KONNEVEDEN KUNTA Kuva: Jorma Ursin TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kunnanhallitus 30.3.2015 28 Kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN... 4 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 5 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 7 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 9 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ULKOINEN)... 9 RAHOITUSLASKELMA... 11 TASE... 13 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT (ULKOINEN)... 16 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 17 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄT YHTEISÖT... 17 KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS... 17 KONSERNIVALVONTA... 17 TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN... 17 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT... 18 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 18 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 19 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 20 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 22 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 22 KUNNAN YLEISTAVOITE... 22 100 KESKUSHALLINTO... 22 101 YLEISHALLINTO... 22 102 JOUKKOLIIKENNE... 23 103 TOIMISTOPALVELUT... 23 104 MAATALOUDEN EDISTÄMINEN... 23 105 ELINKEINOTOIMINTA JA MARKKINOINTI... 24 106 TYÖLLISYYDEN HOITO... 24 107 MUU KESKUSHALLINNON TOIMINTA... 25 100 KESKUSHALLINTO YHTEENSÄ... 25 201 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA... 26 210 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMISTO... 26 220 LASTEN PÄIVÄHOITO... 26 230 MUUT LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT... 27 241 VAMMAISTEN PALVELUT... 28 245 PÄIHDEHUOLTO... 29 250 TOIMEENTULOTURVA... 29 260 AVOSAIRAANHOITO... 30 276 VANHUSTEN PALVELUT... 30 280 SUUN TERVEYDENHUOLTO... 32 290 LAITOSHOITO... 32 295 ERIKOISSAIRAANHOITO... 32 201 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA... 33 310 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 34 311 HALLINTO... 34 301 PERUSKOULUT... 34 302 LUKIOT... 36 303 AIKUISKOULUTUS JA MUSIIKKITOIMINTA... 37 304 VAPAA-AIKATOIMI... 37 305 KIRJASTO... 38 310 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 39 400 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 40 401 TEKNINEN TOIMISTO... 40 1
402 YHDYSKUNTASUUNNITTELU... 40 403 RAKENNUSVALVONTA... 41 404 YMPÄRISTÖNHUOLTO... 41 405 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 42 406 LIIKENNEVÄYLÄT... 43 407 YKSITYISTIET... 43 408 PUISTOT JA YLEISET ALUEET... 44 409 LIIKUNTA- JA ULKOILUPAIKAT... 44 410 PALO- JA PELASTUSTOIMI... 44 411 TOIMITILAPALVELUT... 45 412 SISÄISET PALVELUT... 45 413 RAVINTOPALVELUT... 45 414 VESIHUOLTO... 46 415 ENERGIAHUOLTO... 47 417 MAA- JA METSÄTILAT... 47 418 MUU LIIKETOIMINTA... 48 400 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 48 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 49 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY... 49 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 51 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 52 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 53 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 56 TULOSLASKELMA (ULKOINEN)... 56 RAHOITUSLASKELMA... 57 TASE... 58 KONSERNITULOSLASKELMA... 60 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 61 KONSERNITASE... 62 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 64 KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 64 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 64 KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 65 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA... 66 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 67 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (KUNTA)... 67 KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET... 68 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET... 69 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ... 70 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (KUNTA)... 71 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 72 LEASINGVASTUUT... 72 VASTUUSITOUMUKSET... 72 VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA... 72 MUUT TASEEN ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT... 72 TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 72 KONSERNIN LIITETIEDOT... 73 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 73 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 74 LEASINGVASTUUT... 75 2
VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA... 75 MUUT VASTUUSITOUMUKSET... 75 KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS... 76 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA... 76 VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA... 77 VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE... 78 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 79 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 80 SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ... 81 3
