MUNKINNIITTY. Asemakaavojen muutos. Asemakaavan muutoksen selostus. Kaavan nimi

Asemakaavan muutoksen selostus Kunta Kaavan nimi Kirkkonummi MUNKINNIITTY Asemakaavojen muutos Munkinmäen itäosan asemakaavanmuutos koskee kortteleita 207 ja 215 sekä katualueita. Kirkkolaakson asemakaavanmuutos koskee katu- ja rautatiealueita. Laatija Elli Maalismaa, arkkitehti SAFA, Optiplan Oy Vireille tulo Kuulutus 12.10.2011 Käsittelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhdyskuntatekniikan lautakunta 22.9.2011 Asemakaavaehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta 12.6.2014, kunnanhallitus 23.6.2014 Hyväksymiskäsittely Yhdyskuntatekniikan lautakunta 10.12.2014, kunnanhallitus 12.1.2015, 1.6.2015, kunnanvaltuusto xx.x.2015 Hankenumero 10308 Piirustus Asemakaava, nro 3210 Havainnekuva, nro 3211

1. PERUSTIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Munkinniityn asemakaavaksi nimetty kaavahanke sijaitsee Kirkkonummen liikealueella matkakeskuksen lähituntumassa. Kaavamuutosalue sijaitsee Kirkkonummentien itäpuolella rantaradan ja Länsiväylän (kantatie 51) välisellä alueella. Kaavamuutosalueeseen kuuluu Kirkkonummentien eteläisin osa sekä osa rautatiealuetta. Alla olevasta kartasta ilmenee kaavamuutosalueen sijainti. Kuva 1. Kaavamuutosalueella sijaitsee Prisma-tavaratalo ja Teboilin huoltamo. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Kauppakeskus Kirsikka ja eteläpuolella Länsiväylä (kantatie 51) eritasoliittymineen. 1.2 Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on Prisman tavaratalon täydennysrakentaminen sekä taajamakuvan, katuverkon toimivuuden ja kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen. 2

1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen sijainti... 2 1.2 Kaavamuutoksen nimi ja tarkoitus... 2 1.3 Selostuksen sisällysluettelo... 3 2. TIIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavanmuutos... 7 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen... 8 3. LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.2 Suunnittelutilanne...15 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET...20 4.1 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen...20 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö...21 4.3 Asemakaavan tavoitteet...21 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...29 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...30 5.3 Aluevaraukset...30 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset...33 5.5 Ympäristön häiriötekijät...40 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset...41 5.7 Nimistö...41 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS...41 6.1 Kaavan toteuttamista ohjaavat suunnitelmat...41 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...42 3

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Kaavaselostuksen liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Asemakaavaehdotuksen kartta 3. Kaavamerkinnät ja määräykset 4. Asemakaavan havainnekuva (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 2014) 5. Hypermarket, rakentamisen vaiheistus (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 2014) 6. Hypermarket, piha-alueen asemapiirros (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 2014) 7. Hypermarket, pysäköintikannet ja leikkaukset (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 2014) 8. Hypermarket, julkisivu Länsiväylälle (kantatie 51, Innovarch Oy 2014 ) 9. Hypermarket, mallinnuskuvia (Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy 2014) 10. Ote Liikennelaskennasta ja liikenteen toimivuustarkasteluista (Sito Oy 2012) 11. Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Sito Oy 2014) 12. Kirkkonummentien risteys ja ylikulkusilta, alustava pääpiirustus (Sito Oy 2014) 13. Korttelin 207 pihajärjestelyt (Innovarch 2015) ajouratarkastelu (Sito Oy 2015) Kaavatyön aikana tehdyt selvitykset Munkinniitty, Munkinmäen itäosan ja Kirkkolaakson asemakaavojen muutos, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2011 Munkinniitty, Liikennelaskenta ja katuverkon toimivuustarkastelu (Sito Oy 2012) Radan ylitys- ja alituspaikkojen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi (Sito Oy ja Optiplan 2012) Munkinniitty, Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma (Sito Oy 2014) Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Sito Oy 2014) Kirkkonummentien yleissuunnitelma (Sito Oy 2014) 4

2. TIIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Suunnittelualueen merkittävin maanomistaja, Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag (30.6.2011 asti Osuuskunta Varuboden, jatkossa Varuboden-Osla) jätti kuntaan vuonna 2009 anomuksen asemakaavan muuttamisesta omien kiinteistöyhtiöittensä kautta (Kiinteistö Oy Kirkkonummen Prisma ja Kiinteistö Oy Kirkkonummen Leija). Perusteena oli alueen kaupallinen ja taajamakuvallinen kehittäminen. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Leija teki esityksen tontille tulevan liiketalon ns. tornirakennusoikeuden maksimoinnista. Sopimus Munkinniityn asemakaavoituksen käynnistämisestä hyväksyttiin kunnanhallituksessa 27.6.2011 ( 231). MRL 63 :n mukainen Munkinniityn osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 22.9.2011. Saavuttaessa kuntakeskuksen liikealueelle Helsingin ja Upinniemen suunnista, katse keskittyy ensimmäisenä Länsiväylän (kantatie 51) äärellä sijaitsevaan hypermarkettiin (Prisma-tavaratalo). Siksi keskeisenä kaavatyön sisältönä oli uudisrakentaminen taajamakuvaa ja kevyen liikenteen yhteyksiä parantamalla. Kaavamuutoksen lähtökohtina olivat myös Estlink-kaapelin ja Jolkbyn joen säilyminen paikallaan. Suunnittelun aikana tehtiin liikennelaskenta ja katuverkon toimivuustarkastelut, hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma sekä radan ylitys- ja alitusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi. Liikenneviraston kanssa tutkittiin Kirkkonummen keskustan ja Tolsan välisen kevyen liikenteen reitin sijoittaminen rautatiealueen pohjoispuolelle. Kevyen liikenteen vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutusten arviointi olivat yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 23.5.2012 ( 40). Lautakunta päätti, että kaavamuutosta valmistellaan Kirkkolaakson alueen ja hypermarketin alueella rautatiealueen alittavan kevyen liikenneyhteyden sisältävän vaihtoehdon mukaisesti. Asemakaavaehdotuksen laadinnan aikana kuitenkin todettiin, että rautatien alittavan yhteys on sekä kustannuksiltaan että teknisesti erittäin haastava ja käytännössä lähes mahdoton toteuttaa mm. Estlink-kaapelin takia. Tämän johdosta kunta päätti laatia suunnitelman, jossa kevyen liikenteen järjestelyt rautatien molemmilla puolilla kytketään uudistettavaan rautatiesiltaan. Vuoden 2013 aikana Kirkkonummen kunta teetti Sito Oy:llä Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelman, joka valmistui alkuvuonna 2014. Suunnitelmassa esitettiin mm. katujen mitoitus, joukkoliikenteen pysäkit, kevyen liikenteen yhteydet, katuliittymät ja ajoyhteydet Teboilin tontille. Kirkkonummentien silta suunniteltiin siten, että siihen liittyvät sekä kävelijöiden että myös pyöräilijöiden yhteystarpeita palvelevat hissit ja portaat mahdollistaen kulkuyhteydet liikenteellisesti haastavassa paikassa rautatien molemmilla puolilla. Edellä esitetyt järjestelyt korvaavat liian kalliiksi osoittautunutta rautatiealueen alikulkua, jonka toteuttamisesta luovuttiin kokonaan. Suunnitelmassa on mahdollista osoittaa pysäköintilaitos rautatien eteläpuolella siltakannen alle. Kyseinen laitos voidaan osoittaa vireillä olevan Munkinmäenpuiston asemakaavan käyttöön. Kaavaratkaisussa otettiin huomioon rantaradan lisäraidetarpeet vuonna 2009 tehdyn selvityksen (Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä, Ratahallintokeskus ja Sito Oy 2009) mukaisesti. Kau- 5

punkiradan toteuttaminen edellyttää kahta uutta lisäraidetta, minkä takia Munkinmäentie joudutaan siirtämään sijansa verran etelämmäksi. Katuverkon toimivuustarkastelussa ilmeni, että Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteykseen tarvitaan kiertoliittymä viimeistään vuonna 2018 (Munkinniitty, Liikennelaskenta ja katuverkon toimivuustarkastelu, Sito Oy 2012). Munkinmäentien siirtämisen ja kiertoliittymän tilavarauksen takia korttelien 207 ja 215 maankäyttöä jouduttiin arvioimaan uudelleen, mikä näkyy myös kaavaratkaisussa. Kirkkonummen kunta ja Liikennevirasto sopivat myös, että Kirkkolaakson puolella jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie (pp) voidaan sijoittaa virkistysalueen ja radan väliin ottamalla hieman tilaa rautatiealueen puolelta. Rautatien pohjoispuoleisen alueen maankäyttö kevytliikenneyhteyksineen ratkaistaan Juhlakallion asemakaavassa. Radan kevyen liikenteen alikulkuvarauksesta luopumisen seurauksena kaavamuutosaluetta supistettiin Kirkkolaakson puolelta Liikenneviraston kanssa sovittuun rautatiealuerajaan. Tämä helpottaa tulevissa asemakaavoissa kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä Kirkkonummen keskustan, Heikkilän ja Tolsan suuntiin. Korttelin 215 Jolkbyn joen itäpuoliselle osalle osoitettiin Munkinniitynpolku-niminen Tolsaan johtava ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Yhdyskuntatekniikan lautakunta 12.6.2014 ( 45) / kunnanhallitus 23.6.2014 ( 268) päätti asettaa Munkinniityn asemakaavojen muutosehdotuksen nähtäville ja pyytää tarvittavat lausunnot. Päätöksessä edellytettiin, että kaavan hulevesien käsittelymääräyksillä ei saanut vaarantaa nykyisten rakennusten kosteusteknistä toimivuutta eikä asettaa kohtuuttomia vaatimuksia hulevesien käsittelylle. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä tuli kunnan ja kaavoitusaloitteen tekijän kesken olla hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Pyydetyistä 26 lausunnosta saatiin 15 lausuntoa, joiden pohjalta Munkinmäentien kääntöpaikan paikkaa tarkistettiin ja kaavakarttaan lisättiin kevyen liikenteen raitin nimi. Nähtävillä oloaikana 8.9. 10.102014 ei jätetty muistutuksia. Kunnanhallituksen päätöksessä esitetyt hulevesien käsittelymääräykset eivät edellytä erityisratkaisuja, joten ne eivät aiheuta Kiinteistö Oy Kirkkonummen Prismalle (Varuboden- Osla) tavallista kohtuuttomampia toteuttamisvaatimuksia. Jolkbynjoen viereen on osoitettu ohjeellinen alueelliselle hulevesien järjestämiselle varattu alueen osa (hule). Yhdyskuntatekniikan lautakunnan 10.12.2014 ( 77) / kunnanhallituksen 12.1.2015 ( 6) kokouksen jälkeen tutkittiin korttelin 207 huoltoaseman (Teboil) pihan liikenteellistä toimivuutta ja pysäköintipaikkojen sijoittumista siten, että nykyiset autopaikat voidaan säilyttää. Tarkastelun tuloksena huoltoaseman tontin pohjoisrajaa siirrettiin 0,5 m pohjoiseen. Korttelialueelle sijoitettavan mainospylvään lisäksi sallittiin toinen mainospylväs katualueelle ja istuttamismääräys poistettiin. Kaavamuutosalueeseen liitettiin pieni pala voimassa olevan asemakaavan mukaista maantien aluetta (LT). Kaavateknisellä tarkistuksella ei ole vaikutusta Länsiväylän nykyiseen eritasoliittymään. Varuboden-Oslan konsultteina toimivat Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy (maankäyttö ja rakennussuunnittelu), Sito Oy (liikenne, hulevedet) ja Optiplan Oy (kaavoitus). 6

2.2 Asemakaavanmuutos Munkinniityn asemakaavahake on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Nykyinen vähittäiskaupan suuryksikkö (Prisma-tavaratalo) sijaitsee Kirkkonummen kuntakeskuksessa, Kirkkonummen matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä ja Länsiväylän (kantatie 51) varrella. Kaavamuutos mahdollistaa uusien liiketilojen, polttoaineen jakeluaseman ja autopesulan rakentamisen olemassa olevan hypermarketin yhteyteen. Uudisrakentamisella syntyy Kirkkonummen sisääntulokohtaan paikka, joka luo mielikuvaa keskustaan saapumisesta. Kirkkonummentien äärellä sijaitseva huoltoasema (Teboil) säilyy paikallaan. Liikennejärjestelyillä alue liitetään entistä tiiviimmin Kirkkonummen keskustan kaupunkirakenteen ja liikekeskustan osaksi. Munkinniityn asemakaavan korttelialueiden yhteen laskettu kerrosala on liki 20 000 k-m 2, josta liikerakentamisen osuus on noin 19 000 k-m 2 ja huoltoaseman osuus lähes 1000 k-m 2. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kokonaisrakennusoikeus ei muutu. Hypermarketkortteli 215 sekä voimassa olevan asemakaavan mukainen suojaviheralue (EV) ja rakentamaton Munkinmäentien itäosa merkittiin liikerakennusten korttelialueeksi (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Liikerakennuksen laajennusosien rakennusalat on merkitty nykyisen pääoven itäpuolelle ja Länsiväylän (kantatie 51) puoleiselle korttelialueen osalle. Liiketiloja varten rakennetaan yhteensä noin tuhat pysäköintipaikkaa, jotka sijoittuvat Jolkbyn joen molemmin puolin maantasoon, suuryksikön katolle ja uudisosan päälle kahteen kerrokseen. Pysäköintialueita jäsennetään istuttamalla. Rakennusten ja piha-alueiden toteuttamisen laatua varmistetaan kaavamääräyksin ja rakentamistapaohjeella. Korttelin 215 Jolkbyn joen itäpuolelle radan viereen on osoitettu Tolsaan johtava ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Korttelin 207 käyttötarkoitus on muutettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta huoltoaseman korttelialueeksi (LH). Kohteen sopivuus toimistotyyppiselle rakentamiselle ei ollut toimiva. Siksi voimassa olevan asemakaavan mukaisesta toimistorakentamisesta on luovuttu. Toimistorakennuksen rakennusoikeus (2 400 k-m 2 ) on siirretty hypermarketin (Prisma-tavaratalo) yhteyteen. Paadistenkaaren ja Munkinmäentien puoleiselta reunalta huoltoaseman tontti hieman pienenee, mutta vastaavasti laajenee Kirkkonummentien suuntaan. Ajoyhteydet tontille täyttävät käyttäjän vaatimukset. Rautatiealuetta (LR) laajennetaan nykyisen Munkinmäentien paikalle, mikä mahdollistaa kaupunkiradan rakentamisen. Kohdassa 2.1 kerrotun mukaisesti rautatiealueen pohjoisreunaa on hieman supistettu, jotta tulevissa asemakaavoissa radan pohjoispuolelle mahtuu Tolsaan johtava kevyen liikenteen yhteys. Kirkkonummentien rautatiesillan kohdalle rautatiealueelle on merkitty eritasoristeys (e). Rautatiesilta on mahdollista toteuttaa laaditun suunnitelman (Kirkkonummentien yleissuunnitelma, Sito Oy 2014) mukaan niin, että se jatkuu Teboilin tontin kohdalla Munkinmäentien eteläpuolelle. Tällöin sillan alle voidaan toteuttaa pysäköintilaitos kaavakartan maanalaisen pysäköintipaikan alueelle (ma-p). Sillan alle mahtuu noin sata pysäköintipaikkaa maantasoon. Jos sillan alle tulevat pysäköintipaikat sijoitetaan kaksitasoiseen pysäköintilaitokseen, määrä nousee 150-200 autopaikkaan. Sillan alle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen saa sijoittaa lähialueen korttelien autopaikkoja. 7

