OHJE VUODEN 2017 TALOUSARVION JA HENKI- LÖSTÖSUUNNITELMAN VALMISTELUUN

OHJE VUODEN 2017 TALOUSARVION JA HENKI- LÖSTÖSUUNNITELMAN VALMISTELUUN 1

SISÄLLYS 1. TALOUSARVIOVALMISTELU JA KAUPUNGINHALLITUKSEN LINJAUKSET... 3 2. TALOUSARVION 2017 VALMISTELUAIKATAULU... 4 3. YHTEYSHENKILÖT... 6 4. KAUPUNKISTRATEGIA JA PAINOTUKSET... 7 5. TALOUSARVION TULO- JA MENOPERUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT... 8 5.1 Talousarvion tulo- ja menoperusteiden lähtökohdat... 8 6. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA HENKILÖSTÖKULUT... 12 7. TALOUSARVION LAADINTA... 15 7.1 Käyttötalouden perustelut... 15 7.2 Toiminnallisten tavoitteiden ja toimenpiteet asettaminen vuoden 2017 talousarvioon (kv- ja lautakuntataso)... 15 7.3 Raami ja budjetointiperiaatteet... 16 7.4 Käyttötaloustulojen ja -menojen budjetointi... 17 8. AVAINPROSESSIEN TALOUSARVIOT JA MITTARISTOT... 22 9. INVESTOINNIT... 22 10. LIIKELAITOSTEN JA TASEYKSIKÖIDEN TAVOITTEET... 23 11. LIITTEET... 23 2

1. TALOUSARVIOVALMISTELU JA KAUPUNGINHALLITUKSEN LINJAUKSET Vuoden 2017 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2016 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarviovalmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa 30.5.2016. Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 13.6.2016 vuoden 2017 talousarvion valmistelun lähtökohtia ja päätti siinä noudatettavista linjauksista ja periaatteista (liite 1). Vuoden 2017 talousarvion raamin pohjaksi asetettiin vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakate. Raamissa toimintakatteen eli nettotoimintamenojen kasvuksi vuodelle 2017 asetettiin 1,0 %:iin mainittuun vuoden 2015 lähtötasoon verrattuna (liite 2). Raamissa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Tässä talousarvion laadintaohjeessa kuvataan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Kuopion kaupungin talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018-2020 laadinnan tarkemmat periaatteet, ohjeet, laskentaperusteet ja aikataulut. Talousarviovalmistelu jatkuu elokuussa 2016 kaupunginjohtajan johdolla palvelualueiden valmistelemien tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet sekä toiminnallisten muutosten vaikutukset sisältävien budjettien pohjalta. Talousarvioprosessin aikataulu on esitetty tarkemmin kohdassa Talousarvion 2017 valmisteluaikataulu. Talousarviolaadintaprosessin lopputuloksena valmistuu kuntalain mukainen talousarvio kalenterivuodeksi 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma kalenterivuosille 2018-2020. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että se toteuttaa kaupunkistrategiaa ja että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kaupunginvaltuuston on määrä hyväksyä vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-2020 toiminta- ja taloussuunnitelma 14.11.2016 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta. Tämä vaikuttaa sekä vuoden 2017 talousarvion että vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmien valmisteluun. Tässä ohjeessa ja sen liitteenä olevissa tulos- ja rahoituslaskelmissa esitetyissä euromäärissä on huomioitu kuntaliitos. Sen sijaan palvelualuekohtaisessa raamijaossa ei ole huomioitu kuntaliitosta. 3

2. TALOUSARVION 2017 VALMISTELUAIKATAULU Aika Kokous / seminaari Teemat 13.6.2016 Kaupunginhallitus / raami Talousarvion 2017 valmistelun lähtökohdat ja asetetut painopisteet valmistelulle 23.8.2016 Palvelualueiden alustavien euromääräisten käyttötalousesitysten palautus talous- ja strategiapalveluun 23.8.2016 Palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten alustavien investointiesitysten palautus talous- ja strategiapalveluun 25.8.2016 Kj:n TA-tiimi TA 2017 valmistelun tilanne 25.8.2016 Yhdyskuntarakentamisen ja talonrakennuksen investoinnit Yhdyskuntarakentamisen ja talonrakennuksen investointiohjelman valmistelu, palvelualueiden ja liikelaitosten alustavat esitykset 23.8. klo 12 mennessä talous- ja strategiapalveluun 26.8.2016 JoRyjen yhteinen kehittämispäivä TA 2017 30.8.2016 Liikelaitosten ja taseyksiköiden ym. alustavien esitysten palautus talous- ja strategiapalveluun 7.9.2016 1. Budjettiriihi Palvelualueiden budjettien yhteensovittaminen, Kv:n ja ltk:n iltakoulun esittelyt ja esille nostettavat asiat 12.9.2016 Kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulu 13.9.2016 Palvelualueiden joryjen yhteiskokous sekä joryjen omat kokoukset vk 37-39 (12.- 30.9.) Lautakuntien ta:n valmisteluseminaarit Tilannekatsaus talousarviovalmistelusta ja palaute jatkovalmisteluun Tilannekatsaus talousarviovalmistelusta päättäjiltä saadun palautteen perusteella Lautakuntien jatkovalmistelu saadun palautteen perusteella 9.9.2016 Liikelaitosten ja taseyksiköiden johtokuntien päättämät TA-esitykset talous- ja strategiapalveluun 22.9.2016 2. Budjettiriihi Palvelualueiden esitysten yhteensovittaminen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen 23.9.2016 3. Budjettiriihi Palvelualueiden esitysten yhteensovittaminen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen Viikon 39 alussa kaikki 1. lukuversion materiaalit on oltava toimitettu talous- ja strategiapalveluun! 4

27.9.2016 Lautakuntien puheenjohtajien ja kh:n puheenjohtajiston tapaaminen 29.9.2016 4. Budjettiriihi Palvelualueiden esitysten yhteensovittaminen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen 6.10.2016 TA 2017, lista lähtee kh:lle 10.10.2016 Kh:n 1. käsittely Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen 1.luku 10.10.2016 KV:n ja lautkuntien TA-info Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittely (avoin tilaisuus) 11.10.2016 Lehdistön haastattelut ja kysymykset Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen kysymykset ja haastattelut 13.10.2016 Yhteistyötoimikunta Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely yhteistoimintamenettelyn mukaisesti 24.10.2016 Kh:n 2. käsittely (päätöskokous) Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen hyväksyminen 7.11.2016 KV:n periaatekeskustelu talousarviosta 14.11.2016 Kv:n päätöskokous, ta:n hyväksyminen 15.11.2016 Palvelualueiden joryjen yhteiskokous ja joryjen omat kokoukset Periaatekeskustelu talousarviosta Päätöskokous, talousarvion hyväksyminen Kj:n puheenvuoro v. 2017 TA Lautakunnat hyväksyvät käyttösuunnitelmat viimeistään pe 9.12. 12.12.2016 Käyttösuunnitelmien jättö talous- ja strategiapalveluun 9.1.2017 Kh / käyttösuunnitelmat 2017 Käyttösuunnitelmien 2017 hyväksyminen 30.1. tai 6.2.2017 Kv-info käyttösuunnitelmat 2017 Käyttösuunnitelmat 2017 5

