Valtiovarainministeriö, Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00510 KVR Tikkanen Joanna(VM), af Ursin Anne(VM), Nurkkala Silja(UM) 26.09.2016 Asia Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille - Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma Kokous U/E/UTP-tunnus E 139/2014 vp, EJ 11/2016 vp, E 159/2014 vp, U 46/2014 vp, UJ 4/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Eduskunnalle toimitetaan tiedoksi 14.9.2016 annettu komission tiedonanto. Tiedonannossa käsitellään kahta asiaa, Euroopan investointiohjelmaa sekä uutta Euroopan ulkoista investointisuunnitelmaa. E-kirjeen sisältö on myös jaettu näihin kahteen eri kokonaisuuteen. Tiedonanto ei sisällä uusia lainsäädäntöehdotuksia vaan molempiin yllä mainittuihin aloitteisiin liittyvät lainsäädäntöehdotukset on annettu erikseen. Valtiovarainministeriö ja ulkoasiainministeriö lähettävät lainsäädäntöehdotuksista erilliset kirjelmät eduskunnan syksyn aikana. Tällä E-kirjeellä pyritään kuvaamaan komission tiedonannon keskeistä sisältöä ja tiedottamaan eduskuntaa siihen liittyvien lainsäädäntöehdotusten valmistelusta. Komission ehdotusten käsittely on alkanut neuvostossa työryhmätasolla. Suomi pitää tervetulleena EU:n pyrkimyksiä kasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi sekä muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin vastaamiseksi. Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelman osalta Suomi on painottanut kolmatta osaa, investointien esteiden purkamiseen ja yksityisen investointien edistämiseen tähtäävää työtä. Suomi pitää myönteisenä sitä, että Euroopan strategisten investointien rahasto on saatu nopeasti käyntiin. On tärkeää, että tähänastiset kokemukset rahaston toiminnasta ja sen hyödyistä arvioidaan huolellisesti ennen toimintakauden mahdollista pidentämistä.
2(7) Rahaston toiminnassa tulisi selkeämmin toteutua asetuksen täydentävyyskriteeri, jolloin ESIR:n toimet kohdistuvat markkinapuutteisiin ja korkeamman riskiprofiilin hankkeisiin. Lisäksi tulisi korostaa hankkeiden laatua suuren volyymin sijaan. Rahaston mahdollinen pidentäminen tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa. Euroopan ulkoinen investointiohjelma Suomi tukee yleistä tavoitetta siitä, että muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin vaikutetaan lähtö- ja kauttakulkumaissa. On perusteltua kohdentaa EU:n yhteisiä varoja muuttoliikkeen hallintaan ja edistää yksityisen sektorin investointeja muuttoliikkeen kannalta keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena tulee olla kasvun ja työllisyyden tukeminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen näissä maissa. Kestävän kehityksen rahaston perustamista arvioitaessa on ensisijaista olemassa olevien rakenteiden, prosessien ja instituutioiden, erityisesti Euroopan investointipankin, hyödyntäminen täysimääräisesti. Tavoitteena tulee ole eri toimijoiden ja toimintojen johdonmukainen koordinointi ja tehokas hallinto. Ulkoisen investointiohjelman mahdolliset toimet tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa. Mahdollisesta kansallisesta lisäpanostuksesta tulee päättää kehys- ja talousarviovalmistelun yhteydessä. Pääasiallinen sisältö I. Euroopan investointiohjelma Tiedonannossa komissio toteaa, että EU:ssa on jo saatu Euroopan investointiohjelman toimien avulla aikaan rohkaisevia tuloksia. Investointiohjelman ensimmäisen osan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloaikaa olisi kuitenkin jatkettava ja rahoituskapasiteettia lisättävä. Toisen osan, teknisen avun osalta komission pyrkimyksenä on jatkossa tuoda Euroopan investointineuvontakeskuksen antamaa tukea lähemmäs kenttää ja räätälöidä tuki paremmin. Kolmannen osan, investointien esteiden poistamisen ja sisämarkkinoiden syventämisen, osalta tiedonannossa mainitaan komission jo esittämät konkreettiset toimet ja korostetaan, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi. Euroopan investointiohjelmaan liittyen komissio antoi 14.9.2016 ehdotuksen asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (ESIR 2.0) (COM(2016) 597). Esityksen mukaan ESIR-rahaston voimassaoloaikaa jatketaan ja sen rahoituskapasiteetti kaksinkertaistetaan. ESIR-rahasto perustettiin alun perin kolmeksi vuodeksi, ja tavoitteena oli saada aikaan vähintään 315 miljardin euron strategiset investoinnit. Esitetyksen mukaan rahasto jatkaisi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan loppuun saakka, ja sen tavoitteena on saada aikaan vähintään 500 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi EU:n talousarvion kautta annettavan takauksen määrän nostamista 16 mrd. eurosta 26 mrd. euroon. Lisäys katettaisiin uudelleenkohdentamalla EU:n talousarvion määrärahoja ja ottamalla käyttöön marginaalia sekä rahaston nettotuloilla. Lisäksi esitetään, että takuurahaston varautumisastetta tappioiden varalta lasketaan 35 prosenttiin nykyisestä 50 prosentista.