Kirkkonummentien eteläinen osa muuttuu Munkinniityn asemakaavassa liikennealueesta katualueeksi Kirkkolaakson asemakaavan periaatteen mukaisesti. Munkinmäentie on siirretty raidevarausten takia nykyiseltä paikaltaan uuteen paikkaan. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteysalue mahdollistaa tarvittavan kiertoliittymän toteuttamisen. Munkinmäentien kääntöpaikka sijoittuu Jolkbyn joen itäreunalle. Länsiväylän (kantatie 51) eritasoliittymän kohdalla kaavamuutosalueeseen on liitetty pieni pala voimassa olevan asemakaavan mukaista maantien aluetta (LT) Suunnittelualueen toteuduttua Munkinniityn asemakaava-alueelle syntyy arviolta noin 30-50 uutta työpaikkaa eli lopputilanteessa yhteensä noin 140-160 työpaikkaa. Suunnittelualueen laajuus on noin 11,3 hehtaaria. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Varuboden-Osla aloittaa polttoaineen jakeluaseman ja pesukadun rakentamisen Kiinteistö Oy Kirkkonummen Prisman tontilla, kun kaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi. Asemakaavan mahdollistamat liiketilat rakennetaan vaiheittain polttoaineen jakeluaseman ja pesukadun jatkeeksi yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Lukuun ottamatta jakeluasemaa ja pesukatua ennen muiden liiketilojen käyttöottoa tulee tehdä katuverkossa liikenneolosuhteiden parantamistoimenpiteitä. Se tarkoittaa mm. kiertoliittymän toteuttamista Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteykseen sekä Munkinmäentien jatkamista uudelle hypermarketin pysäköintialueelle rantaradan ja Länsiväylän (kantatien 51) välisellä alueella. Munkinniityn asemakaavan muiden hankkeiden toteuttaminen liittyy kaavamuutoksen rautatie- ja katualuevarauksiin. Osa liikennejärjestelyjen toteuttamisaikatauluista riippuu Liikenneviraston ja Kirkkonummen kunnan tulevista päätöksistä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Kirkkonummen liikealueen eteläosan kehittyvää kaupallista aluetta. Kirkkonummi rakentaa vetovoimaista ja viihtyisää keskustaa, joka tarjoaa monipuolisia palveluja, vireää toimintaa ja elämyksiä. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät ja kehittyvät. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemarakenteessa erottuu Jolkbyn joen laakso, joka on osin peltoa, osin rakentuvaa keskustaa ja Kirkkolaakson puistoaluetta. Idässä jokilaaksoa rajaavat Heikkilän korkeat avokalliot. Lännessä puiston reunalle rakentuu kerrostaloalue, jolloin Kirkkonummentien hallitsevuus maisemassa pienenee. Kirkkolaaksonpuiston pitkät näkymät katkeavat rantarataan. 8

Liikennemaisemassa nykyinen hypermarket (Prisma-tavaratalo) näkyy yhtenä Kirkkonummen maamerkkinä Länsiväylälle (kantatie 51). Hypermarket ja huoltoasema (Teboil) ovat rautatiesillan takia Kirkkonummentietä, kuntakeskuksen pääväylää matalammalla, joten autosta vilahtaa laaja näkymä kaavamuutosalueelle. Länsiväylältä ja junasta katsottuna tavaratalo erottuu maisemassa, joten rakennuksella on iso vaikutus ympäristöönsä. Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta. Luonnonolot Munkinniityn asemakaava-alue sijaitsee Jolkbyn joen laaksossa, jota ympäröivät korkeat kalliomäet. Korkein kalliolaki, Dagerberget sijaitsee välittömästi suunnittelualueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen maaperä on vanhaa merenpohjaa. Maaperä on kauttaaltaan savea, jonka vedenimeyttämiskyky on heikko. Kaavamuutosalueella joen paikkaa on siirretty aikaisemmin kahdesti. Alueelta ei ole löytynyt suojelullisesti merkittäviä kasveja. Kaavamuutosalueen itäosa on niittyä. Puustoa, koivuja, haapoja ja pajuja on vain vähän radan varressa. Viimeisimmän Jolkbyn joen siirron yhteydessä on ollut käytössä joitakin vanhoja pohjatutkimuksia ja niiden lisäksi tehtiin uusia täydentäviä tutkimuksia. Tutkimukset ovat sisältäneet paino-, heijari- ja siipikairauksia sekä näytteenottoja. Laaksossa savikerroksen paksuus vaihtelee 11-15 metriin. Savikerroksen yläosassa on noin 1,5 m paksuinen kuivakuorikerros. Saven vesipitoisuus vaihtelee välillä w = 80-120 %. Savikerroksen alapuolella on siltti- /hiekkakerros. Pohjamaa on routivaa. 9

Kirkkonummen tulvaselvityksessä on tarkasteltu Jolkbyn joen tulvakorkeuksia kerran 20 vuodessa, kerran 100 vuodessa ja kerran 1 000 vuodessa toistuvissa tulvatilanteissa. Selvityksessä tulvavedenkorkeudet on määritelty virtausmallin avulla. Alimmat rakentamiskorkeudet jokiuomassa on laskettu ympäristöhallinnon suositusten mukaisesti. Alin rakentamiskorkeus on määritelty lisäämällä kerran 50 vuodessa toistuvaan tulvakorkeuteen harkinnanvarainen lisäkorkeus 0.3 1.0 m. Kerran 50 vuodessa toistuviin joen ylimpiin tulvakorkeuksiin (HW 1/50) on lisätty harkinnanvarainen lisäkorkeus (+ 1.0 m). Laskennoissa ei ole otettu huomioon jääpatojen vaikutusta vedenkorkeuksiin. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue on Kirkkonummen liikealueen eteläreunaa, jonne sijoittuu vähittäiskaupan suuryksiköitä ja jossa asioidaan pääosin autolla. Sen tuleva rakentaminen on luonteeltaan keskustan eteläosan täydennysrakentamista ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Taajamarakenne- ja kuva Liikenneväylät erottavat kaavamuutosalueen irralleen muusta taajamarakenteesta. Kaavamuutosalue on tärkeä Kirkkonummen sisääntulokohta ja muodostaa ensimmäisen mielikuvan Kirkkonummen keskustasta. Matkakeskus/pysäköintitalo, Kauppakeskus Kirsikka, sen viereen rakentuvat viisikerroksiset asuinkerrostalot ja Prisma-tavaratalo pysäköintikenttineen ovat Kirkkonummentien varren suurimittakaavaista aluetta. Kokonaisuus on kontrastinen herkän Kirkkolaakson jokimaiseman kanssa. Kerrostalojen vastaparina taas ovat Heikkilän korkeat kalliot. Hypermarket (Prisma-tavaratalo) on rakennettu automarketiksi, joka kääntää selkänsä Länsiväylälle (kantatie 51) ja Kirkkonummentielle päin. Sisääntulo avautuu pysäköintialueelle, joka on päänäkymä rantaradan suuntaan. Kuva 3. Ajoyhteys Paadistenkaarelta Prisman katolle. Kuva 4. Näkymä Jolkbyn joen yli Prismalle. Väestön rakenne ja kehitys Kirkkonummi kasvaa voimakkaasti. Vuoden 2014 alussa oli noin 38 000 asukasta ja vuoden 2030 ennuste on 55 000-60 000 asukasta. Kunta varautuu myös edellä kuvattua suurempaan kasvuun. Kuntakeskuksen lähivaikutusalueelle on tulossa yhteensä yli 3 000 uutta asukasta. Kirkkonummen väestössä korostuu lapsiperheiden määrä. Väestön ikäjakaumassa alle 20-vuotiaiden ja 30-40-vuotiaiden osuudet 10

ovat suuria. Myös eläkkeelle jäävien suurten ikäluokkien määrä on merkittävä, ja se kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Kaavamuutosalueella ei ole asumista. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kirkkonummen kuntakeskus tarjoaa monipuoliset julkiset palvelut. Visiona on uusiutuva, yli 50 000 asukasta palveleva kuntakeskus, joka on kaupallisesti monipuolinen sekä tyydyttää asukkaiden palvelujen ja kaupan perustarpeet. Pääosa Kirkkonummen työpaikoista on Länsiväylän (kantatie 51) vyöhykkeellä keskustan, Jorvaksen ja Masalan alueilla. Kaavamuutosalueella on toinen kunnan suurista vähittäiskaupan yksiköistä, Prisman hypermarket sekä myös Teboilin huoltoasema. Sen vastaparina radan pohjoispuolella on Kauppakeskus Kirsikka, jossa toimii liikealueen toinen hypermarket (Citymarket). Entrecon Oy:n 2001 laatiman kaupallisen selvityksen mukaan Prismatavaratalo on osaltaan estänyt kunnan ostovoiman siirtymistä pääkaupunkiseudun suurmyymälöihin ja kauppakeskuksiin. Prismassa ja siihen liittyvissä liikkeissä on yhteensä noin 100 työntekijää. Teboilin huoltoasema työllistää kymmenkunta henkilöä. Virkistys Suunnittelualueen lähialueella merkittävimmät virkistysalueet ovat Kirkkolaaksonpuisto ja Kirkkonummen urheilupuisto. Myös vireillä oleva kuntakeskuksen uudistaminen on tärkeä ihmisten viihtymisen ja virkistymisen kannalta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaavamuutosalueelle saavutaan pääosin autolla. Hypermarkettiin (Prisma-tavaratalo) liikennöidään Kirkkonummentieltä Munkinmäentien sekä Paadistenkaaren ja Luostarinrinteen kautta. Liikenteen sujuvuusongelmia on nykyisin ajoittain Helsingin suunnasta tulevan Länsiväylän (kantatie 51) rampin ja Kirkkonummentien tasoliittymässä. Uudenmaan ELY-keskus on laatinut parantamissuunnitelman vuodelle 2011 Kirkkonummen eritasoliittymän parantamisesta. Suunnitelmassa eritasoliittymää parannettaisiin varustamalla se liikennevaloin. Kirkkonummentien suuntaisliittymien takia ajoneuvoliikennöinti Munkinmäentien sekä Paadistenkaaren ja Luostarinrinteen kautta hypermarketin korttelille ja takaisin on jonkin verran monimutkaista. Muutoksia Kirkkonummentien suuntaisliittymiin ei ole odotettavissa, koska Kirkkonummentie tulee jatkossa muuttumaan 2+2 -kaistaiseksi kaduksi. Kaavamuutosalueelta radan yli perinteiseen liikekeskustaan ja kauppakeskus Kirsikkaan pääsee tällä hetkellä vain Kirkkonummentien kautta. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa on osoitettu rautatien alittava katuyhteys nykyisen rautatiesillan länsipuolelle sekä sille johtava ns. liikealueen kehäyhteys, joka toteutettaneen ennen rautatiesillan uusimista. Radan ylittävä silta uusitaan viimeistään, kun rantaradan lisäraiteet toteutetaan. Kirkkonummentien kapasiteetti on lähestulkoon täysimääräisesti käytössä jo nykyisin. Kirkkonummentien välityskykyä tulee lähivuosina nostaa Länsiväylän (kantatien 51) ja Haagantien välisellä osuudella. Mikäli liikennemäärien kasvu jatkuu ennusteiden mukaisesti, koko yhteysväli tulee parantaa 2+2 -kaistaiseksi viimeistään 2025 mennessä. Tässä yhteydessä Kirkkonummentien 11