KATSAUS VUOTEEN Kunnan asukasmäärä oli vuoden lopussa 2833 henkilöä. Edellisestä vuodesta väki väheni 16 henkilöllä. Toimintatuotot olivat noin 75.000 euroa talousarviota pienemmät. Myös edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot laskivat hieman. Tämä johtui lähinnä siitä, että metsän myyntitulot jäivät budjetoitua pienemmiksi, koska vuodelle suunniteltu päätehakkuu ja siitä saatavat tuotot siirtyivät vuodelle 2015. Toimintakulut olivat noin 80.000 euroa talousarviota pienemmät ja ne laskivat hieman myös edelliseen vuoteen verrattuna. Nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,1 %. Verotulot jäivät noin 64.000 euroa talousarviota pienemmiksi, mutta valtionosuudet olivat noin 72.000 euroa talousarviota suuremmat. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot laskivat noin 197.000 euroa ja valtionosuudet kasvoivat noin 92.000 euroa. Tilikauden tulos, noin 383.000 euroa, josta satunnaisten tuottojen osuus oli noin 244.000 euroa. Investointien nettomenot olivat noin 1.560.000 euroa, kun ne edellisenä vuotena olivat noin 900.000 euroa. Poistojen määrä oli noin 580.000 euroa. Kunnan lainamäärä oli vuoden lopussa 9.165.000 euroa eli 3223 euroa asukasta kohden. Lainamäärä lisääntyi vuoden aikana 24.000 euroa. Taseessa oli vuoden lopussa ylijäämää 5.272.000 euroa. Konsernin tulos noudatteli kunnan tulosta varsin tarkoin, ylijäämää kertyi 384.000 euroa. Konsernin lainamäärä oli vuoden lopussa noin 14.489.000 euroa eli 5114 euroa asukasta kohden. Lainamäärä pieneni 213.000 euroa edellisestä vuodesta. Kari Levänen kunnanjohtaja 4
KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Valtuusto Kunnanvaltuustoon kuului 21 jäsentä Karhunen Pekka Oittinen Heikki Hämäläinen Mauri Huhtanen Sara (Kh 1.12. 118) Hytölä Matti Hänninen Jouni (Kv 16.12. 32) Hänninen Mauri Jokelainen Erkki Jäntti Nina (Kh 30.6. 61) Kakko Matti Kytölä Pentti Laaksonen Vappu Leskinen Jouko Liimatainen Johanna Manninen Timo Mehto Antti Minkkinen Mirja Mäkäräinen Ritva (Kv 30.9. 12) Poikolainen Virpi Pynnönen Pekka Valkonen Olavi Varis Antti Väisänen Simo puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Valtuuston poliittiset voimasuhteet 28.10.2012 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen mukaan Suomen Keskusta 12 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 3 Vasemmistoliitto 2 Kansallinen Kokoomus 1 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Perussuomalaiset 2 Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuului seitsemän jäsentä Jäsen Mehto Antti, puheenjohtaja Laaksonen Vappu, 1. vpj. Poikolainen Virpi, 2. vpj. Hytölä Matti Kytölä Pentti Minkkinen Mirja Väisänen Simo Henkilökohtainen varajäsen Varis Antti Hänninen Seija Jäntti Nina (Kv 30.9.14 13) Mäkäräinen Ritva Huhtanen Sara (Kv 16.12.14 34) Mehto-Hämäläinen Ulla Kakko Matti Valkonen Olavi Manninen Timo Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Kari Levänen 5
Lautakunnat Kunnassa toimi viisi lautakuntaa ja kolme jaostoa Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-aikajaosto Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Ympäristölautakunta Lupajaosto Tiejaosto 5 jäsentä 7 jäsentä 3 jäsentä 7 jäsentä 5 jäsentä 7 jäsentä 3 jäsentä 3 jäsentä Kunnanhallituksen apuna toimivat seuraavat toimikunnat, joiden toimikausi on sama kuin kunnanhallituksen Kaavatoimikunta Yhteistyötoimikunta Palvelutoimikunta 6
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 % vuonna. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 %. Kansatalouden kysyntää vähensi erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 %, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 %. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 %, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 %. Viennin volyymi väheni 0,4 % ja tuonnin volyymi 1,4 %. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 %. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 %. Sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 %, ja omaisuus- ja yrittäjätulot 0,9 %. Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna alle 0,5 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, mutta kiinteistöja yhteisöverot yli 10 %. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteet nousivat yhteensä 2 % edellisvuodesta. Kunnilla on lainaa keskimäärin 2733 euroa asukasta kohden. Oman alueen kehitys Kunnan asukasmäärän lasku pieneni edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen 16 henkilöä, kun se vuonna 2013 oli 59 henkilöä. Keski-Suomessa Ely-keskuksen tiedotteen mukaan joulukuun lopussa oli 23008 työtöntä työnhakijaa eli 17,9 % työvoimasta. Työttömyysaste oli Ely-keskusten toiseksi korkein Kainuun. Koko maan työttömyysprosentti oli joulukuussa 13,9 %. Konnevedellä työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 193 henkilöä, eli 15,4 % työvoimasta. Lisäystä edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli 16 henkilöä. Työttömyyden vuosikeskiarvo nousi 12,4 %:sta 13,9 %:iin. Tuleva taloudellinen kehitys Kunnan talouden kehitykseen tulevina vuosina vaikuttavat jo aikaisemmin toteutettu kuntien valtionosuusleikkaus ja vuonna 2015 alkava valtionosuusuudistus. Valtionosuusleikkaus vähentää kuntien valtionosuuksia asteittain vuodesta 2012 lähtien siten, että vuonna 2017 leikkaus on 259 euroa/asukas. Valtionosuusuudistus vähentää Konneveden valtionosuuksia 299 euroa/asukas. Uudistukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäsäännös siten, että vähennys on vuositasolla 50, 100, 180, 260 ja 291 euroa/asukas. Näin ollen valtionosuuksien leikkaus ja uudistus vähentäisivät Konneveden valtionosuuksia vuonna 2019 yhteensä 558 euroa/asukas. Valtionosuuksien vähentymisen lisäksi tulevaan talouden kehitykseen vaikuttaa kirkonkylän kouluinvestointi. Hankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa. Investointi lisää vuosittaisia poistoja 0,6 miljoonaa euroa 20 vuoden poistoajalla ja korkomenoja korkokannasta riippuen noin 0,3 miljoonaa euroa. Myönteisiä vaikutuksia talouden kehitykseen tuovat jossain määrin vasta perustettu kansallispuisto ja mahdollinen Äänekosken biotehtaan rakentaminen. Näiden vaikutuksia on tässä vaiheessa vielä vaikea tarkemmin arvioida. Kunnan henkilöstö Konneveden kunnan henkilöstömäärä 1.1. 31.12. Muutos 176 177 +1 Kunnasta maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 5.441.848 euroa sisältäen luontoisedut. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös. Riskienhallinta Henkilöriskit Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Konneveden kunnassa kullekin keskeisessä tehtävässä olevalle on nimetty sijainen, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävissäkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Henkilöstön saatavuudessa ei vielä ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta riski on tiedostettu. 7
Tietojärjestelmäriskit Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Konneveden kunta tekee yhteistyötä Äänekosken kaupungin kanssa, missä myös taloushallinnon palvelimet sijaitsevat. Äänekoski hallinnoi tietoturvariskejä. Tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolot Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kunta on varautunut valmiussuunnittelulla. Keskushallinto on laatinut kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan ja muut hallintokunnat ovat laatineet omat hallintokuntakohtaiset suunnitelmansa. Hallintokunnat päivittävät suunnitelmansa tarpeen mukaan. Normaaliolojen häiriötilanteista todennäköisin on sähkökatko. Laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko vaikeuttaa merkittävästi kaikkien hallintokuntien toimintaa. Sähkökatkoon kunta on varautunut hankkimalla varavoimakoneen terveysasemalle ja vedenottamolle. Rahoitusriskit Kunnalla ei ole valuuttariskejä. Lainat ovat pääosin Kuntarahoitus Oyj:n ja Kuntien Eläkevakuutuksen lainoja. Antolainojen määrä 114 766,10 euroa. Annettujen takausten määrä on 7 162 859,37 euroa, ei sisällä Kuntien Takauskeskuksen takausvastuita. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen sekä ajoneuvot ja talousmetsät. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Ympäristötekijät Ympäristökulut ja -tuotot sisältyvät kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Harkinnanvaraisia ympäristöasioita koskevia liitetietojen esittämistä kunta ei ole päättänyt ottaa mukaan tilinpäätökseen. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Osastopäälliköt ovat huolehtineet siitä, että oman toimialan menot suoritetaan, tulot kannetaan oikeamääräisinä ajallaan ja että sisäinen valvonta on riittävää. Sisäisen valvonnan toiminnassa ei ole havaittu ongelmia kertomusvuonna. Kunnan viranhaltijat päivittävät yhdessä vakuutusyhtiön edustajan kanssa aika ajoin kunnan vakuutettujen kohteiden vakuutusturvan. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitsemat sisäiset tarkastajat tarkastavat vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta seuraavat kohteet: pankkitilien varat, käteiskassojen varat, kassalainat, arvopaperit, vakuudet, kiinnitykset, vakuutukset ja viranhaltijapäätökset. Sisäiset tarkastajat antavat tarkastuksestaan kertomuksen kunnanhallitukselle. Myös muut toimielimet asettavat omat tarkastajansa toimikaudekseen. Kunnanhallitus on seurannut kunnanjohtajan tekemiä päätöksiä ja kunnanjohtaja ja lautakunnat osastopäällikköjen päätöksiä vuosittain. Kunnanhallitukselle on raportoitu talousarvion toteutumisesta kaksi kertaa vuodessa ja sijoituksista vuosittain. Konserniohjeet on laadittu vuonna 2008. Yhtiökokousedustajille ja yhtiön hallintoelimissä toimiville edustajille on tarvittaessa annettu tapauskohtaisen harkinnan perusteella ohjeistus. Erityiskysymyksiä on tarkasteltu yhdessä yhtiöiden hallintoelimien edustajien ja kunnanhallituksen edustajien kanssa. 8