3. YHTEYSHENKILÖT Käyttötalouteen liittyvät tekstit / SuunTa ti 23.8.2016 mennessä, lisätietoja: o Riitta Kokkonen puh.81-82138 tai sähköposti riitta.kokkonen@kuopio.fi o Riitta Puustinen puh. 81-82134 tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi o puh. 81-82807 tai sähköposti pirjo.salmelainen@kuopio.fi Toimintamuutoslomake sisältää henkilöstösuunnitelman /SuunTa ti 23.8.2016 mennessä, lisätietoja: o Riitta Kokkonen puh.81-82138 tai sähköposti riitta.kokkonen@kuopio.fi o Riitta Puustinen puh. 81-82134 tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi o puh. 81-82807 tai sähköposti pirjo.salmelainen@kuopio.fi o Seija Pärnänen, puh. 81-84905 tai sähköposti seija.parnanen@kuopio.fi Työllistäminen, lisätietoja: o Hanna Kepponen puh. 81-83062 tai sähköposti hanna.kepponen@kuopio.fi Käyttötalouden eurot / Intime Talsu / avainprosessitasolla ti 23.8.2016 mennessä, lisätietoja: o Riitta Puustinen puh. 81-82134 tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi Investointien eurot / excel / vuoden 2017 ja suunnitelmakauden 2018 2020/SuunTa ti 23.8.2016 mennessä, lisätietoja: o Riitta Puustinen puh. 81-82134 tai sähköposti riitta.puustinen@kuopio.fi Avainprosessien mittaristot pe 30.9.2016 mennessä, lisätietoja: o Tarja-Leena Tukiainen puh: 81-82464 tai sähköposti tarja-leena.tukiainen@kuopio.fi Kuopion väestö-, työpaikat ja asuminen asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöön otettava alueet vuosina 2017-2021, lisätietoja: o Katri Hiltunen puh. 81-85050 tai sähköposti katri.hiltunen@kuopio.fi 6

4. KAUPUNKISTRATEGIA JA PAINOTUKSET Kuopion kaupungin strategisia painotuksia lähivuosille ja vuodelle 2017 on valmisteltu palvelualueiden johtoryhmien seminaareissa sekä Kuopion kaupunginvaltuuston seminaarissa. Valmistelutyön pohjalta on koottu kaupunkitasoiset tavoitteet (liite 3), jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt talousarviovalmistelussa huomioitavaksi. Tavoitteet on viety valmiiksi SuunTa järjestelmään. Kaupunginvaltuuston seminaarissa 30.5.2016 valtuustoryhmät painottivat erityisesti seuraavia asioita: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Kasvun edellytyksistä ja elinkeinoelämän kehittymistarpeista huolehtiminen Savilahden alueen kehittäminen Hyvinvointipalvelut, koulutus ja tapahtumat osaksi kaupungin vetovoima- ja elinvoimatekijöitä Asukkaat ja palvelut Kaupunkikeskustan isot kehittämishankkeet etenevät suunnitellusti Asukkaiden omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan ja kannustetaan aktiivisuuteen Aktiivinen vaikuttaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen Valinnanvapauden lisääminen palveluissa Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Sidosyksikköostojen hallinnan parantaminen Kaupunkistrategian uusiminen yhdessä sidosryhmien kanssa Hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Kauungin hyvinvointityöryhmässä hyväksytyt hyvinvoinnin edistämisen alustavat tavoitteet vuodelle 2017 ja seuraavalle valtuustokaudelle. Linkki: https://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/hyvinvointi Kuopion väestö-, työpaikat ja asuminen asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöön otettavat alueet vuosina 2017-2021 Kuopion väestöä, elinkeinoja sekä asumista koskevat lähtötiedot on koottu ja tarkistettu keväisin tulevan vuoden talousarvion laadintaa varten. Lähtötietoja käytetään myös perusteena useamman vuoden käsittävälle toiminta- ja taloussuunnittelulle, palvelujen suunnittelulle sekä kaavoitukselle. Lähtötiedot on hyväksytty kaupunginhallituksessa 13.6.2016 (Liitteet 4-5). 7

5. TALOUSARVION TULO- JA MENOPERUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Talousarvion tulo- ja menoperusteiden lähtökohdat Tilikauden tulos vuodelta 2015 oli 13 milj. euroa alijäämäinen, mutta toteutuma oli 8,7 milj. euroa talousarviota parempi. Ilman kertaluonteisia arvonalentumiskirjauksia tulos olisi ollut 13,9 milj. euroa budjetoitua parempi. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2015 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin ja laadittiin 20,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Kun kaupunginvaltuuston vuoden 2016 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin toimintakatetta verrataan vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 3,4 % ja euromääräiseksi kasvuksi 20,9 milj. euroa. Näin ollen talouden tasapainottamista ja palvelutuotannon tuottavuuden parantamista pitää jatkaa. Talouden tasapainottamista on syytä jatkaa myös velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Vuoden 2016 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettotoimintameno on -628,6 milj. euroa. Vuoden 2016 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin kasvaa -634,9 milj. euroon. Vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakatetoteumaan nähden osavuosikatsauksen mukainen toteumaennuste on 27,2 milj. euroa (4,5 %) heikompi. Palvelualueet ovat maaliskuussa laatineet toimintakatteesta sekä positiivisen että negatiivisen ennusteen. Positiivisen ennusteen mukainen toimintakate olisi -627,1 milj. euroa ja negatiivisen ennusteen -644,6 milj. euroa. Positiivisen ennusteen toimintakate on 1,5 milj. euroa parempi kuin talousarviossa ja negatiivisen ennusteen toimintakate on puolestaan 16 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. 8

