70 SIVISTYSKESKUS Toimintaperiaatteet Sivistyskeskus tarjoaa kaupungin asukkaille monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, vapaan sivistystyön, vapaa-aika-, museo-, kulttuuri- ja kirjastopalveluita. Palveluita tarjotaan osaavan ja motivoituneen henkilökunnan kautta asiakaslähtöisesti. Palveluita ylläpidetään sekä kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien, asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Sivistyskeskus panostaa kaksikielisellä toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, elä- kansalaisuuden edistämiseen. Sivistyskeskukseen kuuluvat seuraavat vastuualueet: hallinto ja kehittäminen varhaiskasvatus koulutus lukio ja ammatillinen koulutus vapaa sivistystyö vapaa-aikatoimi kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) 2114 Sivistyskeskus TILINPÄÄTÖS 2013 2015 2017 1 119 545 1 092 336 1 027 937 Maksutuotot 990 356 999 230 1 013 858 Tuet ja avustukset 495 685 234 838 309 100 Vuokratuotot 191 504 61 111 190 916 Muut toimintatuotot 176 874 137 985 144 860 Toimintatuotot 2 525 500 josta sisäiset 280 229 128 655 271 050 275 116 279 242 Henkilöstökulut 18 349 754 19 043 869 18 817 684 Palveluiden ostot 6 532 880 6 547 949 6 645 851 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 812 320 794 344 839 886 Avustukset 1 661 066 1 609 900 1 559 900 Muut toimintakulut 4 144 857 3 980 134 4 099 957 Toimintakulut josta sisäiset 6 521 269 6 422 727 6 572 708 6 627 275 6 726 684 josta sisäiset -6 241 040-6 294 072-6 301 658-6 352 159-6 447 442 Poistot ja arvonalentumiset 89 730 92 360 84 220 75 000 75 000
71 Kaupunkistrategiasta ja toiminnan painopisteistä johdetut, kaupunginvaltuustoon nähden sitovat avaintavoitteet vuodelle 2015 ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi Sivistyskeskuksen toiminnan painopisteet: 1. Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen AVAINTAVOITE Luoda kuntalaisille mahdollisimman sujuva arki kestävä taloudellinen kehitys huomioiden. Sivistyskeskuksen palveluverkko on toimiva ja samalla taloudellinen. Mahdolliset muutokset keskuksen palveluverkkoon ja palveluiden järjestämiseen teh- Koulu- ja kirjastoverkon kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen valtuuston tekemän Toimintojen jatkuva sisäinen minen ja muutostarpeisiin reagoiminen. Keskuksen johtaja, vastuualueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen AVAINTAVOITE pungista ja lisätä yhteisölli- ta yhteistyössä yhdistysten kanssa. Lakisääteisten palvelujen lisäksi tarjotaan pieniä ja suuria elämyksiä, joiden avulla kau- - Vastuualueiden päälliköt omien vastuualueidensa osalta. 3. Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta AVAINTAVOITE Avoin ja toimiva yhteistyö kaupungin keskusten välillä sekä avoin ja vuorovaikutuksellinen kanssa. - Keskuksen johtaja, vastuualueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet. - voitunut ja hyvinvoiva henkilökunta. tamista. paa ja uusia käytänteitä kaupungin sisällä. Monialainen, kuntalaisten hy- koko sivistyskeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Sivistyskeskuksen ja perusturvakeskuksen johtajat sekä sivistyksen ja perusturvan monialainen yhteistyöryhmä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. 4. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous AVAINTAVOITE Taloudenpidon suunnitelmallisuus ja seuranta. toteutuvat. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, don toimenpiteet. Keskuksen johtaja, vastuualueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet. - lanteeseen. - toimintatapojen ja -mallien luominen.
