Espoon kehittämishetki 29.5.2013 Espoon Empussa Kehittämishetkeen kokoontui 13 asiantuntijaa: 10 lastensuojelusta ja 3 Empusta. Sisällysluettelo 1 Kuulumiskierros... 2 2 Kehittämisprosessi... 2 2.1 Tavoitteet :... 2 2.2 Kehittämisen mekanismi... 2 2.3 Kehittämisen periaatteet... 3 2.4 Kehittämisen neliportainen rakenne... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Yhteistyön kehittämisen edellytykset... 3 3.2 Mallit ja sopimukset... 3 3.3 Toiminnan vaikutuksia tai seurauksia... 4 3.4 Monitoimijaisen kohtaamisen yleinen abc malli (kaikki kunnat)... 4 3.4.1 Periaatteet... 4 3.4.2 Ennen neuvottelua... 5 3.4.3 Yhteistyö monitoimijaisessa kohtaamisessa/neuvottelussa... 5 3.4.4 Tapaamisen jälkeen... 6 3.5 Kehrässä havaittuja tarkentamisen kohtia jatkossa:... 6 3.6 Yhteistä keskustelua... 7 4 Kehräprosessin arviointi... 7 4.1 Mikä on ollut Kehrässä hyvää, toimivaa?... 7 4.2 Mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan?... 8 5 Sopimukset jatkosta... 8 6 Kiitos ja todistusten jako... 9 1
1 Kuulumiskierros Kehittämishetki aloitettiin kuulumiskierroksella ja seuraavaksi olen listannut kuulumisia: Tuloksista tarvitaan kokoamista Eteenpäin mennään, Toiveena, että yhteistyö säilyy ja sitä hyödynnetään sekä jalostetaan edelleen Sovitaan konkreettisesti jatkosta On ollut paljon kaikkea, helpottunut, että nyt se on loppu - > jotain pitäisi jäädä Kirjoittaminen omasta roolista kehittämisessä, tätä olisi tarvittu jo aiemmin Paljon välineitä, mutta yhdessä tekeminen oli vähäistä, sitä tarvitaan lisää On ollut mahtavaa tehdä tätä, mutta se juurrutaminen! Se ei saa jäädä tähän Iloinen Kehrään osallistumisesta, se auttaa työssä ja elämässä Innostuneita ihmisiä Paljon saatu aikaan: ideoita, sopimuksia, mallinnuksia yhteistyökokemuksista, siitä on hyvä jatkaa Yhteistyökokemuksia ei saatu niin paljon, miten levitetään Espoo tasoisesti? Pikkuhiljaa jää työkäytännöiksi, ei voi ihan heti tulla. Aihe on tosi tärkeä, ei voi tarpeeksi korostaa Arkityössä Kehrä on jäänyt etäiseksi, mutta mielenkiintoisia koulutuksia Asia hajoaa arkikiireiden sekaan Mielenkiintoisia koulutuksia ja seminaareja Mukavia koulutuksia. Työkiireiden keskellä tilaa ajatella Konkreettisia asioita nostaa esille, yhteistyö jäänyt vähäiseksi Olen saanut hyvin perehdytystä Emppuun Nyt yksi perhe kriisissa on pohjaa lähteä kertomaan yhteisestä työstä Tosi hieno projekti, oppinut paljon intensiivikurssi, paljon löytänyt juttuja omaan työhön. Paljon hyöytä 2 Kehittämisprosessi Seuraavaksi käytiin läpi Kehrän tavoitteet, kehittämisen mekanismi, kehittämisen periaatteet, kehittämisprosessin rakenne ja kehittämisprosessin aikana saavutetut tulokset. 2.1 Tavoitteet : Vahvistaa asiakasosallisuutta Kehittää monitoimijaista yhteistyötä Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 2.2 Kehittämisen mekanismi Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet 2
Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 2.3 Kehittämisen periaatteet Asiakasosallisuus Humanistinen ihmiskäsitys, muutos on aina mahdollinen Toivon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat Kehittämistyön dokumentointi 2.4 Kehittämisen neliportainen rakenne Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakasta yksin ja yhdessä Luonnolliset tiimit miettivät ja kehittävät perheen ja yhteistyökumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissa Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuivat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään ja kehittämään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä yhteisiin kehittämishetkiin Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin 3 Tulokset Kehittämisen tulokset jakaantuvat 1) Yhteistyön tekemisen edellytyksiä luovaan toimintaan, 2) Yhteistyön malleihin ja rakenteisiin ja 3) Yhteistyön vaikutuksia tai seurauksia 3.1 Yhteistyön kehittämisen edellytykset Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 3.2 Mallit ja sopimukset Lastensuojelun ja päihdepalveluiden info-paketit (prosessit) Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen abc-malli Jällivaaran mallin soveltaminen yhteiseen työskentelyyn Neljä keinoja vastentahtoisten asiakkaiden motivoimiseksi Lastensuojelun työntekijä ja hänen asiakkaansa otetaan pääsääntöisesti Empun avovastaanotolla vastaan päivittäin klo 8.30 3
Lastensuojelun työntekijät järjestävät säännöllisesti avokuntoutusosaston kuntoutumiskurssilla LS-infotilaisuuden Lastensuojelun työntekijät vierailevat Empun työntekijöiden tiimeissä (mm. lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvät kysymykset). Empun työntekijä kouluttaa lastensuojelun työntekijöitä audit-testin käyttöön 3.3 Toiminnan vaikutuksia tai seurauksia Asiakkaiden osallistuminen hankkeessa on tuottanut uutta tietoa palvelukokemuksista ja niiden ehdotuksia palveluiden parantamiseksi o Vanhemmuuden esillä pitäminen kuntoutuksessa on motivoiva tekijä o Vanhemmat toivovat saavansa tietoa enemmän lastensuojelun prosesseista o Vanhemmat toivoivat tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä Työskentelyn lapsikeskeisyys: lapsi on tullut paremmin näkyväksi yhteisessä työskentelyssä: pitää tehdä päätöksiä, neuvotteluissa ei kokeneet tulleensa kuulluiksi, mutta yksilö tapaamissa kyllä, Osaaminen on kasvanut Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden konsultaation tarve on tullut näkyväksi ja siihen on vastattukin Konsultaatiopuhelut ovat lisääntynyt; päihdepalveluissa epävarmuutta lastensuojeluilmoituksen tekemisessä Verkostoituva yhteistyö on ymmärretty molemmilla suunnilla välttämättömäksi ja molemmilla on motivaatio yhteisen työskentelyn jatkamiseen Tietoisuus toinen toisensa osaamisesta on vahvistunut ja luottamus toisen tekemään työhön on kasvanut 3.4 Monitoimijaisen kohtaamisen yleinen abc malli (kaikki kunnat) Käytiin läpi Kehrässä kehitetty monitoimisen kohtaamisen yleinen abc malli, jonka kaikki kunnat (Espoo, Helsinki, Vantaa) ovat kehittäneet yhdessä. Kaikki kehittäjäyhteisöt kaikissa kaupungeissa ovat työstäneet näitä teemoja alla olevassa yleisessä mallissa. Malli on hyväksytty kaikissa kaupungeissa. 3.4.1 Periaatteet Monitoimijaisessa työssä halutaan sitoutua seuraaviin asiakkaiden ja työntekijöiden määrittämiin periaatteisiin: Turvallisuus. Vanhempien mielestä pelko on asiakkaan yleinen tunne lastensuojeluun tullessa, tilanne on rankka ja pelottava. Siksi on tärkeää luoda tilanteisiin turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on hyvän kohtaamisen elementti. Arvostus, Kunnioitus ja Luottamus. Nuorten mielestä turvallisuus ja luottamus tulee siitä, kun voi kokea olevansa arvostettu. Nuorten ja vanhempien mielestä he voivat luottaa työntekijään, jos he voivat kokea arvostusta, että työntekijä näkee lapsen ja vanhemman kokonaisena; ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet. Arvostuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä rakentuu luottamus ja turvallisuus. 4
