Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Aperehuruokinnan periaatteet

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Maississa mahdollisuus

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Säilörehun tuotantokustannus

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Tankki täyteen kiitos!

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala Jussi Savander

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Rehuopas. isompi maitotili

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Kaura lehmien ruokinnassa

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Hyödyllinen puna-apila

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Tuotosseurannan tulokset 2013

Säilörehunurmet kg ka

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Automatisoi seosrehuruokinta DeLaval Optifeeding -järjestelmällä

Automaatiolla saat kustannussäästöjä ja vapautta työhösi.

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Seosrehutilan ruokintaratkaisut

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Transkriptio:

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta?

Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii? Etukäteissuunnittelua Laadukkaita komponentteja Hyvää logistiikkaa Hukan minimoimista Huolellisuutta Tarkkailua ja toimenpiteitä

Säilörehun ominaisuudet - ruokinnallisesti NDF ja indf Sulavuutta Valkuaista Kivennäisiä Analysoitua tietoa, minimi kerran kuussa.

Simo Ylä-Uotilan kuva Tilaus navetasta pellolle! Tehdään laadukas säilörehu jokaiselle eläinryhmälle tarpeen mukaan. Analysoitua säilörehua täydennetään vain niillä komponenteilla mitä tarvitaan! Varmuuden vuoksi ruokinta maksaa: -esim. 1snt lisäys rehukustannuksessa/maitolitra= 10tn keskituotoksella 100 lehmän karjassa 10 000

Millä tehdään 1snt lisää ostorehukustannusta! Tehdään säilörehu hetki myöhässä. Säästetään typpilannoituksessa. Säästetään kasvinsuojelussa. Lisätään varmuuden vuoksi seokseen esim. propyleeniglykolia kaikille lehmille. Panostaa pitää, mutta milloin? Pellolla vai pöydässä?

Säilörehulla menetettyä tai ansaittua Yksi D-arvon 10 pykälää merkitsee väkirehukustannusta noin 50 /lehmä/vuosi Rautalangasta: tavoite 680, saavutettu 620, tilalla 100 lehmää= 6*50 *100=30 000 Tai paljonko menee rahaa lisävalkuaisen ostoon, kun säästät lannoituksessa. 1kg/lehmä/päivä lisää rypsiä 300 /tn hinnalla 100 lehmän karjassa. 325päivää*1 kg*100* 0,30 = 9750, paljonko sillä saisi salpietaria? Joulukuun hinnoilla 43,7 tonnia seleeni SS

Seoksen valmistuksen logistiikan kustannukset Komponenttien keruu seokseen vie toisilla tiloilla 1,5 h yli keskiarvo ajankäytön. 1,5 h/pv = vuodessa 548 h eli miltei palkansaajan 3 kk työaika. Hyvä varasto mahdollistaa isommat eräostot = säästöä Komponenttien keruun ajan traktori käy vaunun edessä ja terät pyörivät. Traktori vie vähintään 25 l/ h. 25 l/h* 548 h* 0,75 (lokakuun16 hinta)polttoainelitra= 10 275 vuodessa. Lisäksi huoltojen määrä lisääntyy, yksi lisähuolto noin 500-800.

Logistiikka kuntoon Lisäkomponenttien tarvetta voi tulla määrästä tai laadusta: säilörehu tuli vähän tai se on märkää, kuidutonta, energia vähissä yms. =Ajan säästöä, hukan minimointia Hyvä komponenttivarasto suunnitteluun heti investoinnin valmistelussa!

Hukan minimointi! Oikean kokoiset siilot karjakoon mukaan! vuodessa useita tuhansia euroja pois ajetun rehun mukana Kaikki rehuntuottaminen maksaa, kannattaako tuottaa rehua pilaantumaan?

Seoksen teko Säilörehua oltava riittävästi! Eri komponenttien määrä montaako sorttia ja miksi? ja miten niitä seokseen annostellaan? Anne Anttilan kuvia

Työajan säästöä ja tarkkuutta lisää! Tilan oma esiseos! Sekoitetaan tilalla kerran viikossa. Tilat jotka ovat ottaneet käyttöön tilan oman kuivakomponenttiesisekoituksen: -maitomäärän vaihtelut loppuivat -tuotoksen nousu -kuivakomponenttien ostossa säästöä -työajan säästöä Tarkkuus parantuu!

Seosrehuvaunun terät Tontuntukkaa ei kannata lehmille syöttää, revitty rehu ei maistu. Lehmät maksavat terien huollon ja vaihdon kolmessa viikossa takaisin parempana syöntinä- suurempana maitomääränä.