molemmin puolin rakennetaan jalankulku- ja pyörätiet. (Kirkkonummentien yleissuunnitelma 2014, Sito Oy). Vuoden 2002 liikenneverkkosuunnitelman ja vuoden 2006 tarkentavien liikennelaskentojen perusteella Munkinmäentien liikennemäärä oli noin 2 400 ajon./vrk. Vuoden 2012 Munkinmäentien keskivuorokausiliikenne Kirkkonummentien kohdalla on 6 500 ajon./vrk. Vuoden 2030 keskivuorokausiliikenteen ennuste on 11 500 ajon./vrk (Kirkkonummentien yleissuunnitelma 2014, Sito Oy). Liikennemäärien kasvu Munkinmäentiellä sisältää oletukset Munkinniityn maankäytön (Hypermarket/Prisma laajennus noin 2 000 ajon/vrk tai 290 ajon/huipputunti.) toteutumisen lisäksi myös Kirkkonummen aseman itäisen alikulkuyhteyden toteutumisesta sekä muuta yleistä liikenteen kasvua katuverkon osalta noin 1 % vuosittain. Munkinniityn kaavatyössä maankäytön muutoksen aiheuttama liikenteen kasvu sekä liikenteen toimivuus on otettu huomioon sekä Kirkkonummentien yleissuunnitelmassa (2014) että Kirkkonummen eritasoliittymän parantamisen suunnittelussa (kesken 2014). Sito Oy on vastannut näissä kaikissa eri suunnitelmissa liikennemäärien ennusteista sekä toimivuustarkasteluista. Liikenteelliset toimivuusanalyysit on tehty simulointiohjelmistoa (Synchro/SimTraffic) apuna käyttäen (kuvat 1-2). Toimivuustarkastelujen perusteella on esitetty tarvittavat toimenpiteet, jotta liikenteellinen toimivuus ennustetilanteessa suunnitellun maankäytön toteuduttua on vähintään tyydyttävä. Ennustetilanteen toimivuustarkasteluissa ja liikenteen simuloinneissa oletettiin Kirkkonummentie parannetuksi 2+2 - kaistaiseksi kaduksi. Kirkkonummen eritasoliittymän liikenteellisessä selvityksessä (2014/Sito) on puolestaan oletettu Munkinniityn maankäytön kasvun sisältyvän selvityksessä käytettyyn kasvukertoimeen (2 % vuodessa), ja liikenteelliset ratkaisut on oletettu yhteneviksi eritasoliittymän osalta. Munkinmäentie toimii nykyisin radan eteläpuolisen kaupallisen ja teollisen alueen kokoojakatuna. Kadun itäosa yhdessä Paadistenkaaren kanssa toimii osana Kirkkonummentien liittymäaluetta, josta on ajoyhteys nykyiseen hypermarkettiin (Prisma-tavaratalo). Munkinmäentien liikennemäärä kasvaa rantaradan eteläpuolisen alueen uuden maankäytön myötä. Munkinmäentien välityskyky tulee riittämään 1+1 -kaistaisena katuna, vaikka nykyliikenne kaksin- tai kolminkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä. Lisäkapasiteettia saadaan itäosassa uudesta Munkinmäentien ja Paadistenkaaren kiertoliittymästä. Myös Munkinmäen ja Luostarinrinteen risteykseen on rakennettava kiertoliittymä. Joukkoliikenne Matkakeskus, jossa sijaitsevat juna- ja linja-autoasema sekä taksitolppa, on kävelymatkan päässä. Kirkkonummen keskustasta lähtee päivittäin noin 90 lähijunavuoroa ja noin 95 linja-autovuoroa. Matkakeskuksessa pysähtyy myös suuri osa Turun kaukojunaliikenteestä. Kaavamuutosalueen lähin bussipysäkki on Munkinmäentiellä. Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä tehdyn liikenteellisen ja ratateknisen selvityksen mukaan (Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo - Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä, Ratahallintokeskus ja Sito Oy 2009) lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää kahta uutta lisäraidetta nykyisen radan eteläpuolelle. 12

Kuva 5. Liikenteen toimivuustarkastelut, jonopituudet iltahuipputunti 2030. Kuva 6. Liikenteen toimivuustarkastelut, ajoneuvokohtaiset viivytykset (palvelutaso) iltahuipputunti 2030. Kevyen liikenteen yhteydet Kirkkonummen kevyen liikenteen verkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaan Kirkkonummen kevyen liikenteen verkosto rakentuu pääosin ajoneuvoliikenteen väylien varaan toteutettaviin reitteihin. Kuntakeskusta ympäröiville asuinalueille ulottuu säteittäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä, mutta ne eivät ole riittäviä eivätkä yhdisty asuinalueiden väliseksi verkostoksi. 13

Kaavamuutosalueella asiointi kävellen tai pyörällä on hankalaa, koska liittyminen kevyen liikenteen verkostoon on monimutkaista ja puutteellista. Tällä hetkellä hypermarketista (Prisma-tavaratalo) ei ole sujuvia kevyen liikenteen yhteyksiä rantaradan pohjoispuolen voimakkaasti kehittyvälle alueelle, minkä takia rataa ylitetään vaarallisesti. Kevyen liikenteen yhteys on vain Kirkkonummentien länsipuolella, mikä taas aiheuttaa vaarallisia ajoradan ylityksiä hypermarketin kohdalla. Matkakeskuksesta saapujille on vain Munkinmäentien kävely-yhteys asematunnelia pitkin. Pyöräilyreitti kulkee Kirkkonummentien alitse Munkinmäentielle ja sieltä edelleen hypermarketille. Maankäyttö Rantaradan lisäraidevarauksista tehdyn selvityksen (Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä, Ratahallintokeskus ja Sito Oy 2009) mukaan rautatiealueelle on mitoitettava kaksi lisäraidetta kaupunkiradalle. Voimassa olevan asemakaavan mukaista radan alitusta Kirkkolaaksosta hypermarketille (Prisma-tavaratalo) ei ole toteutettu. Radan eteläpuolella Munkinmäentie päättyy hypermarketille. Vuonna 2002 oletettiin, että rantaradan eteläpuolelle toteutetaan rinnakkaistie Tolsan suuntaan. Yhteydestä on luovuttu kantatien 51 moottoritiesuunnittelun yhteydessä. Munkinmäentie liittyy sekä Paadistenkaaren että Luostarinrinteen kautta Kirkkonummentiehen. Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n suunnitteleman Varuboden Prisma-hypermarketin ensimmäinen vaihe rakennettiin vuonna 1999. Marketin vieressä samalla tontilla sijaitsi myös Teboilin huoltoasema, mutta huoltoasematoiminta siirrettiin kortteliin 207 hypermarketin laajentumissuunnitelmien takia 2000-luvun alulla. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) laajennus otettiin käyttöön vuonna 2005. Liikerakennus on kaksikerroksinen ja sen laajuus on yhteensä 13 008 k-m 2. Liiketiloilla on yhteensä 789 pysäköintipaikkaa, joista noin puolet eli 325 autopaikkaa on hypermarketin (Prismatavaratalo) katolla. Katolle johtaa kaksi ajoramppia. Huolto tapahtuu Länsiväylän (kantatie 51) puoleisella tontin osalla. Pysäköintialueen reunalla on Jolkbyn joki, jonka itäpuoli on niittyä. Nykyinen Teboilin huoltoasema otettiin käyttöön vuonna 2004. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille Kirkkonummentien viereen voidaan rakentaa nelikerroksinen toimistotalo. Sen toteuttaminen ennen Kirkkonummentien sillan uusimista on kuitenkin vaikeaa. Tekninen huolto Alue sijaitsee yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä. Alueen läpi kulkee Kantvikin alueen vesijohto, viemäri ja Estlink-voimansiirtokaapeli, jonka mahdollinen siirtäminenon kustannuksiltaan merkittävä. Suunnittelualueen länsiosassa on rakennettua hulevesiviemäriä noin 500 metriä. Hulevesiputket purkavat Jolkbyn jokeen. Olevat hulevesiputket (315 M) on rakennettu vuonna 2003. Korttelin 215 pysäköintialueelle ei ole rakennettua kuivatusta, vaan hulevedet valuvat pintavaluntana puroon. 14

Ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalue on Länsiväylän (kantatie 51), Kirkkonummentien ja Munkinmäentien sekä raideliikenteen melualuetta. Heikkilän osayleiskaavan meluselvityksessä kaavamuutosalue sijaitsee pääosin 60 db:n melualueella vuonna 2030. Kaavamuutosalueella rautatiemelua lähimpänä rataa on 60 db ja kantatien 51 reunalla 45 db. Korttelin 215 pysäköintialueella rataliikenne aiheuttaa 50-55 db:n melun. Raideliikenteen tärinäselvityksen mittausselvitysten mukaan (Raideliikenteen tärinäselvitys, Kirkkonummen keskusta, Kirkkolaakson asemakaava-alue sekä Heikkilän ja Tolsan alue, Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen seurakuntayhtymä, Sito Oy 2007) Kirkkolaakson asemakaava-alueella suositusten mukainen värähtelyluokka C ei ylity mitatuissa pisteissä. Uusille rakennuksille suositellaan vähintään 30 m etäisyyttä uloimmasta raiteesta. Liikehuoneistolle ei sovelleta värähtelylle annettuja arvoja, joten rakentaminen 30 metrin etäisyydelle radasta on hyväksyttävää. Sosiaalinen ympäristö Kirkkonummen kuntakeskus on monipuolista palvelujen, kaupan ja asumisen aluetta, jota kehitetään edelleen viihtyisäksi ja korkeatasoiseksi liikekeskustaksi. Myös julkisen ulkotilan laatuun ja yhteisiin paikkoihin panostetaan. Suunnittelualue kaupallisine palveluineen on tärkeä sosiaalisesti monipuolisen toimintaympäristön kehittämisessä. Katso tiedot myös kohdasta 3.1.3 Väestön rakenne ja kehitys Kirkkonummella. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Alueen suurimmat maanomistajat ovat Kiinteistö Oy Kirkkonummen Prisma (Varuboden-Osla), Kiinteistöyhtiö Kirkkonummen Tornikiinteistö Oy (Kiinteistö Oy Kirkkonummen Leija ja Kiinteistö Oy Kirkkonummen Tähti), Suomen valtio, Liikenneviraston rautatieosasto ja Kirkkonummen kunta. Lisäksi Kirkkonummentien eteläisintä osaa hallinnoi Uudenmaan ELY-keskus (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Muu osa suunnittelualueella olevasta Kirkkonummentiestä on kunnan omistuksessa, kuten myös osa asemakaavoitetuista katualueista. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden (tullut voimaan v. 2009) mukaan toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. 15

Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (ympäristöministeriö vahvistanut v. 2006), jossa kaavamuutosalue on varattu keskusta- ja taajamatoiminnoille. Maakuntakaavaan on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittävä Vanha Rantatie, joka on osa historiallista Kuninkaantietä. Lisäksi huomioon otettavia asioita ovat maakunnallinen viheryhteystarve ja maanalainen voimajohto. Valtakunnallisesti merkittävistä liikenneyhteyksistä Länsiväylä (kantatie 51) sijoittuu kaavamuutosalueen eteläpuolelle sekä Helsingin ja Turun välinen rantarata kaavamuutosalueelle. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan keväällä 2013. Parhaillaan se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vaihemaakuntakaavan merkinnät eivät koske suunnittelualuetta. Kuva 7. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä, joka koskee Kirkkonummen keskivyöhykettä. Kartan punainen neliö symboloi keskustatoimistojen kohdemerkintää. Neliöt sijaitsevat kuntakeskuksessa ja Masalassa. Kirkkonummen yleiskaava 2020 Kirkkonummen yleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2000. Yleiskaavassa kaavamuutosalueen maankäyttö on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C), suojaviheraluetta (EV), rautatiealuetta (LR) sekä tiealuetta. Yleiskaavaan on merkitty Länsiväylän moottoritie (kantatie 51) ja rantarata. Munkinniityn asemakaava on yleiskaavan mukainen. Alueen suunnittelussa noudatetaan Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavaa. 16

Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava Maankäytön suunnittelun lähtökohtana on Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava (lainvoimainen v. 2010). Kuntakeskuksen osayleiskaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C), rautatiealuetta (LR) ja suojaviheraluetta (EV). Pääulkoilureitti ja sähkönsiirtoyhteys (Estlink) johtavat Kirkkolaaksosta Peuramaan suuntaan. Rautatien alitse on osoitettu alikulkuyhteys hypermarketin (Prisma-tavaratalo) alueelta sen pohjoispuoleisille Kirkkolaakson ja Heikkilän alueille. Rautatiealueen lisäksi osayleiskaavaan on merkitty keskeiset taajaman pääliikenneväylät. Heikkilän osayleiskaava sijaitsee välittömästi suunnittelualueen pohjoispuolella ja siihen kuuluu mm. rautatiealuetta. Kuva 8. Ote Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavasta, josta ilmenee mm. rautatien alittava läntinen ajoyhteys. Toteuduttuaan alikulkuyhteys helpottaa Kirkkonummentien ruuhkaisuutta, mutta 2020-luvulla on nykyinen rautatiesilta korvattava nelikaistaisella sillalla. Asemakaavat Munkinniityn asemakaava sisältää rautatiealueen kaavamuutosalueen pohjoispuolella olevasta Kirkkolaakson asemakaavasta (lainvoimainen v. 2007). Rautatien eteläpuolella muutosalueeseen kuuluu Munkinmäen itäosan asemakaava (lainvoimainen v. 2003). Suunnittelualueen länsipuolella on voimassa Kirkkonummen asemanseudun 3. vaiheen asemakaava (lainvoimainen v. 2010), joka mahdollistaa mm. uuden kaupan suuryksikön sijoittamisen Lukkarinrinteen äärelle. Munkinmäen itäosan asemakaavassa nykyinen huoltoasemakortteli (Teboil) on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jonne saa rakentaa kaksikerroksisen ja 900 k-m 2 :n suuruisen huoltoaseman sekä enintään nelikerroksisen ja 17

