Opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Verkkokurssin suunnittelu

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Ammattialakohtaisen opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

Opinpaletin koulutustarjonta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

OHJATAAN YHDESSÄ. Opiskelija. Opinto-ohjaaja. Hoksaajaopettaja. Vastuuopettaja. Erityisen tuen ohjaava opettaja. Opettaja.

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Ohjelmaluonnos

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Muistio to 4.5. Paula Airaksinen, suunnittelija

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Oppijan verkkopalvelut

UEF// SMART START ERITYISPEDAGOGIIKAN KELPOISUUSOPINNOT

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

Tutkinnon perusteet. Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

Vastuukäyttäjän tehtävät

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

M U U TO S TA L A A D U N E H D O I L L A W W W. A R T E R. F I

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle eli opintoihin lukuvuodelle tehdyt keskeiset muutokset

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

Ammattialakohtaisen opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma

Opinpaletin koulutustarjonta

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit

JUOMAKELPOINEN VESI. Itä-Suomen yliopisto. Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa - projektioppimiskokonaisuus

6. Oppimisen arviointi Etelä-Pohjanmaalla

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

Autoalan perustutkinto

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Geometrinen piirtäminen

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä

Finaalin kilpailutehtävät

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA TOTEUTTAMINEN Hakeutuminen opintoihin Ammatillinen peruskoulutus

Harjoitus 5 (viikko 40)

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

Autoalan perustutkinto

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

KOOTuki MUISTIO Sivu 1/6

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Työsuhde- ja lakiasiain johtaja Jouni Valjakka

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Ammattialakohtaisen opintokokonaisuuden toteutussuunnitelma

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

Luento 2 Moodle ja sähköposti, O Aulikki Hyrskykari

TOJ:n hankinta- ja käyttöönotto Espoon kaupunki Hannu Rajala (asiakirjahallinnon suunnittelija, asiakirjahallinto, Espoon kaupunki)

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

OKLS545 Osaaminen ja asiantuntijuus: Opetusharjoittelu 4

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

Arvioijana toimiminen

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Transkriptio:

