 3.3 Osallisten tavoitteet... 22 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 24 4.2 Mitoitus... 24 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 25 4.3.1 Maankäyttö... 25 4.3.2 Liikenne... 25 4.3.3 Palvelut... 26 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 26 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 26 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 26 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 26 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 26 4.6 Nimistö... 27 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 27 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 27 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 27 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 28 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 29 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 29 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 30 6.1 Rakentamisaikataulu... 30 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 30 6.3 Toteutuksen seuranta... 30 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 30 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 30 7.2 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 31 7.3 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 32
4 (33) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 9.7.2009, päivitetty 19.2.2010. Katukartta Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan ehdotusaineistoon kuuluu asemakaavakartta määräyksineen ja selostus liitteineen. Lisäksi on kaavaprosessin aikana on laadittu mm. havainnollistavaa materiaalia ja selvityksiä. Aiemmin tehtyjä selvityksiä ovat mm: - Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuriympäristö (1984) - Espoon historiallinen tieverkko (käsikirj.) (1985) - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) - Espoon kartanopuistot (2000) - Espoon eteläosien lepakkokartoitus (2002) - Espoon lounaiskulman liito-oravakartoitus (2004) - Espoonkartanon ympäristöselvitys (2004) - Espoo, Espoonkartanon alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi (2004) - Espoonkartanon inventointi. Esihistorialliset kohteet (2004) - Espoonkartanon rakennetun ympäristön inventointi (2004) - Espoon luontokohteet (2005) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit (2005) - Espoon eteläosien historiallisen ajan kyläpaikkojen yleisinventointi (2005) - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset (2005) - Rakennettu Uusimaa - Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö (luonnos) (2007) - Espoonkartanon alue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen (Linja-arkkitehdit, 2008) - Espoonkartanon kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2009) - Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja) (2009) - Luontoselvitys Espoonkartanon alueelle, Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä (Luontotieto Keiron Oy, 2009) - Mynttilän asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2010) - Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, Espoonkartano (Sito Oy, 2012) - Espoon kartanon sillat I ja II, Qvarnbro ja Sågbro, Historiaselvitys (Petra Kotro, Mobilia, 2012) - Mynttilän-Finnsinmäen kunnallisteknisen yleissuunnitelma, Finnsinmäen vesihuollon ja kustannusten päivitys (Sito Oy, 2015) - Espoonkartanon kaavarungon tarkistus (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015) - Espoonkartanon kartanoalueen maisemaselvitys (Ramboll, 2015) - Kehä III, Meluntorjunta Espoonkartanon kohdalla, tiesuunnitelma (Sito, 2015-)
5 (33) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen myötä pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Kaava-aluella sijaitsee Espoonkartano tilakeskuksineen maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa vanhan Kuninkaantien varrella. Suunnittelualueelle jäävät Espoon ratsastustallin alueet. Kartanoalueen lisäksi suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ja suunnittelualueella on runsaasti muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat keskiaikaiset kylätontit sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Eteläosaltaan suunnittelualue rajautuu Kehä III:een, lännessä Finnsintiehen ja Finnsinmäki I:n kaava-alueeseen, pohjoisessa alue rajautuu Espoonkartanon laajaan peltoalueeseen ja idässä Peringintiehen sekä Lapinkyläntiehen.. Kaava-alueen sisäinen tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä jalankulku- ja pyöräilyverkostoa nykyisellään ole. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueen yhteislaajuus on n. 43,2 ha. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan tavoitteena on suunnitella Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti pientalovaltaisen Espoonkartanon alueen ytimen palveluvyöhyke kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kaavaratkaisun perusajatus on säilyttää alueen nykyiset arvot ja samalla mahdollistaa kartanon alueen sekä ratsastustoiminnan kehittyminen. Espoonkartanonmäen alue kytkee Finnsinmäen, Mynttilän ja Holkenin alueet toisiinsa sekä Kauklahteen. Kuninkaankartanontien osoittaminen kaduksi mahdollistaa sen parantamistoimenpiteet ja turvallisten jalankulun ja pyöräilyn reittien toteuttamisen. Kuninkaankartanontien osana olevat arvokkaat sillat suojellaan. Kaavaratkaisussa osoitetaan vain vähäisesti uutta rakentamista, joka kohdistuu ratsastustoiminnan kortteleihin, joihin varataan rakennusoikeutta uusien talousrakennusten ja maneesin laajennusmahdollisuuksia varten. 1.3 Suunnittelun vaiheet Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 19.4-29.8.2007, johon saatiin 21 ehdotusta. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen 17.9.2008 raportti " Espoonkartanon alue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen", jossa pohdittiin teoreettisesti alueen vaihtoehtoisia maankäyttömahdollisuuksia eri asukasmäärillä. 12.11.2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi kaavarunkoraportin tiedoksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma alueelle on laadittu 9.7.2009 ja päivitetty 19.2.2010. Ensivaiheessa asemakaavoituksen piiriin on otettu vuoden 2007 kilpailualueesta vain Kauklahden keskustaa lähinnä oleva vyöhyke. Rajaus on määritelty siten, että jo alkuvaiheessa on mahdollista tutkia alueen väestömäärän kasvaessa koulun / päiväkodin sijaintiin, joukkoliikenneratkaisuihin ja korttelirakenteisiin liittyviä kysymyksiä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella.
