EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

Transkriptio

1 EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

2 Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi MET- Medical Emergency Team ehkäisemään elvytystilanteita. MET on toimintamalli, jossa koulutettu ryhmä/henkilö arvioi peruselintoiminnoiltaan epävakaan vuodeosastopotilaan tilanteen ja harkitsee tarvittavat jatkotoimenpiteet yhdessä osaston henkilökunnan kanssa. Suomessa ensimmäinen MET tiimi perustettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vuonna Sairaalassa elvytystilanteita ja äkillisiä, päivystyksellisiä siirtoja vuodeosastolta teho-osastolle edeltää usein vähintään tunteja kestänyt peruselintoimintojen häiriö, joka ilmenee helposti havaittavina muutoksina potilaan tajunnan tasossa, hengitystaajuudessa, veren happikyllästeisyydessä, verenpaineessa, syketaajuudessa sekä ruumiin lämpötilassa.

3 Käypä hoito suositus Käypä hoito-suosituksessa 2011 mainittiin Euroopan elvytysneuvoston 2010 suosituksen mukaisesti että koko sairaalan henkilökunnan tulee tunnistaa potilaan hätätila, aloittaa hoito sekä huolehtia potilaasta, kunnes hätätiloihin perehtynyt lisäapu saadaan paikalle. Viimeisimmän 2016 Käypä hoito suosituksen yksi keskeisistä sanomista oli: Sydänpysähdyksiä voidaan ehkäistä hoitolaitoksissa organisoidulla menettelytavalla, jolla voidaan tunnistaa tapaukset, joissa potilas on kriittisesti sairas ja tarvitsee välitöntä hoidon tehostamista

4 EWS- Early Warning score Erilaisia käytössä olevia pisteytysjärjestelmiä on useita MEWS- Medical early warning score NEWS- National early warning score SEWS = Standardised Early Warning Score PAR = The Patient At Risk

5 Miksi EWS tarvitaan? Elottomuus vuodeosastolla tai potilaan voinnin äkillinen romahtaminen ja kiireellinen siirto teho-osastolle ovat harvoin yllättäviä Elottomuutta ennakoivien oireiden tunnistaminen ja hoidon nopea aloitus, vähentää sairaalakuolleisuutta ja hoitopäiviä merkittävästi. Peruselintoimintoja tulee arvioida eikä pelkästään mitata! Tätä varten sairaaloissa tulee olla yhteisesti sovitut ja yksinkertaiset kriteerit, joiden perusteella lisäapua hälytetään. Laajoissa aineistoissa aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmät erottelevat "apua tarvitsevat" potilaat "terveistä" %:n todennäköisyydellä. Potilasturvallisuus paranee ja kriittisesti sairaat potilaat tunnistetaan herkemmin.

6 Peruselintoiminnan muutoksia ei osata vuodeosastolla riittävässä määrin tunnistaa ja tunnistettaessa reagointi on puutteellista, viiveet hoidon aloituksessa ovat pitkiä ja erikoisalojen välinen hierarkia sekä normaalit konsultaatiotiet lisäävät viiveitä entisestään. Elottomuus vuodeosastolla aiheutuukin valtaosassa tapauksista muista kun sydänperäisistä syistä ja ennuste on laadukkaasta hoitoelvytyksestä huolimatta heikko. Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä NEWS havaitsee riskipotilaat paremmin vuodeosastolla kuin dikotominen hälytyskriteeristö. Olennainen löydös tutkimuksessa on, että myöhässä tehty ensihoitoryhmän hälytys on itsenäinen riskitekijä sairaalakuolleisuudelle. On tärkeää, että systemaattisella hoitohenkilökunnan koulutuksella pyritään poistamaan viiveet sairaalansisäisestä ensihoidosta; ensihoitoryhmä itsessään ei paranna potilaan ennustetta, jos edeltävä hoitoketju ei toimi. Joonas Tirkkonen väitös, Tampereen yliopisto

7 MEWS- Helsingin kaupungilla Haartmanin sairaalan vuodeosastoilla on ollut käytössä MEWS- kriteristö vuoden 2012 alusta.

8

9

10 NEWS- National early warning score Iso-Britanniasta lähtöisin 2012, Royal College of Physicians - asiantuntijaorganisaatiossa kehitetty. Suomessa yleisimmin käytössä oleva varhaisen puuttumisen pistetaulukko.

11 Miten käytän NEWS taulukkoa? Mittaa: Hengitystiheys (HF), happisaturaatio (SpO2), lämpö, systolinen verenpaine (RR syst.), syke (HR), tajunnan taso (hereillä, herää kivulle, herää puheelle, ei heräteltävissä). Tarve lisähapelle nostaa pisteitä. Yhteenlaskettujen pisteiden perusteella potilas luokitellaan matalan, keskisuuren tai korkean riskin potilaaksi. Riskiluokituksen avulla voidaan määritellä potilaan hoidon tarve ja peruselintoimintojen tarkkailun taajuus. Terveydenhuollon ammattilaisen huoli potilaan voinnista menee aina NEWS-pisteiden edelle!!

12 NEWS- National early Warning Score

13 Potilaan tilan seuranta NEWS pisteet Riskiluokka 0 Pistettä 1-4 Pistettä Yksittäinen 3 pistettä 5-6 pistettä Matala riski Kohtalainen riski 0-pistettä: 12h välein. Jatka seurantaa 1-4 pistettä: 4 6h välein Informoi muita hoitajia potilaan voinnin muutoksista. 5-6 pistettä/ jostain parametristä 3 pistettä: vähintään 1 h välein Osaston lääkäri arvioi potilaan voinnin. Siirrä tarvittaessa valvonta-osastolle. 7 pistettä tai enemmän Korkea riski Jokin arvo >7 pistettä peruselintoimintojen vakava uhka/häiriö: jatkuva seuranta. MET-hälytys, Osastonlääkäri heti paikalle.

14 Lähteet: Royal College of Physicians. National Early Warning Score (NEWS): Standardising the assessment of acuteillness severity in the NHS. Report of a working party. London: RCP, 2012 YLLÄTTÄVÄ VUODEOSASTOPOTILAAN VOINNIN HUONONEMINEN SAIRAALASSA - TUTKIMUKSIA SAIRAALANSISÄISESTÄ ENSIHOITOKETJUSTA Joonas Tirkkonen väitöskirja, Tampereen yliopisto Elottomuutta ennakoivat oireet ja MET toiminta. Helsingin terveyskeskuksen/kaupungin sairaalan opetusmateriaali Tirkkonen, Joonas. Nurmi, Jouni. Hoppu, Sanna 2014: Sairaalansisäinen ensihoito on tullut jäädäkseen. Lintu, Mikko: National Early Warning Score (NEWS) Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä Tavoitteena löytää akuutisti sairas potilas. C0F2DA03C043%7D/57848