stm.fi/kaste NOPSA -TOIMINNAN KÄSIKIRJA Nopeasti Monialaisesti Asiakaslähtöisesti KASPERI II Nopsa-käsikirja

stm.fi/kaste NOPSA -TOIMINNAN KÄSIKIRJA Nopeasti Monialaisesti Asiakaslähtöisesti KASPERI II 1

Käsikirja on työstetty KASPERI II 29.8.2013 -osahankkeessa NOPSA -TOIMINNAN KÄSIKIRJA Kirjoittajat Taitto Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä Jaana Männikkö, projektikoordinaattori Nopsa-kehittämistyöryhmä 2012-2013 Elina Nikkola Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011-2013 HÄMEENKYRÖ, PARKANO, PUNKALAIDUN, PÄLKÄNE, SASTAMALA, VALKEAKOSKI KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke www.kasperihanke.fi

Sisällysluettelo Johdanto 1 Ennaltaehkäisevä Nopsa-toiminta 2 Nopsa-toiminnan kuvaus 3 Palveluprosessin kuvaaminen 4 Monialainen verkostoneuvottelumalli 7 Koordinaattorin muistilista 9 Nopsa-tiimin työvälineet 11 Toiminnan esittely 11 Asiakassuunnitelma ja kirjaaminen 11 Seurantalomake 12 Asiakastilasto 12 Nopsa-toiminnan arvioinnin menetelmät 14 Asiakaspalaute 14 Bikva-arviointi 14 Nopsa-toiminnan rakenteet 16 Rakenteet, johtaminen ja palvelujen koordinointi 16 Verkostot ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttaminen 17 Huomioita ja pohdintaa 19 Lähteet 20 Liitteet 21 LIITE 1 Nopsa-toiminnan palvelukuvaus 21 LIITE 2 Monialaisen verkoston muistilista 22 LIITE 3 Toiminta monialaisen verkostoneuvottelun aikana. Verkostoneuvottelun käsikirjoitus 23 LIITE 4 Nopsa-esite 24 LIITE 5 Nopsa-asiakalomake 25 LIITE 6 Nopsa-seurantalomake perheelle 26 LIITE 7 Nuoren palautekysely 27 LIITE 8 Vanhempien palautekysely 28 LIITE 9 Bikva-arvioinnin tuloksia 29

Johdanto Ennaltaehkäisevän Nopsa-toiminnan käsikirjaan on koottu yhteen käytännöt ja työvälineet, jotka syntyivät noin vuoden mittaisen kehittämistyön tuloksena. Nopsa-toiminnan käsikirjassa kuvataan mitä nopean ja monialaisen verkostotapaamisen järjestäminen on edellyttänyt asiakkaan osallisuuden näkökulmasta, yksittäisiltä toimijoilta ja johdolta, verkostoilta sekä rakenteilta ja resursseilta. Käsikirja on suunnattu palvelemaan Nopsa-tiimin käytännön työtä ja kaikkia monialaisen toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita työntekijöitä ja esimiehiä. Käsikirjaa voidaan hyödyntää myös muussa sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä, eri palvelujen välisillä rajapinnoilla tehtävässä yhteistyössä sekä osana organisaation ja työyhteisön palveluprosessien ja -sisältöjen kuvaamista. Ennaltaehkäisevää Nopsa-toimintaa on kehitetty osana EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisten työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanketta. EETU-hankkeen kohderyhmään kuuluivat alakoulun 5.-6. -luokkia sekä yläkoulun 7.-9. -luokkia käyvät lapset, nuoret ja heidän perheensä. Kokonaistavoitteena on ollut kehittää lastensuojelun ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta sekä luoda kuntiin intensiivisen työotteen toimintamalli, jossa korostuu varhainen puuttuminen. EETU-hanke on osa Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen KASPERI II -hankekokonaisuutta, jonka tavoitteet pohjautuvat valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste). Kaste-ohjelma on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseksi ja uudistamiseksi. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Hankekunnista Nopsa-toimintaa kehittämässä mukana oli Valkeakoski. Kehittäminen toteutettiin koulun, perheneuvolan ja lastensuojelun työntekijöiden ja esimiesten monialaisilla kehittämistyöryhmillä. Tuki- ja yhteistyöverkoston kehittämisen tavoitteena oli palvelujen yhtenäistäminen ja varhaisempi puuttuminen erityisesti koulussa havaittuihin huoliin. Toiminta suunnattiin pilotoinnin aikana 1.-9.-luokkalaisille lapsille ja nuorille. Yhteisen toimintakulttuurin ja -tapojen rakentamisen pohjana käytettiin muun muassa Hämeenlinnan Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin Monari-tiimimallia, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen huolen puheeksi oton materiaalia sekä verkostodialogin ideologiaa, joissa kaikissa korostuu lapsen, nuoren ja perheen kuuleminen ja osallisuus omassa asiassaan. Lisätietoa KASPERI II ja EETU-hankkeesta löytyy osoitteesta www.kasperihanke.fi. 1

Ennaltaehkäisevä Nopsa-toiminta Nopsa-toiminnalla tarkoitetaan mahdollisuutta toteuttaa verkostoneuvottelu nopeasti, monialaisesti ja asiakaslähtöisesti. Nopsa-toiminnan tavoitteena on edesauttaa valkeakoskelaisten lasten ja nuorten hyvinvointia, tukea vanhemmuutta sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Tavoite pyritään saavuttamaan ohjaamalla perhe tehokkaammin sopivan avun piiriin. Lisäksi pyritään vähentämään päällekkäistä työtä ja perheen kokemusta luukulta toiselle juoksemisesta Ennaltaehkäisevänä toimintana Nopsa-malli hyödyttää myös perustyötä kun asiakkaiden tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Nopsa-toiminnalla parannetaan palvelua ja yhteistyökäytäntöjä, jolloin perheet ovat oletetusti valmiimpia ottamaan vastaan matalan kynnyksen verkostotapaamisen muodon. Koulussa ilmeneviin varhaisiin huoliin voidaan tarttua tulevaisuudessa vielä paremmin. Nopsa-toiminnan pilotoinnin tavoitteet Aikaisempi puuttuminen, pienemmät ongelmat, nopeammin käsittelyyn Palvelut tulevat asiakkaille tutuksi ja kynnys hakea tukea madaltuu Asiakkaan osallisuuden tunne vahvistuu Asiakkaan oma oivallus tuottaa motivaatiota toimia Koulun kynnys kutsua perhe koolle neuvotteluun madaltuu Yhteisen palvelusuunnitelman tekeminen selkiytyy Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on sujuvaa Tilanteet voivat ratketa jo yhden tapaamisen yhteydessä Lastensuojelutarve vähenee tai asiakkuuksia voidaan ennaltaehkäistä (Nopsa tiimi 16.08.2012, Valkeakoski) 2