6 (33) Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoon kartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu". 9.12.2009 valmistui Luonto-tieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoon-kartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin ja päivitettiin alueen luontoarvoja. 17.2.2010 pidettiin Espoonkartanon alueen Mynttilän, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavojen valmisteluvaiheiden MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. 22.4.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Mynttilän (512400), Espoonkartanonmäen (512500) ja Finnsinmäen (512600) asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet. Mynttilä, asemakaava valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5-22.6.2010. Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa. 1.6.2010 Mynttilän valmisteluaineistosta järjestettiin asukastilaisuus Espoon valtuustotalolla. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen Mynttilän valmisteluvaiheen asemakaava-alueesta tehtiin ympäristövaikutusselvitys Pöyry Finland Oy:n konsulttityönä (2010). Kaava-alue jaettiin useampaan osaan kaavaehdotusten laadintaa varten: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. 15.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Espoonkartanon alueen liikenneverkosta. Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, joka käsitti alueen alustavat katu-, vesihuolto- ja puistosuunnitelmat, valmistui syksyllä 2012 Sito Oy:n tekemänä. Valmisteluvaiheen ja ehdotusvaiheen välissä alueen liikenneverkkoa, kunnallistekniikkaa, liikennemääriä sekä niiden aiheuttamaa melua on tarkasteltu perusteellisemmin. Alueen kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan tehtiin tarkistuksia kaava-alueiden suunnittelun yhteydessä. Syksyllä 2013 yleiskaavayksikössä alettiin tutkia Mynttilän valmisteluaineiston kokonaisuuteen läheisesti liittyvän Forsbackan alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisen mahdollisuuksia Espoo-Lohja-Salo rataan tukeutuen. Yleiskaavan työtä on hyödynnetty myös koko Mynttilän valmisteluaineiston kaavakokonaisuuden jatkosuunnittelussa. Sekä Forsbackan työhön liittyen, että kunnallisteknisen tarkastelun kustannusten vuoksi päätettiin päivittää myös vuonna 2008 valmistunut Espoonkartanon kaavarunko. Kaavarunkotyössä tarkasteltiin laajemmin Espoonkartanon alueen liittymistä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen huomioiden käynnissä oleva Espoon pohjoisosien yleiskaavatyö. Espoonkartanon kaavarungon tarkistus valmistui tammikuussa 2015. Espoonkartanonmäen asemakaavaprosessiin liittyy olennaisesti myös viereinen Finnsinmäki I:n asemakaava ja asemakaavan muutos. Finnsinmäen kaavaehdotus oli Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 4.2.2015. KSL jätti kaavan pöydälle. Seuraavassa kokouksessaan, 25.2.2015 KSL palautti asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Ratsastustoiminnan alueet on sittemmin liitetty Espoonkartanonmäen asemakaavaan, jossa ratkaistaan myös Finnsinmäen liittyminen Kauklahden suuntaan Kuninkaankartanontietä pitkin.
7 (33) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualuetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta, mutta niillä on vaikutusta myös yleis- ja asemakaavoitukseen. Alueen käytön on sovelluttava sen historialliseen kehykseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat: 1. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 2. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 3. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 4. Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoitteiden soveltaminen Espoonkartanonmäen kaava-alueelle: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua edistetään huomioimalla rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja kulttuurihistorialliset arvot. Tavoitteena on kulttuurimaiseman vaaliminen ja sen täydennysrakentaminen erityisen hienovaraisesti. Alueelle sijoitettavien uudisrakennusten määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
8 (33) Espoonkartanonmäen ja muiden Espoonkartanon asemakaavojen muodostama katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Espoonkartanon alueelle suunnitellaan olevasan kulttuuriympäristöön tukeutuva alue, joka elävöittävä ympäröiviä asuntoalueita ja tukee palveluiden ja julkisen liikenteen kehitystä. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuodenvaihteessa 2013 2014. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoonkartanonmäki samoin kuin Finnsinmäen itä- ja pohjoisosa kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Alue
9 (33) onkin varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue - merkinnällä. Suuri Rantatie kulkee Finnsinmäen halki ja se on merkitty historialliseksi tieksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa Finnsinmäen keskiosa Epoonkartanon alueen ohella, Suuren Rantatien ympäristössä on osoitettu merkinnällä säilytettävä kyläalue (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen rajan tuntumassa on varattu alue julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Finnsinmäen pohjoispuolelle on merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Lisäksi Kehä III:n tuntumassa sijaitsee muinaismuistoalue (SM) ja Mankinsolmun kohdalla pohjavesialue. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Ote yleiskaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaava-alueeseen liittyvät yleiskaavat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Blominmäen osayleiskaava Blominmäen osayleiskaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla valtuuston 18.3.2013 hyväksymän Blominmäen osayleiskaavan osittain voimaan kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotusten ei voida katsoa kohdistuvan. Kaavavalitus kohdistuu kaava-alueen kahteen asuntoalueeseen (A). (Kuulutettu 25.6.2014) 2.1.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Espoonkartanonmäen alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa, mutta maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaisia toimenpiderajoitteita alueella on mm. valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisten kylä- tai maisemakuvallisesti arvokkaan ympäristön, maa- ja metsätalousalueen, historiallisen tien ja luonnonsuojelualueen johdosta.
