Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairauksien uusia tuulia

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Ikääntyminen ja muistisairaudet: ennaltaehkäisyn ja hoidon mahdollisuudet

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Muistisairaudet

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Dementian varhainen tunnistaminen

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Muistisairauksien diagnosointi

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Muistisairaudet työiässä

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

Huolehdi muististasi!

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

Unettomuus ja muistisairaudet HUS Gabriele Sved

Transkriptio:

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

Muistisairaudet Alzheimerin tauti (70%) Vaskulaarinen enkefalopatia (15%) Lewyn kappale -tauti (15%) Parannettavat syyt (alle 5%) Muut syyt (5%), mm. frontaalinen dementia, Huntingtonin tauti, Hakolan tauti, aivovammat, alkoholin aiheuttamat vauriot ym)

MUISTISAIRAUDET SUOMESSA 2017 Yhteensä 140 000 Keskivaikea ja vaikea 100 000 Lievä 40 000 Työikäiset 8 000 Yli 80-vuotiaat 70 000 Vuosittain yli 65 vuotiaista sairastuu muistisairauteen 14 000 ja kuolee 12 000

Miksi varhainen diagnoosi? VOIDAAN HOITAA PARANNETTAVAT TILAT VOIDAAN HIDASTAA TILAN ETENEMISTÄ AUTONOMIAN TUKEMINEN Mahdollisuus pidentää aikaa kotona

Sekundaariset muistisairaudet B12-vitamiinin puutos Hypotyreoosi Hyperparatyreoosi (muistiongelmia yleisempi hyperparatyreoosissa on depressio)

B12-vitamiinin (ja foolihapon puutos) 12% yli 65-vuotiaista, 10.000! Voi aiheuttaa ääreishermojen vaurioita, anemiaa ja depressiota Kuitenkin ainakin lieviä kognitiivisisia oireita usein, jopa normaaliarvon alarajalla olevilla pitoisuuksilla Johtuu imeytymisen heikkenemisestä Vaikea imeytymishäiriö: Elinikäinen pistoshoito (Cohemin)

Alzheimerin tauti oireiden kesto 5-25 vuotta Keskimäärin 11-12v

Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita Uusien asioiden oppiminen ja mielessä säilyttäminen heikentyneet. Aktiivisuus heikkenee. Sananlöytämisvaikeutta. Kiertoilmaisuja. Hidastumista, epävarmuutta ja virheitä varsinkin vaativissa tehtävissä Uupumista ja depressiivisyyttä Saattaa olla itse tietoinen toimintojensa heikentymisestä Omaiset havaitsevat muistivaikeudet, mutta potilas vähättelee niitä Diagnoosiin ja hoidon aloitukseen pitäisi päästä tässä vaiheessa. MMSE voi olla 28-30!!!

Barkhof et al 2007.The significance of medial temporal lobe atrophy: a postmortem MRI study in the very old. Neurology 2007;69:1521-27. Hippokampusatrofia

Amyloidin kuvantaminen (Nordberg 2004)

Aivoverenkiertoperäiset muistisairaudet Aivojen verenkierron häiriöistä johtuvia Toiseksi (tai kolmanneksi) yleisin muistisairauden muoto, 15 % Oireet voivat lisääntyä portaittain ja alku voi olla äkillinen, mutta eteneminen voi tapahtua myös vähitellen Oirekuva heterogeeninen ja riippuu vaurioiden sijainnista ja koosta Muisti ja oman tilan tiedostaminen ja persoonallisuus säilyvät yleensä paremmin kuin degeneratiivisissa sairauksissa

Kortikaaliset vaskulaariset muutokset

Subkortikaaliset vaskulaariset muutokset

Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus Parkinsonin taudin pitkälle edenneessä vaiheessa 30%:lla Hoito: AKE-lääke Iäkkäillä potilailla useammin Lieviä muisti- ja muita kognitiivisia häiriöitä voi olla erityisesti iäkkäillä Parkinson-potilailla jo taudin alkuvaiheessa