72 Vuoden 2015 toiminta on edelleen haasteellista. Taloudellinen tilanne vaatii jatkuvaa tehostamista ja rakennemuutoksia, jotta talouden tasapainottaminen olisi mahdollista. Tasapainottaminen vaatii paljon hallinnollista työtä sekä hyvää muutosjohtamista. Vuonna 2015 sivistyskeskuksen sopeuttamistavoite on 600 000 euroa. Seuraavat toimenpiteet huomioidaan, jotta sopeuttamistavoite saavutetaan: euroa varhaiskasvatuspäällikkö siirtyy eläkkeelle, työtehtävät järjestellään uudelleen 40 000 viikonloppuhoito järjestetään yhdessä päiväkodissa 1.8.2015 lähtien 15 000 koulujen ja lukioiden johtokuntien lakkauttaminen 1.1.2015 38 000 tuntikehysleikkaus, kevät 2015 85 000 määräaikaisten ja sijaisuuksien tarkastelu: 25 000 sensomotorisen keskuksen toiminta lakkaa 1.1.2015 55 000 reuna-alueiden koulukuljetukset lopetetaan, syksy 2014 17 000 suomenkielisen koulukeskuksen rehtorijärjestelyt, syksy 2015 40 000 tuntikehyksen tarkastelu (vuosiluokat 7 9), syksy 2015 30 000 Lovisa Gymnasiumin rehtorijärjestely, syksy 2015 13 000 eläkkeelle siirtymiset kirjastotoimessa 50 000 Yllä mainitut toimenpiteet vähentävät keskuksen toimintamenoja 408 000 euroa. Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa 2014. Kaupunginvaltuuston 29.10.2014 tekemän päätöksen mukaan sivistyskeskuksen tulee yhdessä sivistyslautakunnan kanssa laatia koulutoiminnan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 aikana, johon tulee sisällyttää kouluinvestointien priorisointi sekä niiden aikataulutus. Selvityksestä tulee myös käydä ilmi mitkä ovat uusien koulujen toiminta- ja vaikutusalueet olemassa olevaan kouluverkkoon verrattuna. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päättää sitten vuonna 2016 tulevasta kouluverkosta. Valtuusto ei ota kantaa kouluinvestointeihin vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille 2015 2017 Vastuualueen nimi: Hallinto ja kehittäminen Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, taloussuunnittelija, suunnittelija Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää tasavertaisia ja kustannustehokkaasti toimivia sivistyspalveluja koko alueelle ja alueen asukkaille. Vastuualue huolehtii keskuksen yhteisistä talous- ja hallintotehtävistä. Toimintaa ohjaavat säädökset opetustoimesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, hankintatoimesta ja hallintomenettelystä. Vastuualue hoitaa lisäksi oppilaskuljetusten hallinnoinnin ja koordinoinnin.
73 Vastuualueen toiminnan painopisteet Vastuualueen painopisteenä on: hyödyntää eri vastuualueiden erityisosaamista keskuksen sisällä ja lisäksi kehittää monialaista ja hyvinvointia edistävää yhteistyötä muiden keskusten sekä tukipalveluiden kanssa luoda ennaltaehkäiseviä työtapoja ja toimintamenetelmiä tarkastella organisaation rakenteita, palvelutarjontaa ja palvelutuotantomuotoja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen. Keskukselle laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä valtakunnallisiin sivistystoimen linjauksiin ja tavoitteisiin perustuva sekä kaupungin strategiasta johdettu pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa tuodaan esille paikalliset sivistystoimen painopistealueet ja kehittämiskohteet pidemmällä aikavälillä. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Sivistyskeskuksessa tarkastellaan suunnittelukaudella säännöllisesti palvelutarjonnan riittävyyttä suhteessa palvelutarpeeseen sekä asukasmuutoksiin ja ennusteisiin. Suunnittelukauden aikana on kaikessa toiminnassa huomioitava tehostamis- ja sopeuttamistarpeet. Palveluverkkoon tehtävät muutokset toimenpide-ehdotuksineen tulee toteuttaa, edellyttäen että ne hyväksytään valtuustossa. Valtakunnalliset muutokset, joilla on vaikutusta mm. valtion rahoitukseen ja esimerkiksi kaupungin lukiokoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön, huomioidaan toiminnassa ja tulevassa suunnittelussa ja palvelutarjonnan järjestämisessä. Vastuualue pyrkii edelleen aktiivisesti hakemaan ulkopuolista rahoitusta eri kehittämishankkeisiin. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen luverkon ja tarjonnan muutoksia. Aikaansaadaan toimiva palveluverkko tasapainoisen talou- Keskuksen johtaja ja vastuualueiden esimiehet valmistelevat vaihtoehtoisia toimintata- teltäväksi. Valmistellaan keskuksen palveluverkon muutoksia ja lisätään Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. - - Tuotetaan ja ylläpidetään tasavertaisia ja kustannustehok- luja. Luodaan toimintamalleja ja työskentelytapoja, joiden avulla voidaan panostaa lasten ja taehkäisevään toimintaan. Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. - jossa tuodaan esille paikalliset sivistystoimen painopistealu- väksytään valtuustossa ennen vuoden 2015 loppua. dintaan osallistuu koko keskuksen henkilökunta. Lisäksi laadintaan osallistuvat muut kilöt. Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt.