3(7) ESIR-rahaston kehittämiskohteita ehdotuksessa ovat myös mm. täydentävyyskriteerin vahvistaminen, kelpoisuuskriteerien täydentäminen (lisätään maatalou, kalastus ja vesiviljely), vähimmäistavoitteen lisääminen ilmastoystävällisille hankkeille sekä rahaston maantieteellisen kattavuuden parantaminen ja sen käytön lisääminen vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla. Lisäksi ehdotetaan tiukennusta verotusalan hyvän hallintotavan periaatteisiin ja täsmennyksiä ESIR:n takauksen piiriin kuuluviin rahoitusjärjestelyihin sekä investointipäätösten ja hallintomenettelyjen avoimuuden lisäämistä. Valtiovarainministeriö lähettää ESIR 2.0 ehdotuksesta eduskunnalle erillisen U- jatkokirjelmän lokakuussa 2016. Ehdotukseen liittyy myös komission arvio ESIR-rahaston ensimmäisestä toimintavuodesta (komission työasiakirja; Commission staff working document Evaluation, SWD(2016) 297 final). II. Euroopan ulkoinen investointiohjelma Tiedonannossa esitetään uutta Euroopan ulkoista investointiohjelmaa, joka koostuu myös kolmesta osasta; investointien vauhdittamisesta uuden Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) avulla, teknisen avun tehostamisesta ja taloudellisten sekä rakenteellisten uudistusten tukemisesta. Maailmanlaajuinen talouskriisi on pahentanut entisestään epävakautta ja konflikteja Afrikassa sekä EU:n naapuruusmaissa. Komission mukaan uusi lähestymistapa on tarpeen, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tukea kumppaneita sen seurausten hallinnassa sekä Afrikassa että EU:n naapuruusmaissa rahoittamalla investointeja ja poistamalla yksityisten investointien esteitä. Ohjelman tavoitteena on lisätä investointeja ja työllisyyttä Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa ja saada liikkeelle rahoitusta erityisesti yksityiseltä sektorilta. Ohjelma perustuu ESIR-rahastosta saatuihin kokemuksiin, mutta ulkoinen investointiohjelma kuitenkin poikkeaa nykyisestä Euroopan investointiohjelmasta mm. siten, että komissio vastaisi uuden EKKR:n antaman takauksen operatiivisesta hallinnoinnista eikä Euroopan investointipankki kuten ESIR-hankkeissa. Euroopan ulkoisen investointiohjelman ytimen muodostaisi uusi vuonna 2017 perustettava EKKR, joka koostuu alueellisista investointijärjestelyistä. Siinä yhdistetään nykyisiä rahoitusvälineitä Afrikan ja naapuruuspolitiikan osalta. Lisäksi EKKR-takaus yhdistetään EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta saataviin resursseihin. Komissio tavoittelee EKKR:n kautta hallintorakennetta, joka takaisi tiiviin koordinoinnin muiden EU-toimien kanssa. Nämä toteutetaan Euroopan investointipankin laajennetun ja joustavamman ulkoisen lainanantovaltuuden sekä ns. AKT-maiden (Afrikan, Karibien ja Tyynenmeren maat) investointikehyksen kautta. EKKR:n avulla julkisten ja yksityisten investointien kokonaismäärän odotetaan nousevan 44 miljardiin euroon. EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta saatava rahoitusosuus on tällöin 3,35 miljardia. Varat 750 milj. euron takuurahastoon kohdennettaisiin komission ehdotuksen mukaan unionin talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita kumppaneita osoittamaan järjestelyyn EU:n kokonaisrahoituksen verran lisää rahoitusta eri muodoissa investointien kokonaismäärän saamiseksi 88 miljardiin euroon.
