Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta 10 snt/kg ka säilörehun hinnassa on 5 snt/maitolitra 1
Keskimääräinen säilörehun tuotantokustannus yleiskustannus 44 2 % pelto ja ojitus 351 20 % kylvö 29 2 % lannoitus 188 11 % kasvinsuojelu 11 1 % rakennukset 169 9 % muut muuttuvat 452 25 % koneet 368 21 % työ 155 9 % Säilörehun tuotantokustannus koko maa Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015 2
senttiä/kuiva-ainekilo 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kustannukset keskimäärin Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturi-tiloilla Säilörehun tuotantokustannukset senttiä/kg ka Pienin tuotantokustannus Suurin tuotantokustannus Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust. Säilörehun tuotantokustannukset euroa/ha Tuotantokustannus yhteensä euroa/ha 1000 1830 2496 Kylvösiemen-, lannoite- ja kasvinsuojeluainekustannukset sekä ja muut muuttuvat 145 676 978 2012 Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset euroa/ha 629 334 1134 Työkustannus e/ha 165 187 174 Pelto- ja ojituskustannus euroa/ha 360 334 210 Tuotantokustannust en keskiarvo 0 500 1000 1500 2000 2500 Euroa/ha 3
Urakoinnin käyttö senttiä/kuiva-ainekilo 35 30 25 20 15 10 5 0 Säilörehun tuotantokustannukset NurmiArtturitiloilla Käytetään urakointia Ei käytetä urakointia Yleiskustannukset Työkustannus Rakennukset Pelto ja ojitus Koneet Muuttuvat kust. konekustannus e/ha 800 700 600 500 400 300 200 100 Urakointi ja konekustannukset konekustannus e/ha 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Senttiä / kg ka 0 TILAT TILAT. joilla rehunkorjuu omana työnä joilla rehunkorjuu urakointina konekustannus e/ha senttiä/kg ka 0,0 4
Hehtaarisadolla merkittävä vaikutus tuotantokustannukseen senttiä/kg ka 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Säilörehun tuotantokustannus y = -0,0023x + 42,124 R² = 0,3011 0 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 satotaso, kg ka/ha Hyvä sato vähentää pellon tarvetta Satotasot vaihtelivat tilojen välillä 4 000 kg:sta 10 000 kg:aan hehtaarilta Sama rehumäärä pienemmältä pinta-alalta säästää työtä viljelyssä ja korjuussa Urakoitsijallekin maksetaan enemmän todellisesta korjuutyöstä kuin tiellä ajosta, kun satotaso on suurempi. Mahdollisuus lisätä lehmämäärää ja maidontuotantoa litraa/ha 5
Säilörehun sulavuus ja tuotantokustannus 720 29,0 Säilörehun sulavuus d-arvo 700 680 660 640 620 600 27,8 25,6 26,8 26,4 26,6 26,9 23,8 Säilörehun tuotantokustannus senntiä/kg ka 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 23,0 22,0 580 alle 640 641-659 660-679 680 - Keskiarvo 671 min. 621 max. 701 Säilörehun sulavuus g/kg ka d-arvo 21,0 Säilörehun sulavuus g/kg ka d-arvo Säilörehun kokonaistuotantokustannus snt/kg ka 6
Enemmän maitoa samalla pinta-alalla Meijerimaidon määrä säilörehuhehtaaria kohden 16000 54 14000 13586 53 Meijerimaitoa litraa/ha säilörehua 12000 10000 8000 6000 4000 9198 10911 52 51 50 49 48 47 Säilörehun osuus % kuiva-aineesta 2000 46 0 4000-5999 6000-6999 8000-9100 Säilörehusato kg ka/ha 45 Meijerimaitoa litraa/säilörehuhehtaari Säilörehun osuus % kuiva-aineesta ruokinnassa Säilörehun tuotantokustannuksen osuus maidontuotantokustannuksissa Keskimäärin 18,6 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 12,7 25,5 senttiä/meijerimaitolitra Kokonaiskustannus ruokintakustannuksissa 1,7 4,9 euroa/lehmä/päivä Pienimmän ja suurimman kustannuksen erotus Noin 50 000 euroa 40 50 lehmän karjassa noin 130 000 euroa 110 120 lehmän karjassa vuodessa Muuttuvat kustannukset keskim. 6,2 senttiä meijerimaitolitraa kohti Tilakohtainen vaihtelu 2,5 12 senttiä/meijerimaitolitra 7
Yhteenveto Säilörehun kilpailukykyinen hinta hyvälaatuinen rehu kohtuullisen sulava rehu hyvä satotaso harkitut koneostot urakoinnin kilpailutus Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Säilörehusadot vaihtelivat suuresti tilojen välillä ja varsinkin eri lohkojen välillä. Satoihin vaikuttivat pellon vesitalous, viljavuus ja ravinnetilanne. Parhaat sadot tuotettiin tiheillä ja puhtailla kasvustoilla, joilla oli tarpeen mukaan tehty täydennyskylvö ja rikkakasvien torjunta Korjuuajan oikea ajoitus vaikutti satoon Kolmen korjuun taktiikalla päästiin yli 10 000 kg/ha kuiva-ainesatoihin lohkoittain tarkasteltuna 8
Yhteenveto Taloudellinen rehuntuotanto ja ruokinta Kymmenen senttiä säilörehun hinnassa oli kustannuksissa 5 senttiä maitolitraa kohden Säilörehun sulavuuden laskua voi kompensoida väkirehumäärän nostolla väkirehujen hinta vaikuttaa taloudellisuuteen Nurmien satopotentiaali käyttöön Satotason nosto tehostaa viljelyyn käytettävien panosten hyödyntämistä Sama sato pienemmältä alalta Vähemmän aikaa ja polttoainetta Yli jäävälle alalle muuta tuottoa Suurempi sato samalta alalta Vähemmän ostorehuja Enemmän eläimiä 9
Hyvä sato edellyttää pellolta hyvää kasvukuntoa Peltojen kasvukunto vaihtelee Viljelytoimiin laitettavat panokset menevät hukkaan jos pellolla ei ole edellytyksiä hyvään satoon Joko kunnostaminen Vesitalous kuntoon - ojitus ph liian matala - kalkitus Ravinnetasapaino ravinnepuutosten korjaaminen Tai muuhun käyttöön Vesitalousongemat Puutteellinen ojitus Pinnan muotoilu Tiivistymät 10
Kiitos 11