74 Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Taloudenpidon suunnitelmallisuus ja seuranta. - toteutuvat. lanteeseen. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, don toimenpiteet. - toimintatapojen ja mallien luominen. Eläkkeelle siirtymisten ja luon- toiminnot ja työtehtävät järjestetään uudelleen, jos mahdollista. Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat 21140 Hallinto ja kehittäminen Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS 2013 2015 SUUNITELMA 2017 Toimintatuotot 37 550 21 000 josta sisäiset 5 830 9 550 6 000 Toimintakulut 1 073 501 josta sisäiset 49 123 47 309 45 854 josta sisäiset -43 293-37 759-39 854 Poistot ja arvonalentumiset 44 434 44 200 41 370 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 63,6 ulk. 66,6 ulk. 56,3 ulk. (69,0 + sis.) (58,9 + sis.)
75 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille 2015 2017 Vastuualueen nimi: Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tehtävänä on tarjota alle kouluikäisille lapsille monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, jotka vastaavat lasten ja heidän perheidensä tarpeita ja toivomuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Sitä ohjaavat lait ja asetukset ja sitä toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavasti. Vastuualueen toiminnan painopisteet 1. Monialaisten yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen. 2. Lapsilähtöisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen. 3. Palvelutarjonnan tarkastelu ja muutoksiin reagoiminen kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. 4. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Vuoden aikana tapahtuneiden päiväkodinjohtajien eläkkeelle siirtymisten yhteydessä otettiin mahdollisuudet johtajantehtävien uudelleen organisoimiseksi pienemmissä yksiköissä kriittiseen tarkasteluun. Neljän yksikköjohtajan palkkaamisen sijaan päädyttiin yhdistämään useampi yksikkö yhden hallinnollisen johtajan alaisuuteen toimintavuodeksi 2014 2015. Ennen seuraavan toimintakauden alkua kokeilua tullaan arvioimaan niin taloudelliselta kuin toiminnalliseltakin kannalta, jonka jälkeen päätetään jatkosta. Varhaiskasvatuspäällikön jäädessä eläkkeelle 1.1.2015 vapautuvaa virkaa ei täytetä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja määrätään vt. varhaiskasvatuspäälliköksi vuodeksi 2015 ja työtehtäviä järjestellään uudelleen keskuksen sisällä. Järjestelyä arvioidaan ja jatkojärjestelyjä suunnitellaan seuraavan vuoden talousarviovalmistelun yhteydessä. Päivähoidon kysyntä vaihtelee kaupungin eri alueilla ja tavoitteena on, että palvelut suunnataan niille alueille, joilla tarve on suurin. Pidemmät hoidossa oloajat sekä alle 3-vuotiaiden lasten lisääntynyt määrä on aiheuttanut henkilöstön lisätarvetta päiväkodeissa. Tuen tarpeessa olevien lasten määrä on lisännyt erilaisten tukitoimien tarvetta, kuten esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen ja avustajan palkkaaminen lapsiryhmään. Varhaiskasvatushenkilöstön ja erilaisten asiantuntijoiden välisessä monialaisessa yhteistyössä lapsille pyritään järjestämään tarvittavia tukitoimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi lisääntyvä työttömyys, aiheuttavat lapsiperheille monenlaisia arjen haasteita. Päivähoito tarjoaa lapsille turvallisen kasvuympäristön silloinkin kun vanhempien jaksaminen on koetuksella. Terveyttä edistävä, ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea.
