THE BURDEN OF STROKE IN EUROPE -RAPORTTI/SUOMI Tutkimuksen tekijä: King s College London Tilaaja: Stroke Alliance for Europe (SAFE)

Samankaltaiset tiedostot
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Moniammatillisen verkoston toiminta

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Neurotoimialue

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

Erilaisia esimerkkejä ICF:n käytöstä. Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lausuntopyyntö STM 2015


AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Moniammatillinen kipuselvitys

Kaupunginvaltuuston kokous oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Appendisiitin diagnostiikka

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Opas Salon terveyskeskussairaalan AVH-potilaalle ja hänen omaisilleen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

1. Palvelujen toimivuus

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

DYNAMIC CARE PLANNING (DCP) JA DYNAMIC CARE TEAM MANAGEMENT (DCTM) IHE-PROFIILIT. Konstantin Hyppönen IHE-Finland

Aivoliitto ry:n esitykset hallitusohjelmaan 2019

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

PYLL-seminaari

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Mikä on Kelan rooli tulevaisuudessa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kokeellinen interventiotutkimus

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Loukkaantumisten vakavuus Tieliikenneonnettomuuksissa

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto

dx=5&uilang=fi&lang=fi&lvv=2014

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Suomalaiset vahvuudet

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Eurooppalaiset osaamisverkostot - kokemuksia

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Järjestöbarometri 2013

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Design sprint in Rovaniemi the University of Lapland & Lapland Central Hospital

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Transkriptio:

THE BURDEN OF STROKE IN EUROPE -RAPORTTI/SUOMI Tutkimuksen tekijä: King s College London Tilaaja: Stroke Alliance for Europe (SAFE) Aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) tautitaakka ja hoito EU-valtioissa ja SAFEn jäsenmaissa: Yhteenveto Suomen tiedoista (The Burden of Stroke in Europe Appendix, s. 24 27) Määritelmät: Ilmaantuvuus (insidenssi) Uusien aivoverenkiertohäiriötapausten (AVH) lukumäärä. Kuolleisuus Aivoverenkiertohäiriön (AVH) seurauksena kuolleiden henkilöiden lukumäärä ajankohdasta riippumatta. Kohtaustappavuus Aivoverenkiertohäiriön (AVH) seurauksena kuolleiden henkilöiden lukumäärä kuukauden kuluessa AVH:stä. Esiintyvyys (prevalenssi) Eloonjääneiden aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden lukumäärä populaatiossa (väestössä). Ikä- ja sukupuolivakioitu Taulukoissa osa AVH:n epidemiologiaa kuvaavista luvuista on ikä- ja sukupuolivakioituja. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat merkittävästi AVH:n riskiin ja eloonjäämisen todennäköisyyteen. Aivoverenkiertohäiriöiden ja niihin liittyvien kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen vertailua varten tutkijoiden tulee ottaa huomioon populaatioiden väliset erot ikä- ja sukupuolijakaumassa. Kun kutakin populaatiota kuvaavat luvut vakioidaan tilastollisin menetelmin iän ja sukupuolen suhteen, voidaan ikä- ja sukupuolivakioitujen lukujen perusteella verrata AVH:n tautitaakkaa eri populaatioissa. DALY-luku (Disability Adjusted Life Years) DALY-luku on ennenaikaisen kuoleman vuoksi menetettyjen elinvuosien ja työkyvyttömyyden vuoksi menetettyjen tuottavien elinvuosien summa. Huom. Taulukossa mainitut lähteet ovat julkaisun kirjallisuusluettelossa.