4(7) Komission 14.9.2016 esittämä ja yllä kuvattu Euroopan ulkoinen investointiohjelma sisältää toimenpidekokonaisuuden, joka käsittää seuraavat ehdotukset; 1. Ehdotus asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän kestävän kehityksen takuun ja takuurahaston perustamisesta (COM (2016) 586) Komissio ehdottaa, että perustetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), joka tarjoaisi integroidun rahoituspaketin investoinneille Afrikan ja EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuvissa maissa. Investointien tarkoituksena on toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita ja vastata muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin. Ulkoasiainministeriö lähettää EKKR-asetusehdotuksesta eduskunnalle erillisen U- kirjelmän lokakuussa 2016. Valtiovarainministeriö osallistuu valmisteluun. EKKR:n perustamiseen liittyen komissio antoi lisäksi seuraavat luonnokset komission päätöksiksi, joista ei erikseen informoida eduskuntaa vaan niiden pääkohdat selostetaan yllämainitussa U-kirjeessä: i) Luonnos komission päätökseksi Afrikan investointijärjestelyn perustamista koskevasta yksittäisestä toimenpiteestä ja päätöksen C(2015) 5210 kumoamisesta ii) Luonnos komission päätökseksi naapuruuspolitiikan investointijärjestelystä, jolla muutetaan Euroopan naapuruusvälineeseen liittyvästä naapuruuspolitiikan investointivälineestä annettua komission päätöstä C(2016) 3436 iii) Luonnos komission päätökseksi 11:nnestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavan EKKR:n takuurahaston rahoitusosuutta koskevasta yksittäisestä toimenpiteestä. 2. EU:n ulkoisiin lainamandaatteihin liittyen; a) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n takauksen myöntämisestä Euroopan investointipankille (EIP) unionin ulkopuolella toteutettaviin investointihankkeisiin liittyvistä rahoitustoimista aiheutuvien tappioiden varalta (COM(2016) 583) Komissio ehdottaa, että EIP:n rahoitusta kohdennetaan lisää muuttoliikekriisin hoitoon, erityisesti Länsi-Balkanilla sekä Välimeren puoleisessa Afrikassa. Lisäksi näihin maihin ehdotetaan uutta takausta yksityisen sektorin hankkeille. Valtiovarainministeriö lähettää ehdotuksesta eduskunnalle erillisen E-kirjeen lokakuussa 2016. b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille annetun neuvoston asetuksen N:o 480/2009 muuttamisesta (COM(2016) 582). Ehdotuksessa esitetään takuurahaston hallinnoinnin siirtämistä EIP:ltä komissiolle. Ehdotus sisältää myös joitakin teknisiä muutoksia.
5(7) Valtiovarainministeriö lähettää ehdotuksesta eduskunnalle erillisen E-jatkokirjeen lokakuussa 2016. Lainamandaatteihin liittyen komissio julkisti myös seuraavat kertomukset; i) Väliarviointi päätöksen N:o 466/2014/EU soveltamisesta EU:n takaus Euroopan investointipankille (EIP) unionin ulkopuolella toteutettaviin investointihankkeisiin liittyvistä rahoitustoimista aiheutuvien tappioiden varalta ii) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan investointipankin EU:n takauksen nojalla vuonna 2015 toteuttamista ulkoisista toimista EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset jaosto, kirjallinen menettely 3. 4.10.2016 Ulkosuhdejaosto, kirjallinen menettely 3. 4.10.2016 EU-ministerivaliokunta 7.10.2016 Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Komission tiedonannolla ei ole varsinaisia taloudellisia vaikutuksia, koska se ei sisällä lainsäädäntöehdotuksia. ESIR 2.0 kasvattaisi Suomen nykyistä 311,5 milj. euron enimmäisvastuuosuutta ESIRjärjestelystä 186,8 milj. euroa. Vastuun toteutuminen edellyttäisi tappioiden realisoitumista täysimääräisesti. Vastuu muodostuu EU:n talousarvion lisäyksistä ja EIP:n mahdollisesta lisäpääomasta. Mikäli takuurahaston pääoman lisäys toteutuisi komission ehdottamalla tavalla, kasvaisivat Suomen maksut EU:lle noin 2,3 milj. euroa. Suomi on hyötynyt ESIR:stä lokakuuhun 2016 mennessä arviolta 600 milj. euroa. Lisäksi ESIR:in monikansallisista hankkeista Suomeen odotetaan yli 100 milj. euron osuutta. EIP myönsi Suomeen rahoitusta vuonna 2015 ennätyksellisesti 1,626 miljardia euroa. Tänä vuonna EIP:n rahoitus Suomessa tulee näillä näkymin ylittymään edellisvuoteen nähden. Mikäli EKKR toteutuisi komission ehdottamalla tavalla, kasvaisivat Suomen maksut EU:lle alustavan arvion mukaan noin 3,9 milj. euroa siihen nähden ettei rahastoa perustettaisi. Komission ehdotuksen mukainen Suomen enimmäisvastuuosuus EKKRjärjestelystä olisi alustavan arvion mukaan noin 63 milj. euroa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät
- 6(7) Asiakirjat Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille - Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma (COM(2016) 581) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR Joanna Tikkanen, puh. +358 29 55 3009, joanna.tikkanen@vm.fi VM/KVR Anne af Ursin, puh. +358 29 55 30058, anne.af.ursin@vm.fi VM/BO Vesa Kulmala, puh. +358 29 553 0548, vesa.kulmala@vm.fi UM/KEO-10 Silja Nurkkala, puh. p. +358 50 410 1151, silja.nurkkala@formin.fi UM/KEO-10 Johanna Rasimus, puh. +358 29 535 1767, johanna.rasimus@formin.fi UM/KEO-50 Nina Kataja, puh. +358 29 53 51785, nina.kataja@formin.fi UM/ALI-30 Pirjo Virtanen, puh. +358 29 53 50541, pirjo.virtanen@formin.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1472, EU/2016/1477, EU/2016/1481, EU/2016/1475 Liitteet Viite
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi