Iho ja psyyke. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 23.3.2012 1



Samankaltaiset tiedostot
Elämisen taakka ja psyykkiset. Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Traumat ja traumatisoituminen

Mielenterveyden häiriöt

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Esitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Psyykkinen toimintakyky

- Stressi haltuun- Ammattiliitto Pro/Tanja Luukkanen

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

MASENNUKSEN ETIOLOGIA JYRKI KORKEILA PSYKIATRIAN PROFESSORI TURUN YLIOPISTO YLILÄÄKÄRI HARJAVALLAB SAIRAALA

Psyykkisten rakenteiden kehitys

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Mielekästä ikääntymistä

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Maahanmuuttajan mielenterveys

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Psykoositietoisuustapahtuma

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mielenterveys voimavarana

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

University of Tampere University of Jyväskylä

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Diabeteksen psyykkinen kuorma

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Kerronpa tuoreen esimerkin

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Stressin ja diabeteksen yhteys

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Transkriptio:

Iho ja psyyke Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 23.3.2012 1

Sairaudet kumuloituvat Sairaudet kasaantuvat tietyille yksilöille Niillä joilla on psykiatrinen häiriö on myös tavallisemmin somaattinen sairaus, somaattisesti sairailla on tavallisemmin psykiatrisia häiriöitä kuin väestöllä Sairauksilla voi olla yhteisiä riskitekijöitä ja toinen voi olla riskitekijä toiselle Yhteisiä riskitekijöitä: alhainen sosiaalinen asema, perinataaliset tekijät, temperamentti, impulsiivisuus, geneettiset tekijät, sopeutumistaitojen puute, vähäinen elämän mielekkyyden kokemus, puutteellinen hallinnan kokemus, kuormittavat elämäntapahtumat, sosiaalisen tuen puute 23.3.2012 2

Iho ja aivot Iho ja aivot ovat sikiökehityksen aikana peräisin samasta aihioista => On geenejä, jotka säätelevät kummankin toimintaa yhdessä ympäristötekijöitten kanssa 23.3.2012 3

Iho ja psyyke Somatopsykiatria ensni somaattinen sairaus, seurauksena psykologista kuormittuneisuutta, masennsuta, ahdistusta, persoonallisuuden piirteiden korostumista Psykosomatiikka Stressin, psykologisen kuormittumisen tai psykiatrisen häiriön tuottama riski oireilla, sairastua tai saada aikaan tilan heikkenemistä Jako käytännöllinen, ei tarkkarajainen, todellisuudessa käsitteen enemmän päällekkäisiä 23.3.2012 4

Somatopsykiatria Sytokiinit (solusignaaliproteiinit) ja sairauskäyttäytyminen 23.3.2012 5

Sairauskäyttäytyminen Väsymys, exhaustio Energianpuute, ärtyisyys, ruokahaluttomuus, alakuloisuus, nautintakyvyn menetys Kehittynyt edistämään sopeutumista akuutissa sairaudessa Energian kulutus pienempää, voimavarojen kerääminen levossa helpompaa luonnon antibiootti 23.3.2012 6

23.3.2012 7

Sairastuminen Sairastumisen jälkeiset muutokset eivät ole välttämättä psykologista sopeutumista Sairaus => solusignalointi (sytokiinit, myötäsyntyinen immuunivaste) 23.3.2012 8

Ihosairauden psykologisista seurauksista Ihosairaudet muuttavat useita elämänaspekteja Vaikutus minäkuvaan ja elämänlaatuun Tulehduksilla ihotaudeilla yhteys masennukseen, mitä vaikeampi sitä tavallisempi ja vaikeampi Psoriaasin vaikutuksilla ei merkittäviä sukupuolieroja Enemmän ahdistuneisuutta, pelko-oireita ja masennusta kuin väestöllä Psoriaasi on masennuksen itsenäinen riskitekijä Palijan ym. Coll Antropol 2011:35, Suppl2 81-5 Zanni Consult Pharm 2012;27:93-6 23.3.2012 9

Masennus Perustunteena masennus on asianmukainen reaktio Sairastumiseen, menetyksen kokemuksiin, oman sosiaalisen aseman muuttumiseen, nöyryyttäviin kokemuksiin, omaan sairastumiseen ja muihin kuormittaviin kokemuksiin Komplisoitunut identiteettikäsityksen muutos Kuormittavan elämäntapahtuman laukaisema masennussairaus (oireyhtymä) 23.3.2012 10

Muutosten vaikeus Masennus selittää merkittävän osan vaikeuksista Kuormittuminen pienentää omaa panosta hoidossa Toisaalta kyvyttömyys muuttaa omia tapoja voi masentaa Pessimismi niin ikään heikentää halua ja kykyä hoitaa itseä asianmukaisesti => sopeutumisvalmennustarve 23.3.2012 11