Vuoden 2017 taloussuunnitelmassa toimintakatteen muutos on määritetty 1 %:n tasolle vuoden 2016 talousarvioon nähden. Kaupunginvaltuuston 30.5.2016 pidetyn seminaarin tuloksena talousarvion laadinnan lähtötasoksi määriteltiin vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakate korotettuna 1 prosentilla. Tällöin toimintakatteen suuruudeksi tulee -614 milj. euroa. Toimintakatteessa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Toimintakate on 14,6 milj. euroa (2,3 %) parempi verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja 20,9 milj. euroa (3,3 %) tilinpäätösennustetta parempi. Taloussuunnitelmakaudelle 2018 2020 toimintakatteen vuosikasvuksi on määritetty voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti 1,0 %. Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1,2 %:n lisäys vuoden 2016 ennusteesta laskettuna. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukainen jäsenkuntalaskutus oli 296 milj. euroa, vuoden 2016 talousarvion mukainen jäsenkuntalaskutus on 303,7 milj. euroa ja kuluvan vuoden kuntalaskutus pyritään pitämään budjetoidussa määrässä. Vuoden 2016 kuntalaskutuksessa on kasvua 2,6 % vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden, joka muodostuu vuoden 2015 ennusteeseen lisätystä 1 prosentista sekä Kuopion kaupungilta siirtyneistä uusista toiminnoista. Sairaanhoitopiirin talousarvion 2017 valmistelupohjana on 303,7 milj. euron jäsenkuntalaskutus, joten kaikkineen kasvu vuoden 2015 tilinpäätöstasoon on 3,8 %. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2017 tulee supistua vastaavasti. Talousarvioon sisällytetään tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt tulee määritellä. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää muun muassa avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavan säästön aikaansaamista ostopalveluista, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä sekä toimitilojen käytön tehostamista. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Palvelualueiden edellytetään ottavan määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuutta lisäävät sekä strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueiden kuluvan vuoden ennusteessa olevia toimintatuottojen ja menojen muutoksia talousarvioon nähden tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakate muodostuu liitteenä olevan lyhennetyn tulos- ja rahoituslaskelman raamin mukaiseksi. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset lomarahan 30 prosentin leikkauksesta, työnantajamaksujen alentamisesta ja työajan pidentämisestä 30 minuutilla viikossa ja näiden mahdolliset vaikutukset valtionosuuksiin tullaan huomioimaan ja oikaisemaan talousarvioon, kun niistä on yksityiskohtaisempaa tietoa. Samoin erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän lisärahoituksen vaikutus sairaanhoitopiirin kuntalaskutukseen tullaan huomioimaan ja oikaisemaan talousarviossa. Palvelualueiden tulee ottaa valmistelussaan huomioon nämä tehtävät oikaisut. Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2016 arvioidaan 424,7 milj. euroa, joka on talousarvion mukainen. Vähennystä on 4,7 milj. euroa (1,1 %) vuoden 2015 verotuloihin. Vuoden 2016 verotulokertymää pienentävät valtion budjettiesitykseen ja hallitusohjelmaan sisältyvät veroperustemuutokset. Veroprosentteja ei korotettu vuodelle 2016. Vuonna 2017 verotulojen määräksi arvioidaan 444,5 milj. euroa nykyisillä veroprosenteilla sisältäen myös Juankosken verotulot. Verotulojen kasvu kuluvaan vuoteen on siten 5,1 milj. euroa ja suhteellisesti 1,2 %. Talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmakauden 2018 2020 verotuloennusteet perustuvat Suomen Kuntaliiton toukokuussa julkaisemaan kuntakohtaiseen verotuloennusteeseen. Verotuloarviossa ei ole 9

huomioitu kilpailukykysopimuksen ja siihen liittyvien tuloverokevennysten vaikutuksia. Hallitusohjelman mukaan tuloveroperusteisiin tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Verotuloarvio täsmentyy valmistelun edetessä. Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2017 arvioidaan 195,2 milj. euroa, summaan sisältyvät myös Juankosken valtionosuudet. Valtionosuuksien määrä on 1,8 milj. euroa (0,9 %) vähemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuusarviossa on huomioitu valtionosuusleikkaukset, indeksikorotusten jäädytys, toimeentulotuen Kelalle siirron vaikutus ja erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän rahoitus. Valtionosuusarvio perustuu Suomen Kuntaliiton huhtikuun lopussa julkaistuihin alustaviin kuntakohtaisiin laskelmiin ensi vuoden valtionosuuksista. Valtionosuusarviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksesta aiheutuvia leikkauksia eikä tuloverokevennysten kompensaatiota. Valmistelun edetessä valtionosuuksien määrästä saadaan tarkempaa tietoa. Vuoden 2016 aikana markkinakorot ovat edelleen olleet erittäin matalalla tasolla. Vuoden 2015 ennakoitua selvästi paremman tulostason ansiosta kaupunki on kyennyt rahoittamaan kevään 2016 toimintaa kassavaroillaan, minkä arvioidaan vaikuttavan vuoden 2015 lainarahoituksen tarpeeseen talousarvioon nähden supistavasti. Markkinakorkotasosta johtuen vuoden 2016 korkomenojen arvioidaan toteutuvan vähintään 0,5 milj. euroa talousarvioita alhaisempina. Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on kuitenkin varauduttava korkomenojen kasvuun. Kaupungin lainasalkusta merkittävä osa on suojattu kiinteäkorkoiseksi, mikä tasoittaa markkinakorkojen muutosten vaikutusta korkomenoihin. Vaikka markkinakorkojen odotetaankin pysyvän matalalla tasolla lähivuosien ajan, voi niissä kuitenkin tapahtua muutoksia ylöspäin. Näistä syistä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen edelleen kasvavan kuluvan vuoden toteuma- ja talousarviotasosta. Koska investoinnit ovat viime vuosina ylittäneet poistotason, laskennallisten poistojen määrä tulee myös kasvamaan. Vuonna 2017 poistojen kasvuksi arvioidaan koko kaupungin tasolla 5,0 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 2,2 milj. euroa. Lisäksi Juankosken kuntaliitoksen yhteydessä lainamäärän kasvuksi arvioidaan 26,4 milj. euroa. Tämä huomioiden lainamäärän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan 367,5 milj. euroa eli noin 3.087 euroa/asukas. 5.2 Kuntataloutta koskevat linjaukset Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden menorajoite vuoden 2019 tasolla on -770 milj. euroa ja sitä on kiristetty 230 milj. eurolla syksyn 2015 tasoon verrattuna. Tämän perusteella kuntatalouden toimintamenojen taso olisi 770 milj. euroa alempi kuin mitä ennen hallituskautta ennakoitiin. Sote-uudistuksen tavoite alentaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvua 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä ei sisälly menorajoitteen piiriin. Kuntatalouden menorajoite ei kuitenkaan takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat sen suuruisina kuntataloudessa. Kunnat voivat itse päättää muun muassa siitä, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Menorajoitteen asettamisen lisäksi hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden 10