2 400 k-m 2 :n suuruisen toimistorakennuksen Kirkkonummentien varteen. Tonttiliittymät tulevat Munkinmäentieltä ja Paadistenkaarelta. Kirkkonummentien viereen on merkitty korttelialueelta jalankululle varattu alueen osa. Hypermarketin tontti (Prisma-tavaratalo) on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Suurin sallittu kerrosluku on kolme ja se sijoittuu Kirkkonummentien varteen, mutta tätä osaa ei ole toteutettu. Liikerakennus on pääosin kaksikerroksinen. Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 16 500 k-m 2. Paadistenkaarelta on suuntaisliittymä rakennusalalle. Muutoin alueelle saavutaan Munkinmäentieltä. Alueelle on merkitty Kantvikin alueen vesijohto. Myös Jolkbyn joen paikka istutusalueineen sijoittuu KM-alueen itäreunaan, josta alkaa suojaviheralue (EV). Suojaviheralueelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Kuva 9. Kirkkolaakson asemakaava, jossa on osoitettu mm. varaus rautatien alittavalle kevyen liikenteen yhteydelle. 18

Rautatiealueelle (LR) ja Munkinmäentien katualueelle on merkitty Kirkkolaakson asemakaavassa osoitettu alikulkuyhteys, joka johtaa Munkinmäen itäosan asemakaavan EV -alueelle. Kirkkonummentie on Munkinmäen itäosan asemakaavassa liikennealuetta (LYS), mutta Kirkkolaakson asemakaavassa se on katualuetta. Kirkkolaakson asemakaavassa on mm. rautatiealueen alikululle johtava polkupyöräilylle ja jalankululle varattu alueen osa (pp). Kuva 10. Munkinmäen itäosan asemakaava (muutos ja laajennus). Rakennusjärjestys Kirkkonummen rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.6.2006 ja tullut voimaan kuulutuksen jälkeen 17.9.2008. Pohjakartta Munkinniityn asemakaavan pohjakartta täyttää maamittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueelle ei ole määrätty rakennuskieltoa. Muut suunnitelmat Suunnittelualuetta koskevat mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Prisma, Kirkkonummi, Laajennushankkeen kaupalliset vaikutukset (Entrecon Oy 2001) Munkinmäen itäosan asemakaavan muutos ja laajennus, ympäristövaikutusselvitys (LT-konsultit Oy 2002) Heikkilän osayleiskaava. Meluselvitys, ennuste 2030 (LT konsultit Oy 2002) 19

Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelma, yleissuunnitelma (WSP 2006) Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelma, laatukäsikirja (WSP 2006) Raideliikenteen tärinäselvitys, Kirkkonummen keskusta, Kirkkolaakson asemakaava-alue sekä Heikkilän ja Tolsan alue (Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen seurakuntayhtymä, Sito Oy 2007) Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä (Ratahallintokeskus ja Sito Oy 2009) Asemanseudun katujen ja pysäköintialueiden yleissuunnitelma, Kirkkonummi (Sito Oy 2009) Kirkkonummen tulvaselvitys, Jolkbyn joki (Pöyry Environment Oy 2009) Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelma (Linea Konsultit Oy, kv 2010) Toimistotalo Leijan viitesuunnitelma (Optiplan Oy 2010) Kantatie 51 Kirkkonummi - Kivenlahti STY (Destia 2010) Rantaradan meluselvitys Kirkkonummen kuntakeskuksessa, Nykytilanne (Sito Oy 2013) Kt 51 Kirkkonummentien eritasoliittymän liikenteellinen selvitys (Sito Oy 2013) Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Sito Oy 2014) Kirkkonummentien länsipuolella on käynnistynyt kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2013 vanhan asemakaavan uusiminen. Hanke on nimetty Munkinmäenpuiston asemakaavaksi, jonka tavoitteet on tarkistettu vuonna 2014 päivitetyssä hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutokseen liittyy mm. vanhan kartanorakennuksen alueen maankäytön uudistaminen sekä liikennejärjestelyjä. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen Suunnittelualueen merkittävin maanomistaja, Varuboden-Osla (30.6.2011 asti Osuuskunta Varuboden) toimitti kuntaan vuonna 2009 anomuksen asemakaavan muuttamisesta omien kiinteistöyhtiöittensä osalta (Kiinteistö Oy Kirkkonummen Prisma ja Kiinteistö Oy Kirkkonummen Leija). Perusteena oli alueen kaupallinen ja taajamakuvallinen kehittäminen. Anomuksessa haetaan asemakaavanmuutosta, joka mahdollistaisi polttonesteiden myynnin (jakelukatos) sekä korttelin itäpuolisen EV-alueen muuttamisen liikerakentamisen korttelialueeksi (liike-, toimisto- ja myymälätiloja, huoltamo- ja ravintolamahdollisuus). Kiinteistö Oy Kirkkonummen Leija oli tehnyt esityksen tontille tulevan liiketalon ns. tornirakennusoikeuden maksimoinnista. Vähittäiskaupan suuryksikkö (Prisma-tavaratalo) on tällä hetkellä osin irrallaan kuntakeskuksen kevyen liikenteen verkostosta eikä liity rautatien estevaikutuksen takia toiminnallisesti eikä kaupunkikuvallisesti keskustaan. Onnistuneella lisärakentamisella ja liikenneverkoston selkeyttämisellä on mahdollista parantaa yhdyskuntarakennetta, liikenne- ja kulkuyhteyksiä sekä kaupunkikuvaa. 20

Sopimus Munkinniityn asemakaavoituksen käynnistämisestä hyväksyttiin kunnanhallituksessa 27.6.2011 ( 231). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on ilmoitettu osalliset, joita ovat mm. suunnittelualueen maanomistajat, kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät sekä lähialueen asukkaat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu osallisille. Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 12.10.2011 kunnan ilmoituslehdissä ja kunnan internet-kotisivuilla sekä lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma osallisille. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosta on valmisteltu yhteistyössä Osuuskauppa Varuboden-Oslan ja konsulttien sekä Liikenneviraston, Uudenmaan Ely-keskuksen ja Kirkkonummen kunnan asiantuntijoiden kanssa. MRL 63 :n mukaisen Munkinniityn asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 22.9.2011. MRL 62 :n mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavaratkaisun vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asukastilaisuus pidettiin 23.9.2014. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Viranomaisia ja julkisia yhteisöjä on tiedotettu kaavoituksen käynnistämisestä lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Viranomaistahoja on tiedotettu erikseen suunnittelun etenemisestä. Kaavoituksen edetessä pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualueen kaavamuutoksella on laaja vaikutus koko kuntakeskukseen: hypermarket (Prisma-tavaratalo) ja uusi liikerakentaminen houkuttelevat suuria asiakasvirtoja alueelle, jolloin hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Samaan aikaan Kirkkonummen kuntakeskuksen liikealueen rakentaminen etenee ja kaava-aluetta ympäröivien alueiden asukasmäärän ennustetaan kasvavan verraten nopeasti. Tämän takia etenkin kevyen liikenteen yhteyksiä kaavamuutosalueelle on parannettava. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on vahvistaa Kirkkonummen keskustaa monipuolisena kaupan alueena. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti on erityisen tärkeää parantaa kävely- ja pyöräily-yhteyksiä alueelle sekä edistää niiden jatkuvuutta. Kaavamuutoksella tulee mahdollistaa kahden lisäraiteen sekä kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen radan ylitse tai alitse. 21

Kaupunkikuvallisena päätavoitteena on suunnittelualueen taajamakuvan parantaminen, koska Helsingin ja Upinniementien suunnalta saavuttaessa alue on ensimmäinen maamerkki ja mielikuva Kirkkonummen keskustasta. Myös näkymät junasta ovat tärkeitä. Kirkkonummen kunnan tavoitteita ovat mm. seuraavat asiat: Länsiväylän (kantatie 51) varren näkymää parannetaan yhtenäisellä rakentamisella, minkä takia mm. polttoaineen jakeluasema ja autopesula integroidaan muihin rakennuksiin. Hyvän taajamakuvan syntyminen ja rakentamisen korkea laatutaso varmistetaan laatimalla rakentamistapa- ja lähiympäristöohje, joka liitetään mm. laadittavaan maankäyttösopimukseen. Liikennejärjestelyillä selkeytetään saapumista kaavamuutosalueelle ja parannetaan liikkumisturvallisuutta hypermarketin alueella. Luodaan turvalliset kevyen liikenteen yhteydet Kirkkolaaksosta radan eteläpuoliselle kaupan alueelle. Jolkbyn joki säilytetään paikallaan. Lähtökohtaisesti myös Estlink-kaapelin tulee säilyä koskemattomana. Lisäksi kunnan tavoitteena on liikealueen suunnasta, Kirkkolaaksosta ja Heikkilästä, tulevien kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus rautatien alituksen/ylityksen kautta suunnittelualueen läpi Länsiväylän (kantatie 51) yli rakennettavaa siltaa pitkin Peuramaan urheilualueelle. Tästä tavoitteesta luovuttiin mm. Länsiväylän eteläpuolen hankalien maasto-olosuhteiden takia.. Varuboden-Oslan tavoitteena on kehittää nykyisen Prisma-tavaratalon palveluja: kaavamuutoksella mahdollistetaan polttoaineiden jakeluaseman ja autopesulan sekä uusien liiketilojen toteuttaminen. Suunnittelun alkuvaiheessa Kiinteistö Oy Kirkkonummen Leija halusi ns. tornirakennusoikeuden säilyvän korttelissa 207. Tästä tavoitteesta myöhemmin luovuttiin. Katso kohta 4.4.1. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavamuutosprosessin aikana tutkittiin kaavamuutosalueen liittymistä ympäröivään taajamarakenteeseen. Laadituissa maankäyttöluonnos ja kevyen liikenteen yhteysvaihtoehdoissa selvitettiin em. asiaa. Suunnitteluun kuului ympäröivän katuverkon suunnittelu ja radan lisäraidetarpeet, jotka vaikuttivat koko suunnittelualueen maankäyttöön. Suunnittelu aloitettiin toukokuussa 2011. Syksyn 2011 ensimmäisessä suunnittelukokouksessa (21.9.2011) oli esillä neljä luonnosvaihtoehtoa vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) laajentamiselle. Kahdessa vaihtoehdossa liikerakentaminen sijoittui suuryksikön itäsivulle ja uutena rakennuksena suojaviheralueelle. Polttoaineen jakeluasema toimi liikerakennuksen vastaparina. Tällöin uudisrakennus näkyy maamerkkinä Länsiväylältä (kantatie 51) länteen ajettaessa. Ratkaisun variaatioita pidettiin taajamakuvan kannalta toimivina. Vaihtoehtona esitettiin myös, että kaupan suuryksikköä laajennetaan sen itäsivulle ja tontin eteläreunalle. Polttoaineen jakeluasema oli mahdollista integroida laajennusosaan. Rakennuksilla muodostui luonteva taajaman reuna Länsiväylän (kantatie 22

51) varteen ja pysäköintiä voitiin siirtää suojaviheralueelle. Asiointi on helpompaa nykyisen hypermarketin (Prisma-tavaratalo) viereisissä liikkeissä kuin erillään olevassa liikerakennuksessa. Edellä kuvattuun vaihtoehtoon palattiin suunnittelussa myöhemmin keväällä 2012. Syksyn 2011 suunnittelukokouksessa esiteltiin kaavamuutosalueen kaikki rakennukset. Tällöin uuden liikerakennuksen ilmettä ja toiminnallisuutta pidettiin hyvänä. Kuva 11. Laajennus ja uusi liike erillään, Innovarch Oy 21.9.2011. Kuva 12. Laajennus Prisman vieressä, Innovarch Oy 21.9.2011. Kuva 13. Havainnekuva, Innovarch Oy 2.11.2011. 23

Kuva 14. Näkymä Länsiväylältä: Uusi liikerakennus oikealla, Innovarch Oy 27.10.2011. Liikenneviraston kanssa pidetyssä kokouksessa 22.11.2011 sovittiin, että Sito tutkii Tolsan ja Kirkkolaakson välisen kevyen liikenteen reitin vaatiman tilavarauksen (n. 4-6 m jyrkän kallion kupeessa) radan pohjoispuolella. Syksyllä 2011 tutkittiin myös kevyen liikenteen yhteyksien parantamista keskustan ja Heikkilän suuntaan. Vuoden 2011 lopulla suunnittelijat esittelivät suunnittelukokouksessa kolme vaihtoehtoa (VE 1, VE 2 ja VE 3): VE 1 ja VE 2 sisälsivät radan ylitykset kahteen paikkaan. VE:n 1 ylitys sijoittui vähittäiskaupan suuryksikön nykyisen puutarhamyymälän kohdalle ja sen toinen pää asuinkerrostalojen pysäköintialueelle. VE:n 2 ylitys sijoittui Estlink-kaapelin itäpuolelle. Jalankulkusilta jouduttaisiin rakentamaan kolmannen kerroksen tasolle eli noin kahdeksan metrin korkeuteen, jossa silta näyttää helposti irralliselta ja maisemaa hallitsevalta. Vaihtoehdot sisälsivät hissin ja portaiden rakentamisen. VE:n 3 radan alitus sijoittui Jolkbyn joen itäpuolelle. Vaihtoehdon ongelmana olivat korkeusasemat, jolloin esteettömyys vaatii noin 80 m pitkän rampin. Jokea jouduttaisiin putkittamaan noin sata metriä, minkä lisäksi pitäisi rakentaa vedenpitävä betonikaukalo. Vaihtoehto oli myös toiminnallisesti ja teknisesti hankala. Suunnittelukokouksessa (14.12.2011) päätettiin, että Optiplan Oy kokoaa vaihtoehdoista ympäristövaikutusten arvioinnin. Liikennelaskenta ja katuverkon toimivuustarkastelut valmistuivat joulukuussa 2011. Selvityksen mukaan Munkinmäentien ja Paadistenkaaren kiertoliittymä olisi toteutettava vuonna 2015, viimeistään vuonna 2018. Samaan kokoukseen oli tutkittu myös Tolsaan johtavan kevyen liikenteen raitin sijoittamista rautatien pohjoispuolelle poikkileikkausten avulla. Selvityksen perusteella Liikennevirasto ja kunta sopivat, että raitti voidaan sijoittaa kallion ja radan väliin rautatiealuetta kaventamalla. Ratkaisuun kuuluu suoja-aita ja ojan mahdollinen putkittaminen. Tehdyn tarkastelun perusteella laadittiin tarkennettu ehdotus uudesta rautatiealueen rajauksesta. Alkuvuonna 2012 laadittiin radan ylitys- ja alituspaikkojen vaihtoehdoista ympäristövaikutusten arviointi. Sito Oy laati radan ylityksestä ja kahdesta alitusvaihtoehdosta suuntaa antavan kustannusarvion. Ylikulku kahdella porrastornilla ja hisseillä maksoi 1,2 M. Ennusteen mukaan alikulku maksoi 1,8-2,0 M. Yhdyskuntatekniikan 24

