Finnoo osayleiskaava

1 (23) Asianumero 94/10.02.02/2015 (edeltävä 850/2011) Aluenumero 840200 Finnoo osayleiskaava Osayleiskaava Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunginhallituksen 19.9.2011 (313 ) nähtäville hyväksymään osayleiskaavaluonnokseen, piirustusnumero 6658. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 24.10.- 22.11.2011. Espoon kaupungin kirjallista vastausta toivoo nro 9. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-8162 5000 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Arkkitehti Mirkka Katajamäki Liikenneinsinööri Aulis Palola etunimi.sukunimi@espoo.fi

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 (23) 1. 22.11.2011 Yleiset pyytää, että Espoon kaupunki valmistelee uudelleen Finnoon osayleiskaavaluonnoksen. Hanke on maakuntakaavan vastainen: Alueella ei ole maakuntakaavassa keskustoimintamerkintää. Keskustoiminnot on maakuntakaavassa suunniteltu Matinkylään sekä Espoonlahdelle. Hanke on maakuntakaavan vastainen: Suunniteltu rakentaminen vesialueelle on täysin irrallaan muusta yhteiskuntarakenteesta. Alue on irrallaan ja yksittäisen tien päässä. Suunniteltu vesialueella rakentaminen katkaisee myös maakuntakaavassa todetun viheryhteyden tarvemerkinnän Rakentaminen sijoittuisi osittain pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristoalueelle. Suunnitelmassa esitetty maa-alueen laajentaminen Ryssjeholmenille asti on pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajauksen vastainen. Vesirakentaminen (täyttöalueet) on maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden vastainen (MRL 5 ) Vesirakentaminen on maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden vastainen: Suunniteltu rakentaminen ei täytä taloudellisuuden tavoitteita. Ei ole kustannustehokasta rakentaa siellä, jossa tällaista täyttötoimintaa tarvitsee harjoittaa. Meritäytöt tuhoavat lokkiluodon ja meritäytöllä on siten haitallinen vaikutus linnustoon. Luodolla pesii noin 150 naurulokin yhdyskunta. Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 39 :ssä ettei yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Merinäköalan häviäminen aiheuttaa merkittävää alueella olemassa olevien asuntojen arvonalennusta. Suunniteltu rakentaminen aiheuttaa näin ollen pysyvää kohtuutonta haittaa. Linnut ja allas Maan täyttöä ei tule suorittaa osayleiskaavassa suunnitellun mukaisesti. Täyttämällä vesistöä, veden kierto estyy joen suun kohdalta ja veden puhtaana pysyminen vaarantuu. Merkittävä rakentaminen saattaa myös vaarantaa lintukosteikon kosteustasapainon. Tämän saattaisi aiheuttaa merkittävää haittaa Finnoonlahden lintukosteikolle. Natura-arviointi Finnoonlahden lintukosteikkoalueella on tarpeen. Yleiset Finnoon osayleiskaava-alue on uudenmaan maakuntakaavassa pääasiassa taajamatoimintojen aluetta (lainvoima 15.8.2007). 2.vaihemaakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Lisäksi kohdemerkintä, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, on osoitettu Suomenojalle. Maakuntakaavassa esitetyt keskustatoimintojen alueiden - kohdemerkinnät osoittavat maakunnallisen keskustarakenteen. Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa keskustatoimintojen kohdemerkinnällä osoitetaan maakuntakaavassa myös aluekeskuksia. Paikallisissa keskuksissa keskustatoiminnot sisältyvät maakuntakaavan taajamatoimintojen alueisiin.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 (23) Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoima 2010). Pääosa Finnoon osayleiskaavan alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Selvitysalue merkintä tarkoittaa, että alueen maankäyttö tulee ratkaista yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Espoon eteläosien yleiskaavassa mm. seuraava metroasema Finnoosta (Kaitaa) on osoitettu uutena keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueena. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 valmistui vuonna 2011. Finnoon asema espoon keskushierarkiassa on kaupan osalta sevitetty edellämainitussa selvityksessä. Siinä muodostetun näkemyksen mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja, mutta rooli on ehdottomasti paikallinen. Finnoosta ei ole tarkoitus muodostaa Matinkylän ja Espoonlahden kaltaista kaupunkikeskusta. Tätä selvitystä tarkentamaan on lisäksi laadittu Espoonlahden suuralueelle Länsimetron jatkealue - Kaupallinen tarkastelu 2012 (Ramboll). Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU 2050) valmistui vuoden 2015 alussa. Suunnitelman mukaan Finnoo toimii tulevaisuudessa metropolin palvelukeskuksena. Finnoon alueen sosiaali- ja terveystoimen palvelut tulevat perustumaan keskeisesti Matinkylän ja Espoonlahden alueiden jo olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Finnoon keskusta-alueelle, metroaseman välittömään läheisyyteen voidaan toteuttaa Matinkylän ja Espoonlahden alueen täydentäviä palveluja. Kaava ei ole maakuntakaavan vastainen. Finnoon osayleiskaava toteuttaa maakunnan tavoiteltua alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteutuminen edesauttaa pääkaupunkiseudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Osayleiskaava toteuttaa kaupungin tavoitteita kehittää Finnoon keskustaa hyvine saavutettavana paikallisena palvelukeskuksena. Alueen rakentaminen tukee erityisesti Matinkylän ja Kivenlahden aluekeskusten elinvoimaisuutta. Osayleiskaavassa osoitetaan alueen ajoneuvoliikenneverkon runko, jonka muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi katuyhteys voimalaitosalueelle. Katuverkko tulee tarkentumaan ja täydentymään asemakaavoituksessa. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysvyöhyke satamasta keskustaan. Vyöhykkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheessa. Yhteys tulee toimimaan tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä etelästä metroasemalle. Muutos kaavakarttaan. Metro toimii alueen joukkoliikenteen pääyhteytenä, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Kaava-alueen eteläosan katuyhteys mahdollistaa kaava-alueen eteläosan kytkemisen joukkoliikenteelle. Meritien linjausta tarkistetaan osayleiskaavaehdotukseen. Katuyhteys linjataan kulkemaan luonnoksessa esitettyä Meritien linjausta lännemmäksi. Katu siirtyy täten myös kauemmaksi Finnoon altaalta. Kaavaehdotukseen lisätään yhteystarvemerkintä puistobulevardi, joka tulee toimimaan osana Espoon rantaraittia. Yhteyden ohessa tulee jatkosuunnittelussa toteuttaa liito-oravalle soveltuva puustoinen ja riittävän leveä kulkuyhteys. Merkintä on sijainniltaan ohjeellinen, tarkempi sijainti ratkaistaan asemakaavoituksessa. Kaavaehdotuksessa esitettävä yhteys toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita Espoon rantoja pitkin kulkevasta viheryhteystarpeesta. Muutos kaavakarttaan. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Maakuntakaavan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke- merkinnän suunnittelumääräys mahdollistaa loma-asumisen: Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista. Kaavaluonnokses-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 (23) 2. 17.11.2011 sa Ryssjeholmenin saareen esitetyt täytöt ja katuyhteys poistetaan. Ryssjeholmenin saari osoitetaan loma-asuntoalueena (RA). Muutos kaavakarttaan. Osayleiskaavalla osoitetaan alueen maankäytön runko. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Tarkemman suunnittelun kautta voidaan vaikuttaa kulttuurimaisemakokonaisuuden luettavuuteen. Kaavan toteutuminen parantaa erityisesti ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rantaraitti, ranta-alueen rantabulevardi ja satama mahdollistavat virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Näkymät merialueelle muuttuvat, mutta kaava mahdollistaa alueen toteutumisen niin, että merelliset näkymät ja venelaiturit säilyvät maisemakuvassa. Osayleiskaavassa sallitaan linnuston pesintään soveltuvan tekoluodon sijoittaminen vesialueelle (W) ja vesi- ja venevalkama-alueelle (W/LV). Sillä voidaan korvata tekosaaren alle jäävä nykyinen lintuluoto. Luoto on pääasiassa naurulokkiyhdyskunnan pesimäaluetta. Vaikutusten arvioinnin mukaan kaavan toteuttamisen vaikutukset kaava-alueen naurulokkikantaan jäävät vähäisiksi. Tekoluodon rakentamisen on todettu lisäksi hyödyttävän myös muuta linnustoa. Linnut ja allas Finnoon sataman ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitu merialueen rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä. Vesialueen ruoppaukset voivat tilapäisesti lisätä veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia usean vuoden ajaksi, mikä voi aiheuttaa mm. rehevöitymistä. Nuottalahteen kohdistuvat ruoppausten vaikutukset on kaiken kaikkiaan arvioitu kohtalaisiksi. Nykyiselle merialueelle rakennettavien alueiden negatiivista vaikutusta veden laatuun, virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen voidaan hyvin merkittävästi vähentää ja osa vaikutuksista poistaa toteuttamalla osa rakentamisesta paalulaattarakenteella. Sen vaikutukset veden viipymään ovat selkeästi vähäisemmät, eikä ruoppauksia niiltä osin tarvita. Kiintoaineen leviämistä voidaan lisäksi vähentää erilaisilla ruoppausten aikaisilla suojausratkaisuilla. Merialueen rakentaminen suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksella. Finnoon linnustollisesti arvokkaalle alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa selvitetään altaan vesitasapainon ylläpitämiseen tarvittavia toimenpiteitä nykyisen vedenpuhdistamon lopettaessa toimintansa alueella (Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet, luonnos 2015). Suunnitelman mukaan altaaseen voidaan tulevaisuudessa johtaa hulevesiä uusilta asemakaava-alueilta vesitaseen ylläpitämiseksi. Finnobäckenin tai merivesien tulvimiseen kosteikkoalueelle ei vaikuteta kaavalla. Kaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta kosteikkoalueen pohjavedenpinnan tasoon. Kaavaehdotusta valmisteltaessa on laadittu lajikohtainen linnustovaikutusten arviointi. Varsinaista Natura-arviointia ei ole tarpeen tehdä. Parempi ja luonnonmukaisempi vaihtoehto on rajata urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU) ja asuntoalue (A) siten, että urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU) ja sille sijoitettava ulkoilureitti sijaitsee tonttimme pohjoispuolella olevassa alanteessa ja tonttimme kuuluu kokonaisuudessaan asuntoalueeseen (A). Tämä mahdollistaa myös sen, että pohjoisesta mahdollisesti tulevat pintavedet virtaisivat alanteen kautta.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 (23) 3. Kaavakarttaa muutetaan siten, että virkistysalue sekä ohjeellinen ulkoilureitti sijoittuu Djupsundsbäckenin varteen, luonnoksessa esitettyä pohjoisemmaksi. Virkistysalue osoitetaan kauttaaltaan lähivirkistysalueena (VL). Nykyiseen Hyljemäen rakennettuun ympäristöön rajautuva alue tullaan kaavaehdotuksessa osoittamaan asuntoalueena (A) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneena alueena (A/C). Mielipiteen jättäneen yhtiön tila tullaan osoittamaan täten kaavaehdotuksessa asuntoalueena. Alueen läpi kulkee selvityksissä todettu liito-oravien kulkuyhteys. Tämä osoitetaan kaavaehdotuksessa sijainniltaan ohjeellisella liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Yhteys tulee toteuttaa lajille soveltuvana. Liito-oravien ensisijainen yhteys kulkee tulevaisuudessa Djupsundsbäckenin varren lähivirkistysalueella. Muutos kaavakarttaan. 7.11.2011 Yleiset Koko Finnoo-Kaitaan vanhojen asuinalueiden ja uuden kaupunginosan maankäyttöä tulisi kehittää käsi kädessä, yhtä aikaa. Hannusjärven ja Iivisniemen alueiden asukkaat ovat jo sukupolvien ajan kärsineet alueensa maankäyttöön liittyvien päätösten hitaudesta ja palvelujen kehittymättömyydestä. Asukasmäärätavoitteet tuntuvat korkeahkoilta. Kannatamme koko alueen uusien asukkaiden määrän laskemista 17 000-18 000:een (vision alue). Kannatamme visiotyöryhmän ajatuksia "jatketulle rannalle" rakentamisesta, mereisestä kaupunginosasta, kanavista ja uudenaikaisesta satamasta, jossa veneiden talvisäilytykseen etsitään innovatiivisia ratkaisuja - myös isommille veneille sopivia. Tällä hetkellä Finnoon venesatama on ikävä, likainen, pölyävä, ruma ja epämukava täyttömaa-alue. Uuden sataman tulisi olla viihtyisä, kaunis ja nautittava ulkoilualue niin veneiden omistajille, alueen uusille asukkaille kuin muille asukkaille ja vierailijoille. Suomenlahdentie Kannatamme pohjoista Suomenlahdentien linjausvaihtoehtoa Suomenojan kosteikkoalueen säilymisen vuoksi. Yleiset Merkitään tiedoksi. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan valmistelu on käynnissä. Osayleiskaava-alueen kokonaismitoitus perustuu Kaupunginhallituksen päätökseen (29.11.2010, 20 ), jonka mukaan uusien asukkaiden määrätavoite Finnoon ja Kaitaan alueen visiossa on 20 000. Asukastavoitteen tarkentamiseksi laadittiin Kaitaan-Finnoon alueen mitoitustarkastelu, jossa selvitettiin kolmen eri vaihtoehdon perusteella realistinen asukasmitoitusvaihtoehto Kaitaan ja Finnoon alueille. Selvityksen perusteella suunnittelun lähtökohdaksi Finnoon osayleiskaavan asukasmitoitukseksi valittiin n. 14 000 uutta asukasta. Kaavaprosessin aikana on selvitetty alueen asettamia reunaehtoja. Kaavaehdotuksen mitoituksen lähtökohtana toimii edelleen n.14 000 uuden asukkaan tavoite. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Merkitään tiedoksi. Kaavan toteutuminen parantaa erityisesti ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rantaraitti, ranta-alueen rantabulevardi ja satama mahdollistavat virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Ns. täyttöaluetta

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 (23) 4. 7.11.2011 koskevissa aluevarausmerkinnöissä annetaan määräys rantojen julkisen käytön mahdollistamisesta. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin. Tieliikenteen yhteystarve- merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Yleiset Tavoiteasukasmäärä on mielestämme liian suuri. Ehdotamme, että uusien asukkaiden määrä (Finnoo + Hannus) olisi n. 10.000 uutta asukasta. Espoon on myytävä tonttimaa niin edullisesti, että asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina. Myös eläkeläisille o iskelijoilla ja ienituloisille on oltava varaa asua tässä osassa Espoota. Fortumin voimalaitoksen suoja-alueelle ja puhdistettavalle maa-alueelle sopisi hyvin Espoon kaupungintalo ja virastoja. Ne loisivat hyvän pohjan työpaikkaomavaraisuudelle. Tällöin voitaisiin purkaa Espoon keskuksen homevaurioiset rakennukset ja rakentaa sinne asuintaloja juna-aseman ja Kivikirkon välimaastoon. Ei ole yleensä järkeä eikä taloudellisesti kannattavaa rakentaa asuntoja merta täyttämällä. Täyttömaalle aiotut asunnot ovat noin 1,5 kilometrin päässä metroasemalta. Se on liian pitkä matka. Uusien asuntojen tulisi sijaita alle kilometrin päässä asemalta, muuten asukkaat käyttävät omia autojaan. Merentäyttö muuttaisi ratkaisevasti länsipuolen ranta-alueen nykyisten asukkaiden näköalaa ja maisemaa. Suomenlahdentie Kaitaantien jatke ja Finnoonkaarre eli Suomenlahdentien pohjoinen linjaus on merkittävä osayleiskaavaan. Kulttuuriympäristö Mårtensbyn kylämäen alueella säilyneet vanhat rakennukset on suojeltava ja kunnostettava. Niitä tulisi käyttää elävän taiteen keskuksen ja vapaa-ajan oppimis- ja hyvinvointikeskuksen tiloina. Nyt esitetty P-merkintä pitää muuttaa P/s-merkinnäksi. Venesatama / ranta-alue Meidän kaitaalaisten mielestä merellisyys tarkoittaa sitä, että tavallisilla ihmisillä on varaa pitää venettä Finnoon venesatamassa ja että on varaa ja mahdollisuus talvisäilytykseen ja on tilaa veneiden kunnostustoimenpiteille. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Pilaantuneiden maiden puhdistaminen tulee kalliimmaksi, jos alueelle rakennetaan koteja, päiväkoteja tai kouluja. Toimistot ja virastot sopisivat näille alueille parhaiten. Linnut ja allas Toivomme, että Finnoon lintuallas suoja-alueineen suojellaan, mikäli laki sen sallii. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Toivomme, että meren ja Keskuspuiston yhdistävä ekologinen käytävä suojellaan, mikäli laki sen sallii.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 7 (23) Työpaikka-alueet ja työpaikat Ehdotamme Finnoon työpaikkatavoitteeksi 6000 työpaikkaa, joiden tulisi 75%:sti sijaita 1 km:n etäisyydellä metroasemilta. Yleiset Osayleiskaava-alueen kokonaismitoitus perustuu Kaupunginhallituksen päätökseen (29.11.2010, 20 ), jonka mukaan uusien asukkaiden määrätavoite Finnoon ja Kaitaan alueen visiossa on 20 000. Asukastavoitteen tarkentamiseksi laadittiin Kaitaan-Finnoon alueen mitoitustarkastelu, jossa selvitettiin kolmen eri vaihtoehdon perusteella realistinen asukasmitoitusvaihtoehto Kaitaan ja Finnoon alueille. Selvityksen perusteella suunnittelun lähtökohdaksi Finnoon osayleiskaavan asukasmitoitukseksi valittiin n. 14 000 uutta asukasta. Kaavaprosessin aikana on selvitetty alueen asettamia reunaehtoja. Kaavaehdotuksen mitoituksen lähtökohtana toimii edelleen n.14 000 uuden asukkaan tavoite. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Muut kohdat merkitään tiedoksi. Osayleiskaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset liittyvät erityisesti infrastruktuurin ja palvelujen toteuttamiseen sekä muuhun rakentamiseen, alueen käyttötalouteen (mm. palvelutoimintaan ja liikennetalouteen) sekä alueesta ja sen asukkaista saataviin tuloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Yleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Metro toimii alueen joukkoliikenteen pääyhteytenä, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Kaava-alueen eteläosan katuyhteys mahdollistaa eteläosan kytkemisen joukkoliikenteelle. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysvyöhyke satamasta keskustaan. Vyöhykkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheessa. Yhteys tulee toimimaan tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä etelästä metroasemalle. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Kaavan toteutuminen parantaa erityisesti rantaalueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rantaraitti, ranta-alueen rantabulevardi ja satama mahdollistavat virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Näkymät merialueelle muuttuvat, mutta kaava mahdollistaa alueen toteutumisen niin, että merelliset näkymät ja venelaiturit säilyvät maisemakuvassa. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin. Tieliikenteen yhteystarve- merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Kulttuuriympäristö Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat osoitetaan kaavaehdotuksessa kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkinnällä. Merkintää koskee määräys: Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema tai muu arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdentuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 8 (23) 5. 22.11.2011 kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Muutos kaavakarttaan. Yksittäiset rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kokonaisuus Martinkylän / Mårtensbyn historiallinen kylätontti osoitetaan osayleiskaavassa muinaismuistoaluemerkinnällä (sm). Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Muutos kaavakarttaan. Pääkäyttötarkoitukseltaan Mårtensbyn alue merkitään asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alueena (A/P). Merkintä mahdollistaa alueen toiminnan kehittämisen. Muutos kaavakarttaan. Venesatama / ranta-alue Täytöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Muutos kaavakarttaan. Satama- ja varastoalueelle on mahdollista sijoittaa satamatoimintojen vaatimia tiloja, kuten veneilyä ja veneiden talvisäilytystä palvelevia tiloja, viranomaistoiminnan satamavarikon sekä satamateknisiä laitteita, rakennuksia ja rakenteita. Kaavaehdotuksessa osoitetaan saaristovenelaiturille sijainniltaan ohjeellinen merkintä. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristoveneen pysähdyspaikalle. Sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Veneiden talvisäilytys mahdollistetaan sekä satama- ja varastoalueella (LS/TV) että voimalaitoksen viereisellä varastoja työpaikka-alueella (TV/TP). Molemmilla alueilla on mahdollista toteuttaa sekä veneiden korkeavarastointia että kenttäsäilytystä. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Julkisten palveluiden (PY) sijaintia tarkistetaan kaavaehdotukseen. Muutos kaavakarttaan. Linnut ja allas Finnoon allas ja linnuston kannalta keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa osoitetaan kaavaehdotuksessa suojelualueena, S ja sen läntinen suojavyöhyke virkistysalueena, jolla on erityisiä luontoarvoja (V/s). Suojelualueen itäpuolelle osoitetaan virkistysaluetta (V). Rakentamiseen tarkoitettuja alueita rajataan siten, etteivät ne ulotu linnustollisesti arvokkaalle alueelle tai sen suojavyöhykkeelle. Muutos kaavakarttaan. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Maakunnallisen ekologisen yhteyden alue osoitetaan suojelualueena (S), virkistysalueena (V) ja suojaviheralueena (EV-1 ja 2). Suojelualueella velvoitetaan säilyttämään luontoarvot ja virkistys- ja suojaviheralueella ottamaan huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Muutos kaavakarttaan. Työpaikka-alueet ja työpaikat Merkitään tiedoksi. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Osayleiskaavan aluevaraukset mahdollistavat monipuolisen työpaikkarakenteen. Yleiset Finnoon osayleiskaavan tavoite vahvan kaupunkikeskuksen rakentamisesta Finnoon alueelle on erittäin hyvä ja kannatettava tavoite. Oyk-luonnoksessa etäisyys metrolta merenrantaan ja oyk-alueen eteläreunaan on puolisentoista kilometriä. Tämä etäisyys on liian suuri. Todennäköistä on

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 9 (23) myös, että oyk-luonnoksen toteutuessa ranta-alueen liikenteessä henkilöautojen käyttö on suurempaa kuin on tavoiteltu. On tutkittava muita mahdollisuuksia vesialueen hyödyntämisessä kuin pelkkä merentäyttö ja näin minimoida ympäristölle aiheutuvat haitat. Oyk-luonnoksen alueella voi olla mahdollisuuksia myös suuremmalle asukasmäärälle kuin 14.000 asukkaalle. Jatkossa kehittämisen vaatimukset kasvavat, kun siirrytään eteenpäin suunnittelussa. Nyt on mukaan saatava myös muitakin osallisia eikä pelkästään asukkaiden ja Espoon kaupungin välinen yhteistyö ole riittävää. Finnoon alueen kehittäminen ei ole pelkkää maankäytön suunnittelua, vaan siihen liittyy monet tasot uuden osallistuvan kaupunkisuunnittelun muodossa. Osallisten piiriä on kasvatettava. Yhteistyökumppaneiksi on saatava alueesta kiinnostuneita toimijoita ja toteuttajia, niin yrityksiä kuin yhteisöjäkin Oyk-luonnoksesta ei ole selvitettävissä, mikä on merenranta-alueelle osoitettu asukasmäärä. Jotta merenrannasta saadaan kh:n ja oyk:n tavoitteiden mukainen elävä merenranta-alue palveluineen, siellä on oltava riittävän suuri määrä asukkaita. Arviomme riittävästä asukasmäärästä ranta-vesialueella tavoitteiden toteuttamiseksi on suuruusluokkaa 5-8.000 asukasta. Venesatama / ranta-alue Venesatamaan on järjestettävä runsaat ja monipuoliset tilat veneilyalan yrittäjille, jolloin veneilijöiden palvelut entisestään paranevat osaamisklusterin myötä. Ranta-alueelle satamineen on järjestettävä mahdollisuus tulevaisuudessa myös matkustajaliikenteeseen esimerkiksi saaristolaivojen muodossa. Venesataman toiminnallisuuteen liikkumisineen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tämä on otettava jatkossa kehittämisen yhdeksi kärkihankkeeksi. Korkeavarastointi on edellytys alueen kehittämiselle ja siksi tähän on panostettava voimakkaasti. Korkeavarastoinnissa on tutkittava myös kesäaikaisen säilyttämisen mahdollisuuksia, jolloin vene otetaan vesille vain sitä käytettäessä. Yhdyskuntarakenne Tärkein ulottuvuus on akseli metroasemalta etelään oyk-alueen eteläreunaan asti. Tämän akselin pohjoispää on vahva metrokeskus. Eteläpää on elävä ja monipuolinen merikeskus, jossa yhdistyy asuminen, vapaa-aika sekä merellisyys uudenlaiseksi asuinalueeksi - Finnoon Venetsiaksi.Nyt luonnoksessa nämä tavoitteet eivät toteudu ja Finnoon olennaisin alue tulee olemaan metrokeskus. Liikenne On tutkittava liikenneratkaisuja, jotka kannustavat joukkoliikenteen käyttöön ja joilla oyk-alueen eteläosat ovat paremmin ja luontevammin tavoitettavissa. Linja-auto ei saa olla ainoa vaihtoehto. Ranta-alueella on panostettava mahdollisimman vähäiseen autoiluun ja autoreitit on minimoitava kuitenkin siten, että asukkaille ja alueen käyttäjille liikkuminen on luontevaa. Huomiota on kiinnitettävä veneilijöiden ja asukkaiden taakkoihin. Autojen pysäköinti on järjestettävä asukkaille ja venesataman käyttäjille vähän vaivaa aiheuttavilla uusilla pysäköintiratkaisuilla palveluineen. Näitä ovat mm automatisoidut pysäköintijärjestelmät.