YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN. Apulaisprofessori Pirkko Siklander LAY / KTK

Samankaltaiset tiedostot
YHTEISÖLLINEN JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN TVT:N KÄYTÖN TAUSTA- AJATUKSENA

Seuraa blogia. KKAS1116, 5 op OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU. Keskustelufoorumi:

YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN

VERKKOPEDAGOGIIKKA verkkopedagogiikka.wordpress.com/

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Mikä innostaa oppimaan yhdessä?

MOTIVAATIO - KESKEINEN OSA OPPIMISTA

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Motivaatio ja tunteiden säätely -strategisen oppimisen edellytyksiä. Hanna Järvenoja

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Inspiroivat oppimisympäristöt?

OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU

Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö

MISSÄ AIEMMIN OLI KATSOJA, OLKOON NYT OSALLISTUJA (BRUNER, 1983, 60) OPPIMISKÄSITYKSEN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Diginatiivit tulevat, olemmeko valmiita?

OPETUSSUUNNITELMA JA OPPIMISEN ITSESÄÄTELY

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Oppimisen tahto ja taidot oppimisen säätely yksin ja yhdessä

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN JA SEN TUKEMINEN. Hanna Järvenoja Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Oppiminen ja sen tukeminen

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Tietoisuustyökalut oppimisen tehostajana. TieVie-seminaari Piritta Leinonen Oulun yliopisto. Virtuaalinen tiimi?

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

O K L A M I R J A TA R N A N E N

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä

Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo / Elisse Heinimaa

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Shared Understanding in Collaboration Miten yhteinen ymmärrys syntyy?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm.

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

ONGELMANRATKAISU RYHMÄSSÄ

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

HEUREKA LUO OIVALLUKSIA. FM Jutta Kujasalo, oppimispäällikkö

Mika Pirttivaara, LC Tapiola Kestävän kehityksen piirifoorumi

MAL-verkoston koulutus Ryhmätyöt

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

AC Kajaani valmennuslinja 2017

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Kehittävä palaute Kouvolan varhaiskasvatuksessa - arviointia ja kehittämistä

PS6-kurssin tehtävä

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

Aikuisten perusopetus

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

SILVOLA ANNI EMILIA OPPIMISEN SOSIAALISESTI JAETTU SÄÄTELY

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

Musiikki oppimisympäristönä

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Transkriptio:

YHTEISÖJEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Apulaisprofessori Pirkko Siklander LAY / KTK 14.3.2017

ITSESÄÄTÖISYYS TIIMIN OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA ON TAITAVA OPPIJA JA HÄN KANTAA VASTUUN OMASTA JA TIIMIN OPPIMISESTA. - Yksin, yhdessä ja jaetusti - Itsesäätöisyyden taitoja tulisi harjoitella jo lapsuudesta alkaen. - Itsesäätelytaitoja rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristöjen kanssa. - Tietoisuus itsesäätöisyydestä sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta ovat edellytyksiä oppimistaitojen löytämiselle. Esim. Zimmermann, 2001; Winne & Perry, 2001; Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Winne, 2011

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA 1. Tehtävän ymmärtäminen on osa oppimista. - Aiemman tiedon aktivointi - Aikaisemmat kokemukset - Tehtävänanto ja vaikeustaso (avoin adaptiivinen / rutiini suljettu) - Kykyuskomukset (self-efficacy beliefs: Schunk & Pajares, 2010) Kysy itseltäsi: Miten olen ymmärtänyt tehtävän? Miten muut ovat sen ymmärtäneet? Mitä minun pitää vielä selvittää jotta voin jatkaa?