lautakunta käsitteli asiaa 23.5.2012 ja päätti, että suunnittelua jatketaan radan alittavan vaihtoehdon mukaisesti. Kuva 15. Kevyen liikenteen radan ylitys- ja alituspaikat, Optiplan Oy ja Sito Oy 2012. Keväällä 2012 tutkittiin kahden lisäraiteen edellyttämää Munkinmäentien siirtoa ja sen vaikutuksia kaavamuutosalueen maankäyttöön. Tällöin selvisi, että uuden kadun paikan ja kiertoliittymän takia korttelialueiden rajat muuttuvat: Huoltoasema voi menettää pysäköintipaikkoja ja Prisma-tavaratalo nykyisen puutarhamyymälänsä. Lisäksi ajoyhteys Teboilin tontille on järjestettävissä vain Munkinmäentieltä. Leijatoimistorakennukselle ei myöskään jäisi riittävästi tilaa. Tämän johdosta Varuboden- Osla oli valmis siirtämään pääosan Leijan rakennusoikeudesta Prisman tontille. Suunnittelussa oli mahdollista hyödyntää myös muutettavan asemakaavan suojaviheraluetta (EV). Varuboden-Oslalla ei kuitenkaan ollut tälle alueelle sopivaa hanketta eikä rakentamistarvetta. Liikenneviraston kanssa pidettiin kokous kesäkuussa 2012 (6.6.2012). Kunnan edustajat olivat valtuuttaneet konsulttitahot neuvottelemaan kunnan puolesta. Laadittua Munkinmäentien siirtosuunnitelman periaateratkaisua pidettiin hyvänä. Kokouksessa sovittiin lisäksi, että tutkitaan kevyen liikenteen alikulun siirtäminen suunniteltua hieman idemmäksi ja sille johtavan rampin sijoittaminen olemassa olevan asemakaavan EV-alueen kautta Munkinmäentielle ja Prismalle. Samassa kokouksessa sovittiin, että rautatienalueen pohjoispuolista rajaa voidaan siirtää lähemmäs raiteita, jotta rautatien varteen voidaan toteuttaa kevytliikenneyhteys kuntakeskuksesta Tolsan asemanseudulle. Munkinmäenpuistoon ja sen lähialueelle oli syksyllä 2012 tekeillä diplomityö, jossa tutkittiin alueen maankäyttöä ja mahdollista korkean rakentamisen sijoittamista metsäiselle mäelle. Leija-toimistorakennus oli tämän kokonaisuuden osa. 25

Kesän 2012 aikana tutkittiin Leija-toimistotalon rakennusoikeuden siirtoa Prismatavaratalon alueelle siten, että taajamakuvalliset vaatimukset saataisiin kuntoon. Samalla päätettiin laatia kaavahankkeen vaiheistuskuva, jossa on mukana myös katuverkon tarkistus. Tältä pohjalta laadittu maankäyttösuunnitelma esiteltiin suunnittelukokouksessa 14.9.2012. Se hyväksyttiin vähäisin tarkistuksin kaavaehdotuksen pohjaksi. Johtopäätökseksi tuli myös seuraava: Leija-toimistotalon rakennusoikeuden siirtyessä muualle, voidaan Kirkkonummentien katualue palauttaa sen alkuperäiseen laajuuteensa. Syksyn toiseen suunnittelukokoukseen (12.10.2012) oli kutsuttu Teboilin edustajat, koska liikenneratkaisut vaikuttivat huoltoasemakorttelin käyttöön. Kokouksessa todettiin vallitseva tilanne, jonka mukaan huoltoaseman toiminta perustuu kahteen tonttiliittymään. Samaan aikaan Kirkkonummen kunta oli käynnistämässä suunnitteluhanketta rautatiesillan liikennekapasiteetin lisäämisestä sekä uuden rautatiesillan ja Kirkkonummentien tilatarpeesta. Hanke määrittää huoltoaseman tontin länsireunan tarkan paikan. Kokouksessa sovittiin jatkosuunnittelusta seuraavaa: Tutkitaan kiertoliittymän siirtäminen aiemmin suunnitellusta itään päin siten, että huoltoasema menettää esitettyä vähemmän maata katualueeksi. Kiertoliittymän siirtäminen edellyttää myös Prisman olemassa olevan puutarhamyymälän purkua, mikä kunnan mielestä on muutenkin parempi vaihtoehto verrattuna toimimattomiin liikennejärjestelyihin huoltoaseman osalta. Lisäksi selvitetään, voidaanko huoltoasematoiminnan edellyttämille säiliöautoille sallia liittymä Paadistenkaarelta siirtämällä kiertoliittymää laadittua suunnitelmaa kauemmaksi. Samalla tarkistetaan, mahtuuko säiliöauto ajamaan tontilta Munkinmäentielle. Vuoden 2013 aikana Kirkkonummen kunta teetti Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelman (Sito Oy 2014), joka sisältää mm. katujen mitoituksen, joukkoliikenteen pysäkit, kevyen liikenteen yhteydet ja katuliittymät sekä Kirkkonummentien sillan yhteyteen tulevat hissit ja portaat. Hissit korvaavat osaltaan liian kallista rautatiealueen alikulkua, josta luovuttiin kokonaan. Vaikka Munkinmäentien ja Paadistenkaaren kiertoliittymä vei tilaa muutettavan asemakaavan kortteleista 207 ja 215, Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelman mukaan Teboilin tonttia oli kuitenkin mahdollista laajentaa Kirkkonummentien suuntaan ja saada toimivat ajoyhteydet huoltoasematoiminnan edellyttämällä tavalla. Hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma valmistuivat vuoden 2013 alussa (Sito Oy 2012). Suunnitelmaa päivitettiin kevättalven 2014 aikana. Alikulkuvaihtoehdosta luopumisen seurauksena kunta päätti täydentää kevyen liikenteen yhteyksiä Kirkkonummen keskustan, Heikkilän ja Tolsan suuntiin tulevissa asemakaavoissa. Kaavamuutosaluetta supistettiin Kirkkolaakson puolelta ja kaavamuutosalue rajattiin Liikenneviraston kanssa sovittuun rautatiealueen rajaan. Samalla sovittiin, että korttelin 215 Jolkbyn joen itäpuolelle radan viereen esitetään Tolsaan johtava ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Kaavaehdotuksen pohjaksi valittuun maankäyttösuunnitelmaan päädyttiin eri suunnitelmavaihtoehtoja yhdistellen. Arvioinnissa oli keskeistä, miten uudisrakentaminen 26

parantaa tiemaisemaa ja taajamakuvaa. Liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen yhteyksien kehittämisen arvioinnissa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, että hypermarketalue integroituu ympäristöönsä mahdollisimman onnistuneesti. Myös kaupan suuryksikkötontin maankäytön jäsentymistä tarkasteltiin liiketoiminnan, toimintojen sujumisen, liikkumisturvallisuuden ja vaiheittain toteuttamisen kannalta. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Munkinniityn asemakaavaehdotus oli kunnanhallituksen päätöksen 23.6.2014 ( 268) mukaisesti julkisesti nähtävillä 8.9. - 10.10.2014. Yleisötilaisuus pidettiin 23.9.2014. Kaavamuutoksesta ei ole jätetty mielipiteitä eikä nähtävillä oloaikana muistutuksia. Saatuun lausuntopalautteeseen laadittiin ns. kaavoittajan vastineet, jotka hyväksytään asemakaavan hyväksymiskäsittelyn yhteydessä kunnanhallituksessa. 4.4.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kevyen liikenteen vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutusten arviointi olivat yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 23.5.2012 ( 40). Lautakunta päätti, että kaavamuutosta valmistellaan Kirkkolaakson alueen ja hypermarketin alueella rautatiealueen alittavan kevyen liikenneyhteyden sisältävän vaihtoehdon mukaisesti. Yhdyskuntatekniikan lautakunta 12.6.2014 ( 45) / kunnanhallitus 23.6.2014 ( 268) päätti asettaa Munkinniityn asemakaavojen muutosehdotuksen MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti nähtäville ja pyytää tarvittavat lausunnot. Päätöksessä edellytettiin, että kaavan hulevesien käsittelymääräyksillä ei saanut vaarantaa nykyisten rakennusten kosteusteknistä toimivuutta eikä asettaa kohtuuttomia vaatimuksia hulevesien käsittelylle. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä tuli kunnan ja kaavoitusaloitteen tekijän kesken olla hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Pyydetyistä 26 lausunnosta saatiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Nimistötoimikunnan, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Kirkkonummen yrittäjät ry:n, Vammaisneuvoston, Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY), Uudenmaan liiton, Fortum Power and Heat Oy:n, Fingrid Oyj:n (Estlink), Helsingin seudun liikenteen (HSL), Kirkkonummen kunnan/yhdyskuntatekniikka, Ympäristönsuojelu, Caruna Espoo Oy:n, Kirkkonummen kunnan/rakennusvalvonta, Uudenmaan ELY - keskuksen ja Vanhusneuvoston lausunnot eli yhteensä 15 lausuntoa. Suuressa osassa lausuntoja ei ollut huomautettavaa. Nimistötoimikunta oli päättänyt, että kaava-alueen ohjeelliselle kevyen liikenteen reitille annetaan nimi Munkinniitynpolku Munkängsstigen. Vammaisneuvosto toivoi esteettömyyden lisäksi levähdyspaikkoja. Fingrid Oyj:n lausunto käsitteli Estlink-kaapelin rakentamisrajoitteita sekä kaapelin ja Munkinmäentien sijaintia toisiinsa nähden. Kirkkonummen kunnan lausunnoissa korostui hulevesien käsittely ja kaavamääräysten tulkinta. HSL ja Uudenmaan ELY-keskus kiinnittivät huomiota kaavamuutosalueen liikennevaikutuksiin ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Vanhusneuvosto toivoi bussipysäkkejä kaupan lähelle sekä kävelyteiden selventämistä ennen hissien rakentamista. Nähtävillä oloaikana 8.9. 10.102014 ei jätetty muistutuksia. Kunnanhallituksen päätöksessä esitetyt hulevesien käsittelymääräykset eivät edellytä erityisratkaisuja, joten ne eivät aiheuta Kiinteistö Oy Kirkkonummen Prismalle (Varuboden-Osla) tavallista kohtuuttomampia toteuttamisvaatimuksia. 27

Kaavakarttaa 10.12.2014 on tarkistettu seuraavasti: Kortteliin 215 on osoitettu alueelliselle hulevesien järjestämiselle varattu alueen osa (hule). Ohjeelliselle Tolsaan johtavalle kevyen liikenteen yhteydelle on annettu nimi Munkinniitynpolku Munkängsstigen. Munkinmäentien katualueen rajausta on tarkistettu siten, että sen kääntöpaikka sijoittuu Estlink-kaapelin eteläpuolelle. Kaavamääräyksiin on lisätty vaatimus korttelikohtaisesti laadittavasta ulkomainossuunnitelmasta. Lisäksi kaavakarttaan on tehty muutamia teknisluonteisia tarkistuksia. Asemakaavan muutoksen selostusta on täydennetty kaavaprosessin osalta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tehdyt tarkistukset eivät ole oleellisia eivätkä aiheuta kaavamuutoksen uudelleen nähtäville asettamista. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeeseen on lisätty Vammaisneuvoston toivomia levähdyspaikkoja penkkeineen. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan 10.12.2014 ( 77) / kunnanhallituksen 12.1.2015 ( 6) kokouksen jälkeen tutkittiin korttelin 207 huoltoaseman pihan toimivuutta ajouratarkasteluilla. Samalla selvitettiin, miten nykyiset pysäköintipaikkoja ja istutuksia voidaan säilyttää. Tarkastelun tuloksena huoltoasematontin pohjoisrajaa siirrettiin 0,5 m Munkinmäentien suuntaan, jolloin katualueen välikaista kapenee saman verran. Katso liite 13. Kaavakarttaa 10.12.2015 on tarkistettu seuraavasti: Korttelin 207 ja Munkinmäentien välinen raja on tarkistettu. Kortteliin 207 on sallittua sijoittaa yksi enintään 6 m korkea mainospylväs. Toinen mainospylväs voidaan sijoittaa katualueelle Kirkkonummentien ja Paadistenkaaren liittymään. Istuttamismääräys metrin levyisestä pensasaidasta on poistettu. Länsiväylän (kantatie 51) eritasoliittymän kohdalla kaavamuutosalueeseen on liitetty pieni pala voimassa olevan asemakaavan mukaista maantien aluetta (LT) Asemakaavan muutoksen selostusta on täydennetty kaavaprosessin osalta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tarkistukset eivät ole oleellisia eivätkä aiheuta kaavamuutoksen uudelleen nähtäville asettamista. 28