Nopsa-toiminnan kuvaus Nopsa-toiminnan ja monialaisen verkostotyön lähtökohtana on varhainen puuttuminen huolitilanteisiin. Nopsa-toiminnan keskiössä on yhteistyö perheen kanssa ja ensisijainen asiakas on lapsi. Nopsa-toiminnassa varhaiseen puuttumiseen pyritään erityisesti tukemalla vanhemmuutta. Nopsa-toiminta edesauttaa palveluiden välistä konsultaatiota ja on luotu yhteistyön lisäämiseksi. Palvelujen nopea ja informaation katkeamaton ketju vaatii usean toimijan sitoutumista ja toimimista koordinoidusti yhdessä lapsen, nuoren ja perheen tilanteen tukemiseksi. Nopsa-toiminnan yhteydessä voidaan puhua aktiivisesta sosiaalipalveluiden ja yhteistyöverkostojen kehittämisestä. Monialainen yhteistyö vaatii keskustelevaa ja lasten, nuorten ja perheiden omat lähtökohdat huomioivaa palvelutarpeen arviointia. Huomioimalla perheiden osallisuus varmistetaan nopea ja riittävä tuki. Yksi intensiivisen toiminnan kriteeri on, että asiakkuuden määräaikaisuus rytmittää työskentelyä. Nopsa-toiminnassa on selkeästi rajattu työskentelyaika, jolla on alku ja loppu. Nopsa-toiminnasta on luotu palvelukuvaus pääasiassa informoimaan yhteistyötahoja ja mahdollisesti myöhemmin myös nettisivujen kautta asukkaita. Nopsa-toiminnan palvelukuvaus sisältää tietoa toimintamallin sisällöstä, Nopsa-tapaamisiin ohjautumisesta, konsultaatio- ja yhteistyökäytännöistä sekä Nopsa-palvelujen yhteystiedot. Nopsa-toimintaa on esitelty Valkeakoskella henkilöstölle myös lasten, nuorten perheiden palvelukokonaisuuden eri tilaisuuksissa. (Liite 1. Nopsa-toiminnan palvelukuvaus). VALKEAKOSKEN NOPSAN TOIMINTA-AJATUS YHTEISTYÖN PERUSTELU JA TEHTÄVÄT VALKEAKOSKEN NOPSA-TOIMINNAN PILOTTI 2012-2013 Ennaltaehkäisevä koulun, perheneuvolan ja lastensuojelun tukija yhteistyöverkosto 1.-9.-luokkalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen SOSIAALI- PALVELUJEN JA YHTEISTYÖ- VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN PALVELUJEN NOPEA JA KATKEAMATON KETJU -useat toimijat yhdessä MONIALAINEN YHTEISTYÖ KESKUSTELEVA TARPEEN ARVIOINTI - osallisuus VARHAINEN PUUTTUMINEN HUOLI- TILANTEISIIN - vanhemmuuden tuki LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OMAT LÄHDÖKOHDAT HUOMIOIVA PALVELUTARPEENARVIOINTI JA NOPEA JA RIITTÄVÄ TUKI 3

Palveluprosessin kuvaaminen Nopsa-toiminta perustuu Nopsa-tiimin työskentelyyn. Nopsa-tiimiin kuuluvat koulupsykologi tai koulun sosiaalityöntekijä, lastensuojelun työntekijä ja perheneuvolan työntekijä. Nopsa-tiimin tehtäviin kuuluvat palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelman laatiminen yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa sekä akuuttien tilanteiden hoito. Tapaamisten sisälle ja lisäksi on varattu myös asiantuntijatiimin konsultaatiocase-mahdollisuus. Kalenteriin on tehty säännöllinen aikavaraus joka viikon torstaille klo 14:00-16:00. Nopsa-toimintaa koordinoi koulupsykologi tai koulun sosiaalityöntekijä. Nopsan koordinaattori ottaa vastaan varaukset ja ilmoittaa eri tahoille tapaamisesta. Ohjautuminen Nopsa-tapaamiseen Nopsa-tapaamiseen ohjaudutaan perheen kanssa työskentelevän työntekijän eli lähityöntekijän aloitteesta, mikäli lapsen ja nuoren arjessa ilmenee tarve monialaisesta tuen tarpeesta. Lapsi, nuori ja perhe voi ohjautua Nopsatapaamiseen myös toiminnan ulkopuolisten työntekijöiden lähettämänä, esimerkiksi koulun oppilashuoltoryhmän ehdotuksesta tai lastensuojeluilmoituksen johdosta. Perhe ei voi oma-aloitteisesti ilmoittautua Nopsatapaamiselle, vaan tarvetta arvioi työntekijä. Tarvittaessa lähityöntekijä kutsuu Nopsa-tapaamiseen myös Nopsa-tiimin ulkopuolisia yhteistyötahoja. Tällaisia, myös mahdollisesti jatkoyhteistyötahoja ovat esimerkiksi opettaja tai koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet, koululääkäri, nuorisotoimi tai poliisi. Tapaamisessa mukana olevat työntekijät määrittelee perhe yhdessä lähityöntekijän kanssa Nopsa-tapaaminen Viikoittaisessa Nopsa-tapaamisessa on mahdollista käsitellä yhden lapsen tai nuoren asioita. Nopsa-tapaamisessa luodaan yhdessä perheen kanssa palvelusuunnitelma lapsen, nuoren ja perheen palvelutarpeita etusijalla pitäen. Nopsa-tapaamisessa koulun työntekijä (koulupsykologi tai koulun sosiaalityöntekijä, toisinaan myös opettaja), lastensuojelun työntekijä sekä perheneuvolan työntekijä keskustelevat lapsen tai nuoren tilanteesta yhdessä perheen kanssa. Nopsa-tapaamisten sisältöä määrittävää monialaista verkostoneuvottelumallia on kuvattu tarkemmin sivulla 6. 4

Ohjautuminen palveluihin ja Nopsaseurantatapaaminen Mahdollisen jatkotyöskentelyn osalta on tärkeää sopia yhteyshenkilö ja mahdollinen seurantatapaaminen. Seurantatapaaminen voidaan sopia läsnäolijoiden kesken Nopsa-ajalle tai muuhun kaikille tahoille sopivaan ajankohtaan tilanteen vaatimalla riittävän nopealla aikavälillä. Mikäli nopea aikataulu ei ole mahdollista, sovitaan yhteydenpidosta tapaamisten välillä, esimerkiksi puhelinyhteydenotolla. Tieto asiakkuuden etenemisestä palautuu kuitenkin Nopsa-tiimille. Lisäksi tapaamisessa mukana olleet tukipalvelut ovat tulleet perheelle tutummiksi, mikä edesauttaa jatkoyhteydenottoja palveluihin mikäli niitä tarvitaan. Seurantatapaaminen on tärkeä ja parhaassa tapauksessa voidaan todeta arjen tilanteiden selkiytyneen. Nopsa-toiminnan palveluprosessin voi tiivistää seuraaviin vaiheisiin: Peruspalvelun kontakti asiakkaaseen: havainnointi, huolen puheeksi otto ja huolen nimeäminen. Valmisteluvaihe: palvelun esittely, yhteydenotot, ensitapaamisesta sopiminen. Nopsa-tapaaminen: tapaamiset ja yhteydenpito, verkostotyö ja palvelutarpeen kartoitus sekä yhteinen tavoite ja suunnitelmasta sopiminen. Seurantatapaaminen asiaan palaaminen ja tarkistus, yhteinen arviointi. Nopsa-työskentelyn päättäminen. 5

Nopsa-toiminnan prosessikuvaus 1 2 HUOLEN TARVE MONIALAISESTA TUESTA LAPSEN TAI NUOREN ELÄMÄSSÄ ILMENEE OHJAUTUMINEN NOPSA-KOORDINAATTORILLE koulun, perheneuvolan tai sosiaalitoimen yhteydenotolla 3 NOPEA OHJAUTUMINEN NOPSA -TIIMIIN (aikavaraus max. 2vkoa) koordinaattorin yhteydenotolla. 4 5 OHJAUTUMINEN YHTEYDENOTTO PERHEESEEN. Nopsa-toiminnasta kertominen ja tapaamisesta sopiminen. NOPSA-TIIMIN TAPAAMINEN torstaina klo 14-16 lapsen, nuoren ja perheen huolen kuuleminen sekä palvelusuunnitelman luominen yhdessä perheen kanssa. seurantavastuusta ja yhteyshenkilöstä sopiminen PALVELUIHIN KOULUN PALVELUT PERHE- NEUVOLAN PALVELUT LASTEN- SUOJELUN PALVELUT MUUT TARVITTAVAT 6 SEURANTATAPAAMINEN yhdessä sovitun mukaisesti (Nopsa-tiimi tai myös muu taho) 6

Monialainen verkostoneuvottelumalli Yhteistä toimintaa selkiyttämään on kehitetty oheinen monialainen verkostoneuvottelumalli. Nopsatapaamiseen liittyen on sovittu käytännöistä, joilla lapsen tai nuoren ja hänen perheensä osallisuutta omassa asiassaan pyritään vahvistamaan. Ennen tapaamista lähityöntekijä keskustelee lapsen ja nuoren sekä huoltajien kanssa omasta huolestaan ja mahdollisuudesta Nopsa-tapaamiseen. Yhdessä keskustellen sovitaan palaverin tavoitteesta ja huoltajien kanssa kartoitetaan myös paikalle kutsuttavat toimijat ja palvelut. Tämä on oleellista riittävästi mitoitetun tuen varmistamiseksi. Nopsa-tapaamisten keskiössä ovatkin ajankohtaiset tuen tarpeet eli oikea-aikaisen ja riittävän tuen varmistaminen. Myös palaverin kulku on suunniteltu lapsen, nuoren ja vanhemman osallisuuden näkökulmasta. Tapaamisissa avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Puheenvuorojen jakaminen on perheen lähityöntekijän vastuulla. Näin pyritään varmistamaan, että jokainen tulee kuulluksi. Nopsa-toiminnan kehittämistyössä on korostettu monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ratkaisukeskeisyyttä, jolloin tuki rakennetaan ja suunnitellaan yhteisesti lapsen, nuoren ja perheen voimavarat huomioiden. Yhdessä laadittu suunnitelma käydään läpi tapaamisten päätteeksi ja lapselta, nuorelta ja perheeltä tarkistetaan, että heidän asiansa on tullut kuulluksi. Myös yhteisestä seurantapalaverista sovitaan. Seurantapalaveri tekee vanhemman ja eri tahojen yhteistyön sujuvammaksi ja lisää etenkin vanhemman ymmärrystä lapsensa asiassa. Nopsa-toiminnan monialaisessa verkostoneuvottelumallissa lähityöntekijän rooli korostuu. Lähityöntekijä ottaa huolen puheeksi ja kartoittaa tapaamiseen mukaan tulevat toimijat lapsen, nuoren ja perheen kanssa, vetää neuvottelua jakaen puheenvuorot ja varmistaa yhteisen ymmärryksen keskustelun ja yhteisen suunnitelman koostamisella. Myös jatkotyöskentelyn koordinoinnissa lähityöntekijä on tärkeä linkki perheen ja palvelujen kesken. Lähityöntekijä voi vaihtua kun perhe ohjautuu jatkotukeen, joten on tärkeä sopia Nopsatapaamisen päätteeksi kenellä on yhteisesti sovittu vastuu perheen asiassa. Huolenaiheet ja lapsen vahvuudet otetaan esiin konkreettisesti, mikä edesauttaa tilanteen selkiytymistä myös perheelle. 7

Ohessa kuvattu monialainen verkostoneuvottelumalli toimii monialaisen työryhmän muistilistana siitä, kuinka lapsen, nuoren ja perheen osallisuus tulee ottaa huomioon tapaamisen edetessä. Liitteessä 2 ja 3 löytyvät lisäksi työryhmien keskusteluista kootut monialaisen verkostoneuvottelun muistilistat. 1 2 3 4 Tutustuminen ja huolikierros Huolen kantaja pohjustaa tapaamisen ja koostaa tapaamisen kulkua. Kiinnitetään huomiota voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen. Kysytään mitkä ovat huolet, haasteet ja tarpeet, joihin tukea toivotaan. Keskustellaan lapsen, nuoren ja perheen kanssa myös vahvuuksista Tuen kierros Työntekijät kertovat tarjottavasta tuesta. Verkostoneuvottelun tavoitteen tarkennus ja yhteinen suunnitelma Tarkistetaan mihin lapsi, nuori ja perhe voivat ja haluavat sitoutua. Käydään yhteistä keskustelua asiasta eri näkökulmista. Sovitaan jatkotyöskentelystä ja seurannasta. Kuvataan lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat selkeästi. Sovitaan tietojen kirjaamisesta ja tiedottamisesta. Laaditaan suunnitelma tapaamisten välisiin yhteydenpitoihin. Käydään läpi kunkin toimijan vastuu. Sovitaan vastuuhenkilöstä. Kirjataan pääkohdat keskustelun kuluessa yhteiseen suunnitelmaan, jonka myös perhe saa. Verkostoneuvottelun päätös Käydään keskustelukierros ja palaute neuvottelun kulusta ja selvitetään, vastasiko verkostoneuvottelu tarpeeseen ja tuliko lapsi, nuori ja perhe kuulluksi asiassaan? 8

Koordinaattorin muistilista Nopsa-koordinaattorin muistilista on laadittu tukemaan yhteisesti linjattua työtä ja vahvistamaan tiedonsiirtoa. Nopsa-toiminta on toiminut yleensä interventiona koulun huolitilanteisissa, joten Nopsa-koordinaattorin tehtävän on sovittu kiertävän lukuvuosittain koulupsykologien ja koulun sosiaalityöntekijöiden kesken. Nopsa-vuoroja ja asiakkuuksia käsitellään myös yhteisesti koulupsykologien ja koulun sosiaalityöntekijöiden tiimitapaamisissa. NOPSA-KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT: 1 ottaa asiakkaan lähityöntekijöiltä vastaan ilmoitukset asiakkaista, joiden asioiden käsittelyyn tarvitaan Nopsa verkosto-tapaaminen 2 3 aikatauluttaa asiakkaiden verkostoneuvottelut vapaille Nopsa-tapaamisajoille ilmoittaa yhteistyötahoille Nopsa-tapaamiseen tulevan asiakkaan tai tapaamisen peruuntumisen perhe-neuvolaan toimistosihteerille, lastensuojeluun sille työntekijälle, joka ko. päivänä on merkitty osallistujaksi Nopsa:an, ja jos häntä ei tavoiteta, ilmoittaa asiakkaan nimen. 4 5 6 7 kerää Nopsa-tapaamiseen osallistuneiden työntekijöiden toimittamat asiakaskuvaukset tapaamisista Nopsa-kansioon kerää asiakaspalautteet tapaamisista Nopsa-kansioon tekee toimintakauden lopussa tilaston ja yhteenvedon Nopsatoiminnasta ja toimittaa sen Nopsa:n ohjausryhmälle kutsuu koolle Nopsa-työryhmän kehittämistapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Koonnut Nopsa-koordinaattori Jenni Kilpinen Keskustelua käydään usein paljon palveluiden tarjonnan näkökulmasta ja siitä lähtökohdasta kenen asiakkuuteen asiakas kuuluu. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että asiakkuuksia mietittäisiin yhdessä ja tarkemmin, jolloin palveluja voitaisiin tehokkaammin yhtenäistää. Esteenä tälle on nykyisellään, ettei muista palveluista tiedetä riittävästi. Toimiakseen monialaisissa verkostoissa työntekijöillä tulisikin olla riittävästi tietoa eri palveluista ja vaihtoehdoista 9

Suositukset toiminnan aloittamiseksi ja kehittämiseksi Monialaisen verkosto-neuvottelun kulun ja asiakasprosessien yhteinen aukikirjoittaminen. Asiakkaan osallisuuden näkökulmat ja osallisuuden kokemuksen selvittäminen toiminnan kehittämiseksi. Yhteistyökäytäntöjen ja vastuualueiden selkiyttäminen ja yhtenäistäminen. Nopsa -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Työntekijöiden tietämyksen lisääminen tarjolla olevista palveluista: Keskustelua käydään usein paljon palveluiden tarjonnan näkökulmasta ja siitä lähtökohdasta kenen asiakkuuteen asiakas kuuluu. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että asiakkuuksia mietittäisiin yhdessä ja tarkemmin, jolloin palveluja voitaisiin tehokkaammin yhtenäistää. Esteenä tälle on nykyisellään, ettei muista palveluista tiedetä riittävästi. Toimiakseen monialaisissa verkostoissa työntekijöillä tulisikin olla riittävästi tietoa eri palveluista ja vaihtoehdoista. Perheen ääntä on tärkeä kuulla jo muita toimijatahoja mukaan kutsuttaessa. Lähityöntekijän vastuulla on tiedottaa eri toimijoita perheen kanssa keskustellusta ja tämän hetkisestä huolen aiheesta. Näin vahvistetaan tiedonkulkua, lähityöntekijän roolia ja vastuuta, sekä tiedotetaan uusia toimijoita siitä, miten monialaisessa Nopsa-tapaamisessa toimitaan. Verkoston kanssa sovitaan ja selvennetään mm. seuraavat toimintatavat ja sisällöt: * verkoston koolle kutsuminen * lähityöntekijän rooli ja vastuu (huolen kantaja) * lähityöntekijän valmistautuminen tapaamiseen (ajankohtaisen omanhuolen ja rajojensa ilmaisu) * verkoston valmistautuminen onnistuneeseen monialaiseen tapaamiseentoiminta verkostotapaamisen aikana * (verkostoneuvottelun käsikirjoitus ) tapaamisen päättäminen * toiminta verkostotapaamisen jälkeen riittävä sisäinen ja ulkoinen tiedonsiirto Nopsa-tapaamisissa on lastensuojelussa ja perheneuvolassa ennakkoon jaetut vuorot. Tällä on mahdollistettu jokaviikkoiset kalenterivaraukset. Jos palvelun asiakkuus on aktiivinen, pyritään siihen, että paikalla on lapsen, nuoren ja perheen asiassa vastaava työntekijä. Mikäli vastaavan työntekijän läsnäolo ei ole mahdollista esimerkiksi aikataulullisista syistä, varataan kullakin taholla aika tarvittavaan tiedonsiirtoon. Ajankohtaisiin huoliin perehtymisen lisäksi on tärkeää ennakoida jatkotapaamisista sovittavat asiat. Tällöin jatkotapaamisiin liittyvistä asioista sovitaan vastaavan työntekijän yhteydenotto, jotta tuen jatkuvuus varmistetaan. 10