Opintkknaisuuden tteutussuunnitelma VV07 / Opetuksen suunnittelu ja arviinti / Opsa / 6p / 160h Opintjaksn tavitteena n suunnitella erilaisille piskelijille spiviin ppimisympäristöihin man ammattialan pintkknaisuuden tteutussuunnitelma. Opintkknaisuuden laajuus n vähintään 2 pintviikka tai 3 pintpistettä (80h piskelijan työnä). Opintjaks vi lla myös jk kknaan tai sin verkktteutuksena. Opintkknaisuuden tteutussuunnitelmassa kuvattu petus tteutetaan sitten käytännössä Opetusharjittelu ppilaitksessa, 8p -pintjakslla. Vaihe 1. Opetussuunnitelmien / tutkintjen perusteiden työelämälähtöisyyden arviinti Analysi man ammattialasi petussuunnitelmaa / tutkintjen perusteita seuraavista näkökulmista: 1) miten petussuunnitelmassa / tutkintjen perusteissa näkyy työelämälähtöisyys, vai näkyykö? Perustele! 2) vatk pintjakst / tutkinnn sat työtehtävälähtöisesti nimettyjä ja määriteltyjä? Perustele! 3) vatk kuvattu ammattitait, tavitteet, sisällöt ja arviintikhteet työelämälähtöisiä? Perustele! 4) avautuuk ps / tutkintjen perusteet kaikille lukijille samalla tavalla - nk se yksiselitteinen ja selkeä? Perustele! Analyysi: EKAMK, Tutanttaluden kulutushjelma: Timinnanhjaus ja liiketimintaprsessien suunnittelu - pintjaks 1) Tutanttaluden aikuisryhmän pintsuunnitelman valintaperusteissa mainitaan useamman vuden käytännön työelämäkkemus. Opiskelijat vat useita vusia työelämässä lleita, jten työelämälähtöisyys ja sveltuvuus ja käytännön esimerkit ja harjitukset vat itsestään selvää pintjaksn aikana lisättynä lunnllisesti pintjaksn liittyvä kirjallisuustiet. Opintsuunnitelma krstaa työelämälähtöisyyttä jka humiidaan myös yksittäisissä pintjakskuvauksissa. 2) Opintjaksjen nimeäminen nudattaa pääsääntöisesti samja periaatteita kuin päiväpulen kursseillakin. Opintjaksn kuvauksissa ja määrittelyissä n krstettu työelämälähtöisyyttä ja sveltuvuutta maan työn tai työnantajan tarpeisiin. Opintjaksjen kuvaukset eivät le kuvattu työtehtäväkhtaisesti tutanttaluden työtehtävien kentän laajuuden ja mnitasisuuden perusteella. Työelämä- ja työtehtävälähtöisyys n uptettu sisään pintsuunnitelmaan ja yksittäisiin pintjaksjen tavitteisiin ja sisältöihin. 3) Ammattitait, tavitteet, sisällöt ja arviintikhteet n kuvattu siten, että niissä n humiitu mielestäni työelämälähtöisyys riittävän syvällä taslla. Opintjakskuvaukset n määritelty yleisellä taslla ppilaitksen OPS kuvausmenettelyn mukaisesti jissa esitetään ammattitaitn ja työtehtäviin liittyviä vaatimuksia ja dtuksia. Tutanttaluden saamisvaatimuksien kirj n laaja ja piskelijiden vaihtelevat taustat, lähtötilanteet ja HOPS vaikuttavat myös petuksen sisällölliseen suunnitteluun ja tteutukseen. Tutanttaluden insinöörin kuten kaikkien muiden AMK -tutkintvaatimuksissa n krstettu työelämälähtöisyyttä, jka näkyy myös kurssien sisällöissä (esim. caseharjitukset ja ppilaits-yritys prjektit). 4) OPS n kirjitettu hyvin kmpaktiin ja yleislunteiseen mutn. OPS:in suunnittelussa n tettu humin erityisesti sen käytettävyys ja tarkitus, jten OPS:in tulee lla ja sen n helpplukuinen ja selkeä kansankielellä kirjitettu. OPS n myös yksiselitteinen ja yksinkertainen.