maksutulojen lisäämiseen. Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa vapautetaan. Asiakasmaksujen ym. on arvioitu lisäävän kuntien tuloja 224 milj. euroa vuonna 2017. Vuoden 2017 talousarviossa maksu- ja myyntituloja tulee korottaa lainsäädännön muutokset huomioiden silloin, kun se on kohtuullista kuntalaisten näkökulmasta. Päätöksenteon yhteydessä muutoksista tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointi. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen 1 miljardin euron toimenpideohjelman valmistelu ei ole edennyt aikataulun mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Jos toimintamenoja pysyvästi lisäävistä tehtävistä tai velvoitteista kuitenkin säädetään, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Kilpailukykysopimus astuu voimaan ensi vuonna tämän hetken tietojen mukaan. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja sopeuttaa julkista taloutta. Sopimuksen keskeisiä toimenpiteitä on, että palkkoja ei koroteta vuonna 2017, julkisen sektorin lomarahaa leikataan 30 prosentilla vuosina 2017 2020, työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa pysyvästi sekä työnantajan työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvamaksua alennetaan asteittainen vuosina 2017 2020. Vastaavasti korotetaan palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmakuosuuksia. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta 500 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Samalla palkansaajien tuloveroja kevennetään ostovoiman ylläpitämiseksi. Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä. Yhtenä vaihtoehtona on valtionosuuksien lisäleikkaus. Epäselvää on, miten sairaanhoitopiirien kohdalla menetellään. Rahoitusneuvotteluja valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kesken summista ja rahoitustavasta ei ole vielä käyty. Kuntaliiton arvion mukaan kilpailukykysopimus ei vahvista lyhyellä aikavälillä kuntataloutta, sillä syntyvät säästöt leikataan kuntien tulopuolelta pois. Myös palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotukset pienentävät kuntien verotulopohjaa, mitä ei kompensoida kunnille. Kuntien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hallituksen tuloveronkevennyksien verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Pitkällä aikavälillä kuntatalous vahvistuu talouskasvun, työllisyyden paranemisen ja pienentyneen velkaantumisen myötä. 5.3 Juankosken kuntaliitoksen vaikutus verorahoitukseen ja toimintakatteeseen sekä investointeihin Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta lukien. Edellä olevissa tekstien euromäärissä, jotka on merkitty oheiseen ydinkaupungin ja koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelman lyhennettyyn versioon, ei ole huomioitu kuntaliitosta. Juankosken tuloveroprosentti on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin Kuopiossa, sen verotuloja vähentävä vaikutus on 0,6 milj. euroa. Myös kiinteistöveroprosentit poikkeavat hieman toisistaan, mutta poikkeaman vaikutus ei ole merkittävä. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan Kuopion ja Juankosken yhteenlaskettujen valtionosuuksien tasoa. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa käyttötalouden toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen 11

lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan vuosina 2017 2019, siten, että vuonna 2017 maksetaan 1 milj. euroa ja vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin 0,750 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviovalmistelu nykyisen Juankosken toimintojen osalta perustuu -30,4 milj. euron toimintakatteeseen. Juankosken ja Kuopion yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit valmistellaan erikseen. Käyttötalousosa ja investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esityksessä yhdeksi talousarvioesitykseksi. 6. HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulujen ja henkilöstön määrän suunnittelu Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat palvelualueen toiminnan tavoitteet ja painopisteet sekä toimintaympäristö- ja asiakastarvemuutokset. Henkilöstösuunnittelu on avainasemassa henkilöstömenoihin varauduttaessa. Henkilöstökulujen ja henkilöstön määrän suunnittelussa otetaan huomioon seuraavat näkökulmat: Lakimuutoksiin, valtionosuussäännöksiin tai muihin viranomaismääräyksiin perustuvat muutokset ja niiden perusteet ja vaikutukset Omaehtoiset muutokset ja niiden perusteet ja vaikutukset Juankosken kuntaliitoksen vaikutukset. 1. Lakimuutoksiin, valtionosuussäännöksiin tai muihin pakottaviin viranomaismääräyksiin perustuvat muutokset ja niiden perusteet ja vaikutukset varautuminen palvelutarpeen muutoksesta (lisäys/vähennys) johtuvaan henkilöstöresurssiin (=palkat, palkkiot, henkilösivukulut, henkilötyövuodet) lomarahojen leikkaus 30 prosenttia nykyisestä tasosta. 2. Omaehtoiset muutokset ja niiden perusteet ja vaikutukset varautuminen palvelutuotannon/-tarpeen muutoksesta (lisäys/vähennys) johtuvaan henkilöstöresurssiin varautuminen sijaisten käytön tai sijaistarpeen muutokseen (lisäys/vähennys) varautuminen eläke- ja muun poistuman hyödyntämiseen (vähennys) 12

varautuminen mahdollisten palkkaepäkohtien ja tehtäväjärjestelyistä aiheutuviin palkantarkistuksiin sekä muihin kannustavan palkkausjärjestelmän mukaisiin kertaluontoisiin palkkauselementteihin (kertapalkkio/tulospalkkio/henkilökohtainen lisä) varautuminen Maaningalta kuntaliitoksella siirtyneen henkilöstön palkkojen harmonisointiin 1.8.2017 lukien. 3. Juankosken kuntaliitoksen vaikutukset vakinaisen henkilöstöresurssin lisäys määräaikaisen henkilöstöresurssin lisäys, sijaiset määräaikaisen henkilöstöresurssin lisäys, muut kuin sijaiset lomarahojen leikkaus 30 prosenttia nykyisestä tasosta varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut. Selvitys edellä mainituista toimintaympäristön ja toiminnallisten muutosten sekä toiminnan painopisteiden vaikutuksista henkilöstötarpeeseen sekä arvio henkilöstön osaamisen saatavuudesta annetaan toimintaympäristöanalyysissä (SuunTa). Henkilöstösuunnitelmat perustuvat kaupunginvaltuuston asettamiin henkilöstötyön tavoitteisiin. Käyttösuunnitelmissa henkilöstösuunnitelmat tarkennetaan vastaamaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä määräraharesursseja. Työnantajapalvelu, henkilöstö- ja hallintopäälliköt sekä henkilöstöasioista vastaavat ohjaavat ja tukevat johtajia ja esimiehiä henkilöstösuunnitelmien valmistelussa Henkilöstösuunnittelun tuloksena määräytyy talousarvioon varattavien henkilöstökuluihin esitettävä määräraha. Henkilöstömenoihin sisältyvät palkat ja palkkiot (tilit 4000-4399) ja ostopalveluihin sisältyvät henkilöstön kehittäminen, työhyvinvointi ja työterveyshuolto. Poistumaennusteen arviointiin työnantajapalvelu toimittaa konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen asiakkuusjohtajille, palvelualueiden henkilöstö- ja hallintopäälliköille sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden henkilöstöasioista vastaaville palkkajärjestelmästä tulostetut raportit, joista ilmenee vuosina 2017-2020 63 vuotta täyttävät henkilöt ja henkilöt, jotka ovat jo täyttäneet 63 vuotta. Eläkepoistuman suunnitelma-arviona pidetään 63 vuoden eläkeikää, jonka perusteella esimiehet saavat ennakkotiedon lähivuosien eläkepoistumasta. Henkilöstöpoistuman aiheuttama rekrytointitarve tulee arvioida kriittisesti. Eläkkeelle siirtymisen johdosta tai muusta syystä vapautunut tehtävä tulee täyttää ensisijaisesti sisäisin tehtäväjärjestelyin toimintoja tehostamalla. Toimintojen tehostamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon toimintatapojen muutosmahdollisuudet yli palvelualuerajojen. Juankoskelta siirtyvän henkilöstön osalta henkilöstösuunnitelma valmistellaan Juankosken hallintojohtajan ja kamreerin johdolla. Juankoskelta siirtyvä henkilöstöresurssi kohdistetaan palvelualueille, liikelaitoksille ja Tilakeskukseen siirtyvän henkilöstön sijoitussuunnitelman perusteella. Samalla varataan resurssit sijaisille niissä yksiköissä, joissa on tarve palkasta sijaisia. Henkilöstökulujen budjetointi KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat päässeet sopimukseen työ- ja virkaehtosopi- 13

