Minna Hallikainen ja Leila Rapo-Jääskeläinen 15.2.2017 Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti (ESR 2015 2017) Etelä-Savon ammattiopisto Käytäntöjä, huomioita ja suosituksia Kotomaatti-koulutuksen pilottikoulutuksista TAUSTAA Etelä-Savon ammattiopistossa pilotoitiin maahanmuuttajien ammatillista kotoutumiskoulutusta vuosina 2015 2016. Koulutukset järjestettiin Euroopan Sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen tuella. Pilottikoulutus järjestettiin kaksi kertaa. Koulutus kesti 200 päivää. Ohjaava jakso (100 päivää) sisälsi valmiuksia kehittäviä opintoja suhteessa koulutusalaan ja tavoiteammattiin ryhmämuotoisena opetuksena. Ammatillisen jakson aikana (100 päivää) opiskelijat olivat oman tavoiteammattinsa mukaisesti eri koulutusaloille harjoittelemaan käytännössä opiskelua tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Ammatillinen jakso auttoi muodostamaan realistisen kuvan omista valmiuksista. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa jo yksi tutkinnonosa valmiuksiensa mukaisesti. Koulutuksiin osallistui yhteensä 2x14 opiskelijaa. Ryhmät olivat monimuotoisia. Ensimmäisessä ryhmässä oli opiskelijoita 10 eri kansalaisuudesta ja tavoiteammatteja heillä oli 8 eri koulutusalalta. Toisessa ryhmässä oli myös opiskelijoita 10 eri kansalaisuudesta ja tavoiteammatteja oli 7 eri koulutusalalle. Yhteistyötä tehtiin yhteensä 12 eri tutkinnon opettajien kanssa. Vastuuopettaja Leila Rapo-Jääskeläinen sekä Kotomaatti-hankkeen projektipäällikkö Minna Hallikainen ovat koonneet kokemusten ja palautteiden pohjalta näitä huomioita ja suosituksia, jotka toivomme jatkossa otettavan huomioon koulutuksen toteuttamisessa. Palautetta ovat antaneet opiskelijat sekä koulutuksen ohjaavan ja ammatillisen koulutuksen jaksojen opettajat. Koulutuksen rakennetta ja sisältöjä esitellään tarkemmin liitteenä olevassa kuvassa. Koulutusta on tiivistetty pilottikoulutusten jälkeen niin, että jatkossa se voitaisiin toteuttaa 180 päivän kokonaisuutena. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Kotomaatti-koulutuksen perusedellytys on, että koulutuksen järjestäjällä on ohjaavan koulutuksen lisäksi ammatillista koulutustarjontaa.
2 KOULUTUKSEN TAVOITE Opiskelija saa ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuspaikan tai työllistyy. Koulutuksen avulla vahvistetaan opiskelijan itseohjautuvuutta, opiskeluvalmiuksia ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja sekä kehitetään ammatillista kielitaitoa ja osaamista. Opiskelija on itse aktiivinen oppija ja toimija, joka saa koulutuksen aikana riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Opiskelijan kanssa laaditaan yhteistyössä tavoitteellinen ja realistinen jatkosuunnitelma. Pilottikoulutusten opiskelijoista 81 % on aloittanut ammatilliset opinnot ja 9 % työllistynyt. KOHDERYHMÄ Kohderyhmä on lähtömaastaan ammatillista koulutusta ja/tai osaamista omaavat tai ammatillisesta koulutusalastaan selvillä olevat aikuiset maahanmuuttajat, joiden valmiudet eivät riitä vielä ammatillisiin opintoihin. Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistuneet 28 opiskelijaa edustivat 16 eri kansalaisuutta. Opiskelijat olivat asuneet Suomessa 2-12 vuotta. Heistä seitsemän oli muuttanut Suomeen pakolaisina, kuusi työmuuttajina, viisi paluumuuttajina ja loput 10 perhesyistä. Aikaisempi koulutustausta vaihteli 4 vuoden peruskoulusta aina korkeakoulututkintoon. Pilottiryhmissä opiskelleiden maahanmuuttajien kielitaito vaihteli koulutuksen alussa välillä A2.1 B1.1. Kokemuksemme mukaan jos hakeutujan kielitaito on heikompi kuin A2.2, sitä voi kompensoida hakeutujan aiempi osaaminen suunnitellulta ammattialalta. Pilottiryhmissä oli mukana sekä suoraan kotoutumiskoulutuksesta tulleita että työssä olleita, työttömäksi jääneitä maahanmuuttajia. Pilottiryhmät olivat ns. sekaryhmiä, johon hakeutuvien tavoiteammatteja ei ollut määritelty kouluttajan taholta etukäteen. Koulutus oli opiskelijalähtöistä. Opiskelijat sijoittuivat ammatillisen koulutuksen jaksolla useille eri koulutusaloille. Sekaryhmän etu oli siinä, että pystyimme poimimaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa Kotomaatti-koulutukseen ne opiskelijat, joilla oli selkeä suunnitelma tavoiteammatista ja jotka hyötyivät eniten yksilöllisestä ohjauksesta. Jatkossa voitaisiin kokeilla ryhmiä, joihin haetaan ennalta sovitusti 2-3 eri koulutusalalle tähtääviä opiskelijoita. Koulutusalojen tulisi olla suhteellisen hyvin työllistäviä aloja. KOULUTUKSEN RYTMITYS Kotomaatti-koulutus on tärkeää rytmittää alkamaan siten, että ammatillisen koulutuksen jakso alkaa samaan aikaan kuin ammatillisen koulutuksen uudet ryhmät aloittavat opiskelun. Tämä tarkoittaa Etelä-Savon ammattiopistossa käytännössä esimerkiksi seuraavaa: - Aloitus syksyllä: Ohjaava jakso 11.9.2017 5.1.2018 (80 päivää), ammatillinen jakso 8.1. 31.5.2018 (100 päivää)
3 - Aloitus keväällä: Ohjaava jakso 6.2. 1.6.2018 (80 päivää), ammatillinen jakso 13.8.2018 4.1.2019 (100 päivää). Välissä kesätauko, jolloin opiskelijoita autetaan löytämään oman alan kesätyötä tai työkokeilupaikka. ENNEN KOULUTUSTA Suositeltavaa on, että opiskelija on ollut työkokeilussa tavoiteammatissaan ennen koulutuksen aloittamista. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN Koulutukseen voivat hakeutua kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajat. Kotomaatin piloteissa lähes kaikkien hakeutujien kielitaito, oppimisvalmiudet ja matematiikka testattiin Testipisteen alkukartoitustestistön avulla, koska alkukartoitusta ei ollut tehty heille aikaisemmin. Suositamme, että TE-toimisto välittää asiakkaan luvalla koulutuksen järjestäjälle alkukartoituksessa saadut tai vastaavat tulokset, mikäli alkukartoituksesta tai muista tuloksista ei ole kulunut kohtuuttomasti aikaa. Tämä auttaa huomattavasti koulutusvalinnoissa sekä koulutuksen henkilökohtaistamisessa ja tarvittavan lisäohjauksen rakentamisessa. KOULUTUKSEN KOTIPESÄ Pilottikoulutuksissa huomattiin, että Kotomaatin-tyyppinen nivelvaiheen koulutus haki paikkaansa oppilaitoksen sisällä. Onko se kotoutumiskoulutusta vai ammatillista koulutusta? Mielikuvan tasolla voidaan kuvata eroa siinä, työnnetäänkö kotoutumiskoulutuksesta kohti ammatillista koulutusta vai vedetäänkö ammatillisesta koulutuksesta ammatilliseen? Saadun kokemuksen pohjalta suositamme, että tällainen koulutus olisi osa ammatillista koulutusta. Vielä voimassa oleva Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, 8 b (20.3.2015/247) sanoo seuraavaa: Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.