TERVEYDENHOITOJÄRJESTELMÄ Ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja pääosa kuntoutuksesta rahoitetaan kansallisella sairausvakuutuksella (jonka rahoittavat Kela, vakuutusyhtiöt ja kunnat). Potilaan vastuulle jäävät maksut ovat harvinaisia. Yksityissektorin rooli on kasvanut perus- ja erikoisterveydenhuollossa sekä kuntoutuksessa julkisen sektorin jonojen vuoksi. [9] AVH-EPIDEMIOLOGIA/TILASTOT Väestö: 5 410 233 henkilöä. Arvioitu ilmaantuvuus (GBD 2015) [1] : 6 204 AVH-tapausta/vuosi, 61,7 AVHtapausta kutakin 100 000 asukasta kohti vuosittain ikä- ja sukupuolivakioituna. Arvioitu esiintyvyys (GBD 2015) [1] : 36 500 AVH-tapausta, 395,9 AVH-tapausta kutakin 100 000 asukasta kohti ikä- ja sukupuolivakioituna. Iskeemisen AVH:n kohtaustappavuus [2] : 5,4 kutakin100 kotiutettua kohti, yli 45-vuotiaat aikuiset, ikä- ja sukupuolivakioitu. Kuolleisuus (GBD 2015) [1] : 4 866 kuolemaa/vuosi AVH:sta johtuen, 41,6 kuolemaa kutakin 100 000 asukasta kohti vuosittain ikä- ja sukupuolivakioituna. Rekisterit: Kansallinen AVH-tietokanta (PERFECT Stroke, vuodesta 1999 alkaen, sairaalahoitoa saaneet AVH-potilaat, kattavuus >85% AVH-tapauksista [67] ), paikalliset rekisterit: Turku, FINSTROKE, FINMONICA. AVH:n terveydenhuoltokustannus: yhteensä 721,1 miljoonaa euroa, 132 euroa per asukas [3]. RISKITEKIJÄT/EHKÄISY Indikaattori 1: Julkisia kampanjoita järjestetään AVH:n ennalta ehkäisemiseksi, esim. Maailman AVH-päivän yhteydessä potilasjärjestö Aivoliitto on järjestänyt verenpaineen mittauskampanjoita. Kansallinen strategia aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi sekä valtakunnalliset ohjeistukset on laadittu [9]. Riskitekijöiden arvioitu esiintyvyys: korkea verenpaine 27,1 %, korkea kolesteroli 59 %, tupakointi 21,8 %, kohonnut verensokeri (glukoosi) 7,7 % [4]. Indikaattori 2: Tietoa ei saatavilla. Indikaattori 3: Suun kautta otettavien verenohennuslääkkeiden käyttö eteisvärinäpotilailla (AF, atrial fibrillation) ennen aivoverenkiertohäiriötä: 55,1 % potilaista, joilla CHA2DS2-VASc-indeksi >2 [68].

Indikaattori 8: On olemassa ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA, transient ischemic attack) hoitoon erikoistuneita klinikoita, joissa aivoverenkiertohäiriöihin erikoistunut lääkäri arvioi potilaan viipymättä tai seuraavana päivänä [69]. 11.5.2017 PÄIVYSTYS/ENSIHOITO Indikaattori 4: Viime aikoina ei ole ollut yleisökampanjaa, jossa olisi tuotu esiin, että AVH vaatii päivystyshoitoa. Lääkärien koulutuksessa korostetaan, että AVH vaatii päivystyshoitoa [9]. Indikaattori 5: Ambulanssihenkilöstö on koulutettu aivoverenkiertohäiriöiden tunnistamiseen ja käytössä on FASTmenetelmään pohjautuva arviointi ( neurostatus ). Erityinen valtakunnallinen AVH-koodi on käytössä [9]. Alun perin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (Hyks) käyttöön otettu ns. Helsingin malli tarkoittaa nopeutettua hoitoon pääsyä, kun epäillään aivoverenkiertohäiriötä. Malliin kuuluu ennakkoilmoitus sairaalaan saapuvasta potilaasta ja ambulanssihenkilöstön koulutus. Mallin on osoitettu lyhentävän viivettä hoidon aloittamisessa, ja se on otettu käyttöön myös muualla [70]. AKUUTTIHOIDON JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Akuuttihoitoa (ml. trombektomia) varten on laadittu valtakunnallinen kliininen ohjeistus [9]. Indikaattori 6: Suomessa on tällä hetkellä erityinen AVH-yksikkö viidessä yliopistosairaalassa ja 16 keskussairaalassa. AVH-yksiköitä on myös aluesairaaloissa. AVH-yksiköissä hoidettiin 62 % AVH-potilaista vuonna 2011. Alueellinen vaihtelu on suurta. AVH-yksiköissä hoidettiin 73 % yksikön toimialueella asuvista potilaista, mutta vain 9 % toimialueen ulkopuolella asuvista potilaista [67]. Eräillä sairaaloilla, esim. Turun yliopistollisella keskussairaalalla (Tyks), on European Stroke Initiative (EUSI) -sertifiointi [9]. Vuonna 2006 Suomessa oli vain 16 AVH-yksikköä (joista 5 oli ns. kattavia AVH-keskuksia) ja niissä hoidettiin 54 % AVH-potilaista [67] Hyks tarjoaa 11 sairaalalle eri puolella Suomea ympärivuorokautista telekonsultaatiota (videoneuvottelu), joka mahdollistaa AVH-potilaiden liuotushoidon (trombolyysin) koko maassa [9] HOITOTILASTOT JA AUDITOINNIT Indikaattori 7: Kansallisen AVH-rekisterin (PERFECT Stroke 1997 2007) tietojen mukaan vuosina 1999 2007 keskimäärin 1 % sairaalaan otetuista iskeemiseen aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista sai liuotushoitoa (trombolyysi) ja osuus kasvoi niin, että vuonna 2007 se oli 3.4 % [67]. Vuonna 2011 Helsingin AVH-keskuksessa trombolyysillä hoidettujen potilaiden osuus oli 31 % [71]. Tällä hetkellä trombolyyysin osuus iskeemisen AVH:n hoidossa on noin 15 % valtakunnallisesti [9].