Nopsa-tiimin työvälineet Ennaltaehkäisevä Nopsa-toiminnan käsikirjan tässä luvussa kuvataan niitä työvälineitä, jotka kuuluvat keskeisesti palveluprosessiin. Työotteeseen ja -orientaatioon liittyen kuvataan myös työvälineitä, joilla edistetään asiakaspalvelun laatua, asiakkaan osallisuutta ja voimautumista. Toiminnan esittely Ennaltaehkäisevän Nopsa-toiminnan tiedottamisen esite (liite 5) on tuotettu kehittämisyhteistyössä kuntatoimijoiden ja hanketyöntekijöiden kesken. Tuottamisessa mukana ovat olleet Nopsa-työryhmä ja Nopsajohtoryhmä. Esitteiden tarkoitus on kuvata tiiviistetysti Nopsa toiminnan sisältö ja tuen saamisen puitteet. Esitteet on suunnattu lapsille, nuorille ja heidän perheilleen, mutta myös muille kuntatoimijoille. Esitteet toimivat siten myös verkostoyhteistyön välineenä tehostaen asiakkaiden palveluohjausta matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän toimintamallin kautta. Nopsa-toiminta tullaan kuvaamaan esitteen lisäksi Valkeakosken kaupungin nettisivuilla sekä koulun oppilashuollon toiminnan ohessa. Asiakassuunnitelma ja kirjaaminen Nopsa-tapaamisissa tehdään perheen kanssa yhteinen palvelusuunnitelma. Tätä kokonaisuutta ei kirjata palvelujen yhteisenä asiakassuunnitelmana, koska Nopsa-tapaamisia ei luonnehdita omana asiakkuutenaan, vaan yhtenä tukitoimenpiteenä, joka ei välttämättä johda minkään palvelun asiakkuuteen. Nopsa-asiakkuudet etenevät verkostotapaamisissa aina lähityöntekijän ja asiakkuutta jatkavan tahon, eli joko koulun, perheneuvolan tai lastensuojelun kirjauksina. Lapsi, nuori ja perhe voi toki olla jokaisen tahon asiakas samanaikaisesti, jolloin asiakassuunnitelman tietoja voidaan päivittää perheen suostumuksella tai läsnäololla yhteisissä Nopsa-jatkotapaamisissa. Nopsa-toiminnan on todettu edistävän tuen jatkuvuuden näkyvyyttä, kun palveluverkostot kokoontuvat useammin yhteisesti asiakkaan asiassa. Nopsa-ohjausryhmälle on linjattu tehtäväksi joka Nopsa-tapaamisen jälkeen Nopsa-asiakaslomake (liite 5) asiakkuustietojen seurantaa varten. Lomakkeeseen ei kuitenkaan kirjata henkilötietoja. Asiakaslomakkeet toimivat tilastoinnin tukena. Niihin kirjataan päivämäärällä tapaamisten perustiedot ja sisältö pääpiirteittäin, Nopsa-tiimiin ohjautumisen syy, sekä kunkin tahon jatkosuunnitelmat. Asiakaslomake ohjautuu Nopsakoordinaattorin arkistointiin, kuten seuraavassa esitelty seurantalomakekin, eivätkä ne yleensä ohjaudu muihin palveluihin. 11

Varsinaisena palvelusuunnitelman kirjauksena Nopsa-tapaamisissa täy-tetään yhteinen seurantalomake, johon päivitetään Nopsa-tapaamisessa sovitun pääkohdat. Vielä pilotoinnin loppuvaiheessa käydään keskustelua siitä, tulisiko lomakkeet sisällyttää lapsen ja nuoren koulun asiakirjoihin. Keskustelua on käyty puolesta ja vastaan. Keskustelu on ohjautunut siihen, ettei Nopsa-tapaamisten tietoja siirrettäisi oppilaan omiin, yleisiin tietoihin. Seurantalomake EETU-hankkeessa kehitettiin perheelle palvelukohtaamisten jälkeen mukaan annettava seurantalomake (liite 6). Seurantalomake on sisällöllisesti osa monialaista verkostoneuvottelumallia. Jokaisessa palvelukohtaamisessa oleellista on lapsen, nuoren ja perheen kanssa yhteisesti koostettu ja tarkistettu palvelusuunnitelma. Seurantalomakkeen tarkoituksena on tallentaa tapaamiseen ja palveluihin liittyvä informaatio mahdollisimman selkeäksi kokonaisuudeksi. Seurantalomake edistää myös asiakastiedon seurantaa ja koontia palveluissa. Seurantalomakkeeseen on pyritty koostamaan selkeästi etenkin yhteystiedot, keskustelussa sovitun pääkohdat ja eri tahojen vastuualueet perheen muistin tueksi. Seurantalomake tukee myös asiakkuuksien yhteisen suunnitelman yhdenmukaisuutta, jotta etenkin jatkoyhteydenpidosta sovitaan. On erittäin tärkeää tarkistaa ja kerrata lapsen, nuoren ja vanhempien sitoutumista yhteiseen suunnitelmaan. Asiakastilasto Nopsa-toiminnasta ja -tapaamisista on kerätty asiakastilastoa koko pilotoinnin ajalta, osaksi asiakaslomakkeiden ja seurantalomakkeiden tietojen pohjalta. Nopsa-toiminnan suunnittelussa koettiin tärkeänä, että asiakastilastokirjaus tulee kohdentaa oikeaan lapseen ja oikeaan palveluun. Asiakastilasto linkitetään siten ohjausryhmän päätöksellä osaksi koulun kirjauksia. Kokonaisuudessaan asiakastilastointi vahvisti tuntumaa ja osoitti toteutumana, että verkostoneuvottelut ovat lisääntyneet yli Nopsa-aikojen, koska verkostoneuvottelusta on pilotoinnin myötä tullut entistä tutumpi toimintatapana. Asiakastilastotietoja pilotoinnin ajalta keväältä 2013: Kevääseen 2013 mennessä Nopsa-tapaamissa oli asioinut 12 lasta. Aloitustapaamista kaksi oli peruuntunut ja asiakkuudet olivat ohjautuneet Nopsatapaamisten ulkopuolelta. Nopsa-tapaamisissa nuorin asiakas oli ensiluokkalainen. Ikäjakaumana Nopsatapaamisissa oli asioinut kahdeksan 13 16-vuotiasta nuorta ja neljä alakouluikäistä lasta. Kahden lapsen kohdalla oli toteutettu Nopsa-seurantapalaveri ja kahdella seurantapalaveri oli tulossa. 12

Suositukset toiminnan aloittamiseksi ja kehittämiseksi Tiedottamiseen laadittava laaja-alainen suunnitelma: linkittäminen ajankohtaiseen kehittämistyöhön palvelukuvauksen laatiminen kunnan nettisivut esittely oppilashuollossa esittely vanhempainilloissa palvelujen yhteiset tapaamiset esitteet Seurantalomakkeen hyödyntäminen palvelusuunitelman kirjallisessa kokoamisessa. Asiakassuunnitelman laatimisen vastuutaho ja asiakkuustietojen yhteneväiset kirjauspohjat. Asiakastilaston keräämisen vastuutahon määrittely Kattava toimintamallin kuvaus ja tilastointi säännöllisesti myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta (myös ohjautumiset ja jatkoarvioinnin välineet). Nopsa-lomakkeet ja työvälineet löydät osoitteesta: www.kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/27-eetu Sähköiset lomakkeet voi pyytää omaan käyttöön Hämeenkyrön kunnan perusturvapalveluista, puh. 050 529 831. 13