4 KOULUTUKSEN VASTUUOPETTAJA Kokemuksemme mukaan Kotomaatti-koulutuksen vastuuopettajan tulee olla ammatillinen opettaja. Vastuuopettajalla on tärkeää olla laaja-alaista osaamista eri koulutusaloista sekä hyvät verkostot oppilaitoksen sisällä ja työelämään. Opiskelijoiden palautteen mukaan heille oli merkityksellistä se, että koulutuksen alusta lähtien he kokivat olevansa vahvasti matkalla kohti ammatillista koulutusta. Tämä vaikuttaa myönteisesti opiskelijan asennoitumiseen ja motivoitumiseen. Vastuuopettajan tulee voida vaikuttaa ohjaavan jakson lukujärjestyksen rakentamiseen erityisesti pedagogisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä pilottikoulutuksessa vastuuopettajalla oli vähemmän lähiopetusta ryhmälle kuin toisessa pilotissa. Suositamme, että vastuuopettajalla on riittävästi lähiopetusta ja kontaktointia opiskelijoiden kanssa jotta syntyy luottamusta ja ohjauksellinen ote säilyy koko koulutuksen ajan. Silloin vastuuopettaja voi myös reagoida riittävän nopeasti erilaisiin tilanteisiin. Molemmissa pilottiryhmissä oli esimerkiksi opiskelijoita, joiden tavoiteammatti vaihtui koulutuksen aikana. Vastuuopettaja vastaa koulutuksen kokonaisuudesta hakeutumisvaiheesta aina sen loppuun saakka. Ohjaavalla jaksolla hän on näkyvä toimija, ammatillisella jaksolla taustatuki opiskelijoille ja ammattiopettajille. Vastuuopettajan rooli korostuu ammatillisella jaksolla erityisesti opiskelijoiden jatkopolkujen rakentamisessa. Suositamme, että tähän varataan resurssia esimerkiksi lisäohjauksen kautta. YHTEISTYÖ JA ROOLIT TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ Kotomaatti-koulutus pohjautuu eri toimijoiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Oppilaitoksen ulkopuolella yhteistyö TE-toimiston kanssa on erityisen tärkeää hakeutumisvaiheessa ja jatkopolkujen suunnittelussa. Yhteistyötä tarvitaan myös koulutuksen jälkeen, jos opiskelijan jatkopolun toteutuminen vaatii lisää aikaa tai muuttuu. Muita tärkeitä toimijoita ovat työssäoppimispaikat, joille Kotomaatti-tyyppinen koulutus on uutta. Koulutusmallin avaamiseen kannattaa käyttää aikaa, sillä se auttaa työssäoppimisjaksoilla opiskelijaa saamaan tarvitsemaansa ohjausta, rakentavaa palautetta ja arviointia. Oppilaitoksen sisäpuolella yhteistyön sujuminen ei ole itsestäänselvyys. Mitä paremmin oma ja toisten toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvillä jokaisella, sitä paremmin koulutus ja sen tavoitteet onnistuvat. Opiskelijan kasvu itseohjautuvuuteen ja vastuunottaminen omasta oppimisesta ovat keskeisiä piilo-opetussuunnitelman tavoitteita. Koulutusta toteuttavilta opettajilta tarvitaan ohjausta ja tukea sekä kärsivällisyyttä ja ymmärrystä oikeassa kohdassa huomioiden opiskelijoiden yksilöllisyys. Toisaalta opiskelijoille tulee tehdä selväksi koulutuksen rajat. Opettajien tulee olla tarpeen tullen
5 tiukkoja mutta ymmärtäviä. Ohjauksellinen työote on merkityksellinen opiskelijan kannalta, ja siksi sen määrittelyyn yhdessä olisi hyvä käyttää aikaa. Kotomaatin pilottikoulutuksissa ohjaavaa jaksoa toteuttivat kotoutumiskoulutuksen opettajat yhdessä vastuuopettajan kanssa. Ammatillisen koulutuksen jaksolla päävastuu kunkin opiskelijan etenemisestä siirtyi ammattiopettajille. Uuden tyyppinen nivelvaiheen koulutus haastoi kaikkia toimijoita tulemaan pois omalta mukavuusalueeltaan ja oppimaan toisenlaista