Lewyn kappale taudin diagnostiset kriteerit Älyllisen tason heikentyminen Kaksi seuraavista kolmesta: Parkinsonin taudin kaltaiset oireet Vireydentason ja oireiden vaihtelu Yksityiskohtaiset näköharhat

Lewyn kappale taudin muita oireita Depressio Kuuloharhat Harhaluuloisuus Psykoosi- ja delirium-jaksot Selittämättömät kaatumiset Tajuttomuuskohtaukset Herkkyys neuroleptien haittavaikutuksille, malignin neuroleptisyndrooman riski Kynnys aggressiivisiin reaktioihin alentunut Osalla potilaista vahva apraksia / agnosia Matala verenpaine Unen häiriöt, RBD

Lewyn kappale -tauti

FP-CIT SPECT A=norm,B=AD,C=DLB,D=Park,E=PD

Lewyn kappale -taudin hoito Fyysisen kunnon ylläpito Aivojen aktiivinen käyttö AKE-estäjä L-dopa harvoin tehoaa. Voi kuitenkin yrittää pienellä annoksella, jos hankalia ekstrapyramidioireita

Frontotemporaalidegeneraatiot Lukumäärä noin 1500 Yleensä alle 70-vuotiailla; tavallisin Pickin tauti Suvussa samanlaisia tapauksia Estottomuutta, toiminnanohjauksen vaikeutta, afasiaa, Etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia kuuluvat tähän ryhmään

Frontotemporaalidementia

Hippokampaaliskleroosin piirteitä Muistiongelmia ja käytösoireitakin, mutta hyvin säilynyt sosiaalinen toimintakyky Frontaalisia oireita: toiminnanohjauksen vaikeus, estottomuuttakin Aivojen magneettikuvassa keskivaikea-vaikea hippokampusatrofia Neuropatologia: frontaalisen dementian patologia (esim. Pickin tauti) Hippokampaaliskleroosi on iäkkäiden potilaiden frontaalidementia! Ei ole harvinainen

AKE-lääkkeet (Kolinergisesti vaikuttavat) donepetsiili (Aricept) 2.5-5.0-7.5-10 mg x 1 galantamiini (Reminyl) 8 mg x 1 24 mg x 1 rivastigmiini (Exelon) 1.5 mg x 1 6 mg x 2 - myös laastari 4.6mg/vrk, 9.5mg/vrk, 13.3mg

Mitä vaikutuksia asetyylikoliiniesteraasin estäjä hoidosta on odotettavissa? Kognitiiviset kyvyt paremmiksi vaikutus uuden oppimiseen vähäinen Toimintakyvyn paraneminen Vireydentaso, aktiivisuus parantuu Mieliala paremmaksi Käytösoireet vähenevät Oireiden eteneminen hidastuu

Asetyylikoliiniesteraasin estäjä hoidon haittavaikutuksia Pahoinvointi hidas aloitus vähentää Ripuli, ilmavaivat, vatsavaivat Ruokahaluttomuus, laihtuminen Agitaatio Unettomuus /ei pidä ottaa illalla Inkontinenssin pahentuminen Sydänvaikutukset: bradykardia, johtumishäiriöt

Memantiini (Ebixa) NMDA-reseptori antagonisti glutamaatti-välittäjäaineen vastavaikuttaja Virkistää, parantaa toimintakykyä ja älyllisiä toimintoja. Vaikutus todettu keskivaikeassa-vaikeassa Alzheimerin taudissa Sivuvaikutuksia: kiihtymys, ripuli, unettomuus, harhat. Myös kuivuminen mahdollinen. Annostus: 5-20mgx1. Kaikilla potilailla ei kannata nostaa 20mg:aan. On lisälääke, harvoin yksinään

Milloin kombinaatiohoito? Kun AKE-lääkkeen teho alkaa hiipua Tarvitaan lisää aktivointia Pääsääntöisesti käytä memantiinia add on - lääkkeenä, älä lopeta AKE-lääkettä

Milloin Alzheimer-lääkitys lopetetaan? Kun kliininen teho loppuu Yleensä: kun laitoshoidossa ja tarvitsee apua lähes kaikissa asioissa. Laitoshoitoon joutuminen sinänsä ei aiheuta lääkityksen lopettamista.

Liikunta Liikunta lisää onnellisuutta ja vähentää masennusta Liikunnalla on välitön ja pitkäaikainen vaikutus Yhdessä liikkuminen tehostaa vaikutusta, samoin leikinomaisuus Liikunta myöhentää Alzheimerin tautia ja sen patologiaa (Liang et al 2010) ja ehkä hidastaa oireiden etenemistä (Littbrand et al 2011)

Ravitsemus Kotona asuvista yli 75-vuotiaista 30% vajaaravitsemuksen riskissä Laitoksissa jopa enemmän Alzheimerin tautiin liittyy kuihtumistaipumus Tehostetulla ravitsemuksella voidaan painonlaskua estää ja parantaa toimintakykyä D-vitamiini saattaa parantaa kognitiota jopa AD:ssa (Fiala et al 2011)

AKE-lääkkeet muissa indikaatioissa Lewyn kappale -tauti Vaskulaarinen muistisairaus Downin oireyhtymä Aivovammat Resuskitaation jälkitila Pitkittynyt sekavuus

Kliininen ravintovalmiste Alzheimerin tautiin (ei lisäravinne)

Souvenaid päivittäinen annos Eicosapentaenoic acid, mg 300 Docosahexaenoic acid, mg 1200 Phospholipids, mg 106 Choline, mg 400 Uridine monophosphate, mg 625 Vitamin E (alpha-tocopherol equivalents), mg 40 Vitamin C, mg 80 Selenium, ug 60 Vitamin B12, ug 3 Vitamin B6, mg 1 Folic acid, ug 400

Souvenaid Souvenaid ei ole täydennysravintovalmiste niin kuin esim. Nutridrink-valmisteet Souvenaid on kliininen ravintovalmiste (Medical food) eli kuuluu ryhmään ruokavaliovalmisteet erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin

Tavallisia käyttäytymisen muuttoksen oireita muistipotilailla Masennus Apatia Levottomuus Ahdistuneisuus Psykoottiset oireet Uni-valverytmin häiriöt Seksuaaliset käytösoireet Syömishäiriöt Aggressiivisuus

Tärkeintä hoidossa: Käytösoireita laukaisevien tekijöiden nimeäminen ja diagnosointi

Tavallisia käytösoireita laukaisevia tekijöitä nämä selvitettävä epämukavuus, huono olo, palelu kipu infektiot matala verenpaine väärä lääkitys (sekavuutta aiheuttava, liikaa aktivoiva) Lewyn kappale tauti (hallusinaatiot) epäarvostava kohtelu, kiire, väärinymmärrykset

Lääkehoidon mahdollisuudet käytösoireiden hoidossa

Epätyypilliset antipsykootit Salpaavat selektiivisemmin dopamiini- ja serotoniinireseptoreita risperidoni ketiapiini klotsapiini olantsapiini

Lääkeannokset risperidoni 0.25 0.5 mg x 1 1 mg x 2 tavallinen 0.5 mg x 2 ketiapiini 12.5 mg x 1 50 mg x 2 tavallinen 25 mg x 1

Antipsykoottien haittavaikutuksia kognitiivisten kykyjen heikentyminen uneliaisuus jähmeys, jäykkyys liikkumispakko verenpaineen lasku pystyasennossa sekavuus ja kiihtyneisyys kävelykyvyn heikentyminen painon nousu tardiivi dyskinesia maligni neuroleptisyndrooma aivoverenkiertohäiriöt ja kuolleisuus lisääntyvät Uusilla antipsykooteillakin haittavaikutusten esiintyminen on annosriippuvaista, mutta haittavaikutuksia tulee vasta suuremmilla annoksilla kuin perinteisillä neurolepteillä.

Käytösoireiden hoito 1. Perussairauden hoito 2. Poista laukaisevat tekijät 3. Lääkkeetön hoito 4. AD-lääkkeet 5. Bentsodiatsepiinit tarvittaessa 6. Antipsykootit

Bentsodiatsepiinit oksatsepaami 15mg ½ -1 x 1-3 tematsepaami 20mg ¼ - ½ tarv loratsepaami 1mg ½ - 1 x 1-3

Depressiolääkkeen valinta SSRI-lääke esim. essitalopraami 5-10mg aamuisin Mirtatsapiini 15mg ½ - 2 iltaisin Bupropioni (Voxra) 150(-300)mg aamuisin Vortioksetiini (Brintellix 5 10mg aamuisin) Agomelatiini (Valdoxan) 25-50mg iltaisin

SSRI -lääkkeet Sivuvaikutukset (mm. hyponatremia, pahoinvointi, serotoniinisyndrooma, vuotoriski lisääntyy, seksuaalisten tuntemusten väheneminen) Pieni annos! Muita indikaatioita: aggressiivisuus, jatkuva huutelu, hyperseksuaalisuus, inaktiivisuus, pakkoitku, paniikkihäiriö Esimerkkejä SSRI lääkkeistä: sitalopraami 10-20 mg, essitalopraami 5-10mg aamulla

Unettomuuden syyt selvitettävä! Levottomat jalat, lihaskrampit, kivut Aktivoivat lääkkeet, kahvi illalla Uniapnea Matala verenpaine, verenpainetta laskevat lääkkeet Tiheät WC-käynnit Depressio, stressi

Unilääkkeet Melatoniini 1-2-3-6mg illalla tunti ennen nukkumaan menoa

Unilääkkeet Melatoniini 1-2-3-6mg illalla tunti ennen nukkumaan menoa mirtatsapiini (Remeron) 3.75-7.5mg doksepiini (Doxal) 2.5-5mg trimipramiini (Surmontil) 6.25-37.5mg

Unilääkkeet Melatoniini 1-2-3-6mg illalla tunti ennen nukkumaan menoa mirtatsapiini (Remeron) 3.75-7.5mg doksepiini (Doxal) 2.5-5mg trimipramiini (Surmontil) 6.25-37.5mg Nukahtamislääkkeillä. Ongelmat;joskus sekavuttaa yöllä, tasapaino voi heikentyä, aamuista väsymystä. tematsepaami (Tenox) 5-20 mg tsolpideemi (Stilnoct) 5-10 mg tsopikloni (Imovane) 2.5-7.5 mg

Alzheimerin taudin riskitekijöitä Korkea verenpaine 10-15 vuotta ennen taudin puhkeamista Korkea s-kolesteroli 15-20 vuotta ennen taudin puhkeamista Diabetes Runsas alkoholi keski-iässä

Lähitulevaisuuden lääkkeitä

Amyloidin kertymiseen vaikuttavat lääkkeet kohteena beeta- ja gamma- sekretaasi, jotka tuottavat liukenematonta amyloidia

Alzheimer -rokote Anti-abeta monoclonal antibody (esim. babineuzumab, Wyeth): non-apoe4 hyötyivät Toimii hiirillä: estää amyloidin kertymistä Ihmisellä aiheutti aivoissa tulehdusreaktioita Tutkimukset jatkuvat, oraalinen rokote Amyloidi-plakit vähenevät, hippocampusatrofia korjaantuut joillain potilailla Myös passiivinen immunisaatio

Vuonna 2020... Käytössä Alzheimerin taudin pysäyttävä ja estävä hoito Uusien Alzheimer-tapausten määrä kääntyy laskuun Muistisairaudet lievempiä: sairastuneita voidaan tukea kotiin pidempään Teknologia kehittynyttä Nykyisentyyppinen laitoshoito harvinaista Sairastuneet jatkavat entisentyyppistä elämää