Trombektomiatoimenpiteet (valtimonsisäinen mekaaninen hoito) on keskitetty viiteen yliopistolliseen sairaalaan [9]. Kansallinen auditointi (PERFECT Stroke) kattaa AVH-yksiköiden sairaalaanoton ja akuuttihoidon [67] KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Indikaattori 9: Varhaisvaiheen arviointi tehdään, ja akuuttihoitojaksot osastolla ovet keskimäärin 5 päivää (vaihteluväli 3 8 päivää). Intensiivikuntoutus (jos tarpeen) alkaa muutaman päivän kuluessa sairaalaan tulosta ja kestää keskimäärin 29 päivää (vaihteluväli 17 54 päivää) [72]. Kuntoutussuunnitelman laadinnasta vastaa hoitava lääkäri, ja suunnitelma on lakisääteinen. Kirjallinen kuntoutussuunnitelma (akuuttivaihe) laaditaan vain noin joka toisessa kuntoutuskeskuksessa [73]. Potilaiden pääsy moniammatilliseen hoitoon sairaalassa tai avohoidossa vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi äskettäin tehdyn kartoituksen aikana kahdessa sairaalassa ei ollut AVH-potilaille tarkoitettua toimintaterapiaa ja kahdessa ei ollut puheterapiaa [72]. Intensiivikuntoutus sisältää määritelmän mukaan fysioterapiaa viisi kertaa viikossa, puheterapiaa kaksi kertaa viikossa ja neuropsykologista kuntoutusta 1 2 kertaa viikossa [73]. Kaikissa sairaaloissa potilaat saavat fysioterapiaa vähintään kerran arkipäivisin, ja 90 % sairaaloista tarjoaa potilaille toimintaterapiaa 3 5 kertaa viikossa. Arvioiden mukaan 40 50 % potilaista hyötyisi moniammatillisesta intensiivikuntoutuksesta (toteutuu kahdella alueella), mutta tyypillisesti vain 10 20 % potilaista saa tällaista kuntoutusta. Käytännössä on alueita, joilla [AVH-]potilas saa hyvin vähän tai ei lainkaan kuntoutuspalveluita. [72] Puolet potilaista palaa kotiin akuuttihoidon jälkeen, intensiivikuntoutuksen saaneista 70 % voi palata kotiin kuntoutuksen jälkeen [73. ] Indikaattori 10: Varhennetun tuetun kotiutuksen (early supported discharge, ESD) malli ei ole vielä käytössä; uudet ohjeistukset (julkaisu syksyllä 2016) tukevat sitä, mutta päätökset tehdään paikallisella tasolla [9]. Tällä hetkellä hoitojakson kesto on noin 40 päivää (PERFECT Stroke -auditointi, 20l1) [9]. Kuntoutusta ei arvioida kansallisessa auditoinnissa [9]. PITKÄAIKAISHOITO JA TUKI Indikaattori 11: Neurologi arvioi noin 20 % potilaista 3 kuukauden kuluttua ( lääkärin kontrolli ) ja kuntoutuksen seurantakäyntejä potilaan kotiin järjestää 19 kaikkiaan 24:stä akuuttihoitoa antavasta sairaalasta, tosin toiminta on epäsäännöllistä (Aivoliiton valtakunnallinen kartoitus) [9].

Indikaattori 12: Kela tarjoaa ammatillisesti suuntautunutta moniammatillista kuntoutusta työssä käyville henkilöille, joilla oireet ovat lieviä [74]. Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta AVH-potilaille ja heidän perheilleen. Vuosittain järjestetään noin 40 eri ryhmille tarkoitettua kurssia Kelan (eduskunnan valvonnan alainen itsenäinen sosiaalivakuutuslaitos) ja RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) rahoituksella [42] (Nykyisin STEA). ARVIOITU PROSENTUAALINEN MUUTOS 2015 2035 Ilmaantuvuus (insidenssi): +44 Esiintyvyys (prevalenssi): +24 Kuolleisuus +66 DALY-luku +41 Indikaattorit 1. Campaigns to encourage healthy lifestyles (e.g. blood pressure and cholesterol awareness and monitoring) 2. Blood pressure is checked regularly and treated according to guideline 3. Adults with atrial fibrillation at increased risk of stroke are treated appropriately with anticoagulants 4. Public campaigns and professional education emphasise that stroke is a medical emergency 5. Emergency services (ambulance) staff are trained to screen patients for suspected stroke/tia and arrange immediate transfer to hospital 6. In-hospital services offer organised stroke care (stroke unit care) 7. Patients are assessed for thrombolysis and receive it (if clinically indicated) as soon as possible after the start of stroke symptoms 8. Patients with suspected TIA are urgently assessed for subsequent stroke risk 9. Patients are assessed for rehabilitation needs within the first three days after admission and provided with rehabilitation by multidisciplinary staff on the basis of need. 10. Early discharge from acute care (to inpatient rehabilitation unit or to community) is supported for medically stable patients with mild ormoderate impairment 11. Patients are offered a review after the stroke for assessment of medical and rehabilitation needs 12. Patients and their family/carers have access to practical and emotional support.