lähestymistä koulutuksen toteuttamiseen. Kotoutumiskoulutuksen opettajien on tärkeää peilata opetustaan ja omaa rooliaan opiskelijan ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemiin valmiuksiin. Vastaavasti ammatillisen opettajan on tärkeää ymmärtää, että Kotomaatin opiskelija on vasta kehittämässä valmiuksiaan. Osalla opiskelijoista valmiudet olivat jo riittävän hyvät ensimmäisen tutkinnonosan suorittamiseen, osalla valmiudet kehittyivät hapuillen. Silloin tarvitaan mm. kielitietoista opetusta ja ohjausta. Ammatillisen koulutuksen rooli korostuu Kotomaatti-koulutuksessa. Koulutuspäälliköiden ja opettajien on oltava riittävän aikaisin selvillä ammatillisen koulutuksen jaksolla aloittavista Kotomaattiopiskelijoista, jotta heidän mukana olonsa aloittavassa ryhmässä voidaan ennakoida. Kotomaatin vastuuopettajalla on tärkeä tehtävä tässä yhteistyön rakentamisessa jo ohjaavan jakson aikana. Hyviä käytäntöjä olivat mm. opiskelijoiden tutustumiskäynnit koulutusaloille sekä kummiopettajien nimeäminen jo ohjaavan jakson aikana. Ammattiopettajien ja ammatillisen koulutuksen jaksoille siirtyvien Kotomaatti-opiskelijoiden on tärkeää tavata viimeistään ohjaavan jakson loppuvaiheessa. Suositamme, että opettajilla on yhteisesti muodostettu ja jaettu käsitys siitä, miten kutakin opiskelijaa voidaan tukea hänen yksilöllisellä polullaan ja ammatillisessa kasvussa hyvällä ohjauksellisella työotteella. Tähän tarvitaan työaikaa, joka tulee huomioida resursoinnissa. Yhteistyössä on syytä muistaa huomioida myös opintosihteerit, kts. kohta Wilma. TIEDONKULKU Hyvällä tiedonkululla edistetään Kotomaatti-koulutuksen onnistumista ja vältetään väärinkäsityksiä puolin ja toisin. Suositamme, että vastuuopettaja huolehtii tarvittavasta tiedonkulusta erityisesti ammatillisen koulutuksen koulutuspäälliköiden, opettajien ja opintosihteerien kanssa heti ohjaavan koulutuksen alusta lähtien. Tietoa tarvitaan mm. koulutuksesta, käytännöistä sekä opiskelijoista ja heidän yksilöllisistä tavoitteistaan.
6 WILMA Pilottikoulutusten kokemusten mukaan Wilma ei toimi Kotomaatin opiskelijoilla tiedonvälittäjänä ohjaavan ja ammatillisen jakson välillä. Ongelmallista oli se, että opiskelijaa ei voitu liittää samaan aikaan kahteen eri koulutukseen Wilmassa. Opiskelijan perusryhmä oli Kotomaatti, mutta ammatillisen koulutuksen jakson aikana hän olisi tarvinnut kaiken sen tiedon, mitä ammattiopettaja välitti muulle ryhmälle Wilman kautta. Ohjaavalla jaksolla tehty henkilökohtaistaminen ei myöskään välittynyt ammatillisen jakson opettajalle. Suositamme, että Wilman toimivuuteen tämän tyyppisessä koulutuksessa kiinnitetään huomiota ja siihen tehdään mahdollisia parannuksia. VERTAISTUKI Hyvä käytäntö oli pyytää alalla jo opiskelevia maahanmuuttajia käymään ryhmässä ja kertomaan kokemuksiaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelusta. Vertaistuki rohkaisi ja motivoi pilottikoulutusten opiskelijoita omien valmiuksien kehittämisessä. Suosittelemme tätä lämpimästi myös jatkossa. OHJAAVAN KOULUTUKSEN JAKSO Ohjaavan koulutuksen sisällöt on lueteltu erikseen liitteenä olevassa kuvassa. Nostamme sieltä esiin joitain yksittäisiä opintokokonaisuuksia, joiden toteutuminen on erityisen tärkeää. Tietotekniikka Pilottikoulutuksissa mukana olleilla opiskelijoilla oli suuret vaihtelut tietotekniikan valmiuksissa. Tietotekniikan opetuksesta