76 Itäisen Uudenmaan kuntien yhteiselle hankkeelle Iloa vanhemmuuteen, joka on Lasten Kaste -hankkeen osahanke, ei saatu Kaste-rahoitusta vuodelle 2014. Hankesuunnitelmaa on uudistettu ja siinä on otettu huomioon sosiaalihuoltolakiesityksen painopistealueet. Hankkeelle haetaan uudelleen Kaste-rahoitusta vuodelle 2015. Hankkeen tavoitteena on vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen, vanhempien osallisuuden lisääminen sekä varhaisen tuen muotojen kehittäminen monialaisena yhteistyönä, jossa myös kolmas sektori on mukana. Loviisassa tavoitteena on mm. luoda yhteinen toimintatapa ja malli varhaisen tuen tarjoamiseen perheille sekä yhteistyön vahvistaminen neuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän sosiaalityön välillä. Vastuualue osallistuu aktiivisesti keskuksen kehittämissuunnitelman laadintatyöhön. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Varhaiskasvatuspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Tarjota monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, simman hyvin arjen sujumista lapsiperheissä. Perheiden tarpeita vastaavat hoitojärjestelyt. Palvelutarjonnan säännöllinen tarkastelu suhteessa perheiden tarpeisiin ja muutoksiin reagoiminen. Lapsiperheiden ohjaaminen heidän tarpeitaan parhaiten vastaavien varhaiskasvatuspalveluiden pariin. Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat, avoimen päiväkodin henkilökunta. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kuvan luominen kunnan varhaiskasvatuksesta Edistää lapsiperheiden viih- asukkaita lapsiystävälliseen kaupunkiin. Monipuoliset päivähoitopalvelut, jotka tarjoavat laadukasta varhaiskasvatusta. nut henkilökunta vastaa pedagogisesta toiminnasta ja luo toimivan kasvatuskumppanuuden lasten huoltajien kanssa. Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat, erityislas- päiväkodin henkilökunta. Erityispäivähoidon palvelut ovat saatavilla niitä tarvitseville lapsille. Lapsen tuen tarpeen tunnistaminen ja tarpeellisten tukitoi- vaiheessa. lasten vanhemmille. Lapsiperheiden ohjaaminen avoimien varhaiskasvatus-palveluiden pariin.
77 Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta Ylläpitää ja syventää henkilös- - Säännöllinen täydennyskoulutus. Esimiehet kannustavat henkilöstöään osallistumaan jatkokoulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat. Tukea henkilöstön jaksamista Avoin, viihtyisä ja kannustava työilmapiiri, joka perustuu Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Esimiestyötä kehitetään ja esimiesroolia vahvistetaan. Säännölliset kehityskeskustelut. Työnohjausta on saatavilla tar- Suunnitelmallinen, talousarvi- tava taloudenpito. Talousarvion tarkka seuranta sikön vastuulla. Tarve palkata uusia työntekijöitä/sijaisia arvioidaan ta- henkilöstömitoitusta koskevia Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat, erityislas- don henkilöstö. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat 21141 Varhaiskasvatus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS 2013 2015 2017 Toimintatuotot josta sisäiset 1 051 Toimintakulut josta sisäiset 1 206 021 1 224 954 1 260 450 josta sisäiset -1 204 970-1 224 954-1 260 450 Poistot ja arvonalentumiset 2 583 2 580 2 900
78 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 1 050 1 043 1 035 1 030 Lapset 464 480 540 540 530 6 611 ulk. 6 893 ulk. 6 604 ulk. (9 249 + sis.) (8 732 + sis.) Lapset 61 60 40 30 30 8 319 ulk. 7 952 ulk. 8 567 ulk. (9 264 + sis.) (10 426 + sis.) Lapset 25 20 20 15 15 11 026 ulk. 14 000 ulk. 13 465 ulk. Varhaista ja erityistä tukea tarvitsevat (14 328 + sis.) (13 856 + sis.) 92 90 80 80 80 Vuorohoidossa olevat 33 40 35 30 30 Lakisääteinen, lapsia 293 270 260 255 250 Kuntalisä, perheitä 274 240 220 215 210 Lakisääteinen, lapsia 32 45 25 23 23 Kuntalisä, lapsia 30 45 25 23 23 Avoin varhaiskasvatus 194 180 165 150 150 Lapsia leikkikerhoissa 26 40 35 35 35