Nopsa-toiminnan arvioinnin menetelmät Nopsa-toiminnan arvioinnin menetelmiä voidaan hyödyntää sekä vastaavanlaista nopean verkostotoiminnan toimintamallia käynnistettäessä että toiminnan aikana. Tässä kuvatut välineet soveltuvat sekä palvelun kehittämismenetelmiksi että palvelun arvioinnin välineiksi. Välineet on suunnattu sekä työntekijöiden että työyhteisöjen hyödynnettäväksi. Asiakaspalautteet Yhteisen suullisen palautekeskustelun lisäksi Nopsa-tapaamisiin kehitettiin jo pilotoinnin alussa tapaamisen jälkeen pyydettävä palautelomake. Asiakaspalautteesta haluttiin lyhyt A4-lomake. Palautteesta oli tarkoitus kerätä tilastotietoa. Asiakaspalautteita pelkistetään ja tiedot linkitetään jatkossa toiminnasta tehtävään tilastointiin. Lapsen ja nuoren sekä vanhempien palautelomakkeet löytyvät liitteistä 7 ja 8. Bikva-arviointi Bikva-arviointimallissa tavoitteena on saada esille asiakkaiden oma näkökulma ja kokemus palvelusta. Nopsa-toiminnan kolmivaiheisen Bikva-arvioinnin sidosryhmiksi valikoitui suullisen suostumuksen perusteella Nopsa-toiminnassa asioineita vanhempia, Nopsa-tiimin työntekijöitä sekä Nopsa-ohjausryhmä. Vanhemmat osallistuivat yksilöhaastatteluihin. Sekä työtekijöille että johdolle sovittiin kummallekin yksi ryhmähaastattelu. Ennaltaehkäise-vää Nopsa-toimintaa käsittelevistä avoimista haastattelukysymyksistä saadut kommentit ohjasivat tietojen analysointia ja teemoittelua näiden sidosryhmien haastattelujen toteuttamisen jälkeen. Tuloksia voidaan käyttää kehittämistyössä ja myös vertailuperustana myöhemmässä vaiheessa. Bikva tulee tanskan kielen sanoista Brugerindragelse i kvalitetsvundering ja tarkoittaa asiakkaiden osallisuutta laadunvarmistajana. Mallia vahvasti kehittänyt Hanne Kathrine Se (lapsi) oli ihan kumminkin siinä ihan yhtälailla mukana --- ja sitten tosiaan kyseltiin --- omia näkemyksiä asiasta ja sai äänensä kumminkin kuuluviin. Vanhempi 1 14

Krogstrup (2007, 7) painottaa, että osallistamalla asiakkaat arviointiin luodaan yhteys asiakkaiden arjen huolien ymmärtämisen ja julkisen palvelun intervention välille. Asiakkailla on tietoa, josta voi olla hyötyä palvelujen kehittämisessä. Arvioinnin käynnistämän vuoropuhelun kautta voidaan saada tietoa myös tulevaisuuden vaatimuksista, kun asiakkaille annetaan mahdollisuus ilmaista ideansa ja ongelmansa, joita ei muuten kuulla tai joita ei pidetä kovinkaan merkityksellisinä. (Ranson ja Stewart 1994, 176, Krogstrupin 2007, 7 mukaan.) Bikva-arviointiprosessi voi toimia työn tukena työntekijöille ja antaa mahdollisuuden havainnoida ja reflektoida uutta työmuotoa, sen tarvevastaavuutta ja verkoston yhteistä toimintatapaa (kts. Toikko & Rantanen 2009a, 51-53). Bikva-arvioinnista saatua tietoa voidaan kohdentaa suoraan työntekijän työn ja uuden toiminnan kehittämiseksi. Samalla ennaltaehkäisevistä palveluista saadaan esille myös hiljaista tietoa, joka muuten olisi voinut jäädä hyödyntämättä (Raunio 2009, 151-155). Viemällä haastatteluista saatu tieto johdolle, saatiin aikaan käyttäjäkokemuksen siirtymistä. Päätöksenteko on jaetumpaa ja käytäntöön siirtyvää asiakasymmärrystä voidaan tukea. Oletuksena tämä kaikki näkyy paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin vastaavana asiakastyönä. Ennaltaehkäisevän Nopsa-toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä oli hyvä johtaa tietoa suoraan myös kunnallisen ennaltaehkäisevän lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden asiakasymmärrykseen. Nopsa-toiminnan analysoituja Bikvaarviointituloksia on koottu myös liitteeseen 9. Nopsa-toiminnan kehittämässä mukana ollut kehittäjätyöntekijä toteutti Bikva-arvioinnin osana sosionomi (YAMK) -opintoja. Opinnäytetyö ja koko arviointiprosessi on nähtävillä seuraavan linkin kautta: http://publications.theseus.fi/handle/10024/61176. Suositukset toiminnan aloittamiseksi ja kehittämiseksi Kehittämistyön tukena ovat toimineet: tiimireflektiot väliarvioinnit (swot ym.) asiakaspalautteiden systemaattinen kerääminen Bikva -arvioinnin eli asiakasarvioinnin vakiinnuttaminen osaksi toimintamallin kehittämistä ja saatujen tulosten saattaminen osaksi päätöksentekoa. 15

Nopsatoiminnan rakenteet Nopsa-toiminnan ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttamisen edellytyksenä ovat olleet valmius muutoksiin palvelurakenteissa, johdon tuki kehittämistyölle sekä yhteisesti linjattu ja järjestetty toiminnan koordinointi Rakenteet, johtaminen ja palvelujen koordinointi Työntekijöiden osallisuus oman työnsä muutokseen ja sitoutuminen kehittämistyöhön ovat olleet oleellisia Nopsa-toiminnan pilotoinnin onnistumiselle. Sosiaalityön, perheneuvolan ja koulun työntekijöistä koostuvan työryhmän lisäksi perustettiin toimialojen johtajista koottu Nopsa-ohjausryhmä, joka käsitteli ja linjasi käytännön toteutuksen ja työryhmän kautta nousseita huomioita ja toiminnan tarpeita. Esimiesten näkemyksellä Nopsatoiminnan ennaltaehkäisevää, monialaista verkostoyhteistyötä on edistänyt rakenteellinen panostus peruspalvelujen eli koulun työntekijäresursseihin. Nopsa-toiminnassa ensisijainen peruspalvelu eli koulu toimii vastuutahona ja lisäksi verkostoituvien palvelujen välillä jaettu tieto lisääntyy. Tiedon saaminen varhaisessa vaiheessa on helpompaa. On koettu, että vanhempienkin mukaantulo on ollut helpompaa, kun lastensuojelu ei ole ollut koollekutsuvana tahona. Nopsa-toiminnan avulla on voitu tunnistaa kriisitilanteet jo varhaisessa vaiheessa. Nopsatoiminnan tuoma suurin muutos on, että perheelle tarjottu tuki laajenee ja monipuolistuu.. Yhteinen viikoittainen akuuttiaika on ollut tarvittava muutos raken-teisiin, jotta yhteisiä verkostoneuvotteluja on voitu pitää nopealla aikataululla. Verkostoyhteistyön suunnitelmallisuus sekä palvelujen yhteinen tavoite ja toiminnan koordinointi Mun mielestä on ollut --- paljon helpompaa ottaa yhteyttä eri toimijoihin --- Nopsan myötä. (Työntekijä 4) 16