10 (33) 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 19.4-29.8.2007, johon saatiin 21 ehdotusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudelle asuinalueelle hyvä kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen kokonaissuunnitelma, luoda kyläalueille niiden identiteettiä vahvistava pientalomiljöö ja ideoida kartanokeskuksen alueen aktivoimista. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen 17.9.2008 raportti "Espoonkartanon alue runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 12.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi kyseisen kaavarunkotason raportin. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoonkartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu". 9.12.2009 valmistui Luontotieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin alueen luontoarvoja. Vuonna 2009 valmistui Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja). Kyseinen selvitys havainnollistaa kuntien yhteisen vision Etelä - Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Uudenmaan liitto käyttää selvitystä maakuntakaavan uudistamisen valmisteluaineistona. Kehityskuvan asumisen mitoituksessa on lähtökohtana ollut radan toteutettavuus ja ratavyöhykkeen yhdyskuntarakenteen toimivuus. Tämä merkitsee asemaseutujen melko tiivistä rakentamista. Tehokas maankäyttö puolestaan edellyttää päätöksen radan toteuttamisesta. Yhteistyö kuntien, Ratahallintokeskuksen, Tielaitoksen ja muiden tahojen kanssa on välttämätöntä. Espoon kaupunginhallitus päätti 21.9.2009 mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Espoonkartanon (Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki) asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista kokouksessaan 22.4.2010 seuraavaa: 1. Hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi: - Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (RKY -alue) sekä luonnon-suojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. - Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kyläsmäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. - Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. - Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. - Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä.
11 (33) - Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kaukolahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. - Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. - Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. - Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2. Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: - Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. - Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. - Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. - Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. - Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lauta-kunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet ase-makaavaehdotusten laadintaa varten. Asemakaavasuunnittelutyötä jatkettiin yllä olevien selvitysten ja päätösten sekä Espoon eteläosien yleiskaavan pohjalta asemakaavan valmisteluaineistovaiheeseen. Mynttilän asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5. 22.6.2010, mistä suunnittelu eteni ehdotusvaiheeseen. 15.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Espoonkartanon katuverkon jatkosuunnittelun perustaksi siten täydennettynä, että - Peringintie tulee säilyttää pääpiirteissään nykyisellään ja sorapintaisena ja ajoneuvokäytössä myös yhteytenä Kehä III:n ali Kauklahteen - Espoonkartanon silta sekä Peringintien kiviaita tulee ehdottomasti säilyttää ja niitä ei saa missään olosuhteissa vaarantaa - historiallisten teiden käyttöä myös rakennusaikana tulee valvoa - lautakunta kiirehtii Vähän-Myntin tien suunnittelua ja rakentamista. Määrärahat tulee kohdentaa tähän. - Holkenin alueen ajoyhteys Peringintielle katkaistaan, kun Vähän- Myntin tie on käytettävissä. 15.9.2010 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi esitettäväksi kaupunginhallitukselle Espoonkartanon alueella sijaitsevan Holkenin asemakaavaehdotuksen. Mynttilän asemakaava-alueesta tehtiin ympäristövaikutusselvitys, joka koski kaavan valmisteluaineistoa. Selvitys valmistui 21.12.2010 ja sen tekijänä toimi Pöyry Finland Oyj. Kaava-aluetta rajaavan Kehä III:n parantamisesta tehtiin aluevaraussuunnitelma (Kehä III (kt 50) välillä Mankki-Muurala, Espoon