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 10 (23) Yleiset Kaava-alueen eteläosan katuyhteys mahdollistaa eteläosan kytkemisen joukkoliikenteelle. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysvyöhyke satamasta keskustaan. Vyöhykkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheessa. Yhteys tulee toimimaan keskeisenä identiteettitekijänä alueella sekä tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä keskustan ja ranta-alueen välillä. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Osayleiskaava-alueen kokonaismitoitus perustuu Kaupunginhallituksen päätökseen (29.11.2010, 20 ), jonka mukaan uusien asukkaiden määrätavoite Finnoon ja Kaitaan alueen visiossa on 20 000. Asukastavoitteen tarkentamiseksi laadittiin Kaitaan-Finnoon alueen mitoitustarkastelu, jossa selvitettiin kolmen eri vaihtoehdon perusteella realistinen asukasmitoitusvaihtoehto Kaitaan ja Finnoon alueille. Selvityksen perusteella suunnittelun lähtökohdaksi Finnoon osayleiskaavan asukasmitoitukseksi valittiin n. 14 000 uutta asukasta. Kaavaprosessin aikana on selvitetty alueen asettamia reunaehtoja. Kaavaehdotuksen mitoituksen lähtökohtana toimii edelleen n.14 000 uuden asukkaan tavoite. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Osayleiskaavan osalliset on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja siihen sisältyvät kaavan laatimisen kannalta keskeiset toimijat, yritykset ja yhteisöt. Suunnittelun tarkentuessa on mahdollista laajentaa osallisten piiriä ja etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita alueen toteutumisen tueksi. Merkitään tiedoksi. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu asemakaavoituksen myötä. Osayleiskaava mahdollistaa tiiviin ja kaupunkimaisen ranta-alueen toteuttamisen. Venesatama / ranta-alue Osayleiskaava mahdollistaa veneilypalveluiden ja veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. Satama- ja varastoalueelle on mahdollista sijoittaa satamatoimintojen vaatimia tiloja, kuten veneilyä ja veneiden talvisäilytystä palvelevia tiloja, viranomaistoiminnan satamavarikon sekä satamateknisiä laitteita, rakennuksia ja rakenteita. Kaavaehdotuksessa osoitetaan saaristovenelaiturille sijainniltaan ohjeellinen merkintä. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristoveneen pysähdyspaikalle. Sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Veneiden talvisäilytys mahdollistetaan sekä satama- ja varastoalueella (LS/TV) että voimalaitoksen viereisellä varasto- ja työpaikka-alueella (TV/TP). Molemmilla alueilla on mahdollista toteuttaa sekä veneiden korkeavarastointia että kenttäsäilytystä. Kaavaehdotuksessa osoitetaan saaristovenelaiturille sijainniltaan ohjeellinen merkintä. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristoveneen pysähdyspaikalle. Sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava mahdollistaa kaava-alueen eteläosan monipuolisen kehittämisen, missä on mahdollista yhdistää asuminen, vapaa-aika sekä merellisyys uudenlaiseksi asuinalueeksi. Liikenne Osayleiskaavassa osoitetaan metrorata ja -asema sekä ajoneuvoliikenneverkon runko. Jalankulku on metron pääliityntämuoto 800 metrin säteellä asemasta. Pyöräily ja metroaseman kautta kulkevat bussilinjat ovat täydentäviä liityntämuotoja kauempaa asemasta. Kaava-alueen eteläosan katuyhteys mahdollistaa eteläosan kytkemisen joukkoliikenteelle. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysvyöhyke satamasta keskustaan. Vyöhykkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheessa. Yhteys tulee toimimaan tärkeänä jalankulku- ja pyöräi-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 11 (23) ly-yhteytenä etelästä metroasemalle. Muita vaihtoehtoisia liikenneratkaisuja voidaan tutkia jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa esitetään ajoneuvoliikenneverkon runko. Jatkosuunnittelussa liikenneverkkoa tutkitaan tarkemmin. 6. 22.11.2011 Osayleiskaavan selostuksessa esitetään pysäköinnin periaatteita. Jatkosuunnittelussa pysäköintiratkaisuja tutkitaan tarkemmin. Täyttösuunnitelmaa rasittavat ilmeiset luonnon- ja maisemansuojelulliset sekä teknistaloudelliset riskit. Esimerkiksi täyttökorkeutta voidaan joutua oleellisesti lisäämään uusien tulvarajojen vuoksi tai rakennustehokkuutta lisäämään kustannusylitysten kattamiseksi. Espoon kaltaisessa ympäristössä, jossa asuntojen merinäköalaa pyritään saamaan jopa rikollisin keinoin ja näköalat ovat oleellisia kiinteistöjen arvon määrityksessä, näin radikaalia muutosta perusmaantieteeseen ei voida hyväksyä ilman pitäviä perusteluja. 7. 22.11.2011 Muutos kaavakarttaan. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Osayleiskaavalla osoitetaan alueen maankäytön runko. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Myöskään alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa. Suunnitteluratkaisut ja mitoitus tarkentuvat vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Muut kohdat merkitään tiedoksi. Suomenojan satama-alueen siirtäminen, laajamittaiset merialueen täytöt ja siihen suunnitellut rakennusmassat ovat aivan liian raskaita ainutlaatuisen merellisen ympäristöön nähden. Osayleiskaavalla osoitetaan alueen maankäytön runko. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Myöskään alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa. Suunnitteluratkaisut ja mitoitus tarkentuvat vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Osayleiskaava mahdollistaa satamatoimintojen sekä veneilypalveluiden ja veneiden talvisäilytyksen kehittämisen alueella. Muutos kaavakarttaan.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 12 (23) 8. 