Aiemmin opitun aktivoiminen, yhteisen ymmärryksen määrittäminen ja esityksen suunnittelu Tehtävän perehtyminen Päivän tavoite CSCL-virike Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA 2. Tavoitteen/tavoitteiden määrittäminen helpottaa oppimisen suunnittelua ja motivoi oppimaan. - Tehtävän tavoite ja osatavoitteet - Kriteerit - Suoritustavoite: ulkoiset vaatimukset - Oppimistavoite: oman osaamisen lisääminen ja ymmärtämisen syventäminen Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe Kysy itseltäsi: Millaisia tavoitteita asetan itselleni? Ovatko ne realistisia? Missä aikataulussa toimin? Millaisilla tavoitteilla saavutan ulkoapäin asetetut kriteerit?

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) 3. Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa tehtävään, tavoitteisiin ja omiin taitoihin. Kysy itseltäsi: Minkälaiset strategiat ovat tarkoituksenmukaisia tässä tehtävässä? Mitä strategioita olen käyttänyt aiemmin? Ovatko ne olleet toimivia?

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation) 4. Monitorointi ja reflektointi ovat keskeisiä oppimisen kannalta. - Mitä monitoroin? - Toimintaa (esim. työskentely, vuorovaikutus, resurssien käyttö) - Kognitiota (esim. ymmärrys, ajattelu, muistaminen, havaitseminen, oivaltaminen, mallintaminen, luokittelu, huomion kohdentaminen, aistien käyttö) ja - Emootioita ja motivaatiota Kysy itseltäsi: Ymmärränkö mitä opiskelen? Toimiiko käyttämäni strategia? Pitäisikö sitä muuttaa? Mitä olen tehnyt ja mitä oppinut? Onko ymmärrykseni syventynyt? Mikä on haitannut oppimistani (tunteet, innostus, kiinnostus, motivaatio, sitoutuminen)?

Itsesäätöisen oppimisen sykli Task understanding (Winne & Hadwin, 1998) Goalsetting and planning Monitoring and Regulation: cognition, emotions, motivation, behaviour Using different strategies https://www.youtube.com/ watch?v=qx_oy9614hq

KIINNOSTU, INNOSTU, MOTIVOIDU, SITOUDU Triggers (dis)(re)engagement MOTIVATION INTEREST Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Kiinnostus kehittyy suhteessa ympäristöön ja toisiin ihmisiin, ja se on muokkautuva ja vaihteleva. Virike (triggeri) saa aikaan kognitiivisen tai affektiivisen reaktion, saa innostumaan, kiinnostumaan ja sitoutumaan (Koukuttaa) on motivaatiotekijä yksilöllinen ja tilannekohtainen voi olla objekti, tapahtuma, henkilö, tunnekokemus (negatiiviset/positiiviset), huumori, tehtävä tai idea, vuorovaikutustilanne, ongelma, uusi näkökulma; uutuusarvo, haastavuus/vaikeus, kognitiivinen konflikti (teknologia, hands-on, yhteisöllinen työskentely, pelillistäminen) Virikkeillä on vaikutusta oppijan tekemiin valintoihin ja käytökseen Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

KIINNOSTUKSEN HERÄÄMINEN JA SEN TUKEMINEN Miten pitää yllä oman virikkeitä oman organisaation ja tiimin toiminnassa? Miten suunnitellaan koulutusta, jossa on toimivia virikkeitä? Esim: Sopiva vaikeusaste Tiedonhalun tyydyttäminen Mahdollisuuksia iloon, leikkiin, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun Kiinnostavat tehtävät ja projektit (toistavat rutiininomaiset tehtävät ovat tylsiä) Kilpailu? Oman suorituksen/ymmärryksen parantaminen. Pakko vai intohimo? Kiinnostuksen kasvaessa minäpystyvyyden tunne lisääntyy, tavoitteenasettelu ja itsesäätöisyys kehittyvät. Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger & Hidi, 2011

TIIMITYÖSKENTELY Spagettitehtävä The "marshmallow problem" a simple team-building exercise that involves dry spaghetti, one yard of tape and marshmallow. Who can build the tallest tower with these ingredients? And why does a surprising group always beat the average? https://www.ted.com/talks/tom_wujec_build_a_tower