12 (33) kaupunki/uudenmaan ELY-keskus 2011), jossa Kehä III parannetaan 2+2- kaistaiseksi kaupunkialueen pääväyläksi. Mankin eritasoliittymän järjestelyitä parannetaan ja Kehä III:n varteen lisätään meluesteitä. Aluevaraussuunnitelmassa esitetyt tilavaraukset on otettu huomioon asemakaavan suunnittelussa. 20.6.2011 kokouksessaan kaupunginhallitus päätti palauttaa Holkenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. 14.5.2012 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ): - 1. kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään varsinaisen Mynttilän osa-alueen asemakaavoitusta ja toteuttamista siten, että asemakaavaehdotus on hyväksyttävissä nähtäville vuoden 2012 loppuun mennessä, - 2. päättää, että Espoonkartanon suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa korostetaan alueen monipuolista ja valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, rakentamisen sopivaa mittakaavaa ja ajallisia historiallisia kerrostumia sekä hyviä liikenneyhteyksiä. Alueen rakennusten värityksessä ja ulkomuodossa tulee huomioida alueen historia ja Espoonkartanon kokonaisuus. Espoonkartanoa pyritään kehittämään Espoon identiteetin ja paikallishistorian juurruttamisen kannalta merkittäväksi. - 3. päättää, että Espoonkartanon tilakeskuksen toiminnallinen konsepti määritellään tarkemmin esityslistan liitteenä olevan kartanon toiminnallisen vision pohjalta siten, että alueen eri osien käyttötarkoitus on selkeästi määriteltävissä asemakaavan jatkosuunnittelua varten. Määrittely tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa ottaen huomioon elinkeinopoliittiset tavoitteet sekä historialliset näkökohdat. Holkenin alueen tarkempi tarkastelu osoitti, että alueelle on laadittava uusi melutarkastelu, jonka yhteydessä tutkitaan vielä, miten rakentaminen saadaan parhaiten suojattua kehä III:n meluilta. Samassa yhteydessä tarkisteltiin myös Mynttilän alueen meluja sekä saatiin uusi arvio kehä III:n varren meluesteiden kustannuksista. Selvitys valmistui keväällä 2013. Kehä III:n varren melunsuojausta käsiteltiin Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteisessä kuukausikokouksessa 23.4.2013. ELYkeskus totesi haluavansa lausua yhtä aikaa Holkenin ja Mynttilän asemakaavaehdotuksista. Asemakaavaan täytyy laittaa ajoitettu määräys melunsuojauksesta, jotta melunsuojaus on rakennettuna ennen kortteleiden toteuttamista. Lisäksi meluntorjunnasta tulee järjestää neuvottelu, jossa on ELYn melu- ja kulttuuriympäristöasiantuntijat paikalla. Melusuojauksen maksaa uudesta asutuksesta hyötyvä eli ensisijaisesti siis kaupunki. 23.8.2013 ELYkeskuksen kanssa pidetyssä palaverissa ELY-keskus totesi, että kehä III:n varren meluesteistä tulee laatia tiesuunnitelma ennen Espoonkartanon asemakaavojen hyväksymistä. Meluesteiden tiesuunnitelman laatimista varten tuli Mynttilän ja Espoonkartanonmäen alueen rakentamista tutkia vielä tarkemmin. Kehä III:n melut eivät leviä Finnsinmäen asuinalueelle, joten Espoonkartanon johtoryhmässä päätettiin viedä alueen kaavaehdotuksista ensimmäisenä eteenpäin Finnsinmäen kaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 23 Palautti Finnsinmäen asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen;
13 (33) - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Kaupunkisuunnittelulautakunnan palautuspäätös on huomioitu Espoonkartanonmäen asemakaavaratkaisussa, joka tulee ratsastustoiminnan jatkumista alueella, mahdollistaa kartanon alueen kehittämisen monipuolisella tavalla rakennussuojelun korttelialueina, yhdistää Kuninkaankartanontien kautta Espoonkartanon muut kaava-alueet toisiinsa ja Kauklahteen sekä huomioi kulttuurimaiseman ja tärkeiden avointen peltonäkymien merkityksen alueella. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
14 (33) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Alue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selänne-alueista. Itäreunallaan alue rajautuu Kehä III:een ja lounaassa Kauklahden-väylään ja Lapinkyläntiehen. Sisäinen tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueella kulkee myös voimajohtolinjoja. Suuri osa alueesta on ihmisen vuosi-kymmenten saatossa muokkaamaa agraariympäristöä ja kyläaluetta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Olemassa oleva perinteinen rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille, sekä savilaaksosta kohoaville kantavamman maalajin kumpareille. Rakentamisen sijoittamisessa on huomioitu maaston rakennettavuus ja pienilmasto-olosuhteet. Pääosa rakentamisesta on sijoittunut korkeustasojen + 20 ja +40 m mpy väliselle alueelle maastomuodoiltaan riittävän loiville rinteille. Espoon kartano tila-keskuksineen sijaitsee maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa pääosin korkeustasojen +10 ja +20 välisellä alueella. Kartanoalueen lisäksi alueella on runsaasti muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat keskiaikaiset kylätontit sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie), joka kulkee Espoonkartanon kaava-alueen halki. Espoonkartanon alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi valtioneuvoston päätöksellä 1993 ja 2010, eli se kuuluu niin sanottuihin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin kulttuuriympäristöihin (RKY). Espoon kartano perustettiin Kustaa Vaasan toimesta kuninkaankartanoksi 