Vaihe 2a. Opintkknaisuuden taustatiedt, analysinti ja jäsentäminen Mille kuluasteelle ja mihin tutkintn pintkknaisuus liittyy? Ammattikrkeakulu, Insinööri AMK Mikä n pintkknaisuuden nimi ja laajuus? Timinnanhjaus ja liiketimintaprsessien suunnittelu, 3 p Mitkä vat pintkknaisuuden saamistavitteet (petussuunnitelmasta)? Opintjaksn keskeinen tavite n ymmärtää mitä timinnanhjaus n, mistä se mudstuu ja mitä hyötyä timinnanhjauksesta visi lla yksittäiselle yritykselle. Tavitteena n ppia tuntemaan timinnanhjauksen ja sen tietjärjestelmien perusminaisuudet ja käyttötarkitukset. Opiskelijan tulee kurssin jälkeen ymmärtää miten ERP -järjestelmiä tulisi hankkia ja miten ttaa käyttöön nnistuneesti. Tavitteena n ppia mallintamaan yrityksen perusprsesseja liiketiminnan ja tietjärjestelmän näkökulmasta. Oppimistavitteena n myös ymmärtää timinnanhjauksen ja liiketimintaprsessien integrinnin kknaiskuva ja sen tärkeys rganisaatin timinnassa Kuvaa piskelijiden taustja (ikä, peruskulutus, työkkemus, )? Opiskelijat vat työelämässä vähintään 3 vutta lleita aikuispiskelijita jiden peruskulutus n usein jk tisen asteen tutkint esimerkiksi merknmi tai teknikk. Kuvaa lyhyesti, miten petus n tarkitus tteuttaa (lähipetus, yhdistetty lähi- ja etäpiskelu, verkk-piskelu, )? Opetus sisältää klme (3) lähipetusjaksa, verkk-piskelua sekä itsenäisiä ktitehtäviä. Lähijaksjen painpiste n harjitustöiden käsittelyssä ja ppimisen arviimisessa. Valtasa petuksesta ja kurssin muusta timinnasta tapahtuu verkssa, ppimisaihiita verkssa n viisi (5) jtka suritetaan yhteisellä aikataululla (1 ppimisaihi per viikk) wikityökalulla. Lisäksi piskelijan valinnan mukaan sa ppimisesta tapahtuu T&Kprjektin seminaaritilaisuuksissa tai itsenäisesti tutustumalla akateemiseen tutkimukseen tai nykytilan kuvaamiseen case rganisaatissa. Opintjaks n uusi ja se sidtaan saksi käynnissä levaa T&K -prjektia jssa rganisaatin timinnanhjauksen sisäistämisellä n keskeinen rli. Vaihe 2b. Määrittele pintkknaisuuden teemat ja ydinsisällöt (Kts. Kli & Silander. Verkk-petuksen työkalupakki. 2003) Opintkknaisuuden satavitteet (psista) 1. Opiskelija tuntee timinnanhjauksen ja liiketimintaprsessien perusperiaatteet ja tunnuspiirteet 2. Opiskelija saa mallintaa rganisaatiiden timintaa valituilla liiketiminnan sa-alueilla 3. Opiskelija saa yhdistää liiketimintaprsessit ja tietjärjestelmät lgiseksi ja ehjäksi kknaisuudeksi 4. Opiskelija saa kuvata ERP käytännön haasteita tai akateemisen tutkimuksen viimeaikaisia tutkimusaiheita Osatavitteeseen liittyvät teemat (saamiskknaisuus) Teema 1: Timinnanhjauksen perusteet Teema 2: Liiketimintaprsessien perusteet Teema 1: Ydinprsessien ymmärtäminen ja kuvaaminen Teema 2: ERP-järjestelmän peruskäyttö ydinprsessien salta Teema 1: Mallinnustyökalujen käyttö Teema 2: ERP järjestelmässä tapahtuva liiketimintaprsessien mukainen käyttö Teema 1: Pk-yrityksien timinnanhjauksen haasteet Teema 2: Akateemisen tutkimusaiheiden tai ajankhtaisten tapahtumien ymmärtäminen Osatavitteeseen liittyvien teemjen ydinsisällöt (saamissaamiskknaisuuden knkreettinen saamisena) Teeman 1 ydinsisältö: timinnanhjauksen määritelmät ja sa-alueet Teeman 2 ydinsisältö: Liiketimintaprsessien merkitys, sisältö ja esimerkit Teeman 1 ydinsisältö: Ydin- ja tukiprsessien ert, kuvaamismenetelmät ja työkalut Teeman 2 ydinsisältö: CASE ERP järjestelmän peruskäyttö ja järjestelmän perustuntemus Teeman 1 ydinsisältö: CASE mallinnustyökalun peruskäyttö Teeman 2 ydinsisältö: CASE ERP järjestelmän käyttö mallinnettujen liiketimintaprsessien mukaisesti Teeman 1 ydinsisältö: pk-yrityksien ERP käytön tila ja havaittuja haasteita Teeman 2 ydinsisältö: valittujen akateemisen tutkimuksen ydinviestit ja tulkset tai mitä ERP-markkinilla tapahtuu juuri nyt