muksista sopimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2018. Sopimukset toteuttavat työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule yleiskorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta ja lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosenttia 1.2.2017 30.9.2019. Henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi varataan määrärahat seuraavasti: 1. Henkilöstön palkka- ja palkitsemiskustannukset vakituisen henkilöstön, tarvittavien sijaisten sekä määräaikaisten palkat pl. työllisyysvaroin palkattavat sekä kesätyöllistettävät koululaiset ja opiskelijat määrärahoja varattaessa tulee huomioita toimintaympäristön ja toiminnan muutokset sekä toiminnan painopisteiden yksittäisten palkkaepäkohtien korjaaminen ja suunniteltujen tehtäväjärjestelyjen aiheuttamat palkantarkastukset onnistuneiden uuteen tehtävään sijoittuneiden työntekijöiden palkat henkilöstön palkitseminen kannustavan palkkauksen elementtejä käyttäen. 2. Henkilöstön kehittäminen koulutuksen toteuttamiseen siltä osin, kun kyseessä on organisaatioyksikön itse järjestämä koulutus tai kehittäminen. 3. Henkilöstön työhyvinvointi suunnitellut työhyvinvointitoimenpiteet esim. ergonomia, sisäilma-asiat työterveyshuoltopalveluiden toteuttaminen: perusmaksu 36 /henk. Lisäksi varaudutaan painopisteiden mukaisiin toimenpiteisiin, esim. terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit. Kelan korvaus 60 % ennalta ehkäisevästä tth:sta ja 50 % sairaanhoidosta varataan tuloihin. Kela korvausta ei saa mm. huumetestauksista, influenssarokotuksista ja joistakin ryhmätoiminnoista työhyvinvointi- tai virkistystapahtuma kerran vuodessa/työyksikkö. Lomakkeet Henkilöstösuunnitelmat (=henkilöstökulujen ja henkilöstömäärän muutokset) tehdään toimintamuutoslomakkeelle SuunTa:aan. työnantajapalvelu lähettää edellä mainitut avainprosessitasoiset luettelot 63 vuotta täyttäneistä ja vuosina 2017-2020 täyttävistä henkilöistä henkilöstöasioista vastaaville. Vuoden 2017 poistumaennuste tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää kehityskeskustelun tai muun keskustelun yhteydessä. Työnantajapalvelu tekee palvelualue- ja yritystasoisen yhteenvedon henkilöstösuunnitelmista. Yhteenveto esitetään kaupunkitasoisessa talousarviokirjassa. Avainprosessitasoiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehdään käyttösuunnitelmien yhteydessä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee käsitellä yhteistoiminnallisesti laajennetuissa johtoryhmissä. Lisätietoja henkilöstösuunnitteluun antaa HR-asiantuntija Seija Pärnänen puh. 044 718 4905. 14

7. TALOUSARVION LAADINTA 7.1 Käyttötalouden perustelut Käyttötalouden perustelut kirjataan SuunTa-järjestelmään, missä pohjat ovat valmiina avainproseseittain ja palvelualueittain (Raportit/Talousarvio- ja käyttösuunnitelmatekstit). Käyttötalouden perusteluissa selvitetään: Toiminta-ajatus o Avainprosessin toiminta-ajatus. Toimintaympäristö ja sen muutokset o Avainprosessin alueen toimintaympäristökuvaus ja tapahtuvat muutokset. Palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen liittyvät haasteet ja epävarmuustekijät. Toiminnan painopisteet o Avainprosessin alueen toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet. Toiminnan painopisteiden vaikutus osaamis- ja henkilöstötarpeeseen sekä henkilöstövaikutukset o Arvio toiminnan painopisteiden kehittymisen perusteella toiminnan vaatimasta henkilöstöja osaamistarpeesta, esim. minkä osaamisen merkitys kasvaa tai vähenee, mitä uutta osaamista tarvitaan. Lisäksi arvioidaan toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden voimavarojen riittävyyttä. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus o Arvio toiminnan vaatiman osaamisen saatavuudesta. Nykyisen henkilöstön osaaminen suhteessa tarpeeseen. Millaisilla keinoilla nykyhenkilöstön määrä ja osaaminen voidaan yhteen sovittaa toiminnan tarpeisiin (esim. tehtävä-, organisaatio- ja toimintatapamuutokset, henkilöstön uudelleensuuntautumista tukevat järjestelyt ja kehittämiskeinot). o Arvio ulkoisen henkilöstön saatavuudesta (rekrytointeina saatavat/palvelujen osto). Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä o Arvio ulkoisten palvelujen käytöstä, palvelujen siirtymisestä ostopalveluksi tai ostopalvelujen siirtäminen omaksi toiminnaksi. Avainprosessitasoisista teksteistä tehdään palvelualuetasoinen koonti, mikä käsitellään sitovuustason mukaisesti kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. 7.2 Toiminnallisten tavoitteiden ja toimenpiteet asettaminen vuoden 2017 talousarvioon (kv- ja lautakuntataso) Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää myös kuntastrategiasta. 15

Valmistelun pohjan muodostaa kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja kevään 2016 työskentelyn pohjalta syntyneet vuotta 2017 koskevat kaupunkitasoiset tavoitteet. Lautakunnat määrittelevät toimenpiteet, joilla kaupunkitasoisia tavoitteita toteutetaan. Lautakuntatasolla on mahdollisuus asettaa myös omia lautakuntatason tavoitteita. Tavoitteet ja toimenpiteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne - kattavat tehtäväalueen perustehtävät - ovat konkreettisia ja kuvaavat kaupungin aikaansaannoskykyä - ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla eikä niitä ole liikaa (priorisointi) - eivät ole ristiriidassa kaupunkitasoisten tavoitteiden kanssa tai keskenään - ovat mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät itsessään ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet kirjoitetaan SuunTa järjestelmään. Kaupunkitasoiset tavoitteet on viety valmiiksi kaupunkitason toimintasuunnitelmapohjaan, jossa on määritelty myös alustavat vastuutahot. Tavoitteita ja toimenpiteitä SuunTaan kirjattaessa suositetaan noudattamaan hyväksytyn strategian mukaisia kriittisiä menestystekijöitä ja niitä määritteleviä arviointikriteerejä. Uutena arviointikriteerinä strategiassa on Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen. 7.3 Raami ja budjetointiperiaatteet Kaupunginhallituksen hyväksymä ydinkaupungin toimintakate raamissa on -614 milj. euroa, joka on 20,9 milj. euroa pienempi kuin huhtikuussa 2016 laadittu ennuste vuodelle 2016 ja 14,6 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2016 talousarvion toimintakate. Sopeutustarve kuluvan vuoden talousarvion toimintakatteeseen nähden on keskimäärin 2,3 %. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuksi arvioidaan n. 1 % vuoden 2016 ennustetasoon nähden, mikä lisää palvelualueiden oman toiminnan sopeutustarvetta. Raamiluonnos sisältää kuluvan vuoden talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvät sekä kertaluonteiset että pitkävaikutteiset sopeutustoimenpiteet, mutta edellyttää lisäsopeutustoimenpiteitä. Tämä merkitsee sitä, että palvelualueilla tulee jatkaa vuoden 2016 talousarvioon ja vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmaan sisältyvien tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden käytäntöön viemistä ja valmistella lisää pitkävaikutteisia tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Toimintakate on jaettu raamiluonnoksessa (liite 6) palvelualueille talousarvion jatkovalmistelua varten. Raamiluonnoksessa ydinkaupungin toimintakate on laskettu 1 %:n korotuksella vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakatteesta. Raamissa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Raamin jaossa palvelualueille on käytetty harkintaa ja otettu huomioon palvelualueen toimintaan vaikuttavia muutoksia tilinpäätökseen 2015 nähden. Kaupunginhallituksen asettama ydinkaupungin toimintakatteen raami -614 milj. euroa on palvelualueita sitova tavoite ja että palvelualueittaiset tulot ja menot voivat poiketa liitteenä 6 olevasta alustavasta palvelualuekohtaisesta jakolaskelmasta, kun kokonaisuus pysyy toimintakatetasolla asetetussa raamissa. Palvelualueiden tulee suunnitella toimintansa siten, että pysytään ydinkaupungin talousarvion valmistelun pohjaksi hyväksytyn toimintakatteen puitteissa. Talousarvion valmistelu tehdään palvelualueiden johtoryhmissä ja lautakunnissa, joissa palvelualueen raami tulee jakaa strategisten painopisteiden edellyttämällä 16

tavalla avainprosesseille ja palveluprosesseille. Valmistelussa tulee huomioida muutosten vaikutukset kaupunkitasoisesti. Toimenpiteiden euromääräiset talousvaikutukset (säästö-, kustannus- ja tulovaikutukset) sekä niihin liittyvät henkilötyövuosimuutokset ja selvitykset palvelun käyttäjiin kohdistuvista vaikutuksista ilmoitetaan erillisellä toimintamuutoslomakkeella, joka on tallennettu SuunTa:aan. Vuoden 2017 talousarvio tehdään Intime taloussuunnitteluohjelmalla. Ohjelmaan on siirretty vuoden 2015 tilinpäätöstiedot ja lauta- ja johtokuntien päättämät vuoden 2016 käyttösuunnitelmatiedot. Vuoden 2015 tilinpäätös on budjetoinnin lähtötaso vuodelle 2017. Budjetti tehdään ohjelmaan vähintään avainprosessitasoisena ja sen tulee olla alustavasti valmiina 23.8. mennessä elokuulle sovittua jatkovalmistelukokousta varten. Intime Talsusta saadaan mm. yhteenveto koko kaupungin vuoden 2017 budjettitilanteesta. Merkittävät tulo- ja menovirrat, kuten esim. palkat ja palvelujen ostot, tulee budjetoida luonteensa mukaisille tileille, jotta vuodet 2016 ja 2017 ovat vertailukelpoisia. Kaupungin sisäisten tulojen ja menojen budjetoinnissa tulee käyttää vastapuolikoodeja. Kuntien ja niiden liikelaitosten pitää ilmoittaa valtiovarainministeriön toimeksiannosta talousarviotietoja kuntatalousohjelman tietotarpeisiin. Tiedot kerätään ulkoisen talousarvion mukaisena eli sisäiset erät eliminoiden. Ilmoitettavia tietoja ovat mm. talousarvioon sisältyvät ulkoiset toimintatulot, valmistus omaan käyttöön ja ulkoiset toimintamenot. Toimintamenoista ilmoitetaan henkilöstökulut ja palvelujen ostot. Valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla hyödykkeen omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen eliminoidaan silloin, kun hyödykkeen valmistuksen menoja sisältyy tuloslaskelman menoihin. Tämä koskee ainakin Kuntatekniikkaliikelaitosta. Liikelaitos ei budjetoi erää Intime Talsuun vaan ilmoittaa tiedon liitteenä olevalla lomakkeella ulkoisen tuloslaskelman eliminointia varten. 7.4 Käyttötaloustulojen ja -menojen budjetointi Maksut ja taksat Asiakasmaksuja ja -taksoja tulee korottaa vähintään kustannustason nousua vastaavasti kuitenkin säädökset huomioiden silloin, kun se on kohtuullista kuntalaisten näkökulmasta. Päätöksenteon yhteydessä muutoksista tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointi. Henkilöstömenojen budjetointi Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Sopimuksen mukaan kuntien henkilöstön lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosentilla. Lomarahojen leikkaus tulee huomioida budjetoinnissa, koska syntyvä säästö leikataan kuntien tuloista, mahdollisesti valtionosuuksista. Palkat tulee budjetoida mahdollisimman realistisesti ja määrärahavaraukset kohdentaa luonteensa mukaisille kirjanpidon tileille. Kilpailukykysopimukseen sisältyy myös työnantajan työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvamaksun asteittainen alentaminen ja vastaavasti palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuosuuksien korottaminen. 17