takaavat, että kaikki toimijatahot tietävät miten ja missä vaiheessa asiakasperheen kohdalla edetään. Palvelujen yhteinen koordinointi on toiminut työntekijöiden työn tukena ja koordinointi on estänyt tarjotun tuen päällekkäisyyksiä. Tämä estää parhaimmillaan asiakasperheiden ongelmien kasautumista ja pitkällä tähtäimellä toimintamallin odotetaan vaikuttavan myös lastensuojelutarpeen vähenemisenä. Osataan ikään kuin pyytää sitä verkostoa kasaan paremmin. (Työntekijä 6) Nopsa-toiminnan kautta lastensuojelun kanssa tehdään jo aiempaa enemmän yhteistyötä ennen lastensuojeluilmoituksien tekemistä. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että lastensuojeluilmoituksia palautetaan koululle, kun kaikille kouluille leviää tietoa Nopsa-toiminnasta. Sitä kautta lastensuojeluilmoituksen määrät vähenevät, mikä on selkein ja helpoin mittari seurata lastensuojelutarpeen vähenemistä. Jatkossa voidaan seurata, voidaanko Nopsa-toiminnan myötä lasta ja perhettä tukea riittävästi peruspalveluissa ja voidaanko lastensuojeluasiakkuutta ehkäistä. Tätä tullaan seuraamaan vuosittaisilla Nopsaarvioinneilla. Peruspalvelut ja erityispalvelut tekevät ennaltaehkäisevää työtä, ja tämän ennaltaehkäisevän toiminnan tehostamiseen ja varhaisen tuen tarjoamiseen oikeaaikaisesti, lähellä lasta ja nuorta, oikeilla tukimuodoilla pyritään Nopsallakin vaikuttamaan. Nopsatoiminnan avulla kouluilla tehdään jo etukäteen lastensuojelutarpeen selvitystä, mikä säästää resursseja ja estää tehdyn työn päällekkäisyyksiä. Ennaltaehkäisyä tukee myös se, että EETU-hankkeen kautta Nopsa-toiminta oli alun perin yläkoululaisille suunnattu ja nyt Nopsa on myös alakoululaisille suunnattua toimintaa. Verkostot ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttaminen Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden kannalta Nopsa-toiminta näkyy yhteistyön tiivistymisessä toimijoiden ja palveluiden välillä. Nopsa-toiminta on lisännyt ja vahvistanut ylisektoraalista yhteistyötä. Palvelujen keskinäistä tunnettavuutta on edistänyt se, että joka torstaille on varattu yhteinen aika asiakkaan asioiden käsittelylle. Kaiken kaikkiaan monialaisten verkostojen ja verkostoneuvottelun tuttuus ja käyttö työmuotona on lisääntynyt. Eri tahot ovat myös selkeästi sitoutuneet tapaamisiin aiempaa paremmin. Tämä jäntevöittää suunnittelua mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Perheen asioihin voidaan myös reagoida reaaliajassa. Sujuvampi verkostoyhteistyö vähentää perheenjäsenten 17

kokemusta sekavista palveluista, kun he Nopsa-toiminnan myötä tietävät, kunkin tahon tehtävät ja toiminnan tarkoituksen. Tämä on edesauttanut perheiden tukipalvelujen riittävää ja oikeaaikaista järjestämistä. Yhteistyö on Nopsa-toiminnan myötä lisääntynyt myös kaikilla tasoilla muidenkin asiakkaiden osalta. Suositukset toiminnan aloittamiseksi ja kehittämiseksi Toimintatavoista sekä jalkauttamisen ja juurruttamisen kysymyksistä on linjattava yhteisesti. Palveluita tulee koordinoida yhteisesti, jolloin yhteiset asiakkuudet ja tuen jatkuvuus ovat paremmin nähtävillä. Peruspalvelujen ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen madaltaa palveluihin ohjautumisen kynnystä. Uusien toimintatapojen luomisen yhteydessä painotetaan pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta ja toimintojen vaiku-tuksien seurannalla kustannus-tehokkuutta. Arviointitiedon tuottaminen ja jatkuvuuden suunnitelmat tukevat pitkäjänteistä, sektorirajat ylittävää kehittämistyötä. Varmaan Nopsan vaikutus on just siinä, että on syntynyt se yhteinen ymmärrys siitä oireiden ja ongelmien, vaikeuksien vakavuudesta ja sitten ehkä on napakammin koulussa tehty ratkaisuja sen jälkeen - että se tiedon jakaminen. (Työntekijä 5) Yhteisen vuosikellon luominen, jossa suunnitellut ja toteutuneet tiimit ja työryhmien tapaamiset. Jatkossa yhteiset kehittämistapaamiset työntekijöiden ja johdon kanssa. Lisäksi huomioitava kehittämistyön arvioinnin yhteiset välipysäkit. Hyvä kartoittaa konkreettinen tapaamispaikka toimintamallin profiloitumiseksi. 18

Huomioita ja pohdintaa Nopsa-toiminta on voitu saattaa lähelle lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitysympäristöä. Koulun vastuu ja peruspalveluiden rooli on korostunut. Nopsa-tapaamiset ovat toimineet interventiona koulun huolitilanteisiin ja toiminut parhaimmillaan opettajan ja kodin välisen yhteistyön tukena. Tilanteiden kärjistymistä on voitu estää, kun etenkin koulun toimijoiden ymmärrys lapsen asiassa on lisääntynyt yhä varhaisemmassa vaiheessa Nopsa-toiminta on tukenut huolen puheeksioton varhaistumista ja selkiytymistä. Informaation lisääntyessä kaikkien ymmärrys asiassa on lisääntynyt ja uusiin huoliin ja palvelutarpeisiin on voitu puuttua nopeammin. Tietoa jakamalla esillä on ollut useampi tuen vaihtoehto. Lisäksi tietoa on välittynyt tasapuolisesti ja tuen mahdollisuuksia on voitu kartoittaa realistisesti. Palvelutarpeista ja tuen mahdollisuuksista on saatu kokonaiskuvaa, jolloin apu ja tuki ovat olleet konkreettisempia. Suunnitelmallisuus on lisääntynyt, kun pyrkimyksenä on ollut yhteisesti määritelty, konkreettinen seuraava tuen askel. Asiakkailta tullut palaute pilotoinnin ajalta ollut positiivista ja tukitoimilla on ollut positiivisia vaikutuksia lapsen arkeen yhä varhaisemmassa vaiheessa. Voidaan sanoa, että kotiin tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja selkiytynyt ja vanhemmatkin ovat voineet rohkaistua yhteistyöhön aktiivisemmin. Laajemmin monialaisen toimintamallin vaikutuksena voidaan nähdä, että se lisää vanhempien luottamusta palvelujen sitoutumisesta työskentelyyn. Parhaimmillaan monialainen ja ennaltaehkäisevä Nopsatapaaminen luo vanhemmalle kokonaiskuvaa lapsensa asiassa, ja myös lapsen ja nuoren ymmärrystä omassa asiassaan voidaan lisätä. Nopsa-työryhmillä on lopuksi voitu todeta, että Nopsa-pilottityöskentelyyn on ollut hyvä sitoutua, sillä hyöty näkyy etenkin pitkällä tähtäimellä. Tarvetta uusille toimintatavoille on ja uudenlaista työotetta tarvitaan. Näissä puitteissa Nopsa-toimintaa on päätetty laajentaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Valkeakoskella ajankohtainen Hyvinvointia perheille -hanke jatkaa laajemmin samaa päämäärää ennaltaehkäisevistä palveluista. Nopsa-toiminnan vakiintuminen rohkaisee toivottavasti muitakin kuntia hyödyntämään tämänkaltaista akuuttiaikaa osana ylisektoraalisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Koko EETU-hanketiimi kiittää kehittäjäkumppaneita mielenkiintoisesta ja opettavaisesta yhteisestä kehittämistyön matkasta. 19

Lähteet Eriksson, E. & Arnkil, T. E: (2012) Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Opas 60 Stakes. 8. painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes). Eriksson, E.; Arnkil, T. E. & Rautava, M. (2006): Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä. Verkostokonsultin käsikirja - ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. Työpapereita 29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) Krogstrup, H. K. 2007. Asiakaslähtöinen arviointi Bikva -malli. Hyvät käytännöt menetelmä käsikirja. Helsinki: STAKES. Mikkola, T. Korhonen, A. Seppänen, S. Rantanen, T. Tuomi M. 2011. Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi projektin 2009-2011 loppuraportti. Hämeenlinnan kaupunki: KASTE. Raunio, K. 2009. Olennainen sosiaalityössä. 2.painos. Helsinki: Gaudeamus. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2012. Sosiaali ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki Toikko, T. Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedonantoon. 3. painos. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. http://www.kasperihanke.fi/ http://kasperihanke.fi/kasperi-2-osahankkeet/eetu http://www.valkeakoski.fi Nopsa-toiminnan kehittämisprosessia, arviointituloksia sekä jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu tarkemmin EETU-hankkeen loppu-raportissa, joka julkaistaan hankkeen päätyttyä www.kasperihanke.fi -sivuilla 20