79 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille 2015 2017 Vastuualueen nimi: Koulutus Vastuuhenkilö: koulutuspäällikkö ja rehtorit/koulunjohtajat Vastuualueen tehtävät Esi- ja perusopetuksen järjestäminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ylläpitäminen. Tavoitteena on vuorovaikutuksessa osallistaa lapset ja nuoret tuottamaan itselleen sekä muille myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia. Vastuualueen toiminnan painopisteet Opetuksen keskeisenä asiakirjana toimii opetussuunnitelma. Uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden valmistuttua alueellinen/paikallinen opetussuunnitelma laaditaan siten, että se otetaan käyttöön syksyllä 2016. Koulujen lukuvuosisuunnitelmien kautta toteutetaan opetussuunnitelman valtakunnallisia ja paikallisia tavoitteita. Toiminnan arviointi toteutetaan lukuvuosisuunnitelmien pohjalta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä opiskeluhuollon käytänteet järjestetään niin, että niistä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Yhteistyötä muiden tahojen (kolmas sektori) kanssa kehitetään ja panostetaan mm. yrittäjyyskasvatukseen. Päämääränä on laadukas perusopetus kahdella kielellä perustuen opetus- ja kulttuuriministeriön laatimiin laatukriteereihin. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Yhtenäiskoulun toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen suomenkielisellä puolella. Erityisopetuksen uudelleenjärjestäminen sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. Koulujen yhteydessä toimivan kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ylläpitäminen joko omana palveluna tai ostopalveluna. Käytettävissä olevien resurssien niukkenemisen myötä resurssit kohdennetaan ydintoimintaan ja toiminnan sisältöön, eli lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen. Tilajärjestelyjä tehdään yhdessä kaupungin muiden toimialojen kanssa, jotta käytettävissä olisi tarpeellisia, terveellisiä ja turvallisia tiloja, ja että niitä hyödynnettäisiin mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti.
80 Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Uudistaa esi- ja perusopetussuunnitelmaa. jahuoltolakia yhteistyössä perusturvan kanssa. suunnitelmatyö valmiiksi. Alueellisen opetussuunnitel- taminen. kanssa. Koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien valmistumi- Yksiköiden esimiehet osallistuvat suunnitelmatyöhön. Työryhmien perustaminen ja Alueellisiin koulutus- ja kehit- nen mm. Osaava-hankkeen Oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Yhteisöllisen ja yksilöllisen op- Paikallisten koulutuksien järjestäminen, valtakunnallisiin koulutuskokonaisuuksiin osallistuminen (Toppkompetens, Kuntakesu). Koulutuspäällikkö ja rehtori- Loviisan opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulutuspäällikkö ja rehtori- tarjoaminen rehtoreille. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen san kouluista. lua. Luodaan pieniä ja suuria elämyksiä. Kehitetään koulukohtaisia painopisteitä lakisääteisten palvelujen lisäksi. - - Koulutuspäällikkö ja koulujen rehtorit/koulunjohtajat. koulu. Kehitetään uusia toimintamalleja. Suomenkielisen koulukeskuksen toimintatapojen vakiinnuttaminen. Koulutuspäällikkö ja rehtorit.