Tässä vaiheessa kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut budjetoidaan seuraavasti: - palkkaperusteinen eläkemaksu 17,05 % - VaEL eläkemaksu 18,09 % - Kuel-eläkemenoperusteisen maksun saa kertomalla vuoden 2016 toteuman kertoimella 0,76 (laskelma toimitetaan myöhemmin erikseen) - varhaiseläkemenoperusteisen maksun saa kertomalla vuoden 2016 toteuman kertoimella 0,99 (laskelma toimitetaan myöhemmin erikseen) - muut henkilösivukulut 6,58 %. Tämä muodostuu siten, että sairausvakuutusmaksuksi oletetaan 2,12 %, työttömyysvakuutusmaksuksi 3,87 % ja tapaturmavakuutusmaksuksi 0,59 % Em. sosiaalivakuutusmaksuprosentit on tallennettu taloussuunnittelujärjestelmään. Vuoden 2017 prosentit tarkentuvat, kun saadaan lopulliset tiedot. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista syntyvä säästö leikataan myös kuntien tuloista. Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta. Tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken. Työajan pidentämisen vaikutukset on huomioitava henkilöstöresurssien suunnittelussa ja budjetoinnissa. Palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten tulee laskea lomarahaleikkauksen ja työajanpidennyksen vaikutukset ja huomioida ne omissa esityksissään. Työnantajakustannusten säästön laskennassa käytetään edellä olevia prosentteja. Työajan pidennyksellä on vaikutusta mm. sijais- ja ylityökustannuksiin. Toimintamuutoslomakkeessa on omat rivinsä tätä tietoa varten. Työnantajapalvelun ohjeen mukaan laskennan voi toteuttaa seuraavasti: 1. Lomarahaleikkaus 30 % Täydestä lomarahavarauksesta vähennetään 30 %. 2. Työajan 24 tunnin pidennyksen vuodessa laskennallinen vaikutus henkilötyövuosina Arvioinnin voi tehdä esim. seuraavaa laskentakaavaa käyttäen: Yksikön koko vuoden suunniteltu htv-määrä x 24 tuntia jaettuna päivittäisellä työajalla 7,65 (yleistyöajassa) tai 7,25 (toimistotyöajassa). Saatu tulos on laskennallinen vaikutus työpäivinä. Työpäivät muutetaan henkilötyövuosiksi seuraavasti: saatu tulos jaetaan 252:lla (vuoden työpäivien lukumäärä). Tulos on laskennallinen vaikutus henkilötyövuosina. Esim. yksikön arvioidut henkilötyövuodet: 16 htv kaikkien työntekijöiden työaikamuoto on toimistotyöaika laskennallinen vaikutus: 16 x 24/7,25/252 = 0,21 htv. Palvelujen ostot ja muut hankinnat Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2016 julkaiseman arvion mukaan inflaatio tulee vuonna 2017 olemaan 1,3 %. Kustannustason muutos voi vaihdella palvelu- tai tarvikekohtaisesti huomattavastikin. Kireä taloustilanne edellyttää, että kaikkien hankintojen tarpeellisuus arvioidaan kriittisesti. Palveluntuottajien ja tavarantoimittajien kanssa tulee pyrkiä neuvottelemaan edullisemmista tuotantotavoista ja korvaavista edullisemmista tavaroista. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon 18

palvelutuottajien kanssa hinnoista neuvoteltaessa. Hankintojen kilpailuttamistilanteessa tulee kiinnittää huomiota hankintakriteereihin ja toimia yhteistyössä IS-Hankinnan kanssa. Budjetoinnin yhteydessä tulee arvioida mahdollisuudet ostovolyymien vähentämiseen. Toiminnassa tulee noudattaa yleistä säästäväisyyttä. Kaupungille tukipalveluja tuottavien yhteisöjen (mm. Istekki, Kuhilas, Servica) kanssa on keskusteltu kustannusten kehittymisestä vallitsevassa taloustilanteessa. Tukipalveluyhteisöiltä edellytetään toiminnan tehostamista ja tuottavuutta kohentavia toimenpiteitä siten, että hintojen korotuksilta vältytään tai että ne ovat maltillisia yleiseen hintakehitykseen nähden. Myös sairaanhoitopiiriä edellytetään toteuttamaan tuottavuusohjelmaa kustannusten nousun hillitsemiseksi. Servica korottaa hintoja laitoshuollon ja käyttäjäpalveluiden hintoja kaupungin sairaaloissa ja palvelukeskuksissa 4,5 % ja potilasaterioiden hintoja 2,5 %. Muiden palveluiden osalta hinnat pysyvät ennallaan. Palvelualueiden tulee huomioida korotusten vaikutukset omaan talousarvioonsa sekä varautua budjetissaan itse myös mahdollisiin volyymilisäyksiin. Tilakeskus lähettää kesäkuussa palvelualueille vuokraesitykset vuoden 2017 vuokrien sopimista varten. Energian, veden, kiinteistönhoidon ja laitoshuollon hintojen nousu aiheuttaa sisäisiin vuokriin nousupainetta. Lähtökohtana kuitenkin on, että Tilakeskus ei nosta sisäistä vuokraa nykyisestä tasosta tulevalle vuodelle, vaan kattaa ylläpitokustannusten nousun oman talousarvionsa sisältä. Ulkoa vuokrattujen kohteiden vuokramuutokset toteutuvat voimassa olevien vuokrasopimusehtojen mukaisesti. Parhaiten palvelualueet voivat vaikuttaa vuokrakustannuksiinsa tilankäyttöä tehostamalla. Tilankäytön tehostamistoimenpiteet tulee suunnitella yhdessä Tilakeskuksen kanssa. Sisäisten vuokrasopimusten irtisanomisaika on omissa rakennuksissa pääsääntöisesti 6 kk ja ulkoa vuokratuissa kohteissa ao. vuokrasopimuksen ehtojen mukainen. Sisäiset erät Sisäiset erät tarkoittavat kaupungin eri yksiköiden (ydinkaupungin, taseyksiköiden ja liikelaitosten) välisiä sisäisiä eriä. Sisäisten erien budjetoinnissa tulee varmistaa, että sisäinen tulo ja sisäinen meno vastaavat suuruudeltaan toisiaan. Kaikkien sisäisten palvelusopimusten kohdalla palvelualueiden tulee huolehtia, että sopimusosapuolet budjetoivat saman summan tuloksi ja menoksi. Sisäisten erien budjetoinnissa tulee käyttää vapukoodia. Sisäiset erät täytyy erottaa ulkoisista eristä, koska kuntien pitää raportoida talousarvion ulkoinen tuloslaskelma sekä liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen sisäiset erät eliminoituna Valtiovarainministeriöön kuntatalousohjelmaa varten. Hankkeiden budjetointi vuonna 2017 Palvelualueiden tulee huomioida talousarvioesityksessä sekä käynnissä olevien että vuonna 2017 käynnistyvien EU-rahoitteisten sekä muiden erillisrahoitteisten projektien edellyttämät toimintakulut ja omarahoitusosuudet sekä hankkeisiin saatavat rahoitusosuudet. 19