1500 -luvulla. Espoon kartanon perustamisaikana pellot sijaitsivat pääosin Mankinjoen laaksossa, missä Kehä III nyt sijaitsee, ja Esbobyn kotipelto sijaitsi Espoonkartanon nykyisen puutarhan tuntumassa. Hyvät kulkuyhteydet olivat oleellisia seikkoja kuninkaankartanon paikan valinnassa. Niinpä Espoon kartanon tilakeskusta sivuaa keskiaikainen valtaväylä, Suuri rantatie (Kuninkaantie) siltoineen. Yksityiskohtana voidaan mainita, että mm. Suomen vanhin käytössä oleva kaariholvisilta 1770-luvulta sijaitsee Kuninkaantiellä Espoon kartanon lähituntumassa. Mankinjokea pitkin pääsi aikanaan myös veneellä kartanolta Espoonlahteen. Mankinjoen koski oli jo keskiajalla valjastettu jauhomyllyjen voimalähteeksi, ja antoi myöhemmin voimaa myös kartanon sahalle. Laajat peltoaukeat tilakeskuksen pohjoispuolella olivat alkujaan pitkälti niittyä ja suota, joita vähitellen otettiin viljelykäyttöön. Pellot saavuttivat nykyisen laajuutensa 1800- luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Espoonkartanon peltomaiseman painanne on 6000 vuotta sitten ollut laaja meren selkä, jonka rannat ovat muodostaneet oivia leiripaikkoja kalastajille ja metsästäjille. Näin ollen entisillä rannoilla, jotka nykyisin usein sijoittuvat nykyisille metsänreunoille, sijaitsee runsaasti muinaisjäännöksiä. Oleellinen osa koko Espoonkartanon alueen kulttuuriympäristön arvoista muodostuu myös alueen rakennuskannasta, jonka vanhimmat kerrostumat muodostuvat 1700-luvulta peräisin olevista torpista ja muutamasta asuinrakennuksesta. Espoon monista kartanoista Espoon kartano on historialtaan ja merkitykseltään tärkein. Kartanon aiemmat päärakennukset on aikoinaan purettu ja nykyinen päärakennus tarkoitettiin alun perin 1700 -luvun lopulla suunnitellun, rakentamatta jääneen päärakennuksen läntiseksi siipirakennukseksi. Espoon kartanon tilakeskuksen vanhimmat rakennukset ovat nykyinen päärakennus (1797) ja sivurakennus (1801) sekä useat 1800- luvulta olevat talot lähialueella, eritoten Finnsin kansanopisto, joka sijaitsee Finnsinmäen voimassa olevalla ja vahvistetulla kaava-alueella.
15 (33) 1900-luvun alun rakennuskantaan kuuluvat mm. Holkenin kaava-alueella sijaitseva kansallisromanttinen Holkenin huvila sekä lukuisa määrä August Ram-sayn aikanaan rakennuttamia talous- sekä asuinrakennuksia. Nämä kaikki edellä mainitut historialliset rakennukset muodostavat rungon Espoonkartanon alueen nykyisessä rakennuskannassa. Merkittäviä maisemakokonaisuuksia Espoonkartanon alueella ovat Träskbyn kylä- ja viljelymaisema, Espoonkartanon maisemakokonaisuus, Peringin maisemakokonaisuus sekä Finnsin maisemakokonaisuus. Kulttuurihistoriallista rakennuskantaa edustavat mm. Finnsinmäki I kaava-alueella sijaitseva Träskbyn vanha koulu, edellä mainittu Finnsin kansanopistorakennus, kestikievari sekä oppilasasuntola. Espoonkartanon maisemakokonaisuuden rakennuskantaa edustavat mm. Navettamäen rakennuskokonaisuus, Espoonkartanon konttori (Lustikulla), viljamakasiini, kuivuri, Krogen, sekä vanha kiviholvisilta, mylly sekä Espoonkartanon pihapiiri päärakennuksineen, siipirakennuksineen, talleineen ja puutarhurin asuntoineen. Maisemakuvassa hahmottuu myös Holkenin kansallisromanttinen hirsihuvila Peringintien ja Gumbölenjoen läheisellä rinteellä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat siis avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, moninaisesta vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta, joita edellä on kuvattu. RKY-alueen määräyksen mukaan alueella saa toki rakentaa, mutta niin että alueen edellä luetellut ominaispiirteet eivät tuhoudu. Tämän vuoksi RKY-alueen kaavoittaminen vaatii erityistä harkintaa ja miljööarvojen huomioimista myös maankäytön suunnittelussa. 2.2.2 Maanomistus Espoonkartanonmäen alueen merkittävin maanomistaja on Esbogård Ab. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Espoonkartanon maat ovat maaseutumaista aluetta, jonka maankäyttö muodostuu pelloista, pienistä metsäsaarekkeista ja harvasta pysyvästä asutuksesta. Alueen itäpuolella, Espoonkartanon Navettamäellä on ratsastuskeskus. Alueen kokoojakatuna toimii Kuninkaankartanontie. Se rajaa aluetta lännessä ja jatkuu alueen läpi ohi Espoon kartanon, mistä Kuninkaankartanontie jatkuu alikulun kautta Kehä III:n toiselle puolelle. Finnsintie ja Vanha Finnsintie, jotka ovat arvokasta historiallista tieverkkoa, kulkevat suunnittelualueen halki. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Espoonkartanonmäen kaava-alueella on tällä hetkellä alle 20 asukasta. Kaavaalueella toimii Espoon Ratsastustalli Oy, joka sijaitsee Finnsintien itäpuolella. Myös Tallin maneesi sijaitsee kaava-alueella, Kuninkaankartanontien ja Finnsintien välissä. Talli järjestää ratsastuskoulutoimintaa sekä vuokraa hevosten karsinapaikkoja. Yhdyskuntarakenne Katso kohta 2.2.1. Kaupunki-/taajamakuva Katso kohta 2.2.1.