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoinen) 2013 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot 3 476 3 522 Toimintakulut -20 270-20 298 Toimintakate -16 793-16 776 Verotulot 8 196 8 393 Valtionosuudet 9 257 9 165 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 21 36 Muut rahoitustuotot 187 212 Korkokulut -104-125 Muut rahoituskulut -50-36 Vuosikate 713 869 Poistot ja arvonalentumiset -574-633 Satunnaiset tuotot 244 Tilikauden tulos 383 236 Tilikauden yli-/alijäämä 383 236 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,15 17,35 Vuosikate/Poistot, % 124,22 137,32 Vuosikate, euro/asukas 251,68 304,98 Asukasmäärä 31.12. 2833 2 849 9
Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Investointitaso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Jos poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on taloussuunnitelmassa leikattu ja siirretty suunnitelman ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnitelmakautta pitemmällä jaksolla. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. 10
Rahoituslaskelma 2013 1000 euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 713 869 Satunnaiset erät 244-2 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien investoinnit -2 010-961 Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 18 Pysyvien vastaavien myyntitulot Investoinnit yhteensä 430-1 559 27-917 Toiminnan ja investointien rahavirta -602-50 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -630 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 800 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -976-976 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 000 80 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 594 207 Rahoituksen rahavirta -11 112 Rahavarojen muutos -614 61 Rahavarat 31.12. 1 331 1 945 Rahavarat 1.1. 1 945 1 884 RAHOITUSLASKELMAN TUNNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 37,85 92,08 Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä -6014-4 269 Lainanhoitokate 0,75 0,90 Kassan riittävyys, pv 20 31 Asukasmäärä 31.12. 2 833 2 849 11
Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä = tilinpäätösvuosi + neljän edellisen vuoden kertymä Tunnusluvun avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassasta maksut = (tuloslaskelmasta) toimintakulut, korkokulut ja muut rahoituskulut sekä (rahoituslaskelmasta) käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) 12
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Toimintakertomuksen tasetarkastelu voidaan tehdä miljoonan tai tuhannen euron tarkkuudella. Kuntajaoston taseen laatimisesta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkempi erittely, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat -osiossa. TASE VASTAAVAA 2013 1000 euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 23 292 21 677 Aineelliset hyödykkeet 15 342 14 394 Maa- ja vesialueet 3 349 3 311 Rakennukset 8 260 8 333 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 425 1 769 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 161 36 228 30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 111 723 Sijoitukset 7 949 7 283 Osakkeet ja osuudet 6 923 6 886 Muut lainasaamiset 1 026 396 Muut saamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 65 65 Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen varat 65 65 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 578 3 146 Vaihto-omaisuus 0 1 Muu vaihto-omaisuus 0 1 Saamiset 1 247 1 199 Pitkäaikaiset saamiset 15 36 Myyntisaamiset 15 36 Lyhytaikaiset saamiset 1 232 1 164 Myyntisaamiset 474 489 Lainasaamiset 115 143 Muut saamiset 644 531 Rahoitusarvopaperit 1 009 1 009 Muut arvopaperit 1 009 1 009 Rahat ja pankkisaamiset 322 936 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 934 24 887 13