ei siten voida supistaa opetustunteja. Ohjaavan koulutuksen tulee taata opiskelijoille tietotekniikkavalmiudet ammatillista koulutusta ja työelämää varten. Ammatilliset lupakoulutukset Pilottikoulutuksissa opetussuunnitelmaan oli rakennettu sisälle mahdollisuus suorittaa ammatillisia lupakoulutuksia henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Tämä oli onnistunut ratkaisu. Lupakoulutukset valmensivat opiskelijoita hyvin ammatilliseen koulutukseen ja tukivat ammatillisuuden kasvua. Työssäoppiminen Tavoitteellinen, ohjattu, arvioitu ja itsearvioitu työssäoppimisjakso ohjaavan jakson aikana on opiskelijalle tärkeä ammatillisen kasvun takia. Ensimmäisen pilottiryhmän palautteiden pohjalta jaksotimme toisen ryhmän työssäoppimisen niin, että ohjaavan jakson alkupuolella oli lyhyt noin yhden viikon ja loppupuolella pidempi noin neljän viikon työssäoppiminen mallilla 4+1. Mikäli koulutusta järjestetään jatkossa lyhennetyllä mallilla (80+100 päivää), työssäoppimista voitaisiin kokeilla
7 esimerkiksi mallilla 3 päivää alussa ja 3 viikkoa lopussa (3+2). Kokemuksemme mukaan työssäoppiminen mm. selkeyttää ja varmistaa opiskelijoille alan valintaa, avaa työtehtäviä ja konkretisoi työelämän pelisääntöjä. Useilla opiskelijoilla ensimmäisen ohjaavan jakson työssäoppimispaikka oli sama johon mentiin toisella eli ammatillisen koulutuksen jaksolla. Vastuuopettajan monipuoliset työelämäverkostot auttoivat löytämään hyviä työssäoppimispaikkoja. Pilottikoulutuksissa työssäoppimispaikat valittiin opiskelijoiden henkilökohtaisten tilanteiden mukaan. Opiskelijoita oli yrityksissä, kaupungin työpaikoissa, työpajoilla ja oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa tapahtuva työssäoppiminen on perusteltua silloin, kun opiskelijalla on vain vähän tai ei ollenkaan kokemusta tavoiteammatistaan, ja oppilaitoksen tarjoama oppimisympäristö on riittävän monipuolinen. Emme voi olla korostamatta liikaa opiskelijalähtöisen ohjauksen merkitystä työssäoppimisjaksojen aikana. Pilottikoulutuksissa työssäoppimispaikoilla käytiin pidemmillä top-jaksoilla keskimäärin 3-4 kertaa. Ensimmäisellä kerralla tehtiin sopimus yhdessä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa. Tässä yhteydessä käytiin tarkasti läpi sopimuksen lisäksi pilottikoulutuksen idea sekä opiskelijan yksilölliset tavoitteet, työpaikan käytännöt ym. Toinen ja kolmas ohjauskäynti keskittyivät opiskelijan oppimisen ohjaamiseen ja viimeinen käynti oli arviointikeskustelu. Työssäoppimisen ohjaukseen panostaminen hyödyttää monilla eri tavoilla. Se sitouttaa eri osapuolia, selventää opiskelijan tavoitteita ja työssäoppimisen suunnitelmallisuutta, avaa käytännön asioita (esim. työtehtävät, työvuorot, työpaikan pelisäännöt, turvavarusteet, veronumero, vakuutus jne.) ja auttaa reagoimaan nopeasti mahdollisissa ongelmatilanteissa. Pilottikoulutuksissa todettiin, että ammatillisen koulutuksen tavoin hyvin valmisteltu ja ohjattu työssäoppiminen valmisti opiskelijoita ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksoille. Itseohjautuvuus ja itsearviointitaidot Pilottikoulutuksissa kiinnitettiin huomiota opiskelijan itseohjautuvuuden ja itsearviointitaitojen kehittymiseen. Kokemuksiemme mukaan itseohjautuvuuden kehittyminen kulkee vuorovaikutuksessa ammatillisen kasvun kanssa. Myös tämä puoltaa aikaisemmin mainittua suositusta siitä, että koulutuksessa painottuvat ammatilliset opinnot. Itsearviointitaitojen kehittämisessä käytettiin näitä pilottikoulutuksia varten kehitettyä OpiskelijaTutkaa. Opiskelijat vastasivat koulutuksen aikana kolme kertaa samoihin kysymyksiin, joiden avulla he arvioivat tavoitteiden selkeyttä, luottamusta omiin mahdollisuuksiin, kielitaidon ja muun osaamisen riittävyyttä, työkykyä ja voimavaroja, työnhakutaitoja ja verkostoja, läheisiltä saatua tukea
8 sekä opiskeluun ja työllistymiseen vaikuttavia aineellisia tekijöitä. Arviointiasteikko oli välillä 0 5 (ei ollenkaan erittäin hyvin). Itsearviointia tehtiin kolme kertaa: koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tuloksista piirrettiin jokaisella kerralla kuvio, jota käytettiin ohjauksen välineenä. Piirrokset kuvasivat hyvin myös niitä sisäisiä prosesseja, joita opiskelijat koulutuksen aikana kävivät läpi. Opiskelijat antoivat hyvää palautetta OpiskelijaTutkasta. Suositamme jatkossa sen käyttämistä sekä opiskelijan itsearvioinnin että ohjaamisen välineenä. SIIRTYMINEN OHJAAVALTA JAKSOLTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JAKSOLLE Pilottikoulutuksista saatujen kokemusten pohjalta suositamme, että koulutuksessa valmistellaan hyvin opiskelijoiden siirtyminen ohjaavalta jaksolta ammatilliselle jaksolle. Tavoitteena on, että opiskelija siirtyy hallitusti ja ohjatusti ammatilliselle jaksolle. Opiskelijan kannalta katsottuna hän siirtyy turvallisesta ryhmästä ammatillisen koulutuksen ryhmään, jolloin ryhmän vertaistuki jää pois. Tämä voi aiheuttaa monenlaista jännitystä esim. suomen kielen riittämisestä tai yksin jäämisestä. Ammattiopettajien tulee taas olla selvillä siitä, millaisella opiskelijastatuksella Kotomaatin opiskelija on. Käytännössä opiskelija sujuvaa siirtymää ohjaavalta jaksolta ammatilliselle jaksolle voidaan edistää mm. seuraavasti: Tiedonkulku ja yhteistyö Koulutusaloille on tärkeää toimittaa tietoa riittävän ajoissa tulevista Kotomaatin opiskelijoista. Tämä tarkoittaa käytännössä tiedotusta heti ohjaavan jakson alussa. Opiskelijan mahtuminen mukaan aloittaviin opetusryhmiin ei ole itsestäänselvyys, siksi tässä tarvitaan hyvää ennakointia ja yhteistyötä opettajien ja koulutuspäälliköiden kanssa. Pilottikoulutuksissa tiedonkulussa ja yhteistyössä käytettiin mm. kohdennettuja tiedotteita, sähköpostikeskusteluja ja tapaamisia. Hyvä käytäntö oli koulutuspäälliköiden nimeämä yhteys/kummiopettaja. Ohjaavan jakson aikana oli tärkeää saada ennakkoon selville ammatillisen jakson tulevat tutkinnonosat, jolloin opiskelijat pystyivät ennakkoon tutustumaan tutkinnonperusteisiin, ammattikieleen ja sanastoon. Osa opiskelijoista oli jo ohjaavan jakson aikana tutustumassa koulutusalaan. On tärkeää järjestää tapaaminen tulevan ammattiopettajan ja opiskelijan välillä viimeistään ohjaavan jakson lopussa. Käytännössä järjestimme ryhmätapaamisen, johon oli kutsuttu kaikki kummiopettajat. Esittelimme heille koulutuksen, tutustuimme kahvikupin ääressä ja opiskelijat olivat valmistelleet kysymyksiä opettajille. Tilaisuus auttoi purkamaan jännitystä ja madalsi kynnystä aloittaa ammatillinen jakso. Maahanmuuttajien koulutuksessa on hyvä muistaa, että itsestäänselvyyksiä ei voi olla. Käytännön tasolla opiskelijan on tärkeää tietää mahdollisimman konkreettisesti ja yksiselitteisesti, milloin ammatillisen koulutus alkaa ja missä hänen pitää silloin olla.
9 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JAKSO Kotomaatti-opiskelija osana valmistavan koulutuksen ryhmää Pilottikoulutukset oli rakennettu niin, että Kotomaatti-koulutuksen opiskelija aloitti ammatillisen jakson aina uuden, ammatilliset opinnot aloittavan ryhmän mukana. Tällöin koulutuksen aloittaminen oli kaikille uutta ja Kotomaatti-koulutuksen opiskelija oli mukana alusta lähtien yhtenä opiskelijana muiden joukossa. Kotomaatti-koulutuksen opiskelija on tärkeää ottaa ammatillisen koulutuksen ryhmään mukaan yhden-vertaisesti ja kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen. Pilottikoulutuksissa Wilma tuotti haasteita (kts. Wilma), joita ei ole edelleenkään ratkaistu. Ammattiopettajien on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että opiskelija saa lukujärjestykset ja muun ryhmälle arjessa suunnatun tiedotuksen sujuvasti. Yhteistyö jatkuu Ammatillisen koulutuksen jaksolla tarvitaan edelleen hyvää yhteistyötä opiskelijan, ammattiopettajan ja Kotomaatin vastuuopettajan välillä. Suositamme, että kaikissa käytännön asioissa järjestetään tarvittaessa matalalla kynnyksellä tapaamisia. Vastuuopettaja on taustalla ja tarvittaessa tukena opiskelijalle ja ammattiopettajalle. Lisäohjaus ja muut tukitoimet Työvoimakoulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus saada lisäohjausta, jota opettajat voivat antaa havaitessaan tarvetta esim. opitun kertaamiselle ja tutkintosuunnitelman laatimiseen. Kotomaattikoulutuksessa lisäohjauksen merkitys on suuri, sillä opiskelijat ovat vasta kartuttamassa valmiuksiaan opiskella ammatillisia opintoja. Pilottikoulutuksissa oli käytössä suomi toisena kielenä-tukea ammatillisten opintojen rinnalla joka toinen viikko. Suosittelemme, että myös jatkossa suomen kielen lisäohjausta järjestetään jossain muodossa. Koulutusalalla tarvittava ammattisuomi kehittyy parhaiten alan opinnoissa. Pilottikoulutusten aikana moni opettaja kertoi ottaneensa tietoisesti käyttöön selkeää suomea, selkomateriaaleja, ymmärryksen varmistamista jne. Hyvä käytäntö on myös antaa opiskelijalle etukäteen tunnilla käsiteltävät materiaalit, jolloin hän voi tutustua niihin ennakolta ja keskittyä muistiinpanojen tekemisen sijaan kuuntelemaan opetusta. Suosittelemme lämpimästi näiden käytäntöjen jatkumista ja eteenpäin leviämistä koko oppilaitoksessa. Tutkinnonosan suorittaminen Pilottikoulutuksissa opiskelijalla oli mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa, jos hänen valmiutensa riittivät siihen. Tutkintotilaisuuteen valmistautuminen ja tutkinnonosan suorittaminen ovat hyvää
10 harjoitusta opiskelijalle ja konkretisoivat hänelle omia valmiuksia suhteessa koulutuksen vaatimuksiin. Tutkinnonosia suoritti molemmissa ryhmissä noin puolet osallistujista. Suosittelemme, että tämä mahdollisuus säilyy vastaavantyyppisessä koulutuksessa myös jatkossa. OPISKELIJAN JATKOPOLUT Pilottikoulutuksissa tehtiin hanketyönä ammatillisen koulutuksen puolessa välissä ohjauskeskustelut jokaisen opiskelijan kanssa. Opiskelija sai kertoa omia tuntemuksiaan koulutuksen sujumisesta, valmiuksistaan sekä sen hetkisistä jatkosuunnitelmistaan. Tämän kierroksen jälkeen tavattiin jokaisen ammattiopettajan kanssa ja kuultiin hänen näkemyksiään samoista asioista. Suunnitelmista tehtiin yhteenveto, joka lähetettiin TE-toimistoon. Jatkopolkujen rakentamiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa on syytä varata resurssia vastuuopettajalle noin 40 h. Opiskelijan on tärkeää tietää ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen periaatteista ja saada tarvittaessa tukea tähän. Esedussa pilottikoulutuksiin osallistuneiden piti hakea opiskelupaikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta samalla tavalla kuin muidenkin hakeutujien, ml. oppilaitoksen oma kielitesti. Toisaalta koulutukseen hakeutuminen oli helpompaa, koska useat pilottikoulutuksiin osallistuneet olivat suorittaneet jo yhden tutkinnonosan ja heidät tunnettiin koulutusalalla. Joidenkin hakeutujien kohdalla heille voitiin tarjota esim. opintonsa keskeyttäneiden aloituspaikkoja. Osa pilottikoulutuksiin osallistuneista pystyi joustavin järjestelyin jatkamaan samassa ammatillisen koulutuksen ryhmässä, jossa he olivat aloittaneet. KOULUTUKSEN PÄÄTTÄMINEN Pilottikoulutuksissa käytettiin neljä päivää koulutuksen lopussa koulutuksen päättämiseen. Opiskelijat palasivat koulutusaloilta taas yhteen. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi kuulumiset, keskusteltiin koulutuksen kokonaisuudesta sekä arvioitiin sitä. Opiskelijoiden antama palaute pilottikoulutuksista on ollut merkityksellistä. Kahtena seuraavana päivänä tehtiin jatkosuunnitelmia, jossa työvälineenä olivat henkilökohtaiset haastattelut (1h/opiskelija) ja OpiskelijaTutka. Viimeisenä päivänä opiskelijat tekivät Opal-palautteet ja viettivät koulutuksen päätösjuhlaa. KOULUTUKSEN JÄLKEEN Pilottikoulutuksissa tehtiin koulutuksen päättymisen jälkeen vielä yhteistyötä opiskelijan, koulutusalojen, TE-toimiston ja työpaikkojen kanssa jatkopolkujen käynnistämisessä Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sen varmistamista, että opiskelija sai TE-toimiston päätöksellä oikeuden opiskella työttömyystuella. Joidenkin opiskelijoiden hakeutumisvaihe oli vielä kesken, ja sen etenemiseksi tehtiin yhteistyötä. Muutaman opiskelijan kohdalla aloitettiin työkokeilupaikan
11 etsiminen, kun tavoiteammatin mukaista ammatillista koulutusta ei vielä alkanut ja opiskelija joutuu odottamaan uutta hakua puolen vuoden ajan. Suosittelemme, että koulutuksen päättymisen jälkeen opiskelijaa ei jätetä yksin, vaan hänelle tarjotaan tarvittaessa tukea. Oppilaitoksen kannalta kyseessä on vain vähäinen ajan käyttö, mutta opiskelijan jatkopolun toteutumisen kannalta sillä on suuri merkitys.
HAKEUTUMINEN KOTOMAATTI-KOULUTUS 80 pv KOTOMAATTI KOULUTUTUS 100 pv KOULUTUKSEN JÄLKEEN 12 KUVA: Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti Lähtötason testaus Kielitaito Jopa A2.1, jos toiminnallisuuteen painottuva koulutus, hyvin työllistävä ammatti, aikaisempaa osaamista alalta A2.2 B1.1, jos teoreettisesti vaativa koulutus, uusi ammatti Matematiikka ja oppimisvalmiudet suhteessa tavoiteammattiin Haastattelu Motivaatio, osaaminen, työkokeilut, huomioon alan työllistävyys suhteessa tavoiteammattiin OHJAAVA JAKSO Henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnistaminen Lähtötason testaus ATK suhteessa tavoiteammattiin Valmiuksia kehittäviä opintoja suhteessa koulutusalaan ja tavoiteammattiin Opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Itseohjautuvuus ja itsearviointitaidot Ammatillinen suomi Matematiikka Ammatilliset lupakoulutukset ATK Yhteiskuntatietous Työelämätietous Työnhakuvalmennus Työkunto ja työhyvinvointi Työssäoppiminen Arviointi ja jatkosuunnitelmat AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JAKSO Opiskelu tutkintoon valmistavassa koulutuksessa Omien valmiuksien kehittäminen Realistinen kuva tutkintoon valmistavasta koulutuksesta Mahdollisuus suorittaa yksi tutkinnonosa Ammattisuomi Yhteistyö jatkopolkujen suunnittelussa Opiskelija, vastuuopettaja ja ammatilliset opettajat Työssäoppimispaikka ja oppilaitos Oppilaitos ja TEtoimisto Seuranta Tarvittaessa tuki koulutukseen hakeutumiseen, työn hakemiseen, työkokeiluun jne. Tiivis ohjausprosessi, minäpystyvyyden tukeminen