16 (33) Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue rajautuu kaakossa Kehä III:en eli kantatiehen 50, joka on vilkkaasti liikennöity pääväylä. Kehä III:n keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on nykytilanteessa noin 22 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä III on kaavaalueen kohdalla 1+1-kaistainen ja sen nopeusrajoitus on 80 km/h. Kaava-alueen keskellä kulkee Kuninkaankartanontie (mt 11310), joka muodostaa yhteyden Lapinkyläntieltä Espoonkartanon kautta Kauklahden keskustaan. Kuninkaankartanontiehen liittyvät alueen sisäiset yksityistiet Finnsintie ja Vanha Finnsintie, sekä Järvikyläntie, joka johtaa alueen luoteispuolella sijaitsevalle Järvikylän alueelle. Kuninkaankartanontien keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykytilanteessa noin 1 000 ajon./vrk. Jalankulku ja pyöräily Kauklahdenväylän/Lapinkyläntien pohjoispuolella kulkee lähin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka Kauklahden suunnasta tullessa päättyy Kuninkaankartanontien liittymään Finnsinmäen kaava-alueelle. Kevyen liikenteen väylällä on epäjatkuvuuskohta Kehä III:n ylittävällä sillalla sekä kaava-alueen eteläpuolella Gumbölenjoen sillalla. Muuten suunnittelualueella ei ole nykytilanteessa erillisiä kevyen liikenteen reittejä eli kevyt liikenne kulkee ajoradoilla. Lyhin yhteys Kauklahteen kulkee Kuninkaankartanontietä, jossa jalankulku- ja pyörätie alkaa n. 250 metrin päässä Kehä III:n alituksesta. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne muodostuu asuntoalueiden liikenteestä. Paikoitus on järjestetty tonteilla. Julkinen liikenne Kuninkaankartanontiellä liikennöi elokuusta 2016 alkaen Espoon sisäinen linja 167 (Vanttila - Kauklahti - Järvikylä). Kauklahden asema sijaitsee noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Asemalla pysähtyvät Kirkkonummen ja Helsingin välillä liikennöivät lähijuna U ja L sekä E-juna Kauklahti-Helsinki. Palvelut Alue on nykyisin agraarivaltaista aluetta ja alueella oleva asutus on pääosin kylämäistä ja perinteisille asuinpaikoille sijoittuvaa. Alueen palvelutarjonta on varsin niukkaa ja pääosa alueen julkisista palveluista, kuten koulut, päiväkodit ja kirjasto sekä lähikaupat sijaitsevat vajaan 2 km:n päässä kaava-alueelta Kauklahden keskustassa. Lähimmät laajemmat kaupalliset palvelut sijaitsevat puolestaan Espoon keskuksessa. Espoonkartano kuuluu suomenkielisen opetustoimen Keski- ja Pohjois-Espoon palvelualueeseen ja Keski-Espoon oppilaaksiottoalueeseen. Lähimmät koulut ovat Kauklahdessa Hansakallion 1-6 luokkien koulu ja Espoon yhteislyseon 7-9 luokkien koulu. Espoonkartanon historiallisessa päärakennuksessa ja pihapiirissä voi nykyisin järjestää kokouksia, perhetilaisuuksia ja juhlia. Vanhan Järvikylän / Träskbyn koulun kaupunki on puolestaan vuokrannut taiteilijoiden asuin- ja ateljeekäyttöön. Finnsinmäellä sijaitsee lisäksi entinen Finnsin kansanopisto koulutustoimintoineen ja asuntoloineen. Lisäksi alueella sijaitsee ratsastustalli ja maneesi. Ympäristössä sijaitsee myös joitain vanhoja kasvihuone-/ kauppapuutarhakiinteistöjä. Lisäksi alueella esiintyy eri toimialoja edustavaa toimintaa, joka on kuitenkin työpaikkamäärältään hyvin pienimuotoista. Vaikka palvelutarjonta suunnittelualueella on nykyisin niukkaa, alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Ratsastajat käyttävät nykyisin laajasti