81 Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta erityisopetusta. Vahvistetaan ja tuetaan erityisopetuksen toimintaa. Erityisopetuksen ja oppilasja opiskelijahuollon hallinnon nimeäminen. Sivistysjohtaja, koulutuspäällikkö, sivistyslautakunta ja sen jaostot. teistyötä perusturvan kanssa. Ylläpitää ja syventää henkilös- - Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen monialaisella yhteistyöllä. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus Osaava/Kunnig-ohjel- Erityiskoulujen toiminnan siirtäminen yleisopetuksen yhteyteen. Säännölliset monialaiset tapaamiset sivistyksen ja perusturvan välillä. Yhteisten toiminta- ja yhteistyömuotojen luominen ja hy- den luominen. Esimiehet kannustavat henkilöstöään osallistumaan koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Loviisan opiskeluhuollon ohjausryhmä, koulujen oppilashuoltoryhmät ja rehtorit/koulunjohtajat. Koulutuspäällikkö ja rehtorit/ koulunjohtajat. Tukea henkilöstön jaksamista Avoin, viihtyisä ja kannustava työilmapiiri, joka perustuu Esimiestyötä kehitetään ja esimiesroolia vahvistetaan mm. järjestämällä rehtoriseminaareja. Säännölliset kehityskeskustelut. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Työnohjausta on saatavilla tar- Suunnitelmallinen, talousarvi- tava taloudenpito. Noudatetaan toiminnallisia ta- - nassa. Talousarvion tarkka seuranta sikön vastuulla. Tarve palkata uusia työntekijöitä/sijaisia arvioidaan ta- Koulutuspäällikkö ja rehtorit/ koulunjohtajat.
82 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat 21142 Koulutus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS 2013 2015 2017 Toimintatuotot josta sisäiset 2 792 2 160 2 240 Toimintakulut josta sisäiset 3 244 122 3 250 449 3 212 929 josta sisäiset -3 241 331-3 248 289-3 210 689 Poistot ja arvonalentumiset Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 Kouluja 18 18 15 15 15 Esikouluryhmät/oppilasmäärä*) 16,5*/165 16/143 14 13 13 Perusopetuksen ryhmien lukumäärä/oppilasmäärä 103,5/1 470,5 107/1 497 103/1 486 103/1 512 103/1 511 Erityisen tuen piiriin siirretyt, % 9,3**) 9,7 9,7 9,5 9,5 25***) 42 40,9 Talous 5 169 ulk. 5 577 ulk. 5 286 ulk. (6 163 + sis.) (6 101 + sis.) 663 701 706 7 234 ulk. 7 599 ulk. 7 664 ulk. (9 706 + sis.) (9 401 + sis.) Perusopetuksen kuljetuskustannukset/oppilas, netto, euro 789 799 833 *) esikoulu toimii vuosiluokkien 1 ja 2 yhteydessä; kahdessa ryhmässä vuonna 2012 ja kolmessa vuonna 2013 **) 120 oppilasta vuonna 2012 ja 151,5 oppilasta vuonna 2013 Harjuntaustan koulu, Länsiharjun koulu ja Myllyharjun koulu yhdistyy yhtenäiskouluksi 1.8.2015 (-2 koulua) Parkskolan -> Generalshagens skola ja LNH (-1 koulu) ***) oppilaslukumäärä on 1.8.-ennusteen mukaan
83 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille 2015 2017 Vastuualueen nimi: Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, rehtorit Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tavoitteena on lukiokoulutuksen turvaaminen sekä suunnitelmallinen opiskelijarekrytointi ja näkyvyyden parantaminen. Lisäksi toimintaa kehitetään aktiivisesti mm. luomalla yhteistyöverkostoja ja kehittämällä esimerkiksi yrittäjyyskasvatusta, opettajien ja opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikkataitoja (TVT) ja joustavia opetusmenetelmiä. Lukiot valmistautuvat ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen, joka käynnistyy joidenkin aineiden kohdalla vuonna 2016 ja suunnitelmien mukaan täysimääräisesti vuonna 2019. Lukiot antavat opiskelijoille laadukasta ja ajanmukaista opetusta, joka mahdollistaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Toisen asteen koulutuksen kohdalla suunnittelukaudella tapahtunee suuria rakenne- ja valtionosuusmuutoksia. Tehtävänä on kuitenkin, yhtenä aktiivisena toimijana, turvata hyvät toisen asteen koulutuksen mahdollisuudet kaupungin nuorille. Vastuualueen toiminnan painopisteet Vastuualueen päämääränä on panostaa laajaan alueelliseen yhteistyöhön ja lisätä lukiokoulutuksen houkuttelevuutta. Muiden oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja yritysten, yhteisöjen ja muiden instituutioiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla opiskelijoille on mahdollista tarjota laajempaa ja monipuolisempaa kurssitarjontaa. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä opiskeluhuollon käytänteet järjestetään niin, että niistä muodostuu toimiva ja yhtenäinen jatkumo perusopetukselle. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Valtio on suunnitellut toteuttavansa suunnittelukaudella lukioita koskevia rakennemuutoksia ja valtionosuusmuutoksia, jotka on huomioitava. Uudet järjestämisluvat on haettava lukioille vuoden 2016 aikana. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Turvata laadukas ja ajanmukainen lukiokoulutus ja kehittää sitä sekä lisätä lukioiden Opiskelijamäärä kasvaa vuoden 2014 2015 tasosta. eellisiin lukioverkoston kehittämishankkeisiin. kansainvälisen yhteistyön ke- kelijoiden TVT-taitoja sekä kehitetään yhteistyötä yritysten kasvatukseen. Lisäksi kehitetään mm. verkko-opetusta ja joustavia opetusmenetelmiä. Rehtorit yhdessä johtoryhmien kanssa rekrytoivat opiskelijoita. Rehtorit yhdessä sivistysjohtajan kanssa.
84 Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen ta yhteistyötä. Omien lukioiden yhteistyötä vistetaan. Suomenkielisen lukiokoulutuk- (Porvoo, Askola). Sivistysjohtaja sekä lukioiden Sivistysjohtaja seuraa ja ra- prosessien kulusta kaupungin johtoa ja sivistyslautakunnan jaostoja. Ruotsinkielisen lukiokoulutuk- (Sipoo, Porvoo, Kotka). Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta - toa. Tuetaan henkilökunnan osallistumista alueelliseen täydennyskoulutukseen, pääpaino TVT-koulutuksessa. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous netelmiään ja valmiuksiaan mistautuen ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen syksystä 2016. Sivistysjohtaja ja rehtorit. Seurata talousarvion toteu- reagoida oman vastuualueen poikkeamiin. Talousarviossa pysyminen. - menpiteet. Kustannusten hallinta, taloudellinen toiminta ja uusien toimintatapojen etsiminen. Vastuualueen osavuosirapor- Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat 211440 Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS 2013 2015 2017 Toimintatuotot 3 530 josta sisäiset 1 001 960 1 030 Toimintakulut josta sisäiset 396 060 328 438 344 239 josta sisäiset -395 059-327 478-343 209-1 375 700 Poistot ja arvonalentumiset
85 Lukioiden yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 Opiskelijamäärä 187,5 189 189 190 192 Opetustunnit 376 370 370 370 370 7 165 ulk. 7 274 ulk. 7 292 ulk. (9 393 + sis.) (9 470 + sis.) Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille 2015 2017 Vastuualueen nimi: Vapaa sivistystyö Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja rehtori Vastuualueen tehtävät Alueopistot, Lovisa svenska medborgarinstitut ja Valkon kansalaisopisto tarjoavat vapaasta sivistystyöstä säädetyn lain mukaista opetusta kolmessa kunnassa (Lapinjärvi, Loviisa, Pyhtää). Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kurssitarjonta suunnataan kaikenikäisille opiskelijoille ja monenlaisille kohderyhmille. Vastuualueen toiminnan painopisteet 1. Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen. 3. Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta. 4. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Suunnittelukauden aikana huomioidaan vapaan sivistyksen valtakunnallisten normien ja ohjauksen vaatimukset. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Kurssitarjonta vastaa kysyntää määrän mahdollistamassa laajuudessa. Suunniteltavan ja toteutuvan nossa, opiskelijamäärä on ennallaan tai kasvava. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen Toimintaprosessit toteutetaan kaan. maan valtakunnallisia vapaan sivistystyön linjauksia. Alueopistojen toimintamuo- maan valtakunnallisia tavoitteita. normeihin ja ohjaukseen sekä toimintaehtojen turvaaminen. Rehtori ja johtokunta.