Työllistäminen Kaupungin sisäinen työllistäminen perustuu työllistettävien asiakkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja työtehtävät haetaan niiden mukaisesti. Vuonna 2017 - työllistäminen (palkkatuettu työ ) on mahdollista vain kausi- ja projektiluonteisiin tehtäviin, eikä sillä voida korvata vakituisen henkilöstön tarvetta - määrärahat varataan keskitetysti työllistymisen yksikköön - työllistämissuunnitelma laaditaan ohjeelliseksi, eikä se ole määrärahojen käytön suhteen sitova. Lisätietoja työllistämisestä antaa Hanna Kepponen puh. 81-83062 Juankosken huomioiminen talousarviovalmistelussa Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta lukien. Vuoden 2017 talousarvio valmistellaan siten, että Juankosken talousarvion käyttötalousosa laaditaan taloussuunnitteluohjelmaan omana yrityksenä, jossa on Kuopion kaupungin organisaatio. Käyttötalousosat yhdistellään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Juankosken investoinnit vuodelle 2017 ja suunnittelukaudelle valmistellaan omana kokonaisuutena ryhmiteltynä Kuopion investointiosan mukaisesti. Investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esitysvaiheessa Kuopion investointiosaan. Juankosken kaupungin kanssa on sovittu seuraavista menettelytavoista talousarvioiden valmistelun suhteen: - Juankosken talousarvion valmistelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin Kuopiossa (esimerkiksi toimintakatteen muutos). - Juankosken käyttötalousosa ja investoinnit suunnitellaan yhteistyössä Kuopion kaupungin vastaavien tahojen kanssa. Tilakeskus on valmistellut Juankosken sisäiset vuokrat Kuopion laskentatapojen mukaiseksi kevään 2016 aikana, joten talousarviovalmistelussa on käytettävissä yhtenäisin periaattein määritetyt sisäiset vuokrat. Talousarvion valmistelussa tulee varmistaa, että kaikki erät tulee budjetoitua. Käyttötalouden perustelut ja toiminnalliset tavoitteet sisällytetään palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten teksteihin SuunTa-ohjelmassa. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa. Yhdistymisavustuksen maksetaan vuosina 2017 2019. Kuntaliitosyhdistymissopimuksen mukaan yhdistymisavustuksen kohdentamisen periaatteita ovat palveluiden tuottavuuden parantaminen, käyttökustannusten vähentäminen, kuntatalouden vahvistaminen ja välttämättömät tulevaisuudessa tarvittavat toimenpiteet palvelutarpeiden uudistamiseksi. Avustuksesta 2,0 milj. euroa kohdennetaan Juankosken kaupungin alueelle ja 0,75 milj. euroa Kuopion kaupungin alueelle. Ensisijaisia yhdistymisavustuksen kohdentamisen kohteita voivat olla: - Lukio-opetuksen ja siihen liittyvien ICT-ratkaisujen kehittäminen - Yhdistyvän kaupungin talouden vahvistaminen - Lähidemokratian kautta tapahtuvaan palveluiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa 20

Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus käsitteli 21.9.2015 28 yhdistymisavustuksen käyttöä ja hyväksyi osaltaan ohjeellisena Juankosken kaupungin samana päivänä tekemän ehdotuksen yhdistymisavustuksen kohdentamisesta jatkovalmistelun pohjaksi (liite 7). Kuntarakennelain 42 a :n mukaan kunnan tulee yhdistymisavustuksen viimeistä maksuvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys avustuksen käytöstä. Yhdistymisavustuksen takaisinperintään sovelletaan valtionosuuslakia. Avustuksen käyttökohteita varten tulee avata kirjanpitoon tätä varten oma tiliöintitunnus raportointia varten. 7.5 Palvelualueuudistuksen vaikutus Käynnissä olevan palvelualueorganisaation jatkokehittämisen muutosesitykset ovat seuraavat: 1. Vetovoimaisuuden palvelualue ja konsernipalvelu yhdistetään yhdeksi palvelualueeksi, jonka nimeksi tulee Elinvoima- ja konsernipalvelut. Palvelualueelle tulee kaksi vastuualuetta: t sekä Elinvoimapalvelut. Palvelualuetta johtaa kaupunginjohtaja ja palvelualueen toimielimenä toimii kaupunginhallitus. - Strateginen maankäytön suunnittelu siirtyy konsernipalvelusta kaupunkiympäristön palvelualueelle - Kaupunkitasoinen asiakaspalvelu kootaan elinvoimapalveluihin. Ensi vaiheessa siirtyy kaupunkiympäristön palvelualueen keskitetty asiakaspalvelu ja hyvinvoinnin edistämisen asiakaspalveluja. - Tapahtumiin liittyvä koordinointi ja tuki keskitetään elinvoimapalveluihin. Kuopio- Tahko matkailumarkkinointi Oy:n roolia tapahtuma-, kokous- ja kongressimatkailussa vahvistetaan. Samalla hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelta tapahtumapalvelut lakkaa. - Työllisyyspalvelut siirtyvät perusturvan palvelualueelta aikuissosiaalityön vastuualueelta osaksi elinvoimapalveluja. Maahanmuuttajien (ja myös muiden muuttajien) Kuopioon kotoutumisen koordinointi organisoidaan elinvoimapalveluihin. - Kuopion Innovation Oy:n toiminta intergroidaan osaksi kaupungin elinvoimapalveluja - strategia ja hanketoiminta siirtyvät konsernipalveluista elinvoimapalveluihin - lomituspalvelut siirtyvät konsernipalveluista elinvoimapalveluihin. 2. Kaupunkiympäristön palvelualueelle kootaan kaupunkisuunnittelukokonaisuus ja pääosa ulkoilu- ja virkistyspalveluista. Strateginen maankäytönsuunnittelu siirtyy konsernipalveluista osaksi kaupunkisuunnittelun vastuualuetta. Yleiskaavoitusta ohjaa edelleen kaupunginhallitus. - Strateginen maankäytön suunnittelu siirtyy konsernipalveluista kaupunkiympäristön palvelualueelle muodostettavaan kaupunkisuunnittelun vastuualueelle. Yleiskaavoitusta johtaa edelleen kaupunginhallitus. - Eräitä ulkoilu- ja virkistyspalveluita koskevia tehtäviä siirtyy hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen omatoimisen hyvinvoinnin palveluista kaupunkiympäristön palvelualueelle maaomaisuuden hallintapalveluihin ja rakentamisen ja kunnossapidon palveluihin. 3. Perheneuvola siirretään 1.1.2017 alkaen perusturvan palvelualueelle. Syksyllä 2016 perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueella selvitetään yhteistoiminnallisesti, millainen kokonaisuus lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen osalta on järkevintä muodostaa. 21