17 (33) alueen tiestöä ja polkuverkostoa ja peltoaukeita käytetään talvisin hiihtomaastona. Myös alueen metsät tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ulkoilu- sekä marjastus- ja sienestysalueina. Yhdyskuntatekninen huolto Pohjoisessa kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalta Järvikylän muuntoasemalta lähtee itään suuntautuva voimajohtoalue, jossa kulkevat kantaverkkoon kuuluva 400 kv:n voimajohto sekä 110 kv:n voimajohto. Lisäksi muuntoasemalta lähtee Hiekkaradan suuntaisesti etelään suuntautuva 110 kv:n voimajohto, joka osuu Finnsinmäen kaava-alueen länsiosaan. Voimajohdot aiheuttavat omat rajoituksensa maankäytölle. Sähkönsiirtoyhtiö on lunastanut voimajohtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden, jonka perusteella sillä on oikeus mm. rakentamisen rajoittamiseen alueella. Alueella ei ole nykyisellään yhtenäistä kunnallista vesihuoltoverkostoa. Lämmitys alueella tapahtuu nykyisellään kiinteistökohtaisesti. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Espoonkartanon alueen maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista, metsäisistä, paikoin jyrkkäpiirteisistä selänne-alueista ja maisematilaa jäsentävistä pienistä mäkikumpareista. Vanhaa merenpohjaa olevat laaksot ovat olleet viljelykäytössä jo satoja vuosia. Pinnanmuodoiltaan alue on siis varsin vaihtelevaa. Alueen luoteisosassa sijaitsevat laajat savimaille syntyneet peltoalueet vaihtuvat kaakkoisreunalla kalliomäkien ja niiden välisten laaksojen monipuoliseen metsämaisemaan. Alueen halki virtaa kaksi jokea; koillisesta virtaava Gumbölenjoki sekä luoteesta virtaava Mankinjoki. Joet yhtyvät Espoon kartanon alapuolella ja Mankinjoki laskee alueelta edelleen etelään päätyen lopulta Espoonlahteen. Rakentaminen valtakunnallisesti arvokkaassa Espoonkartanon kulttuuriympäristössä on perinteisesti sijoittunut laaksojen ja selänteiden välisille rinnealueille, lämpimille vaihettumisvyöhykkeille. Alavat savilaaksot ja karut lakialueet sekä soistuneet alueet ovat jääneet rakentamisen ulkopuolelle. Myös vanha tiestö on sijoittunut maastonmuotoja mukaillen kantavalle maalle lähelle peltoaukeiden reunamia. Pohja- ja pintavedet Lähin pohjavesialue sijaintsee Finnsinmäen kaava-alueella ja kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin (luokka I). Alueella sijaitsee Espoonkartanon vedenottamo. Ottomäärä on 22 m3/d. Vettä käytetään läheisellä marjatilalla. Gumbölenjoki ja Mankinjoki muodostavat suunnittelualueen alhaisimman tason, johon alueen pintavedet virtaavat. Alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja jakautuu useisiin valuma-alueisiin. Alueen maaperä on pääosin kalliota ja savimaata, joiden vedenläpäisevyys on pieni. Luonnonympäristön yleiskuvaus Alueelta tehty luontoselvitys koskee koko valmisteluvaiheen kaava-aluetta. Alueen metsät ovat kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin metsätalouden muuttamia. Metsät ovat pääosin reheviä ja lehtomaisia sekä lehtipuuvaltaisia. Espoonkartanon alueen pohjoisosassa Mynttilässä on suurempia mäntyvaltaisia nuoria metsiä, kun taas etelä- ja kaakkoisosassa havupuiden osuus on vähäisempi. Lehtipuuta on suosittu hakkuissa alueen etelä- ja kaakkoisosassa. Luonnontilaista metsää on vain vähän. Tärkein luonnontilainen alue on Gumbölenjoen varressa sijaitseva luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luontotyyppi, jalopuumetsikkö, joka osuu Holkenin kaavaalueelle. Muutoin luonnontilaisimmat metsät löytyvät kalliomäiltä. Alueelta löytyy kasvillisuuteen ja eläimistöön perustuvia luontoarvoja. Alue on ollut jo kivikaudelta lähtien asuttu, mikä on muovannut sen luonnonpiirteitä pitkään. Nykyisin maisemaa vallitsevat peltomaisemat ja rakennetut