86 Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta Opistojen johtamisen ja hen- - - Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous (CAF, Common Assessment Frameworks). Rehtori ja johtokunta. Kestävä taloudenpito. Talousarviossa pysyminen. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta sivistyslautakunnalle. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat 21145 Vapaa sivistystyö Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) (1 000 ) TILINPÄÄTÖS 2013 2015 2017 Toimintatuotot josta sisäiset 10 037 3 000 3 000 Toimintakulut josta sisäiset 154 313 108 028 110 369 josta sisäiset -144 276-105 028-107 369 Poistot ja arvonalentumiset Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 Opiskelijoita 1 395 (MI) + 1 400 (MI) + 1 420 (Mi) + 1 440 (Mi) + 1 440 (Mi) + 1 808 (Vako) 1 800 (Vako) 1 840 (Vako) 1 880 (Vako) 1 880 (Vako) = 3 203 = 3 200 = 3 260 = 3 320 = 3 320 Opetustunteja 5 464 (MI) + 5 500 (MI) + 5 520 (Mi) + 5 540 (Mi) + 5 500 (Mi) + 6 911 (Vako) 7 000 (Vako) 7 040 (Vako) 7 080 (Vako) 7 000 (Vako) = 12 375 = 12 500 = 12 560 = 12 620 = 12 500 228 ulk. 247 ulk. 242 ulk. euro/opiskelija (279 + sis.) (276 + sis.) 59 ulk. 63 ulk. 63 ulk. (71 + sis.) (72 + sis.)
108 Kust. arvio TA - TAMRH TA 2015 TS TS 2017 2020 2021 2022 Jäähallihanke 2 500 2 500 Mikäli saadaan avustusta. Liikuntahalli peruskorjaus 200 200 Energiaa säästävät investoinnit 200 100 100 Suomenkielinen koulukeskus 12 100 5 880 806 kv 9.4.14 5 SKK:n lähiliikuntapaikka 150 150 SKK/Myllyharjun koulu 570 570 1 500 Sisäkorjaukset, sähkö, valaistus ja putkilinjat Lovisanejdens högstadium 105 105 RPT/Kirkonkylän koulu 250 250 250 250 Julkisivujen peruskorjaus 2017 Koskenkylän lähiliikuntapaikka 170 170 Valko, lähiliikuntapaikka 80 170 Sävträsk skola 450 450 Veistossali ja keskuskeittiön peruskorjaaminen Kouluinvestoinnit v. 2016 2020 Valtuusto päättää mahdollisten kouluinvestointien toteutumisjärjestyksestä kun kouluverkkoselvityksestä Koskenkylän hanke 6 000 on tehty päätös. Lovisanejdens högstadium + Lovisa Gymnasium 12 000 Laaditaan keskusta-alueen yhteinen hankesuunnitelma Lovisanejdens högstadiumin, Lovisa gymnasiumin, Generalshagens skolan ja päivähoidon osalta. 220 75 50 50 kytk.toimistohank. Koulutuskuntayhtymät 100 105 100 90 65 65 250 275 250 250 250 250 250 250 205 200 520 250 575 1 755 Energiaa säästävät investoinnit, tulot Suomenkielinen koulukeskus, hanke -3 510-3 510 Suomenkielinen koulukeskus, hanke -190-190 Sali ELY-keskuksen avustus; jäähallihanke -600-3 700-3 700 0 0 0 0 0 0 0 520 2 315 250 575 1 755