21.11.2011 Meren täyttäminen uusien asuinalueiden rakentamiseksi on harkitsematonta eikä sitä voida puolustaa Suomessa millään kestävillä argumenteilla. Puhdistamo Ei ole olemassa mitään rakennusteknisiä esteitä sijoittaa puhdistamoa kalliotilaan sen nykyisen sijoituspaikan alle. Tämä vaihtoehto jätettiin kokonaan selvittämättä. Kaavaan tulee merkitä puhdistamon varaus kalliotilaan sekä sen tarvitsemat kulkutiet. Voimalaitos Suomenojalla oleva voimala aiheuttaa alueelle onnettomuusriskin sekä jatkuvasti asumisviihtyvyyttä häiritsevää melua sekä pölyä. Tiiviin kerrostalovaltaisen asuinalueen onnistunut sijoituspaikka ei ole tällaisen voimalan välittömässä läheisyydessä, kuten on kaavaesityksessä. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Kaavassa esitetty 3 metrin alin rakentamistaso on riittävä vain vähäarvoisille rakennuksille. Uutta kerrostalovaltaista kaupunginosaa rakennettaessa tason tulee olla vähintään 5 m. Kaava-alueella on paljon pilaantuneita maita. Niiden puhdistaminen, kapseloiminen tai vaihtaminen nostaa tällaisen tonttimaan hintaa huomattavasti eikä tavoite, kustannuksiltaan edullisten asuntojen tuottaminen attraktiiviseen ympäristöön, voi toteutua. Sitä paitsi onhan metrolinjauksen varrella korkeammallakin olevia asuinrakentamiseen soveltuvia alueita. Venesatama / ranta-alue Suomenojan venesatama on Espoon suurin. Esityksessä talvitelakointiin tarkoitettu alue pienenee noin kolmasosaan entisestä. Lisätilaa esitetään rakennettavasta korkeavarastosta. Mitenkä se soveltuu köliveneille? Espoossa on jo nyt liian vähän satamapaikkoja ja pulaa myös edullisista talvisäilytyspaikoista. Yhdyskuntarakenne Espoonlahden suuralueella on Espoon pahin vaje työpaikoista ja työpaikoille kaavoitetuista alueista kuten myös vaje palveluista. Tämä aiheuttaa suuren liikkumistarpeen, minkä kustannukset alueen asukkaille ovat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Kaavaluonnos ja metron valmistuminen Matinkylään asti pahentavat tilannetta ja aiheuttavat lisää liikennettä maanteille, jotka ovat osin jo nyt ruuhkautuneita. Kaava ei näiltä osin täytä lain keskeisintä tavoitetta kestävän yhdyskuntarakenteen edistämisestä. Muu luonto Kaavaesitys tuhoaa lepakoiden lisääntymis- ja pesimäalueita erityisesti sen itäreunalta. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Puhdistamo Valtuusto on päättänyt puhdistamon siirrosta 12.10.2009. Blominmäen jätevedenpuhdistamon mahdollistava asemakaava tuli lainvoimaiseksi 12.11.2014. Ei muutoksia kaavakarttaan. Voimalaitos Alueella sijaitsevan voimalaitoksen onnettomuusriskit ja onnettomuuksien vaikutusalueet on selvitetty ja onnettomuuksista aiheutuvien terveyshaittojen ehkäi-

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 13 (23) seminen huomioidaan osayleiskaavamerkinnöin ja -määräyksin. Meluselvityksessä on osoitettu, että voimalaitoksen melun leviämistä voidaan vaimentaa riittävästi rakentamalla voimalaitoksen läheisyyteen melun leviämistä rajoittavia rakennuksia. Vaihtoehtoisesti piha-alueita voidaan suojata suunnittelemalla rakennusmassa niin, että piha-alueet sijaitsevat asuinrakennusten suojassa (Promethor 2014). Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Osayleiskaava-alueen meri- ja hulevesitulvariskit on selvitetty, ja niihin varautumiseksi annetaan kaavamääräys riittävästä rakentamiskorkeudesta. Selvitysten ja nykyisten alinta rakentamiskorkeutta koskevien valtakunnallisten ohjeiden perusteella alin rakentamiskorkeus tulee olla 2,8 (N2000). Meren rannalla tulee lisäksi huomioida aaltoiluvara paikkakohtaisesti. Alin rakentamiskorkeus määritetään tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset liittyvät erityisesti infrastruktuurin ja palvelujen toteuttamiseen sekä muuhun rakentamiseen, alueen käyttötalouteen (mm. palvelutoimintaan ja liikennetalouteen) sekä alueesta ja sen asukkaista saataviin tuloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Yleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Venesatama / ranta-alue Veneiden talvisäilytys mahdollistetaan sekä satama- ja varastoalueella (LS/TV) että voimalaitoksen viereisellä varasto- ja työpaikka-alueella (TV/TP). Molemmilla alueilla on mahdollista toteuttaa sekä veneiden korkeavarastointia että kenttäsäilytystä. Yhdyskuntarakenne Finnoon kaava-alueen rakentuminen eheyttää Etelä-Espoon nauhakaupunkiverkostoa ja täydentää metronvarren yhdyskuntarakennetta muodostaen joukkoliikenteen käyttöön perustuvan monipuolisen asuin- työpaikka- ja palvelualueen. Finnoon metrokeskus metropolin palvelukeskuksena täydentää Espoon palveluverkkoa. Alueelle on suunniteltu uudet palvelualueet metroaseman yhteyteen, jossa ne ovat hyvin kaikkien saavutettavissa. Alueen rakentuminen tukee työpaikka-alueiden kehittämisedellytyksiä. Länsimetro mahdollistaa nopeat yhteydet esimerkiksi Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkikeskuksiin, jotka täydentävät palvelutarjontaa. Finnoon alueen sosiaali- ja terveystoimen palvelut tulevat perustumaan keskeisesti Matinkylän ja Espoonlahden alueiden jo olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Finnoon keskusta-alueelle, metroaseman välittömään läheisyyteen voidaan toteuttaa Matinkylän ja Espoonlahden alueen täydentäviä palveluja. 9. Muu luonto Osayleiskaava-alueelta ei ole löydetty luonnonsuojelulain suojelemia lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita. Lepakoiden ruokailualueita tai siirtymäreittejä ja muita lepakoiden käyttämiä alueita säilyy kaavan suojelu- ja muilla viheralueilla Finnoon altaan ja liito-oravan elinympäristöjen yhteydessä. Jatkosuunnittelussa osayleiskaavan rakentamisalueille sijoittuvia lepakoiden käyttämiä alueita on mahdollista säilyttää lepakoille soveltuvina saalistusalueina jos ne säilyvät riittävän puustoisina ja jos alueiden valoisuus ja tuulisuus eivät kasva liikaa. 22.11.2011 Myöskään suunnitellut merentäytöt eivät käy, koska kulkuyhteyden lisäksi ne jättäisivät alleen lintuluodon. Myös sataman vesiliikenne vaikuttaisi haitallisesti lintuihin.