18 (33) metsärinteet. Kalastollisesti arvokkaat Gumbölenjoki sekä Mankinjoki yhtyvät suunnittelualueella. Arvokkaimmat luontokohteet ovat keskittyneet jokien lähiympäristöön. Lehtipuuvaltaiset, rehevät lehdot ovat alueella edustavia ja yleisiä. Kulttuurista hyötyvä kasvilajisto on runsas erityisesti kartanoalueen ympäristössä. Kartanopuiston jalot lehtipuut luovat sopivan elinympäristön monille uhanalaisille sammalille, jäkälille ja hyönteisille. Alueen linnusto on monimuotoinen ja edustava. Varsinkin Finnsinmäessä ja kartanoalueen puistoalueilla on tavattu runsaasti arvokasta ja elinympäristönsä suhteen vaateliaampaa lintulajistoa. Sudenkorentolajisto edustaa varsin tavanomaista virtavesillä tavattavaa lajistoa, esiintymät sijoittuvat Mankin- ja Gumbölenjokien ympäristöihin. Lepakoita esiintyy niin ikään runsaimmin jokiympäristössä. Alueen laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden lepakkohavaintoja ei ole kertynyt erityisen paljon. Liito-orava asuttaa alueella useita metsiköitä. Lajin asutut esiintymät ovat keskittyneet Gumbölenjoen varteen Mynttilänkosken ympäristöön mutta myös Finnsinmäestä löytyy asuttu esiintymä sekä liito-oravalle soveltuvia metsiköitä. Uhanalaisia lajeja on havaittu seuraavasti valmisteluvaiheen kaava-alueella: kasvilajeja yksi laji (vuorijalava), lintuja 4 lajia ja silmällä pidettäviä 9 lajia, sudenkorentoja yksi laji ja nisäkkäitä kaksi lajia. Lintudirektiivin lajeja havaittiin kahdeksan. Uhanalaisiksi luokitelluista luontotyypeistä alueella esiintyy kuusi lehtotyyppiä ja kaksi virtavesityyppiä ja niiden rantoja. Metsälain kriteerit täyttäviä erityisen arvokkaita elinympäristöjä alueelta löytyi kaikkiaan 12 kappaletta ja luonnonsuojelulain luontotyyppejä yksi. Luonnonsuojelulain suojelemia liito-oravan lisääntymispaikkoja rajattiin kuusi kappaletta (joista yksi Holkenin kaava-alueella). Liito-oravaesiintymien lisäksi rajattiin lajille soveltuvia ympäristöjä ja ruokailualueita 9 kappaletta. Luontokohteet on arvotettu viiteen luokkaan: valtakunnallisesti arvokkaisiin, maakunnallisesti arvokkaisiin, paikallisesti erittäin arvokkaisiin, paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin ja kohteisiin, joilla on joitakin luontoarvoja (lisäksi on kohteet, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja kohtana 0). Esimerkiksi Liito-oravan asuinympäristöt ovat paikallisesti erittäin arvokkaita kohteita. Eri arvoluokkiin arvotetuilla alueilla voi olla useita erilaisia luontoarvoja samalla alueella. Esimerkiksi alue voi olla uhanalaiseksi luokiteltua lehtoa ja linnustollisesti arvokasta aluetta. Luontoselvityksen mukaan paikallisesti arvokkaalla kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin. Arvoluokituksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi on arvioitu Mynttilänkosken ympäristö, maakunnallisesti arvokkaaksi on arvioitu Espoon kartanon ympäristö ja Mankinjoki. Nämä muodostavat arvokokonaisuudet, jotka ovat muusta ympäristöstä selvästi luontoarvoiltaan poikkeavia. Nämä arvokokonaisuudet sijoittuvat Espoon kartanon, Mynttilän ja Holkenin kaavaalueille. Lisäksi valmisteluvaiheen kaava-alueella on arvioitu paikallisesti erittäin arvokkaaksi 14 kuviota ja paikallisesti arvokkaaksi kaikkiaan 29 kuviota. Finnsinmäen alueella on ainoastaan paikallisesti erittäin arvokkaita (4 kuviota) ja paikallisesti arvokkaita (6 kuviota) luontokohteita. Espoonkartanon alueen suunnittelussa tulee huomioida arvokkaat luontokohteet säilytettäväksi, kuten arvokokonaisuudet, liito-oravakohteet sekä lain suojelemat luontotyypit. Näiden lisäksi huomioitavia ovat ekologiset yhteydet sekä suojavyöhykkeet. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää huomioita myös alueen hulevesien käsittelyyn arvokkaiden virtavesikohteiden, Gumbölen- ja Mankinjokien vuoksi. 2.2.5 Suojelukohteet Maisema Espoonkartanonmäen kaava-alue kuuluu lähes kokonaan Espoonkartanon maisemakokonaisuuteen, joka on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi valtioneuvoston päätöksellä 1993 ja 2010,