Liitteet Liite 1 Nopsa-toiminnan palvelukuvaus NOPSA -TOIMINTA Nopsa-toiminnan sisältö Nopsa-toiminnalla tarkoitetaan mahdollisuutta toteuttaa verkostoneuvottelu nopeasti, monialaisesti ja asiakaslähtöisesti. Nopsa-toiminnan tavoitteena on edesauttaa Valkeakosken lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Tavoite pyritään saavuttamaan ohjaamalla perhe tehokkaammin sopivan avun piiriin. Lisäksi pyritään vähentämään päällekkäistä työtä ja perheen kokemusta luukulta toiselle juoksemisesta. Nopsa-tapaaminen on aina torstai-iltapäivänä klo 14-16 Kaupungintalolla. Nopsa-toiminnan kautta on mahdollista käsitellä yhden lapsen tai nuoren asioita viikossa. Nopsa-tapaamisessa koulun työntekijä (koulupsykologi tai koulun sosiaalityöntekijä), lastensuojelun työntekijä sekä perheneuvolan työntekijä keskustelevat lapsen tai nuoren tilanteesta yhdessä perheen kanssa. Nopsa-tapaamisessa luodaan yhdessä perheen kanssa palvelusuunnitelma eli sovitaan jatkotyöskentelystä. Lisäksi sovitaan yhteyshenkilö ja mahdollinen seurantatapaaminen. Yhteystiedot Varhaiskasvatus Koulu Etelä puh. 040 335 6312 6245 Pohjoinen Jenni Kilpinen 040 335 6313 koulupsykologi Koulu 040 Perheneuvola 335 6289 koulun puh. 040 sosiaalityöntekijä 335 7344 Ari (soittoaika Siekkinenma ja to klo 12.00-13.00) Perheneuvola Valtakatu 31 040 335 7344 soittoaika Lastensuojelu ma ja to klo puh. 12:00 040-13:00 335 7373 Särpimäenkatu Kerhomajankatu 272 Lastensuojelu 040 335 7373 Kerhomajankatu 2 Ohjautuminen Nopsa-tapaamiselle ohjaudutaan perheen kanssa työskentelevän työntekijän eli lähityöntekijän aloitteesta. Perhe voi ohjautua Nopsatapaamiselle myös toiminnan ulkopuolisten työntekijöiden lähettämänä (esim. koulun oppilashuoltoryhmän ehdotuksesta tai lastensuojeluilmoituksen johdosta). Perhe ei voi oma-aloitteisesti ilmoittautua Nopsa-tapaamiselle, vaan tarvetta arvioi työntekijä. Nopsatoimintaa koordinoi koulupsykologi tai koulun sosiaalityöntekijä. Nopsan koordinoija ottaa vastaan varaukset ja ilmoittaa eri tahoille tapaamisesta. Konsultaatio ja yhteistyökäytännöt Nopsa-toiminta edesauttaa palveluiden välistä konsultaatiota ja on luotu yhteistyön lisäämiseksi. Tarvittaessa lähityöntekijä kutsuu Nopsatapaamiseen myös Nopsan ulkopuolisia yhteistyötahoja. Tällaisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi opettaja tai koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet, koululääkäri, nuorisotoimi tai poliisi. Tapaamisessa mukana olevat työntekijät määrittelee perhe yhdessä lähityöntekijän kanssa. 21

Liite 2 Monialaisen verkoston muistilista Yhteinen tapaaminen ja suunnitelma VALMISTAUTUMINEN Ajankäyttö: Kuinka monta ja mitä asioita kannattaa käsitellä yhdellä kertaa? Perheellä tieto miksi kokoonnutaan lähtyöntekijän huolen puheeksiotto Asiakkaan orientointi yhteistyöhön HUOLEN KIERROS ASIAKKAAN MÄÄRITTELEMÄNÄ 1. Mitä on hyvä arki? Voimavarat. 2. Mitkä ovat huolen aiheita? 3. Mitä muutosta tulisi tapahtua, että huoli hälvenisi? Mihin asiakas on motivoitunut? a) Lapsen mielestä? b.) Vanhempien mielestä? c) Työntekijän mielestä? 4. Mitä palveluita perheellä jo on ja mitkä ovat olleet hyödyksi? 5. Millainen verkosto perheellä on tukenaan? 6. Mitä lapsi ja vanhemmat toivovat työskentelyltä? TUEN KIERROS 1.Mikä on kunkin työntekijän mahdollisuudet tarjota tukea? 2.Korostetaan voimavaroja, jotta huoli ei uusisi 3.Etsitään sitä toimintaa, jolla asiakas uusintaa itseään ja ympäristöään 4.Tarvittaessa tarkistetaan eri näkemyksiä Mitkä ovat toisin toimimisen ulkoiset ja sisäiset edellytykset? Asiakkaan näkökulmaan perhtyminen Ensikontaktin tärkeys, tervehtiminen ja aloitus Uusien näkökulmien tuottaminen Uuden ja selkeämmän tiedon tuottaminen tilanteesta Tilanteeseen liittyvien ristiriitaistenkin tunteiden erittely Uusien toimintatapojen ja tavoitteiden asettelu ja niiden seuranta Turvallinen ja lämmin, kiireetön ilmapiiri Asenne, eleet, äänenpainot, katsekontakti, asento jne. Välittäminen, luottamus, hyväksyntä, jämäkkyys YHTEINEN SUUNNITELMA Konkreettinen eteneminen Aikataulu Mitä kukin aikoo tehdä huolen selviämiseksi? Mitkä ovat lapsen, vanhemman ja työntekijän saavutettavissa olevat tavoitteet? Milloin seuraava yhteydenotto, kuka ja miten? Mitkä tahot tapaavat seuraavan kerran - seuranta? Lomake perheelle 22

Liite 3 Toiminta monialaisen verkostoneuvottelun aikana verkostoneuvottelun käsikirjoitus 1 2 3 4 5 6 PERHEEN VASTAANOTTAMINEN TILAAN ASETTAUTUMINEN JA ESITTELYT PUHEENVUOROJEN JÄRJESTYKSEN HUOMIOIMINEN MONIALAINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Asiakkaan kuuleminen ensisijassa ja asiakkaan määrittelemä avun tarve Otettava huomioon asiakkaan toimijuus ja myös vaihtoehtoiset tavat ilmaista itseään (kuvat, piirtäminen, kertaus fläpille jne.) Ensisijainen asiakas on lapsi lapsen kuulemiseen on kiinnitettävä huomiota Huolen puheeksiotto dialogin keinoin (toimintatavat selviksi!) Tarkoituksena tuen tarjoaminen Voimavarakeskeisyys, vahvuuksien kautta toimiminen Tarkoituksena yhteinen suunnitelma: Mitä kukin voi tehdä huolen hälvenemiseksi? Mikä on kenenkin mielestä riittävää? Viranomaisten puheenvuorojen käyttö Puheenvuorojen jakaminen Asiakkaan kuunteleminen, esim. annetaan puhua loppuun Pidätetty vastaus, kuunnellaan ja pyritään välttämään päällepuhumista Toimintasuunnitelman laatiminen esimerkiksi tulevaisuuden muistelu -menetelmällä ( pikaversion muokkaaminen) SOVITTUJEN ASIOIDEN KIRJAAMINEN YLÖS, ENSISIJAISESTI FLÄPILLE Yhteinen suunnitelma (vaihtoehtoisesti keskustelun edetessä ensisijaisesti lapsen, nuoren ja perheen määrittelemät huolet ja arjen hyvät, arkea edistävät asiat) Sisältää myös asioiden varmistamisen ja kertaamisen onko asiakasta ymmärretty ja onko asiakas ymmärtänyt SUUNNITELMAN TEKEMINEN Seurantalomake suunnitelman tekemisen tukena Asiakas on jo tapaamisen alusta tietoinen, että hän saa muistin tueksi lomakkeelle koostetun yhteisen 23