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 16. Kaavamuutosalueen asemapiirros, Innovarch Oy 2015. 5.1 Kaavamuutoksen rakenne Kortteli 207 muuttuu toimisto- ja liikerakennusten korttelialueesta nykyisen toiminnan mukaiseksi huoltoaseman korttelialueeksi (LH). Voimassa olevan asemakaavan mukainen toimistorakennuksen rakennusala on liitetty sekä Kirkkonummentien katualueeseen että huoltoaseman korttelialueeseen. Toimistorakennuksen rakennusoikeus 2 400 k-m 2 on siirretty kortteliin 215, jossa sijaitsee hypermarket (Prismatavaratalo). Vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) korttelissa 215 liikerakentamisen korttelialue (KM) laajenee voimassa olevan asemakaavan mukaiselle suojaviheralueelle (EV) ja Munkinmäentien rakentamattomalle katualueelle. Täydennysrakentamisella nykyisen hypermarketin yhteyteen ja etenkin Länsiväylän (kantatie 51) varteen syntyy keskustaan johtava uusi maamerkki. Kaavamuutosalueella Kirkkonummentie muuttuu liikennealueesta katualueeksi, johon liittyy uusi rautatiesilta. Katujen varsille on varattu kevyenliikenteen yhteydet, joukkoliikenteen pysäkit, lumitilat sekä radan ylittävältä sillalta hissiyhteydet ja portaat Munkinmäentielle. Munkinmäentie siirtyy nykyiseltä paikaltaan etelään päin raidevarausten takia. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteykseen on varattu tila kiertoliittymää varten. Katso Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Sito Oy 2014), liite 11. Länsiväylän (kantatie 51) eritasoliittymän kohdalla kaavamuutosalueeseen on liitetty pieni pala voimassa olevan asemakaavan mukaista maantien tien aluetta (LT). 29

Rautatiealueen (LR) pohjoisreuna on rajattu siten, että Kirkkonummen keskustan ja Tolsan välinen kevyen liikenteen katu/tie voidaan sijoittaa myöhemmissä asemakaavoissa Kirkkolaakson puolella virkistysalueen ja radan väliin. Vastaavasti radan eteläpuolella rautatiealuetta laajennetaan nykyisen Munkinmäentien paikalle, mikä mahdollistaa kahden lisäraiteen eli kaupunkiradan rakentamisen. Asemakaavan havainnekuva (Innovarch 2014), katso kuva 14 ja kaavaselostuksen liite 4. 5.1.1 Mitoitus Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on 19 800 k-m 2, joka jakautuu seuraavasti: Liikerakennusten korttelialueen (KM) yhteen laskettu kerrosala on 18 900 k-m 2, jolloin korttelialueen liikerakennusoikeus kasvaa 2 400 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 0,32. Huoltoaseman korttelialueen (LH) rakennusoikeus on 900 k-m 2, jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 0,19. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna Munkinniityn asemakaavaalueen yhteen laskettu kerrosala ei muutu. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat seuraavat: Liikerakennusten korttelialue (KM): 1 autopaikka / 40 k-m 2, elintarvikkeiden myymälä 1 autopaikka / 20 k-m 2. Liikerakennusten korttelialueella on yhteensä lopputilanteessa yhteensä 941 autopaikkaa Huoltoaseman korttelialue (LH): 5 autopaikkaa / huoltopaikka, 1 autopaikka / 10 ravitsemustilojen asiakaspaikkaa sekä 1 autopaikka / 1,5 työntekijää. Huoltoaseman korttelialueella on yhteensä 62 autopaikkaa. Sähköautojen latauspisteitä voidaan sijoittaa hypermarketin korttelin 215 kattotasanteen ja maantason pysäköintialueille. Asemakaava-alueelle on suunniteltu 160 polkupyöräpaikkaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Maankäytön kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on varmistettu rakentamisen korkea laatutaso (Katso kohta 5.3.1.). Asemakaavan hyväksymisasiakirjoihin kuuluva lähiympäristö- ja rakentamistapaohje täsmentää rakentamiselle asetettuja laatutavoitteita. 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) Korttelialueelle on osoitettu rakennusalat nykyisille rakennuksille ja niiden laajennukselle. Vähittäiskaupan kaupan suuryksikön kortteliin 215 tulee Länsiväylän (kantatie 51) suuntaiseen rakennusalaan liiketiloja, polttoaineen jakeluasema ja autopesula, jotka yhdistetään toisiinsa katoksella. 30

Kaupan suuryksikköä (Prisma-tavaratalo) täydentävä liikerakentaminen aloitetaan idästä, jolloin autopesula ja jakeluasema liittyvät katoksella uuteen liikerakennukseen. Tällöin korttelialueelle syntyy taajamakuvaa eheyttävä rakennettu reuna. Jakeluaseman yhteyteen on tarkoitus rakentaa kahvila, joka avautuu suurin lasipinnoin Länsiväylälle (kantatie 51) ja piha-alueelle. Katso asemakaavan rakentamisen vaiheistuskuva, julkisivu Länsiväylälle (kantatie 51) ja mallinnuskuvat (Innovarch 2014), kaavaselostuksen liitteet 5, 8 ja 9. Pääosa korttelin uusista liiketiloista rakennetaan viimeisessä vaiheessa nykyisen tavaratalon sisäänkäynnin itäpuolelle kaarevan liikeosan päälle. Prisman kattopysäköinti laajenee kahdella pysäköintitasolla uusien liiketilojen päälle, jolloin hypermarketissa asiointi on helppoa. Viimeisessä rakennusvaiheessa myös nykyinen puutarhamyymälä puretaan ja toiminta siirretään uuteen liikerakennukseen. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) piha-alue on jäsennetty huoltoliikenteelle, pysäköinnille ja istuttamiselle varatuiksi alueen osiksi. Jolkbyn joen varteen jää istutettava alue, jota korostetaan puurivein. Joen viereen on osoitettu ohjeellinen alueelliselle hulevesien järjestämiselle varattu alueen osa (hule). Hypermarketin maantasopysäköintiä (p) on osoitettu Jolkbyn joen molemmille puolille. Korttelialueelle on osoitettu maanalaiset johdot viemärilinjalle ja Kantvikin alueen vesijohdolle. Estlink - kaapelille on sen nykytilanteen mukainen johtolinjavaraus. Eko-piste on osoitettu Jolkbyn joen itäpuoliselle pysäköintialueelle. Jolkbyn joki on merkitty ohjeelliseksi vesialueeksi, joka jatkuu maanalaisena johtona rautatiealueen alitse Kirkkolaaksoon. Havainnekuvasta ilmenee korttelialueelta varatut paikat polkupyöriä ja aurauslumia varten. Munkinmäentien kääntöpaikalta alkava, Tolsaan ja Drusibackenin suuntaan johtava Munkinniitynpolku niminen ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp) sijoittuu Jolkbyn joen itäpuolelle voimassa olevan asemakaavan mukaisen katualuevarauksen suuntaisesti. Kevyelle liikenteelle varatun alueen osan rakentamaton eteläpuoli ja istutettava alueen osa halutaan säilyttää avoimena niittynä, jotta komeat Heikkilän kalliot säilyttävät asemansa maisemassa. Asemakaavassa on osoitettu mahdollisuus toteuttaa kevyen liikenteen yhteys rautatien eteläpuolelle hypermarketin tontin kautta itään päin. Koska kunta toteuttaa kävelyä ja pyöräilyä palvelevan yhteyden rautatien pohjoispuolelle kuntakeskuksesta Tolsaan, kunta ei tule toteuttamaan rautatien eteläpuoleista yhteyttä. Kaavoitusaloitteen tekijä voi toteuttaa sen omalla kustannuksellaan kuitenkin niin, että väylän suunnittelu tehdään yhteistyössä kunnan kanssa. Mikäli väylä rakennetaan, tulee se tehdä kunnan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Tämä merkitsee mm. sitä, että kevyen liikenteen yhteys on päällystettävä ja valaistava. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) huolto- ja lastauspiha sijoittuu erittäin näkyvälle paikalle Länsiväylän (kantatie 51) ja Kirkkonummentien risteyksen äärellä. Huoltoja lastauspiha on asemakaavassa osoitettu maanalaiseksi huoltotilaksi (ma-h). Kirkkonummentieltä voidaan näin rakentaa kävelijöitä ja pyöräilijöitä palveleva kevyen liikenteen yhteys huoltotilan katon kautta hypermarkettiin. Toteutettavalta viherkatolta varataan myös pyöräpysäköintialue. Huolto- ja lastauspihan julkisivut toteutetaan näkyviltä osilta viherseininä. Maanalainen huoltotila rakennetaan yhtä aikaa Länsiväylän eritasoliittymän uusien tie- ja katujärjestelyjen kanssa. Rakentaminen ajoittunee 2020-luvun alkuun. 31

Rakennusten, niin olemassa olevien kuin laajennusosien sekä niihin liittyvien aitojen ja muurien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealuokkaisia. Rakennusten tulee olla pääosin vaaleita. Lasin lisäksi rakennuksissa käytetään kahta eri materiaalia, jotka jäsentävät isoa rakennusta pienempiin osiin. Länsiväylän (kantatie 51) suuntaisen liikerakennuksen räystäslinjan tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa huoltoajoneuvojen ajamisen sen katoksen alitse. Rakennuslupavaiheessa on laadittava korttelikohtainen ulkomainossuunnitelma, millä varmistetaan mainosten ja arkkitehtuurin yhteinen ilme ja soveltuvuus toisiinsa. Asemakaavan hyväksymiskäsittelyssä liitetään kaava-asiakirjoihin lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, josta ilmenee mm. uudisrakentamisen ja piha-alueen käsittelyn arkkitehtoniset periaatteet sekä materiaalit. Huoltoaseman korttelialue (LH) Kaavaratkaisu on tutkittu siten, että se mahdollistaa nykyisen huoltoasematoiminnan jatkumisen. Korttelin 207 aluerajaus muuttuu jonkin verran, koska asemakaava on laadittava mahdollistamaan kaupunkiradan toteutuminen Kirkkonummelle. Kirkkonummentien suuntaan laajennettu korttelialue korvaa pinta-alallisesti Munkinmäentien siirron sekä Paadistenkaaren ja Munkinmäentien kiertoliittymän viemiä tontinosia. Liikennejärjestelyt on suunniteltu siten, että säiliöautot voivat ajaa Paadistenkaarelta huoltoaseman (Teboil) tontille ja edelleen tontilta Munkinmäentielle. Jakeluautot voivat käyttää sekä Munkinmäentien että Paadistenkaaren liittymää. Asiakasliikenteen sisäänajo Munkimäentien suunnasta voidaan johtaa huoltoasemalle myös Paadistenkaarelta. 5.3.2 Muut alueet Rautatiealue (LR) Rautatiealuetta (LR) laajennetaan nykyisen Munkinmäentien paikalle radan eteläpuolella. Tämä mahdollistaa kahden lisäraiteen eli kaupunkiradan rakentamisen. Rautatiealueelle on merkitty Kirkkonummentien tien kohdalle eritasoristeys (e). Rautatiealueen pohjoisreunaa on vähäisesti supistettu siten, että tulevissa asemakaavoissa rautatien pohjoispuolelle voidaan osoittaa Tolsaan johtavaa kevyen liikenteen väylä (pp). Maantien alue (LT) Kaavamuutosalueelle Länsiväylän (kantatie 51) viereen sijoittuu maantien alue (LT). Kaavateknisellä tarkistuksella ei ole vaikutusta Länsiväylän (kantatie 51) nykyiseen eritasoliittymään. Katualueet Kirkkonummentien eteläinen osa on muutettu asemakaavassa liikennealueesta katualueeksi ja mitoitettu tulevien liikennetarpeiden mukaiseksi mm. siten, että Kirkkonummentien sillan molemmilta puolilta pääsee hissillä ja portaita pitkin Munkinmäentielle. Kyseiset hissit palvelevat matkakeskuksen asiakkaita, mutta myös hypermarketeissa (Prisma ja Citymarket) asioivia, ennen muuta kuitenkin suunnittelualu- 32

een hypermarketin asiakkaita. Kirkkonummentien molemmilla puolilla on bussipysäkki, joilta pääsee osittain hankalia kevyen liikenteen yhteyksiä pitkin molemmille hypermarketeille. Asemakaavassa varaudutaan sijoittamaan uudistettavan rautatiesillan alle pysäköintilaitos, joka voidaan toteuttaa kaavakartassa osoitetun maanalaisen pysäköimispaikan (ma-p) alueelle. Laitos palvelisi Munkinmäelle mahdollisesti rakennettavien asuinkerrostalojen asukkaita. Alustavasti pysäköintilaitokseen voitaisiin enimmillään sijoittaa 150-200 autoa. Katso: Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma (Kirkkonummen kunta, Sito Oy 2014), kaavaselostuksen liite 11 ja Kirkkonummentien risteys ja ylikulkusilta (Sito Oy), kaavaselostuksen liite 12. Munkinmäentien paikkaa on tarkistettu ottamalla huomioon Liikenneviraston edellyttämät rantaradan lisäraidetarpeet ja huoltoaseman korttelialueen (LH) toimivuus. Huoltoaseman liittymät ovat Paadistenkaarella ja Munkinmäentiellä, joista Paadistenkaaren liittymä on lähellä kadun nykyistä korkeusasemaa. Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma tarkentuu katu- ja toteutussuunnittelun yhteydessä. Munkinmäentieltä pääsee hypermarketille nykyisten liittymien kohdalta sekä kääntöpaikalta Jolkbyn joen itäpuoliselle pysäköintialueelle. Katualueet tullaan toteuttamaan Kirkkonummen kuntakeskuksen laatu- ja ympäristösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. Jos alueelle ei rakennettaisi mitään, alue säilyisi nykyisessä käytössä. Jos rautatiealue pysyy nykyisen levyisenä, Munkinmäentie säilynee pääpiirteissään paikallaan. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutos eheyttää liikenneratkaisuiltaan yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa Kirkkonummen liikekeskustaa kaupallisena alueena. Uudisrakentaminen täydentää nykyistä taajamarakennetta. Kaavamuutos mahdollistaa eritoten kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) asiakasliikenne edellyttää niin ikään merkittäviä parannuksia katuverkkoon. Nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kaavamuutosalueesta tulee tiiviimpi ja yhtenäisempi kokonaisuus. Kaavamuutoksen toteuttamisen myötä muodostuu Länsiväylää (kantatie 51) rajaavaa rakennetta. Kaavamuutosalue integroituu kaduilla, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksillä nykyistä paremmin Kirkkonummen liikekeskustan osaksi. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) uudisrakentaminen eheyttää taajamakuvaa ja Länsiväylän (kantatie 51) suuntainen laajennusosa toimii myös melusuojana liikealueen ja Juhlakallion suuntaan. 33

Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Uudisrakentamisella liiketilojen määrä kasvaa, mikä edistää uusien palvelujen ja työpaikkojen syntymistä. Yhdellä käynnillä saa entistä useampia asioita hoidettua, mm. ostokset, auton tankkauksen ja pesun. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna toimistotyöpaikat vähenevät. Kaavaratkaisu mahdollistaa huoltoasematoiminnan jatkumisen. Huoltoaseman näkyvyys varmistuu, kun tontille sijoittuvan mainospylvään lisäksi voidaan sijoittaa toinen mainospylväs katualueelle. Keväällä 2014 suunnittelualueella oli noin 110 työpaikkaa. Uusien liiketilojen rakentamisen jälkeen määrä nousee noin 140-160 työpaikkaan. Väestön kehitys kaavamuutosalueella Kaupallisten palvelujen lisääntyminen ja monipuolistaminen edistävät osaltaan Kirkkonummen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Kaavamuutosalueella ei ole asumista. Taajamakuva Kuva 17. Ylhäällä liikerakennuskokonaisuus ja alhaalla Länsiväylälle (kantatie 51) näkyvä julkisivu, Innovarch Oy 2014. Nykytilanteeseen verrattuna kuntakeskuksen taajamakuvallinen edustavuus Länsiväylälle (kantatie 51) ja rantaradalle paranee, kun Länsiväylän varteen rakennetaan uusia liiketiloja. Korttelin polttoaineenjakeluasemaan kytkeytyvä uudisrakentaminen avautuu Länsiväylälle tyylikkäästi isoine lasipintoineen. Heikkilän kalliot näkyvät edelleen myös Länsiväylältä uudisrakentamisesta huolimatta. 34

Korttelin 215 uudisrakentaminen muodostaa myös jäsentynyttä ja rajattua tilaa pysäköintialueen suuntaan, jolloin nykytilanteeseen verrattuna esimerkiksi näkymät junasta paranevat. Julkisivujen aukotuksella ja valaisemisella rakennus näkyy uudella tavalla ympäristöönsä myös yöaikaan. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) itäpuolen alueesta tulee hoidettu, kun sinne rakennetaan pysäköintialue istutuksineen ja huoltotoiminta sijoitetaan rakennukseen Länsiväylän (kantatie 51) puolella. Myös tämä alue luo kuntakeskuksen huoliteltua taajamakuvaa saavuttaessa Helsingin suunnasta. Katurakentamisen yhteydessä radan vierustaa voidaan kehittää laadukkaalla ympäristörakentamisella. Kirkkonummentien uuden rautatiesillan rakentaminen avartaa Munkinmäentien varren näkymiä. Kaavamuutoksen täydennysrakentaminen toteuttaa taajamakuvalliset ja muut laadulliset tavoitteet, mikäli ne toteutetaan Munkinniityn lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeiden mukaan. Kaavamuutoksessa kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat niin ikään rakentamisen ja ympäristön laatua voimassa olevaa asemakaavaa tarkemmin. Maisemallisesti hypermarketin laajentaminen sekä laajojen pysäköinti- ja istutettavien alueiden asemakaavan mukainen toteuttaminen merkitsee sitä, että Länsiväylän (kantatie 51) ja rantaradan välisen alueen ilme muuttuu nykyistä edustavammaksi. Virkistys ja terveys Kaavamuutos edistää terveyden säilymistä, kun jalankulkijan ja pyöräilijän kulkuyhteyksiä täydennetään ja liikkumisturvallisuutta parannetaan. Valaistut ulkotilat ja kevyen liikenteen yhteydet innostavat yhdistämään liikuntaa ja asiointia toisiinsa. Liikenne Koska kaavaratkaisun liikennesuunnittelun lähtökohtina ovat olleet rautatiealueen lisäraidetarpeet kaupunkiradan toteuttamista varten sekä katuverkon ja kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen, kaavamuutos mahdollistaa eri liikennemuotojen kehittämisen pitkälti tulevaisuuteen. Liikenneratkaisut tukevat myös Kirkkonummen keskustan kehittämistä liikenteellisesti nykyistä toimivammaksi. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) huoltoliikenne on tutkittu siten, ettei se risteä liian vaarallisesti asiointiliikenteen ja jalankulun kanssa. Kaavamuutosalueen toteuduttua kaava-alueelle on nykyistä helpompi saapua autolla, joukkoliikenteellä, polkupyörällä ja kävellen. Liikenneratkaisu täydentää ja mahdollistaa tulevaisuudessa hypermarketin (Prisma-tavaratalo) alueen, kuntakeskuksen liikealueen sekä Heikkilän ja Tolsan välisten kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen. Munkinniityn asemakaavan maankäyttö on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kunnan tavoitteiden mukainen. Munkinmäentien ja Paadistenkaaren nykyisen tasoliittymän korvaaminen kiertoliittymällä varmistaa liikenteen toimivuuden hypermarketin (Prisma-tavaratalo) laajennuksen toteuduttua. Katualuevaraukset ja kiertoliittymä aiheuttavat huoltoaseman korttelialueen pihatoimintojen, viemärien ja sadevesikaivojen uudelleen järjestelyä sekä uusien pysäköintipaikkojen rakentamista. 35

Kaavamuutoksen toteuttamisen myötä korttelin 215 pysäköinnistä sekä liikkumisesta jalan tai pyörällä tulee nykyistä selkeämpää ja turvallisempaa. Asemakaavan toteuttamista havainnollistavassa Munkinniityn lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeessa ilmenee toimenpiteet, jotka tähtäävät edellä kuvattuun. Polkupyöräpysäköinti sijoittuu sisäänkäyntien läheisyyteen Munkinmäentiellä sekä tulevaisuudessa myös Kirkkonummentielle, kun kevytliikenneyhteys jatkuu uutta rautatiesiltaa myöten Länsiväylälle (kantatien 51). Korttelin 215 pysäköintialuetta jäsennetään jalankulkuyhteyksin, istuttamalla ja valaisemalla. Autopaikkojen määrän kasvattaminen mahdollistetaan myös vähittäiskaupan suuryksikön katolla, sillä nykyisen kattopysäköintitason laajennusosan yläpuolelle voidaan toteuttaa uusi kerros uudisrakentamisen yhteydessä. Se tarjoaa helpon asioinnin hissin kautta liiketiloihin. Kaavakartassa huoltoaseman (Teboil) tontille on osoitettu liittymien paikat Paadistenkaarelta ja Munkinmäentieltä sekä katualueen rajan osat, joiden kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Katujen toteuttaminen ja korkeusasemat on suunniteltu siten, etteivät ne ole tontille ajon esteenä. Säiliöautot voivat ajaa Paadistenkaarelta huoltoaseman (Teboil) tontille ja edelleen tontilta Munkinmäentielle. Jakeluautot voivat käyttää molempia liittymiä. Asiakasliikenteen sisäänajo Munkinmäentien suunnasta voidaan johtaa myös uuden kiertoliittymän kautta Paadistenkaarelta huoltoasemalle. Onnettomuuksien estämiseksi Paadistenkaaren ja Munkinmäentien viereinen kevyen liikenteen raitti suunnitellaan siten, että polkupyörällä ajo huoltoaseman tontin kautta estyy. Nykytilanteeseen verrattuna uusien katujärjestelyjen takia huoltoasematontti (Teboil) radan ja Paadistenkaaren puolelta hieman pienenee, mutta laajenee samalla Kirkkonummentien suuntaan. Asemakaavaehdotuksen ja katusuunnitelmien toteuttaminen mahdollistavat siten toimivat liikennejärjestelyt tontilla. Nykyiset pysäköintipaikat voidaan säilyttää ja rakentaa uusi pysäköintipaikkarivi (yhteensä 62 ap) Kirkkonummentien suuntaisesti. Katso asemakaavaehdotuksen kartta, asemakaavan havainnekuva (Innovarch Oy 2014) ja Luostarinmäen alueen katujen yleissuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Sito Oy 2014), kaavaselostuksen liitteet 2, 4, 11 ja 13. Tekninen huolto Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) alueen täydennysrakentaminen on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, sillä rakentamisessa voidaan käyttää hyväksi olemassa olevia yhdyskuntatekniikan verkostoja, joskin niitä on parannettava huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Munkinmäentien siirto uudelle paikalle ja uuden kiertoliittymän rakentaminen aiheuttanevat kaapelien ja johtoverkkojen siirtoja uuteen paikkaan. Myös kaavamuutosalueelle sijoittuva Kantvikin alueen vesijohto joudutaan siirtämään korttelissa 215 uuteen paikkaan uuden liikerakentamisen tieltä. Kaavaratkaisu on suunniteltu siten, ettei Estlink-kaapelin linjausta jouduta muuttamaan. Kunnan sekä kaavoitusaloitteen tekijän ja maanomistajien kesken maankäyttösopimuksessa sovitaan mm. liikennejärjestelyjen toteuttamisesta ja katualueiden muutosten aiheuttamista kustannuksista maanomistajille. Liikennemäärät kasvavat merkittävästi hyper-marketin (Prisma-tavaratalo) laajentamisen takia. 36

Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Lisääntyvää liikennettä ja sen aiheuttamaa melua lukuun ottamatta kaavamuutos ei aiheuta ympäristöhäiriöitä alueella. Länsiväylän (kantatie 51), olemassa olevien liikenneväylien ja rantaradan aiheuttama liikennemelu ei merkittävästi kasva. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) yhteyteen toteutettava polttoaineen jakeluasema, autopesula ja sähköautojen latauspisteet toteutetaan rakentamista koskevien määräysten mukaisesti, joten ne eivät aiheuta likaantumista eivätkä palovaaraa. Toteutuessaan hypermarketin täydennysrakentaminen tulee muodostamaan melusuojan Länsiväylän (kantatie 51) liikennemelua vastaan. Siitä hyötyvät mm. Kirkkolaakson ja Juhlakallion asukkaat. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Nykytilanteeseen verrattuna Länsiväylän (kantatie 51) varsi muuttuu rakennetummaksi. Hypermarketin (Prisma-tavaratalo) pysäköintikentät jäävät Länsiväylän rampin kohdalla uuden rakennusmassan taakse. Radan suunnasta katsottuna maisemakuva on jäsentyneempi. Korkeat kalliot säilyttävät asemansa maisemarakenteessa. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna korttelialueilla istuttamisen määrä ei juuri muutu. Kirkkonummentien näkymät säilyvät nykytilanteen mukaisina ja avarina, koska kortteliin 207 ei toteuteta toimistotaloa. Sen rakennusoikeus (2400 k-m 2 ) siirtyy kaavamuutoksessa kaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) korttelialueelle. Luonnonolot Jolkbyn joen itäpuolella luonnonolot eivät kaavan toteutuessa juuri muutu, sillä täydennysrakentaminen sijoittuu asvaltoiduille alueille. Jolkbyn joen itäpuolella rakentamaton heinikkoinen alue muuttuu osin asvaltoiduksi pysäköintialueeksi. Tällä osalla kasvillisuuden ja läpäisevän maanpinnan määrä vähenee nykytilanteeseen verrattuna. Voimassa olevaan asemakaavan verrattuna kasvillisuuden määrä lisääntyy. Nykytilanteeseen verrattuna hulevesien viivyttäminen tontilla antaa mahdollisuuksia Jolkbyn joen luonnon monimuotoisuuden kehittämiselle sekä edesauttaa virtamaan säilyttämistä tasaisena. Nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna joen paikkaa ei muuteta. Katualueiden toteuttaminen mahdollistaa korttelin 207 puuston ja nurmialueiden säilyttämisen. Pienilmasto ja vedet Nykytilanteeseen verrattuna vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) korttelista tulee rajatumpi, jolloin sen piha-alueen tuuliolot paranevat. Jolkbyn joen ja sen reunojen kasvillisuuden pienilmastoa parantava vaikutus säilyy. 37

Pintavalunnan muodostumisen kannalta merkittävimpiä ovat vettä läpäisemättömät pinnat kuten katot ja kestopäällystetyt alueet sekä esimerkiksi asvaltoidut pysäköintialueet. Näiden pintojen määrä tulee muutosten toteutuessa kasvamaan 2,6 hehtaarista noin 3,2 hehtaariin. Valunta tulee mitoitussateella, ilman toimenpiteitä kasvamaan noin 135 l/s (vertailu nykytilanteeseen). Valuma-aluetarkastelussa on laskettu tontin pinnat niiden laadun mukaan sekä niiltä kertyvä valuma. Luonnontilaan verrattuna muutos on noin 530 l/s. Asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa mitoitussateen aikaansaama hulevesivirtaama on runsas 700 l/s ja vesimäärä yli 200 m 3. Viivytystilavuuden tulee olla yli 150 m 3. Tämän lisäksi tulee rakennuslupavaiheessa ottaa huomioon tulvatarkastelu. Tulvatarkastelu tehdään siten, että 30 min. kestävällä ja 30 mm:n sateella suunnittelualueelta saa poistua alueen luonnontilainen virtaama 180 l/s. Näiden erotuksena saadaan tilapäisesti varastoitava vesimäärä noin 850 m 3, joka tavallisilla liiketonteilla sallitaan nousevan esim. pysäköintialueille. 15 cm:n korkuinen vesipatja veisi noin 70 % pysäköintialueen pinta-alasta. Prisman pysäköintialueen pinta laskee rakennuksen edustan +5.8 metristä noin +4.0 metriin. Edellä mainitun 30 mm sateen tulvatilanteen lisäksi tarkastellaan tulvatilanne 50 mm, 50 min kestävällä sateella, jolloin 30 mm sademäärän ylittävä vesimäärä saa kasvattaa tontilta poistuvaa virtaamaa. Hallittu tulviminen vaatii huolellista tasaussuunnittelua. Tulviminen voidaan järjestää pysäköintialueilla. Hulevedet viivytetään tonteilla ennen niiden johtamista vesistöön. Hulevesien hallinta Jolkbyn joen länsipuolella tulee parantumaan asemakaavaehdotuksen toteutuessa, koska nykytilanteessa hulevedet johtuvat osin suoraan ilman viivytystä Jolkbyn jokeen. Jos viivytys toteutetaan maanalaisin hulevesikasetein, saadaan hallittua hulevesien purkuvirtaamaa lähelle luonnontilaisen alueen tasoa. Jos käytetään kosteikkoja ja altaita, vaikutetaan myös hulevesien laatuun. Kosteikkoja ja altaita voidaan hyödyntää myös lumenkasausalueina. Kuva 18. Hulevesien hallinnan periaatteet, Sito Oy 2014. 38