Hoidon vaikutukset Sisäinen lääkehoito voi tuottaa psyykkisiä haittoja Kortikosteroideilla kognitiivisia haittoja Yleensä syventävät pieninä annoksina unta, mutta osalle insomniaa Mielialahäiriöriski: kortikosteroidit ja retioniini (akne) Psykoosiriski: kortikosteroidien suurannostelu Itsetuhoisuusriski: retioniini 23.3.2012 12

23.3.2012 13

Psykosomatiikka: stressi, persoonallisuus & sairaus (Watson & Pennebaker) Psykosomaattinen hypoteesi Negatiivisten tunteiden suuri määrä altistaa sairastumiselle Negatiivisten tunteiden aktivaatiotason tausta ahdistusherkässä temperamenttissa Toimintakykyhypoteesi Havaitut persoonallisuuden piirteet ovat seurausta sairaudesta Sairaus/oire johtaa negatiivisten tunteiden aktivaatiotason nousuun, jolloin kielteiset piirteet korostuvat Havaintohypoteesi Negatiivisen tunneaktivaation nousuherkkyys lisää oireiden raportointia Ahdistusherkkyyden temperamenttipiirre herkistää havaitsemaan oireita 23.3.2012 14

Psoriaasi, ekseema kuormittuminen ja epätarkoituksenmukaiset skeemat Psoriaasipotilailla verrokkeja enemmän epätarkoituksenmukaisia tunteiden ja ajatuksien pitkäaikaisia ja vakaita käsittelytapoja Emotionaalinen deprivaatio Sosiaalinen eristäytyminen Kokemus viallisuudesta Olen epäonnistunut ihminen Herkkyys kielteisille ärsykkeille Tunne-elämän estyneisyys Ekseemapotilailla samankaltainen profiili, lisänä Riippuvuus Alistuminen Vajavainen itsensäätelykyky 23.3.2012 15

Psoriaasi, ekseema, kuormittuminen ja epätarkoituksenmukaiset skeemat Herkkyys kielteisille ärsykkeille ja kokemus viallisuudesta tuottavat ahdistusta ja eristäytymistaipumusta Herkkyys kielteisille ärsykkeille tuottaa masennusta Havainto riippumaton iästä ja taudin kestosta Mizara ym. Br J Dermatol 2011, Dec 28 23.3.2012 16

Somatisaatio Diagnoosi perustuu siihen että oireilun orgaanista etiologiaa ei tunneta Tämä on johtanut siihen että potilaat tulevat huonosti kohdelluiksi koska heidän kärsimystensä tueksi ei ole objektiivisia löydöksiä (vrt. depressio) Uusi käsite: Kompleksinen somaattisten oireitten oireyhtymä (Complex Somatic Symptom Disorder) 23.3.2012 17

Somatisaatio terveydenhuollossa 1. Paljon eri elinjärjestelmien oireita, ei löydöksiä, pitkä sairaushistoria 2. Klassisen psykiatrisen häiriön ilmeneminen pääosin somaattisina oireina (esim. depressio tai paniikkihäiriö) 3. Sairauden pelko tai omien normaalien ruumiintoimintojen ylimitoitettu tarkkailu (hypokondria) 23.3.2012 18

Everybody knows what stress is, and nobody nows what it is -Hans Selye General adaptational syndrome aiheuttajasta riippumatta sama 23.3.2012 19

Stressi: määritelmä Stressitila viittaa organismin kohtaamaan haasteen tai haitan seurauksena elimistössä syntyneeseen tilaan, joka koetaan hallitsemattomaksi ja kielteiseksi Metastabiili tila 23.3.2012 20

Stressi: maratonjuoksua sprintterivauhdilla? Stressivaste: sisäinen ympäristö muuttuu vastaamaan ulkoista ympäristöä, allostaasi palautumisaika välttämätön palautumisjärjestelmät hitaampia kuin taistelujärjestelmä stressivasteille oleellista on kuormituksen suuruus, pituus ja adekvaattius olosuhteisiin nähden 23.3.2012 21

Kasautuminen pitkäaikainen stressihormonien eritys haitallinen kumulaatiovaikutus eri elinjärjestelmiin = allostaattinen kuormitus McEwen 1998 hyytymis- ja immuunijärjestelmä sokeriaineenvaihdunta kardiovaskulaarijärjestelmän säätely mieliala ja ahdistuneisuus Äärimmillään hippokampuksen neuronituho, neuronien elinaika 23.3.2012 22

stressikokemus limbinen järjestelmä aivorungon nousevat radat ensivaste (nopea) rauhoittavat stimulukset + palautuminen adaptaatio myöhäisvaste (hidas) NA-ergiset neuronit locus coeruleus NA + CRH1-reseptorit mineralokortikoidireseptorit + NA-ergiset neuronit + lisämunuaisydin adrenaliini noradrenaliini sympaattinen aktivaatio +P P hypotalamuksen PVN CRH aivolisäke ACTH lisämunuaiskuori kortisoli VP + + + CRH2 SAM HPA PV +? hypotal. PVN? urokortiinit CRH2-reseptorit + + OXY α2-adrenoreseptorit parasympaattis-vagaalinen aktivaatio +? glukokortikoidireseptorit? käyttäytymisvaste sokeriaineenvaihdunta (taistele pakene) anksiolyyttiset vaikutukset kardiovask. säätely kardiovask. reaktiot anaboliset vaikutukset immuunivaste ahdistus-/masennusoireet kardiovaskulaariset reaktiot 23.3.2012 hyytyminen ehdollistuminen ehdollistuminen 23 pelko-oppiminen hippokampusneuronit sosiaalinen oppiminen Korkeila K 2006