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 14 (23) Voimalaitos suojelualueen tulee olla ensisijainen myös ET-alueeseen nähden. Liikenne Finnoonjoen suu on tärkeä vesilintujen kulkureitti meren ja altaan välillä. Sinne ei voi sijoittaa joukkoliikennekatua, jonka käyttö herkästi laajenisi jakeluliikenteen kautta luvattomaan muuhun autoiluun yms. Linnut ja allas Kansainvälisesti tärkeänä lintualueena (IBA) se kannattaa rinnastaa Nauturan lintudirektiivialueisiin. EU-oikeudellisestikin varminta olisi varata alue SLluonnonsuojelualueeksi, koska luo-merkintä ei suojaa aluetta riittävästi kohteen kokonaisuutta. Alue tarvitsee myös laajemman suojavyöhykkeen, Siton suositusten mukaan 150 metriä avomaastossa ja 50 metriä peitteisessä. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Olisi toivottavaa, että hevostalli säilyisi alueella. Ainakin sen niitty pitää säilyttää joka tapauksessa, koska se on linnuille tärkeä. Ulkoilureitti tulee siirtää metsän puolelle. Osayleiskaavaan liittyvässä aineistossa ei ole selkeästi esitetty, kuinka turvataan maakuntakaavan viheryhteydet. Finnoon suistoalueen ekologinen yhteys Keskuspuistoon ja merelle on varmistettava jatkosuunnittelussa. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Osayleiskaavassa on jatkossa annettava riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä alueen ja alueelle johtuvien ulkopuolisten hulevesien käsittelystä. Myös lintualtaan, tulvaniityn ja Finnoonpuron hydrologiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota kaavamääräyksin. Tulvariskit pitää ottaa huomioon kaavassa sen yhtenä reunaehtona. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoinen vaihtoehto on kosteikolle eteläistä parempi, joskin senkin suunnittelussa pitää vielä haittoja vähentää. Pyydämme kaupungilta kirjallista vastinetta. Osayleiskaavassa sallitaan linnuston pesintään soveltuvan tekoluodon sijoittaminen vesialueelle (W) ja vesi- ja venevalkama-alueelle (W/LV). Sillä voidaan korvata tekosaaren alle jäävä nykyinen lintuluoto. Luoto on pääasiassa naurulokkiyhdyskunnan pesimäaluetta. Vaikutusten arvioinnin mukaan kaavan toteuttamisen vaikutukset kaava-alueen naurulokkikantaan jäävät vähäisiksi. Tekoluodon rakentamisen on todettu lisäksi hyödyttävän myös muuta linnustoa. Muutos kaavakarttaan. Yhteys merialueelta Finnoon altaalle on todettu vesilinnustolle keskeiseksi, joten kaavaratkaisuilla on pyritty varmistamaan sen toimivuus. Pirisaaren eteläiset ja Ryssjeholmenin pohjoiset ranta-alueet ovat osa vesilintupoikueiden kulkureittiä. Laiturirakenteiden rakentamisen salliva vesi- ja venevalkama-alue (W/LV) rajataan vähintään suositellun etäisyyden (75 m) päähän Pirisaaresta ja Ryssjeholmenista. Pirisaaren ympärille suositellaan lisäksi jätettävän riittävästi avointa vesitilaa linnuston kulkuväyläksi. Lisäksi Finnobäckenin puronsuu osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, jolla on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Vesilintupoikueiden lukumäärää ja liikehdintää selvitetään kevään 2015 aikana. Muutos kaavakarttaan.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 15 (23) Voimalaitos Finnoon allas ja linnuston kannalta keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa osoitetaan kaavaehdotuksessa suojelualueena (S) ja sen läntinen suojavyöhyke virkistysalueena, jolla on erityisiä luontoarvoja (V/s). Energiahuollon alueen (EN/kem) ja suojelualueen, väliin osoitetaan suojaviheraluetta (EV-1). Muutos kaavakarttaan. Liikenne Joukkoliikenteen yhteystarve -merkintä Finnoon altaan eteläpuolitse Kalastajantielle poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Linnut ja allas Finnoon allas ja linnuston kannalta keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa osoitetaan kaavaehdotuksessa suojelualueena (S) ja sen läntinen suojavyöhyke virkistysalueena, jolla on erityisiä luontoarvoja (V/s). Suojavyöhykkeenä toimivaa virkistysaluetta levennetään ja kaavamääräyksessä edellytetään alueen säilyttämistä ja kehittämistä suojavyöhykkeenä jatkosuunnittelussa. Alueella edellytetään myös liito-oravalle soveltuvien puustoisten ja riittävän leveiden kulkuyhteyksien toteuttaminen. Finnoon linnustollisesti arvokkaalle alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Muutos kaavakarttaan. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Matinkylän ratsastustalli osoitetaan kaavaehdotuksessa palveluiden ja hallinnon alueena (P), mikä mahdollistaa toiminnan jatkumisen alueella. Suomenojan niitty sijoittuu lähes kokonaan suojelualueelle (S). Luontoarvojen säilyttäminen mm. laidunnus suunnitellaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Ohjeellista pääulkoilureittiä siirretään kauemmas linnustollisesti arvokkaasta alueesta. Ulkoilureitin tarkempi sijainti ja toteutustapa suunnitellaan käynnissä olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Muutos kaavakarttaan. Maakunnallisen ekologisen yhteyden alue osoitetaan suojelualueena (S), virkistysalueena (V) ja suojaviheralueena (EV-1 ja 2). Suojelualueella velvoitetaan säilyttämään luontoarvot ja virkistys- ja suojaviheralueella ottamaan huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Muutos kaavakarttaan. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Osayleiskaava-alueen meri- ja hulevesitulvariskit on selvitetty, ja niihin varautumiseksi annetaan kaavamääräys riittävästä rakentamiskorkeudesta. Kaavaan lisätään hulevesien hallintaa koskevia yleismääräyksiä. Finnoon altaan ja sen ympäristön hydrologiaa käsitellään Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin ja tieliikenteen yhteystarve -merkintä poistetaan. Suomenlahdentien haitallisia vaikutuksia Finnoon altaan linnustolle on pyritty minimoimaan siirtämällä linjaus pohjoisemmaksi, viemällä se sillalla kosteikkoalueen yli ja melusuojauksin. Muutos kaavakarttaan. 10. 10.11.2011 Satama-alue ja merentäyttömaa: SELAK suhtautuu kielteisesti laajaan merentäyttöön tällä alueella. Nykyisessä osayleiskaavan luonnoksessa esitetyt isot AK alueet, ja varsin pieni LS kenttä eivät vastaa SELAK:in näkemystä Finnoon sataman tavoitteista ja alueen veneilijöitten tarpeita. Asunnot olisivat noin 1,5 km etäisyydellä metroasemasta, mikä ei tue hiilineutraaliin tavoitteen saavuttamista.