Välittäminen. Vanhempien mielestä hyvä kohtaaminen tulee siitä, että kokee välittämistä, myötätuntoa. Se syntyy inhimillisestä ihmisten kohtaamisesta. Tuodaan esille mahdollisuuksia ja eletään toivon pedagogiikkaa. Vanhemmat haluavat myös, että työntekijät tutustuvat lapseen ja tapaisivat lapsia enemmän kuin nyt tapaavat. Vanhempien vertaisryhmän tärkein viesti ammattilaisille on: välittäkää lapsista! Siihen ammattilaiset ovat sitoutuneet. Ratkaisukeskeisyys. Jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana. 3.4.2 Ennen neuvottelua Neuvottelu pitää valmistella yhdessä vanhempien kanssa Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa o Lapsen/nuoren valmistaminen/valmentaminen neuvotteluun o Lapsen valmentamisen tekee se työntekijä, joka tuntee lapsen parhaiten sekä vanhemmat (vanhempia pitää valmentaa valmennustehtävään) o Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun o Haluaako nuori oman tukihenkilön tai ystävän mukaan? o Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa o Jos paikalle sellainen henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Kenen tehtävä on valmentaa lapsi ja vanhemmat neuvotteluun? o joka tuntee lapsen parhaiten, tapaamisen ehdottaja, puheenjohtaja? o aina myös vanhemmat valmentamaan lastaan neuvotteluun o päätös siitä, kuka valmentaa lasta, on puheenjohtajalla/koollekutsujalla Lapsen/ nuoren valmentaminen on tärkeää, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa puheeksi neuvottelussa ja lapsi pystyy valmistautumaan henkisesti tilanteeseen. o Mistä tapaamisessa puhutaan ja miksi: kysytään ja kerrotaan o Keitä kutsutaan paikalle: kysytään ja kerrotaan o Lupa puhua: lapsella, vanhemmilla, viranomaisilla o Mitä asiakas haluaisi ottaa esille; pystyykö, uskaltaako? o Asiakkaan tunteet tapaamista kohtaan, mikä on fiilis tulla tapaamiseen o Asiakkaan aikaisemmat kokemukset o Mitkä ovat odotukset 3.4.3 Yhteistyö monitoimijaisessa kohtaamisessa/neuvottelussa Valmistelu Fyysinen tila kuntoon: tilan varaus, rauhallisuus, neutraalius, istumapaikat, voi tiedustella asiakkaan toivetta. Toimintaperiaatteet: Lapsen turvallisuudentunteen lisääminen on jokaisen tapaamisen tavoite. Lapsen tukihenkilö vahvistaa lapsen ääntä koko tapaamisen ajan. Tietoa lapselle ja lapselta. 5
Puheenjohtajuus/vetovastuu sovittuna, muistion kirjaamisesta sopiminen viimeistään tässä. Neuvotteluun osallistujien esittely ja tunnelmien kysyminen. Tapaamisen pelisäännöt ja periaatteet sekä odotukset Asialista sekä teemat muotoutuvat ja työtapa määritetään yhdessä keskitytään oikeisiin asioihin Asioiden käsittely Ylläpidetään sovittua orientaatiota: ratkaisukeskeistä, turvaa tuottavaa puhetta. Orientaationa arvostus, kunnioitus, luottamus ja välittäminen saavat välittyä kaikkien toimista. Käytetään luovia ja asiakkaalle sopivia menetelmiä (kortit tms.) Tehdään päätöksiä, jaetaan vastuita ja työtä osallisten kesken asiakkaille omat tehtävät ja myös tunne siitä, että kaikki läsnä olevat ovat apuna ja tukena Päätöksen lisäksi varasuunnitelma, JOS asiat eivät mene niin kuin sovitaan Tapaamisen lopuksi kysytään lyhyt palautearviointi ja koonti toivon pedagogiikan hengessä Yhteisen kohtaamisen lopuksi kaikki osalliset arvioivat kohtaamisen onnistumisia. Kerrataan päätökset, vastuut ja tehtävät (esim. jälkityö) Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen Kiitos kaikille o sovitaan seuraavasta kerrasta o kehen yhteys, jos asiat eivät etene 3.4.4 Tapaamisen jälkeen Lapsen tai nuoren kanssa neuvottelun tärkeimpien asioiden mm. päätösten läpikäyminen, mikäli hän ei ole ollut paikalla o Vanhempi sekä sovittu työntekijä Lapsen/nuoren sanoman vahvistaja/ tukihenkilö käy joka tapauksessa läpi neuvottelun asioita lapsen/nuoren kanssa; o Onko joku jäänyt askarruttamaan o Tietääkö lapsi, mitä seuraavaksi tapahtuu o Mikä tunne jäi päällimmäiseksi o Tarvitaanko lisätukea Muistion kirjaaja lähettää sen kaikille