Liite 4 Nopsa-esite Yhteystiedot : Varhaiskasvatus Etelä 040 335 6312 Pohjoinen 040 335 6313 Koulu 040 335 6289 Koulun sosiaalityöntekijä Ari Siekkinen Perheneuvola 040 335 7344 soittoaika ma ja to klo 12:00-13:00 Särpimäenkatu 27 Perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu 03 5691 7699 Kerhomajankatu 2 Lisäyhteystiedot: www.valkeakoski.fi Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu Esite on työstetty KASPERI II -osahankkeessa Nopeasti Monialaisesti Asiakaslähtöisesti Nopeasti Monialaisesti Asiakaslähtöisesti Mikä on o Verkostoneuvottelu lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen o Yhteinen tapaaminen riittävän tuen ja palveluiden järjestämiseksi Keitä kuuluu o Koulupsykologi, koulun sosiaalityöntekijä tai varhaiskasvatuksen edustaja o Lastensuojelun työntekijä o Perheneuvolan työntekijä -tapaamisessa Keskustellaan luottamuksellisesti lapsen tai nuoren tilanteesta. Luodaan yhdessä perheen ja työntekijöiden kanssa palvelusuunnitelma. Sovitaan yhteyshenkilö ja mahdollinen seurantatapaaminen. Pyydetään palautetta lapselta tai nuorelta sekä vanhemmilta Nopsa-toiminnan kehittämiseksi. 24

Liite 5 Nopsa-asiakaslomake OHJEISTUS: Lomake täytetään yhteisesti asiakascase-kuvauksena Nopsa-tiimin kesken ja heti tapaamisen jälkeen reflektoiden. Asiakkaasta ilmeneviä tietoja ei saa tulla esiin. Palautetaan koulun työntekijän kautta Nopsa-koordinaattorille arkistoitavaksi mukaan nuoren ja vanhempien palautekyselyt 1.) Miten nuori ja vanhemmat kokivat tapaamisen? Jäikö heille kokemus, että toiminta oli riittävää? Mitä käytäntöjä voidaan vahvistaa? Palaute kysytään tapaamisen päätteeksi! 2. Perustiedot asiakascase -kuvaus 2.1.) pvm- Jatkotapaaminen Tyttö Ikä vuotta Poika Äiti Isä Muu(t)? 2.2.) Työntekijä(t), rastilla Palveluun ohjautumisen lähettävä taho ja työntekijä Koulu Perheneuvola Sosiaalitoimi/ lastensuojelu Muu 2.3.) Asiakascasen pääpiirteet lyhyesti Ohjautumisen syy: 2.4.) Millä aikataululla kukin toimija ja perhe saivat tiedon tapaamisesta? Kuinka aikaisin? Oliko toiminta riittävän nopeaa? 3. Nopsa- tapaamisen asiakassuunnitelma 3.1.) Mitä tapaamisessa sovittiin kunkin tahon jatkotuesta ja vastuista? Koulu: Perheneuvola: Sosiaalitoimi/ lastensuojelu: Huom! Säilytetään Tuhotaan 25

Liite 6 Nopsa -seurantalomake perheelle Paikka ja pvm: LÄSNÄOLIJAT: KESKUSTELUSSA SOVITTUJEN ASIOIDEN KIRJAAMINEN JA TIEDOTTAMINEN (Kenelle ja miten?) TÄSTÄ KESKUSTELTIIN: JATKOSTA SOVITTIIN: VASTUUALUEET: Lapsi /nuori: Perhe: Työntekijät: Seuraava tapaaminen, pvm: Osoite: Yhteyshenkilö(t) & yhteystiedot: MUISTIINPANOT JA PALAUTE: 26

Liite 7 Nuoren palautekysely Pyrimme kehittämään työtämme asiakkaillemme mahdollisimman hyödylliseksi, jotta voimme kehittää toimintaamme. Olen -vuotias. Sukupuoli: poika / tyttö (ympyröi) Pvm: 1. Tapaamisessa minua kuunneltiin: (laita rasti sopivaan kohtaan viivalle) 1 = ei lainkaan 2 = vähän 3 = tarpeeksi 1 2 3 2. Minun oli helppo jutella työntekijöiden kanssa: (laita rasti) 1 = ei 2 = jossain määrin 3 = kyllä 1 2 3 3. Tapaamisessa keskustellut asiat olivat mielestäni: (useampikin vaihtoehto käy) a. itselleni tärkeitä b. en ymmärtänyt niitä c. jotain muuta 4. Tapaamisesta oli minulle hyötyä: (mikäli osaat jo vastata, laita rasti) 1 = ei ollenkaan 2 = vähän 3 = ei hyötyä eikä haittaa 4 = jonkin verran 1 2 3 4 5 = paljon 5. Tapaamisessa oli (millainen) ilmapiiri. 6. Asiat, joista sovimme tapaamisessa: 7. Tapaamisessa hyvää oli 8. Mitä työntekijä(t) olisi voinut tehdä toisella tavalla: Kiitos ajastasi ja vastauksistasi! 27

Liite 8 Vanhempien palautekysely PALAUTEKYSELY Toivomme Sinun arvioivan tapaamistamme ja työskentelytapaamme. Pyrimme kehittämään työtämme asiakkaillemme mahdollisimman hyödylliseksi. Pvm Olen perheenjäsen (esim. isä, äiti) Olen perheen läheinen ( esim. mummi) Olen muu osallistuja Arvioi seuraavia asioita asteikolla 1-5. Ympyröi sopivin vaihtoehto. 1. Miten hyödyllisenä koit tapaamisen? Täysin hyödytön 1 2 3 4 5 Erittäin hyödyllinen 2. Koitko, että sinua kuunneltiin? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin 3. Koitko saaneesi tukea omaan tilanteeseesi? Erittäin huonosti 1 2 3 4 5 Erittäin hyvin 5. Selkiinnyttikö tapaaminen tilannettasi? Erittäin vähän 1 2 3 4 5 Erittäin paljon 6. Saitko uutta ymmärrystä lapsesi tilanteeseen? Erittäin vähän 1 2 3 4 5 Erittäin paljon 7. Koitko tapaamisen tulleen tilanteesi kannalta oikeaan aikaan? Liian varhain 1 2 3 4 5 Liian myöhään Muuta: KIITOS! 28

Liite 9 Bikva arvioinnin tuloksia Nopsa- toimintamallin tarjoama tuki ja tuen mahdollisuudet suhteessa toiminnan sisältöihin NOPSA- TOIMINNAN SISÄLTÖ MONIALAINEN VERKOSTO- NEUVOTTELU JA PALVELU- TARPEEN ARVIOINTI VANHEMMAN JA ERI TAHOJEN YHTEISTYÖN TOIMIVUUS Tarjottu tuki ja tuen mahdollisuudet käytännössä Huolen puheeksiotto on varhaistunut ja selkiytynyt Kun informaatio on lisääntynyt, kaikkien ymmärrys asiassa on lisääntynyt Uusiin huoliin ja palvelutarpeisiin on voitu puuttua nopeammin Tietoa jakamalla esillä on ollut useampi tuen vaihtoehto Tietoa on välittynyt tasapuolisesti ja tuen mahdollisuuksia on voitu kartoittaa realistisesti Apu ja tuki ovat olleet konkreettisempia, kun palvelutarpeista ja tuen mahdollisuuksista on saatu kokonaiskuvaa Suunnitelmallisuus on lisääntynyt kun pyrkimyksenä on ollut yhteisesti määritelty, konkreettinen seuraava tuen askel Monialainen verkostoneuvottelun tuttuus työmuotona on lisääntynyt Vanhemman rooli toimijana on korostunut, jolloin myös yhteydenpito vanhempiin on korostunut Kotiin tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja selkiytynyt Vanhemman luottamus palvelujen sitoutumisesta työskentelyyn on osaltaan lisääntynyt Vanhemmat ovat rohkaistuneet yhteistyöhön aktiivisemmin Aiempia palveluyhteydenottoja estäneet kokemukset ovat voineet korjautua Monialainen verkostoyhteistyö on toiminut opettajan ja kodin yhteistyön tukena Tuttuus on helpottanut vanhemman yhteydenottoa palveluihin 29