Kuva 19. Hulevesikosteikon periaateluonnos, Sito Oy 2014. Asemakaavaehdotuksessa huoltoaseman (Teboil) tontille ei ole esitetty maankäytön muutosta. Hulevesien hallintaa voidaan kuitenkin parantaa rakennuslupaa vaativien toimenpiteiden yhteydessä. Yhteenveto Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä terveelliselle, turvalliselle ja entistä viihtyisämmälle toimintaympäristölle. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon sekä rakennettu ympäristö että luonnonympäristö. Yhteenvetona seuraavassa esitetään kaavamuutoksen kulttuuriset, sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Kulttuurisia vaikutuksia Kaavamuutos mahdollistaa mittakaavallisesti hallitun ja korkeatasoisen ympäristön rakentamisen kortteliin 215. Kaavamuutoksen mahdollistama autolla kauppaan kävellen ostoksille -ajattelu heijastaa arvojen sekä ajatus- ja toimintatapojen muuttumista 1990-luvulta 2010-luvulle. Etenkin Helsingin suunnasta autolla tai junalla saavuttaessa hypermarketin (Prismatavaratalo) suuntaan avautuva näkymä paranee, kun Länsiväylän (kantatie 51) ja rantaradan välinen alue istutetaan ja maisema hypermarketin alueella paranee. Toisaalta alueen täydennysrakentaminen säilyttää näkymät Heikkilän kalliolle. Sosiaalisia vaikutuksia Kaavamuutos edistää keskeisiltä osiltaan sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta seuraavasti: Kevyen liikenteen verkoston jatkuvuuden parantaminen lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumismahdollisuuksia. Radan pohjoispuolella asuvien asiointi radan eteläpuolella sijaitsevaan vähittäiskaupan suuryksikköön (Prisma-tavaratalo) helpottuu katujen yleissuunnitelman mukaisten katu- ja hissijärjestelyjen toteuduttua. Kun rautatiealueen alikulkua ei rakenneta, estetään radan luvaton ylittäminen rakennettavilla aidoilla. Kaavamuutosalueen toimintojen jäsentyminen, liikenneratkaisut ja valaistus luovat turvallisuuden tunnetta. Kaavamuutos mahdollistaa esteettömän ympäristön syntymisen ja liikkumisen heikoimpien ehdoilla. Kevyen liikenteen varsille sijoitettavat levähdyspaikat penkkeineen ovat osa tätä kokonaisuutta. 39

Palvelutarjonnan monipuolistuminen ja niiden helppo saavutettavuus kaikilla liikkumismuodoilla hyödyttää koko taajama-alueen lisäksi kaikkia kuntalaisia ja lähikuntien asukkaita. Ekologisia vaikutuksia Kaavamuutos on ekologiseen kestävyyteen pyrkivä. Se täydentää olevaa taajamarakennetta. Matkakeskus ja bussipysäkit ovat hypermarketin (Prisma-tavaratalo) lähietäisyydellä, joskin yhteydet ennen rautatiesillan uusimista säilyvät verraten huonoina. Myös kevyen liikenteen yhteydet täydentyvät siten, että keskustasta ja viereisiltä asuinalueilta varmennetaan nykyistä paremmat yhteydet hypermarketin kaupallisiin palveluihin. Alueella on mahdollisuus asioida nykyistä enemmän joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Ekologinen ajattelu näkyy myös sähköautojen latauspisteinä, joita sallitaan sijoitettavan korttelialueelle. Taloudellisia vaikutuksia Uudisrakentaminen, liiketoimintojen monipuolistuminen, liikennejärjestelyjen selkiytyminen ja ympäristön laadun parantuminen nostavat koko Kirkkonummen kuntakeskuksen vetovoimaa ja arvoa. Kaavamuutoksen toteuttaminen edistää kauppaa, palvelujen monipuolistumista ja alueen työllisyyttä liikealueella. Asemakaavan kokonaisratkaisu ja -rakenne on suunniteltu siten, että se on taloudellisesti toteutettavissa. Se mahdollistaa myös vaiheittain rakentamisen. Katso Hypermarket, rakentamisen vaiheistus (Innovarch 2014), kaavaselostuksen liite 5. Paadistenkaaren ja Munkinmäentien kiertoliittymän rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 480 000. Kustannus ei sisällä uutta rautatiesiltaa eikä Munkinmäentien linjauksen muuttamista tilanteessa, kun Kirkkonummentien rautatiesilta rakennetaan ja katu siirretään kaupunkiradan tieltä uudelle paikalle. Munkinmäentien jatko-osan ja kääntöpaikan rakentamiskustannus on noin 120 000. Alueellisen vesijohdon siirtokustannukset korttelin 215 ovat noin 69 000-115 000. Kustannusarviot on laatinut Sito Oy vuonna 2014. Nykyinen Paadistenkaaren ja Munkinmäentien tasoliittymän toimivuus on tyydyttävällä tasolla kaupan huipputuntien aikana. Kiertoliittymän tarve ja rakentaminen ajoittuu hypermarketin (Prisma-tavaratalo) liiketilan laajennuksen yhteyteen, välitön tarve ei siis olisi vielä pelkän kylmäaseman ja pesukadun rakentamisen yhteydessä. Kirkkonummentien äärellä sijainneen toimistorakennuksen rakennusoikeuden (2400 k-m 2 ) poistaminen korttelista 207 helpottaa uuden rautatiesillan suunnittelua ja toteuttamista mahdollistaen mm. kaavamuutoksessa esitetyn maanalaisen pysäköimispaikan (ma-p) osoittamisen Kirkkonummentien alle. Merkintä mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentamisen alueelle. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Hypermarketissa (Prisma-tavaratalo) Länsiväylän (kantatie 51) ja Kirkkonummentien puolella ei ole sellaisia toiminnallisia tiloja, jotka edellyttävät ääneneristävyysvaatimuksia. Raideliikenteen tärinä ei selvitysten mukaan vaikeuta rakentamista alueella, mikäli rakennukset sijaitsevat yli 30 metrin etäisyydellä suunnitellusta uloimmasta raitees- 40

ta. (Raideliikenteen tärinäselvitys, Kirkkonummen keskusta, Kirkkolaakson asemakaava-alue sekä Heikkilän ja Tolsan alue, Sito Oy 2007). 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 3. Hulevesimääräykset koskevat koko kaavamuutosaluetta, mutta erityisesti korttelia 215. Hulevesien hallintamenetelmät mitoitetaan ja suunnitellaan tarkemmin rakennusluvan yhteydessä. Järjestelmät mitoitetaan niin, että viivytysaltaan tyhjentyminen tapahtuu vuorokauden kuluessa. Huleveden rakenteiden korkeuden määrittämisen perusteena on, ettei suunnittelijoilla ole välttämättä käytössä aiemmin tehtyjä selvityksiä. Hulevedet kuljettavat mukanaan kiintoaineisiin sitoutuneita haitta-aineita. Kun veden virtaus hidastuu, kiintoaine ehtii laskeutua mm. altaan pohjalle tai hulevesipainanteen pintaan. Kiintoaineen laskeuttamisestettä koskevan hulevesimääräyksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kiintoainetta pääse hulevesien mukana vastaanottavaan vesistöön. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset katujen nimet Kirkkonummentie Kyrkslättsvägen, Paadistenkaari Padissvängen, Munkinmäentie Munkullavägen perustuvat paikan historiaan. Nimistötoimikunta päätti 18.9.2014 antaa kaava-alueen ohjeellisen kevyen liikenteen reitin nimeksi Munkinniitynpolku Munkängsstigen. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Kaavan toteuttamista ohjaavat suunnitelmat Munkinniityn asemakaavaan liittyy lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, joka täydentää asemakaavaa sekä täsmentää katujen ja korttelialueiden rakentamiselle asetettuja laatutavoitteita. Lähiympäristöohjeessa selvitetään mm. katu- ja pysäköintialueiden käsittelyä. Vastaavasti rakentamistapaohje koskee rakennusten arkkitehtuuria ja piha-alueita. Ohjeessa määritetään rakentamisen periaatteet ja laatutaso. Vähittäiskaupan suuryksikön (Prisma-tavaratalo) katolle sijoittuva pysäköintilaitos ja Länsiväylän (kantatie 51) suuntainen liikerakennus tulevat näkymään laajasti maisemassa. Uudisosien arkkitehtuuria, julkisivukäsittelyä ja materiaalien käyttöä ohjataan tarkemmin lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeella. Lähiympäristö- ja rakennustapaohjeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten rakennukset liittyvät piha- ja katualueisiin sekä miten pysäköintialueet istutetaan ja jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet rakennetaan. Myös hulevesiallas edellyttää kaavamääräyksiä tarkempaa ohjeistusta. 41

Paadistenkaaren ja Munkinmäentien viereinen kevyen liikenteen raitti erotetaan kiertoliittymän kohdalla korttelista 207 esim. korkealla reunakivellä ja pollareilla, joilla estetään polkupyörällä ajo huoltoaseman (Teboil) pihan kautta. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttamisen aloittaminen on mahdollista, kun kaavamuutos ja uusi kiinteistöjako ovat saaneet lainvoiman. Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslaget aloittaa huoltamotoimintaan liittyvän pesukadun ja polttoaineen jakeluaseman rakentamisen Kiinteistö Oy Kirkkonummen hypermarketin (Prisma-tavaratalo) tontilla kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Vähittäiskaupan suuryksikköön liittyvät muut liiketilat rakennetaan mitä todennäköisimmin vaiheittain pesukadun ja jakeluaseman toteuduttua. Niiden arvioidaan valmistuvan vuoteen 2020 mennessä. Korttelin 215 rakentamisen vaiheistuskuva on kaavaselostuksen liitteessä 5. Kaavamuutosalueen muiden hankkeiden toteuttaminen liittyy liikennejärjestelyihin kuten rautatie- ja katurakentamiseen. Liikennejärjestelyjen toteuttamisaikataulu riippuu Liikenneviraston ja Kirkkonummen kunnan tulevista päätöksistä. Alustavan arvion mukaan Munkinmäentien ja Paadistenkaaren risteykseen tarvitaan kiertoliittymä vuonna 2018 (Munkinniitty, Liikennelaskenta ja katuverkon toimivuustarkastelu, Sito Oy 2012). Kiertoliittymä on viimeistään rakennettava, kun uusi rautatiesilta rakennetaan. Se on ohjelmoitu toteutettavaksi aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella. HSL, Helsingin seudun liikenne on laadituttanut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011. Suunnitelman mukaan Kaupunkiradan Leppävaara Espoo rakentaminen tulisi aloittaa vuoteen 2020 mennessä. Toteutuessaan edellä mainittu kaupunkiradan osuus palvelee hyvin myös Kirkkonummen lähijunaliikennettä, sillä uusi rataosuus mahdollistaisi paikallisliikenteen lisävuoroja. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmaa kaupunkiradan jatkamisesta Espoon keskuksesta Kirkkonummelle. Kunta on toimittanut liikennevirastoon aloitteen, jossa on tuotu esille huoli siitä, että ihmiset ylittävät rautatiealueen sen pohjoispuolelta mm. hypermarketin (Prismatavaratalo) alueelle. Kunta on kiirehtinyt rata-alueen aitaamista sen molemmin puolin kuntakeskuksesta Tolsaan välisellä alueella. Kunnan ja kaavoitusaloitteen tekijän kesken sovitaan maankäyttösopimuksessa mm. kunnallistekniikan kuten tarvittavien liikennejärjestelyjen ja johtosiirtojen toteuttamisesta. Munkinniityn asemakaava voidaan valmistella hyväksymiskäsittelyyn vasta kun em. maankäyttösopimus on sopijaosapuolien kesken hyväksytty ja allekirjoitettu. 42

Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 257 Kirkkonummi Täyttämispvm 19.05.2015 Kaavan nimi Munkinniitty Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 12.10.2011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 10308/3210 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,2777 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0111 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,4458 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 11,2666 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 11,2777 100,0 19800 0,18 0,0111 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 5,7845 51,3 18900 0,33 1,1945-900 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 5,4932 48,7 900 0,02 0,0054 900 E yhteensä -1,1888 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,4458 4,0 Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 11,2777 100,0 19800 0,18 0,0111 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 5,7845 51,3 18900 0,33 1,1945-900 KM 5,7845 100,0 18900 0,33 1,7758 2400 K-2-0,5813-3300 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 5,4932 48,7 900 0,02 0,0054 900 Kadut 2,0786 37,8 0,1103 LT 0,0887 1,6 LR 2,8533 51,9 0,2031 LH 0,4726 8,6 900 0,19 0,4726 900 LYS -0,7806 E yhteensä -1,1888 EV -1,1888 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,4458 4,0 ma-h 0,0741 16,6 ma-p 0,3717 83,4

Asemakaavaehdotuksen kartta, nro 3210 LIITE 2

LIITE 3