neuvottelussa olleille Toteutetaan hyvää suunnitelmaa: huolehditaan lapsen hyvinvoinnista yhdessä 3.5 Kehrässä havaittuja tarkentamisen kohtia jatkossa: Asiakkaiden osallistuminen hankkeessa on tuottanut uutta tietoa palvelukokemuksista ja niiden ehdotuksia palveluiden parantamiseksi Vanhemmuuden esillä pitäminen kuntoutuksessa on motivoiva tekijä Vanhemmat toivovat saavansa tietoa enemmän lastensuojelun prosesseista Vanhemmat toivoivat tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä Työskentelyn lapsikeskeisyys: lapsi on tullut paremmin näkyväksi yhteisessä työskentelyssä: pitää tehdä päätöksiä, neuvotteluissa ei kokeneet tulleensa kuulluiksi, mutta yksilö tapaamissa kyllä, 6
3.6 Yhteistä keskustelua Yhteistä keskustelua käytiin siitä, että kehittäjäyhteisö (MOT & Emppu) ovat kehittäneet kehittäjäyhteisönä oman monitoimijaisen kohtaamisen abc -mallin, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kokemaa osallisuutta. Monitoimijaisen kohtaamisen yleisen abc -mallin esittelyssä tuli esille, että osalla kehittäjistä on kokemus siitä, että Espoon omasta mallista ei ole keskusteltu riittävästi, ja se on jäänyt osalle irralliseksi omasta arkityöstä. Tiina M. ja Riikka kertoivat, että hyvän kohtaamisen omasta mallista oli alun alkaen tarkoitus hankkia kevään 2013 aikana arjen kokemuksia yhdessä asiakkaiden, päihdepalveluiden yhteistoimintana. Tällöin saatujen kokemusten perusteella mallista olisi voitu edelleen yhdessä keskustella ja kehittää sitä, ja tämän jälkeen viedä se käytäntöön entistä kehittyneempänä, testatumpana versiona. Tavoitteena oli testata Espoon oma tai yleinen malli käytännön työssä. Edelleen toivottiin, että mallista olisi keskusteltu enemmän kehittämishetkissä ja tiimikokouksissa. Nämä keskustelut olisivat olleet yksi osa mallin sisäistämisprosessia ja jokaisen työntekijän henkilökohtaista mallin juurruttamisprossessia omaan työhön, sekä kollektiivista juurrutustyötä työyhteisöön. Todettiin, että mallista keskustelemiseen tarvitaan vielä alkusyksystä, lomien jälkeen yhteistä keskusteluaikaa. Espoon kehittämä oma malli on liitteenä. Mallia tarkennettiin sen suhteen, että yhteisestä kohtaamisesta laadittu suunnitelma pyritään lähettämään vanhempien luvalla kohtaamiseen osallistuneille. Suunnitelman lähettämisestä tehdään yhteinen sopimus vanhempien kanssa. Suunnitelmaa ei lähetetä muille ilman vanhempien lupaa. Kehittämistyö alkoi keväällä 2012 yhteistyökumppaneiden tutustumisella toinen tosiinsa. Lisäksi yhteistyökumppanit tekivät toisilleen omista palveluprosesseistaan prosessikuvaukset. Todettiin, että hyvän monitoimijaisen kohtaamisen malli sopii kaikkiin lastensuojeluprosessiin vaiheisiin: alkuvaiheeseen, suunnitelmallisen työn vaiheeseen ja jälkihuoltotyön vaiheeseen. Siinä mielessä se on universaali. Seuraavaksi lähdettiin arvioimaan Kehrän kehittämisprosesseja. Kehrän tavoitteena on vahvistaa asiakasosallisuutta, kehittää monitoimijaista yhteistyötä, muodostaa tiivisyhteys lastensuojelun käytännön työn, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä. 4 Kehräprosessin arviointi Tämän jälkeen lähdettiin arvioimaan Kehrä prosessia kahden kysymyksen avulla: 1) mikä Kehrässä on ollut hyvää ja toimivaa ja 2) mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan? Jokainen kirjoitti ensin itse kolme hyvänä pitämäänsä asiaa posti it lapulla ja tämän jälkeen ihmiset valitsivat kaikista ehdotuksista kolme tärkeinpänä pitämäänsä hyvää asiaa tai kehitettävää asiaa. 4.1 Mikä on ollut Kehrässä hyvää, toimivaa? Jakaminen Kehittäminen 7
Koulutukset Luottamus toisen osaamiseen Kehittämisinnokkuus; Kehrän tavoitteet koettu tärkeiksi Lastensuojelu on tullut tutummaksi Jaettua tietoa molemmista työryhmistä (ls ja emppu) Ulkopuoliset koulutukset Työntekijät ovat saaneet ääntä kuuluviin Mahdollistanut aikaa pysähtyä miettimään ja kehittämään yhteistyötä Empun kanssa Tavoite asiakkaan näkemyksen esille tuomiseksi Vilkas, mielenkiintoinen ja innostunut keskustelu (tilaa erilaisille mielipiteille) Hyväksi Kehräprosessissa nähtiin kehittämisinnokkuus ja yhteistyön kehittäminen ja asiakasnäkökulman näkyväksi tekeminen. 4.2 Mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan? Aloitustapa uusiksi Aktiivisempi sitoutuminen vs. kuulluksi tuleminen/oma kehittämistoive työyhteisöltä Parempaa sitoutumista ja ajan tasalla pysymistä Aktiivisempaa osallistumista molemmilta puolilta Jäin kaipaamaan selkeyttä kehittämisprosessiin - konkreettisuutta Sopimusta mallien ylläpitämisestä arjen työssä vieläkin enemmän Olisi hienoa, jos hanke jatkuisi juurruttamisen ja levittämisen vaiheeseen: työntekijät saisivat tukea ehkä tähän haastavimpaan vaiheeseen. Työn ja kalenterin hallin priorisointi Olisiko vähemmän ollut enemmän? Enemmän/useampia tiimejä mukaan Empusta Yhden selkeän oman mallin kehittäminen ja jatko Jos kehittämishankkeen voisi aloittaa uudelleen, niin toivottiin, että työntekijät olisivat voineet enemmän vaikuttaa kehittäjäkumppanin valintaan. Nyt kehittämistehtävä ja kehittäjäkumppani olivat tulleet yllättäen osaksi omaa tehtävää, minkä arveltiin vaikuttaneen kehittämishankkeeseen sitoutumiseen ja kehittämisaktiivisuuteen. Kehittämisprosessiin kaivattiin entistä enemmän selkeyttä ja konkreettisuutta mm. sopimusta mallien ylläpitämisestä omassa arkityössä. Aiempaan keskusteluun liittyen Espoossa olisi toivottu yhden oman mallin kehittämistä. Yleinen malli ehkä sekoitti kehittämisprosessia. 5 Sopimukset jatkosta Seuraavaksi kehittäjät miettivät miten kehitetty Espoon oma malli tai Pääkaupunkiseudun yhteinen yleinen malli voidaan juurruttaa osaksi omaa työtä. Ajateltiin, että nämä alla olevat kehittäjäyhteisön terveiset 8
menevät johtavien sosiaalityöntekijöiden ja päihdepalveluiden johtajan kautta johtoryhmän tietoon jatkokehittelyä varten. Käydään omassa tiimissä läpi nyt sovitut asiat ja otetaan käytäntöön Kehitetään yhteinen malli, joka toimii käytännössä olevien resurssein, ehkä koko Espoossa. Hyvä yhteistyö jatkuu Asiakasosallisuuden ylläpitäminen Kaupunkitasoisen yhteistyökäytännön rakentaminen Yhteistyön kehittäminen nuorten päihdepalveluiden kanssa. Säännölliset kokoontumiset lastensuojelun ja Empun kesken, jossa arvioidaan ja jatkokehitetään yhteistyötä: vierailuja yhteistyökumppanin luona puolin ja toisin, kosketuspinta toisen työskentelyyn säilyy ja pysyy tuttuna. Löydösten levittäminen koko Espoon alueelle (Emppu on yhteinen) Tulosten kirkastaminen ja koonti: työkirja, esite, juliste yhteistyöstä Yhteisten tapaamisten (työyhteisöt) kalenterointi kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen syksylle 2013 sovitaan pikimiten (vastuuhenkilöt: Raija, Päivi, Martti, Tiina A.) Konkreettista yhteistyötä, jalkautumista Yhteisiä koulutuspäiviä aiheeseen liittyen. 6 Kiitos ja todistusten jako Kävimme reippain mielin mansikkakermakakkujen kimppuun ja jaoimme todistukset virtuaalisesti (koska paperiset olivat unohtuneet). Paperiset todistukset tulevat pikimiten perästä jaettavaksi. Tämähän tarkoitti konkreettisesti todistuksen saamista kahteen kertaan!!! Kiitos kaikille Espoon kehittäjille mukavista yhteisistä pohdinnoista ja hetkistä!!! Opin paljon!!! Aurinkoisia kesäpäiviä ja lämpimiä uimavesiä!!! t. Riikka ja Tiina 9