Vaihe 3. Opintkknaisuuden pedaggiset mallit Valitse, kuvaa ja perustele man ammatillisen pintkknaisuutesi tteutuksessa käytettävä (käytettävät) pedaggiset mallit. Opintjaksn pedaginen malli perustuu ngelmalähtöiseen ppimiseen jta täydennetään knstruktiivisella ja tutkivalla ppimisen periaatteilla. Kska kurssin keskeinen timintatapa n etsiä ikeita vastauksia ja tteuttaa ratkaisut erilaisilla työkaluilla (mallinnustyökalut, ERP-järjestelmä ja wiki), nämä pedaggiset valinnat vat mielestäni varsin lunnllisia ja perusteltuja. Kurssi tteutetaan pääsin verkssa, jten verkk-ppimisella n lennainen sa tätä pintjaksa. Yrityscasien avulla krstetaan sinällään abstrakteja ppimisteemja käytännönläheisemmäksi ja tarjtaan sveltamistilanteita piskelijiden arviitaviksi, tilanteiden kuvaamiseksi ja ymmärtämiseksi. Opetettavan asian sittaisen abstraktiuden ja mniultteisuuden takia pintjaks pyritään knkretisimaan mahdllisimman käytännönläheiseksi krstamaan timinnanhjauksen ja liiketimintaprsessien tdellista arkipäiväisyyttä ja yksinkertaisuutta. Opintjaksn pedaggisia elementtejä kuvaavia käsitteitä vat: itsehjautuvuus, ngelmalähtöisyys ja ratkaisu, knstruktit, kmpaktisuus, lmittaisuus, virtuaalisuus ja simulinti Vaihe 4a. Opintkknaisuuden petus- ja ppimisprsessi Suunnittele ja kuvaa ammattialakhtaisen pintkknaisuutesi tteutusprsessi ppimistilanteittain, piirrä ppimistilanteiden tteutuskuvaaja ja suunnittele piskelija-arviinti Oppimistilanne Nimeä, määritä ja kuvaa: ppimistilanne, pedagginen malli, aika/kest, 1. Kurssin rientaati: - kuvaus: perehtyminen, tavitteet, tteutuksen saalueet ja työkalut - kest: 4 h - ajitus: viikt 44-45 2. Jhdanttehtävä: - kuvaus: yleiset ja mat mielikuvat ja kkemukset kurssin teemista - kest: 2 h - ajitus: viikt 44-45 3. Jhdant kurssin pääteemihin: - kuvaus: määritelmät ja esimerkkien läpikäynti, työskentelytavat ja työkalut - kest: 3 tuntia - ajitus: 6.11.08 Oppimisympäristö Millaisessa ympäristössä petus- ja ppiminen tapahtuu (tarvikkeet, työkalut, ppimisalusta, )? Mdle ppimisympäristö Mdle ppimisympäristö Lähijaks Oppimistehtävät Mitä ppijat (yksilöpari-ryhmä) tekevät ppiakseen tavitteen mukaisia asiita? Kurssikuvauksen läpikäynti ja Mdle ympäristöön ja sen työkaluihin tutustuminen, rientaatitehtävä keskustelufrumilla Mitä yksi piirretty kuva kert timinnanhjauksesta ja mitkä vat makhtaiset kkemukset ja mielikuvat timinnanhjauksesta Muistiinpant, lähijaksilla keskustelu, palautekäsittely rientaatijakssta ja jhdanttehtävästä Oppimateriaalit Mitä ppimateriaaleja ja aineistja käytetään (kirjallisuus, www, itse tutettu aineist, )? - Kurssikuvaus (pdf) - Osatteutuksien lyhyet esittely (www) - wiki esimerkki (wiki) - Ohjeistus satteutuksille (www) - Dk. pankki (pdf) - kuva (jpg) - hje kuvan tulkintaan (www) - keskustelufrumi - Mdle ppimisympäristössä julkaistut tutkset (piskelijiden mat ja pettajan tuttamat) Oppimisen hjaus ja palaute Miten ppimista hjataan (mitä pettaja tekee) ja miten ppimistehtävistä annetaan palautetta? - Opettaja kmmenti keskustelupalstjen viestejä. - Palaute käsitellään yhteisesti ensimmäisellä lähijakslla - Opettaja antaa hjeistuksen matimiseen päättelyyn ja kuvan taustihin - Palautteet ja ikeat vastaukset käsitellään suullisesti ensimmäisellä lähijakslla - Opettaja tteuttaa lähijaksn ja esittelee tarvittavien työkalujen timinnan - Opettaja varmistaa lähijaksn aikana ettei avimia asiita le

4. Wiki sisällöntutant - kuvaus: man ERP-vihkn (wiki) valmistus - kest: 20 h - viikt 46-52 5. Lähijaks - kuvaus: käsiteltyjen asiiden kertaus, avimien asiiden selventämien, ryhmäja itsearviinti, tulevat ppimistilanteet ja aikataulut - kest: 3 tuntia - ajitus: 18.11.08 Mdle ppimisympäristö Lähijaks Opiskelijat kirjittavat wikiä tai kirjatyökalulla maa ERP vihksta jk itsenäisesti tai ryhmässä Muistiinpant, lähijaksilla keskustelu, palautekäsittely tähän mennessä käsitellyistä asiista ja muutstarpeista Ohjauksen yhteenvet ja Opettajan antama dkumenttipankki, ulkiset webmateriaalit, piskelijiden edellisten kurssien tutkset, tutkimustietkannat, uutispalvelut, seminaaripuhujien esitykset ja nauhitukset, case yrityksistä saatu suullinen ja kirjallinen tiet Opiskelijiden tutkset, tulevat ppimateriaalit ja tehtävät, hjeet ja työkalut (Mallinnussvellus ja ERP järjestelmät) - Opettaja hjaa ja kmmenti sisällöntutantprsessia niin sisällön kuin prsessien hallinnan kannalta Mdlessa - Vertaisarviintiryhmien välinen ja ryhmien sisäinen vertailu Mdlessa - Yksilöllinen hjaus tarvittaessa Skype/sähköpsti - Ohjauksen välietapit vat lähijaksilla ja kurssin päätöksessä (yhteenvet). - Suullinen ryhmäpalaute 6. Prsessin mallinnus - kuvaus: yhteisten ja mien prsessien mallinnus työkalulla - kest: 20 h - ajitus: viikt 46-52 7. ERP järjestelmän kekäyttö - kuvaus: ERP järjestelmän kekäyttö mallinnuttujen prsessien mukaisesti - kest: 20 h - ajitus: 48-52 Mdle ppimisympäristö / mallinnus työkalu Mdle ppimisympäristö/ CASE ERP järjestelmä Tukimateriaalit: esimerkkitapaukset, työkalun hjeet Tukimateriaalit: esimerkkitapaukset, työkalun hjeet Klme erilaista mallinnustyökalua ja käyttöhjeet. Klme erilaista ERP-järjestelmää ja käyttöhjeet. - Palaute Mdlen keskustelufrumilla - Henkilökhtainen palaute tehtävän vastauksen yhteydessä - Palaute Mdlen keskustelufrumilla - Henkilökhtainen palaute tehtävän vastauksen yhteydessä 8. Seminaarityöskentely TAI ma CASE raprtti - kuvaus: sallistuminen T&K -prjekti seminaareihin 3(kpl) TAI ma kirjallinen analyysi/svelluscase kurssin teemista - kest: 10 tuntia - ajitus: viikt 44-52 Seminaarit (3 kpl) / Mdle ympäristö sallistuminen seminaareihin, tutustuminen akateemiseen tutkimukseen, Seminaarimateriaalit TAI akateemiset tutkimuspaperit TAI Case yrityksen sisäinen dkumentaati Ohjeistus ja tavitteet tämän san tteutukseen - Palaute Mdlen keskustelufrumilla - Henkilökhtainen palaute tehtävän vastauksen yhteydessä 9. Opintjaksn päätös - kuvaus: keskeisten asiiden kertaus, casetöiden esittely, lppuarviinti, lyhyt kertaustehtävä - kest: 5 tuntia - ajitus: 19.12.08 Lähijaks Osallistuminen päätöstilaisuuteen, kertaustehtävän tekeminen, lppuarviinnin tekeminen Arviintitehtävät, kurssin kaikkien materiaalien kertaavana läpikäynti + ydinasiiden löytäminen Kstettu palaute ja kurssin yhteenvet suullisesti ja kirjallisesti Mdlessa, - Kertaustehtävän arviinti ja palaute henk.kht. Mdlen tehtävään

Vaihe 4b. Opintkknaisuuden petus- / ppimistilannekuvaaja Piirrä ammattialakhtaisen pintkknaisuutesi ppimistilanteiden tteutuskuvaaja (esim. aikajana, Mindmap, )

Vaihe 4c. Opintkknaisuuden piskelija-arviinti Suunnittele ja kuvaa ammattialakhtaisen pintkknaisuutesi piskelija-arviinti: mitä arviidaan = arviintikhteet, millä menetelmillä arviidaan = arviintimenetelmät ja miten saamisen tas (piskelijan saama arvsana) määräytyy = arviintikriteerit? Arviintikhteet: Arviinti perustuu neljään sa-alueeseen: Wiki sisällöntutant, Prsessien mallinnus ja ERP järjestelmän käyttö ja Seminaarityöskentely/Case kirjallinen raprtti, Arvsanat 0-5, painarvt á 25%. Arviintikriteerit njaavat seuraaviin tekijöihin: A) kuinka selkeästi ja kattavasti piskelija n pysynyt kuvaamaan käytännönläheisesti rganisaatin timinnanhjauksen ja liiketimintaprsessit massa ja yhteisessä kntekstissa; B) kuinka hyvin piskelija saa svelletusti mallintaa liiketimintaprsesseja ja miten niitä simuli tietjärjestelmätaslla; C) kuinka kriittisesti ja rakentavasti piskelija arvii mia mallinnettuja prsesseja ja niiden piirteitä ja kuinka järjestelmää ja/tai prsesseja tulisi muuttaa tavitetilan saavuttamiseksi ja D) miten ja millä taslla piskelija n arviinut maa työskentelyään, ppimista sekä tulevia tarpeita. Arviintimenetelmät: Opiskelijat tekevät kurssin aikana itseis- ja ryhmäarviintia jtka vat sa neljän saalueen kknaisarvstelua. Kurssin päätöksessä tehtävässä kertaustehtävässä n myös arviintisuus. Opettaja arviin piskelijaa aktiivisuuden, ryhmätyöskentelyn, ppimisen ja tutettujen lpputulsten näkökulmista. Arviintikriteerit lpulliselle arvsanalle: 0 = hylätty, tehtäviä ei suritettu määräaikaan mennessä tai ne vat vakavasti puutteellisia. 1 = välttävä, kaikki tehtävät n suritettu, mutta niissä kaikki vat pääsääntöisesti puutteellisia ja työskentely n epäjatkuvaa ja painttuen esimerkiksi vain pintjaksn lppuun. 2 = tyydyttävä, tehtävät n tehty tehtävänannn mukaisesti ja palautettu aikataulun mukaisesti, mutta niissä jissakin n merkittäviä puutteita. Opiskelijalla n selviä katkksia piskeluprsessissa. 3 = hyvä, tehtävät n tteutettu tavitteiden ja hjeiden mukaisesti, keskeinen sisältö kattaa tehtävien tavitteet. Esitystapa n selkeä mutta keskimääräinen kknaisuudessaan. Oppilas n työskennellyt kutakuinkin säännöllisesti kurssin aikana. 4 = kiitettävä, tehtävät n käsitelty syvällisesti tai erittäin kattavasti, sveltamista n käsitelty ammattitaitisesti ja perustellusti. Jkin sa-alue n pikkeuksellisen hyvä. Opiskelija n timinut pääsääntöisesti jhdnmukaisesti kurssin aikana. Opiskelija tunnistaa man ppimisprsessin. 5 = erinmainen, Kaikki tehtävät vat erittäin krkeaa tasa niin sisällöllisesti kuin esitysteknisestekin. Opiskelija n sittanut systemaattista työskentelyä kk pintjaksn aikana sekä reflektinut nnistuneesti maa ppimistaan ja tulevia ppimistarpeita.