Proteiinitaso Kortisoli muuttaa proteiinituotantoa kasvu- ja regeneraatiotekijät, sytoskeletaaliset tekijät, (BDNF, VEGF, GMF ) Synaptisen plastisiteetin muutos neuronien ikä ja muodostuminen(mikro) Stressi aktivoi glutamaattivälitteisesti elektristä synapsijärjestelmää (MAKRO) => hermoverkkojen reorganisaatio 23.3.2012 24

23.3.2012 Glukokortikoideilla kaksivaiheinen vaikutus: MR-reseptorit: ärsykkeen arvio & vasteen käynnistys GR-reseptorit: vasteen lopettaminen, energiavarastojen mobilisaatio -Muistin konsolidaatio, tarpeettoman informaation tukahduttaminen 25

Sytokiinit solusignaaliproteiineja Vastaavat primaaristressivasteesta Vahingoittunen poisto ja regeneraation käynnistys 23.3.2012 26

frontaalikorteksi hippokampus amygdala 23.3.2012 27

Mantelitumake Sosiaalisten signaalien arviointi, tunteiden säätely, tunteiden muistaminen, pelkoreaktiot, vireystila Yhdistää havainnot ruumiillisiin vasteisiin, jotka liittyvät kulloinkin koettuun tunteisiin Mantelitumake mukana yleensä kielteisissä tunteissa Pitkäaikainen stressi muuntaa mantelitumakkeen paniikkinappulaksi 23.3.2012 28

Stressi ja immuunivaste Vireystilan nopea muutos Stressitilanteen kokeellinen mallintaminen ns. Trierin testi lisää interleukiini--1 ja interleukiini-6- tasoa nopeasti 15-30 minuuttia 23.3.2012 29

Antistressijärjestelmä ja oksitosiini järjestelmän dominoidessa energiaa käytetään anabolisiin prosesseihin ravinnon varastointi, kasvu, lääkintä oksitosiini mukana sosiaalisessa oppimisessa ja käyttäytymisen säätelyssä hoiva, sosiaalinen stimulaatio, luottamus antidepressiiviset, antianksiogeeniset, kipukynnystä nostavat vaikutukset allostaattinen kuormitus 23.3.2012 30

23.3.2012 31

Allergian psykosomatiikkaa Paniikkihäiriötä sairastavien lapsilla enemmän allergiaa Allergian sukutausta on yhteydessä paniikkikohtausten ilmaantuvuuteen Atopia, allergia ja paniikkihäiriö ovat toisiinsa yhteydessä (OR=5.0, p<0.001) Ekseema ja atopia tavallisempaa internalisoivista oireista kärsivillä lapsilla Eur J Child Adolescent Psychiatry 2010;19:705-13 J Clin Psych 2007;88:1419-23.3.2012 32

Allergian psykosomatiikkaa Napaveren IgE-taso korreloi äidin sosioekonomiseen asemaan Lapsella myöhemmin astmaattisia oireita Raskauden aikainen stressi saattaa kohottaa IgE tasoa Strentahl ym. J Allergy Clin Immunology 2011 23.3.2012 33

Stressivasteiden kehittyminen Perimä ja ympäristö: G <=E, G e =>E ja G a =>E stressin säätely: negatiivinen emotionaalisuus (temperamentti) Herkkyys kielteisille ärsykkeille HR = 1.32 (<.001), perimää 0.46-0.47 Kendler AGP2006;63:1113-20 vasteet muokkaantuvat kehityksen alkaen Kiintymyssuhde 23.3.2012 34

Lapsuuden olosuhteet ja stressivasteet vaikeat lapsuudenolosuhteet ja esimerkiksi separaatio emosta aikuisiässä kumuloituvat stressihormoni-akselin toimintahäiriöt aivojen strukturaalisen muokkautuvuuden häiriytyminen ja hippokampuksen stressinsäätelyhäiriöt mielenterveyden häiriöt, terveyskäyttäytyminen ja somaattiset sairaudet Liu ym. 1997, Mirescu ym. 2004, Shea ym. 2004, Korkeila ym. 2010 vakava kaltoinkohtelu lapsuudessa => hiljainen inflammaatio aikuisena (hscrp) 23.3.2012 35

Iho ja psyyke Huomattavia yhteyksiä ihosairauksien ja psykiatrisen oireilun/häiriöitten välillä Yhteys kaksisuuntainen Samat biologiset ja ympäristötekijät voivat altistaa Toinen sairaus voi altistaa toiselle 23.3.2012 36

23.3.2012 37