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 16 (23) Vuoden 2008 asemakaava ja suunnitelma satamasta on ja hyvä pohja alueen jatkokehittämiseksi. Siinä maa-alue on pääosin oikean kokoinen. Kosteikon suun kohdalla maatäyttöä on supistettava hieman suojelualueen olojen turvaamiseksi. Ryssjeholmen Ryssjeholmin asunnot olisivat vielä kauempana. Sieltä A-alue ja siltayhteys pitää poistaa. VL alueen mahdollisuutta poistettavan A-alueen tilalle tulee tarkastella. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoinen linjaus merkittävä karttaan. Työpaikka-alueet ja työpaikat Ali-Suomenojan teollisuusalue: työpaikka-alue pääosin OK. Eteläreunasta nykyistä työpaikka-aluetta on supistettu asuntoalueeksi. SELAK kannattaa etelärajan siirtämistä vastaamaan nykyistä työpaikka-aluetta. Kulttuuriympäristö Mårtensbyn kartanoalue ja lähialueet: Bondaksen P-alue (palvelut) edustaa vanhaa kartanomiljöötä. Tämän ympärillä ja osana AK aluetta on s-merkintä, joka velvoittaa säilyttämään alueen ympäristön. SELAK haluaa, että säilytysvelvoite kattaa myös kartanomiljöön rakennukset. Merkinnän selostus tulisi tarkentaa näin määrääväksi. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Varaston ja tien väliin sijoitettu VL käytävä voisi olla lännempänäkin yhdistäen Djupsundsbäckenin VL alueen merenlahden pohjukkaan sataman länsilaidassa. VL-alue käsittää Finnoon jokikäytävän, laajan lintukosteikon, vesialtaan ja purkukanavan mereen. Alueen rajaus on hyvä. Palvelut Pääkatu metroasemalta satamaan, vierialueet: PY-alue voisi olla kadun suuntainen ja laajempi. Tässä olisi hyvä kohde Espoon omille virastoille sekä urheiluhallille. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Pääkatu metroasemalta satamaan, vierialueet: Alue on pääosin vanhaa puhdistamotonttia ja osittain pilaantunutta. Se joudutaan puhdistamaan ainakin asuntokäyttöön osoitetun maan osalta. Siksi TV, PY ja VL sopii tähän. Voimalaitosta vasten sijoitettu varastoalue TV on hyvin sijoitettu. Keskus Alueen AK, C, ja PY merkinnät ja rajaukset ovat hyviä, ei huomautettavaa. Kaava-alueen keskustasta etelään vievä Meritien katuyhteys mahdollistaa eteläosan kytkemisen joukkoliikenteelle. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysvyöhyke satamasta keskustaan. Vyöhykkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheessa. Yhteys tulee toimimaan keskeisenä identiteettitekijänä alueella sekä tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä keskustan ja rantaalueen välillä. Täyttöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Osayleiskaava mahdollistaa satamatoimintojen sekä veneilypalveluiden ja veneiden talvisäilytyksen kehittämisen alueella. Veneiden talvisäilytys mahdollistetaan sekä satama- ja varastoalueella (LS/TV) että voimalaitoksen viereisellä varasto- ja työpaikka-alueella (TV/TP). Molemmilla

Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 17 (23) alueilla on mahdollista toteuttaa sekä veneiden korkeavarastointia että kenttäsäilytystä. Ryssjeholmen Kaavaluonnoksessa Ryssjeholemenin saareen esitetyt täytöt ja katuyhteys poistetaan. Ryssjeholmenin saari osoitetaan loma-asuntoalueena (RA). Muutos kaavakarttaan. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin ja tieliikenteen yhteystarve -merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Työpaikka-alueet ja työpaikat Nykyisen työpaikka-alueen supistuminen korvautuu muiden työpaikka-alueiden kehityksellä entistä liike- ja toimistovaltaisempaan suuntaan. Uusia työpaikkoja tulee myös muualle kuin varsinaisille TP-alueille: keskusta-alueelle (C-1) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C) on mahdollista kehittää sekoittunutta rakennetta: asuntoja, palveluja ja toimistotyyppistä työpaikkarakentamista. Kulttuuriympäristö Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat osoitetaan kaavaehdotuksessa kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkinnällä. Merkintää koskee määräys: Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema tai muu arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdentuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Muutos kaavakarttaan. Yksittäiset rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kokonaisuus Martinkylän / Mårtensbyn historiallinen kylätontti osoitetaan kaavaehdotuksesssa muinaismuistoaluemerkinnällä (sm). Merkintään lisätään määräys, jonka mukaaan aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Muutos kaavakarttaan. Pääkäyttötarkoitukseltaan Mårtensbyn alue merkitään asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alueena (A/P). Merkintä mahdollistaa alueen toiminnan kehittämisen. Muutos kaavakarttaan. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysvyöhyke satamasta keskustaan. Vyöhykkeen suunnittelu tarkentuu asemakaavavaiheessa. Yhteys tulee toimimaan keskeisenä identiteettitekijänä alueella sekä tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä keskustan ja ranta-alueen välillä. Muutos kaavakarttaan. Palvelut Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen sivistystoimen kanssa on käyty keskusteluja alueen kouluvarauksista. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY) varauksina koulupalveluille. PY-alueiden sijaintia ja rajausta tarkistetaan kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen päivittyneiden selvityistietojen pohjalta kaavaehdotukseen. Kaavaluonnoksen eteläinen kouluvaruksen sijaintia muutetaan. Kaava-alueen toinen PY-aluevaraus osoitetaan nykyiselle ns. Ali-Suomenojan teollisuusalu-