Terien kunnon merkitys euroina Esimerkki: terienvaihto maksoi 1300 yhden robotin yksikössä, maito nousi 3 l/lehmä/pv kun terät oli vaihdettu 0,36 /litra*60 lehmää* 3 l= 64,80 /pv 1300 : 64,80 /pv = 20 päivää kului kun lehmät jo maksoivat terien vaihdon

Kuka tyhjää pöydän ja miten?

Navettahavainnot Sonta Puhtaus Maito Pitoisuudet Muut rajoitteet Anne Anttilan kuva

Hyvät päivälaskelmat todellisilla hinnoilla, riittävän usein eli vähintään kerran kuussa Tulee todellinen ruokinnanohjaus ja talouden seuranta Seosrehuun lisätyt komponentit maksavat itsensä takaisin Kaikki oppivat joka laskelmasta lisää lehmien kyvystä käyttää rehuja Laskentajakso 26.03.201 14.04.201 06.05.201 18.05.201 02.06.201 6 6 6 6 6 Tuotantokauden vaihe, pv 159 150 161 162 167 poikimisesta Ostorehukustannus, snt/l 2,71 2,56 2,69 2,65 2,59 Ostorehun hinta keskim. snt/kg ka 9,35 9,35 9,35 9,35 9,35 Rehukustannus, snt/l 10,53 9,40 9,24 9,27 9,12 Maitotuotto-ostorehukustannus, 11,52 11,12 12,11 11,86 12,10 /lä/pv Maitotuotto-rehukustannus, snt/l 25,08 27,05 27,21 27,18 28,07 Maitotuotto-rehukustannus, /lä/pv 8,78 8,88 9,76 9,54 9,82

Lajittuvuus, lämpeneminen, tasalaatuisuus Tarkastele säännöllisesti lopputulosta

Huomioi säilörehun kuiva-aine Paljonko säilörehua punnitaan, jos kuiva-ainepitoisuus muuttuu? Kun ei haluta, että väkirehuprosentti muuttuu appeessa. Säilörehua optimoidussa Näytteiden ka-pit. reseptissä: 1500 0,25 Uusi määrä: 1250 Mitattu ka-pit. 0,3 Paljonko säilörehua punnitaan, jos kuiva-ainepitoisuus muuttuu? Kun ei haluta, että väkirehuprosentti muuttuu appeessa. Näytteiden kapit. Säilörehua optimoidussa reseptissä: 1500 0,25 Uusi määrä: 833 Anne Anttilan kuva Mitattu ka-pit. 0,45

Päivälaskelmilla tehtyjen havaintojen jälkeen korjattu tilan johtamista ja tekemistä, parempaa tulosta tilalle! Ensin panostetaan laadukkaan rehun tuotantoon! Annetaan ruokinnassa tilaa säilörehulle! 100 lehmän karjassa aloitettiin paneutuminen säilörehuntekoon D-arvo parannus 629-672 ja rv. parannus135-150. Ostorehukustannus laski 12snt/maitolitra-8,9snt ja maitotuottorehukustannus 7,01 nousi 9,95 =2,94 /lehmä/päivä

240 lehmän karjassa korjailtua 10tn keskituotos, hyvin märkää rehua ja seos ei maistunut lehmille, lisättiin raeleikettä ruokintaan 2kg/lehmä/päivä. Maitotuotto-rehukustannus /lehmä/päivä muutos 9,67 nousi 11,61 =1,94 /lehmä/pv -seoksen maittavuus nousi ja maitoa tuli enemmän, ostorehu maksoi itsensä takaisin reilusti

Kriittinen tarkastelu kannattaa! Rehutehdas lupasi 20 000 vuodessa lisää maitotiliä, väkirehu% oli 67 ja säilörehua riittävästi Ruokinta korjattiin, säilörehulle tilaa uuden lypsykauden alusta, erillisruokinta, 55 lehmää, keskituotos 11 500 Säästöt ostorehussa 2000 /kk ja maitomäärä nousi Eläinlääkäri- ja siemennyskulut laski Väkirehu% nykyisinkin vielä 55 Nyt menossa ensimmäiset paalit 2016 säilörehua, viljana ohra-kaura

Lisätään varmuuden vuoksi 100 lehmää, paljon ketoosia ja maitotuotos vaan laskee Ensi vähennettiin komponentteja seoksessa Kiinnitettiin huomio umpikauden kuiva-aineen syöntiin, juoma-astioihin Seurausta: ostorehukustannus laski 2016 9000 ja maitotili vähän parani Yllätys 2017: mäskissä tuli toimitusvaikeus, pitoisuudet parani, maitomäärä nousi 2kg/lehmä, lisättiin vain vettä ja korvattiin säilörehulla mäskiä

Hyvä ja hyödynnetty säilörehu on maitotilan perusta Yhdessä onnistutaan! Kiitos!