VASTATTAVAA 2013 1000 euroa 1000 euroa OMA PÄÄOMA 13 718 13 335 Peruspääoma 8 445 8 445 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 4 890 4 654 Tilikauden yli-/alijäämä 383 236 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 68 65 Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 68 65 VIERAS PÄÄOMA 12 149 11 487 Pitkäaikainen 7 190 8 165 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 889 7 723 Lainat julkisyhteisöiltä 300 443 Lyhytaikainen 4 959 3 332 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 833 833 Lainat julkisyhteisöiltä 142 142 Ostovelat 1 884 1 360 Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat 973 127 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 25 934 24 887 861 126 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 52,89 53,58 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 58,05 54,50 Kertynyt yli-/alijäämä, 1.000 5 272 4 890 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 860 1 716 Lainakanta 31.12. 1.000 9 165 9 141 Lainakanta 31.12. /asukas 3 235 3 208 Lainasaamiset 31.12. 1.000 115 143 Asukasmäärä 2833 2849 14
Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön, Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ja Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja Oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. 15
Kunnan kokonaistulot ja -menot (ulkoinen) Tulot 1000 euroa % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3 476 15,22 Verotulot 8 196 35,89 Valtionosuudet 9 257 40,54 Korkotuotot 21 0,09 Muut rahoitustuotot 187 0,82 Satunnaiset tuotot 244 1,07 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 4 0,02 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 0,10 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 430 1,88 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 000 4,37 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 22 837 100,00 Menot Varsinainen toiminta Toimintakulut 20 270 84,32 - Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut 104 0,44 Muut rahoituskulut 50 0,21 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis. (-),väh. (+) 0 - Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Investointimenot 2 010 8,35 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 630 2,62 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 976 4,06 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 24 040 100,00 16
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Omistusosuus % Yhdistelty Ei-yhdistelty Tytäryhteisöt Konneveden Vuokra-asunnot Oy 100 x Konneveden Kiinteistö Oy 100 x Konneveden Asumispalvelusäätiö 100 x Kellankosken Voima Oy 98,9 x Kuntayhtymät Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri ky (konserni) 1,08 x Äänekosken Ammatillisen koulutuksen ky 3,45 x Keski-Suomen liitto 0,90 x Osakkuusyhteisöt Konneveden Liikekeskus Oy 22,2 x Ääneseudun Kehitys Oy 23,3 x Keski-Suomen Verkkoholding Oy 19,98 x Yhteensä 7 3 Konsernin toiminnan ohjaus Konneveden kunnan konserniohjeessa on määritelty valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tehtävät ja vastuut konserniohjauksessa. Kuntakonsernin toiminnan ylimpänä valvojana toimii valtuusto. Konsernia ohjaa kunnanhallitus, joka antaa konserniohjetta yksityiskohtaisemmat ohjeet tai delegoi ohjeiden antamisvaltuudet kunnan muulle viranomaiselle. Kunnanhallitus valitsee tytär- ja osakkuusyhteisöjenyhtiökokousedustajat sekä antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisessa käsiteltäviin asioihin. Tytäryhtiöiden päättävissä elimissä on konsernijohtoon kuuluvia henkilöitä. Konsernivalvonta Konneveden kunnan konserniohjeessa on määritelty toimivallan- ja vastuunjako valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välillä konserniohjauksessa. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisessa käsiteltäviin asioihin. Tytäryhtiöiden päättävissä elimissä on konsernijohtoon kuuluvia henkilöitä. Kuntakonsernissa keskitetysti järjestettyjä toimintoja ovat tietohallinto, riskienhallinta ja vakuuttaminen sekä osittain hankinnat. Tytäryhteisöt hankkivat osittain kunnalta lähinnä korjaus- ja kiinteistönhoitopalveluita. Konneveden Vuokra-asunnot Oy:llä on korjaus- ja kiinteistönhoitopalveluissa osa-aikainen työntekijä. Kuntakonsernissa noudatetaan yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Kartoituksen perusteella on määritelty ne periaatteet, joiden mukaan vahinkoriskejä on siirretty vakuutusten piiriin. Vakuutukset hankitaan koko konsernille samalta yhtiöltä. Tavoitteet ja toteutuminen Vuoden konsernitavoitteena oli pitkän aikavälin korjaussuunnitelman (PTS) laatimisen jatkaminen talokohtaisesti. Tavoitteet toteutuivat siten, että Pajutien ja Leppätien rivitaloille PTS aloitettiin vuonna. 17
Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat KONNEVEDEN KUNTA Tilinpäätös Konneveden Kiinteistö Oy esittää, että rakennukset puretaan ja yhtiö lakkautetaan. Keski-Suomen Liitto on korjannut tilinpäätöstään Midinvest Oy:n osakkeiden hankinnan osalta vuosina 2012 2013. Kirjaus vaikuttaa edellisten tilikausien yli/alijäämä tilille. Vaikutus Konneveden kunnan osalta 1788,72 euroa. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot 8 098 7 893 Toimintakulut -24 960-24 720 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 6 1 Toimintakate -16 856-16 826 Verotulot 8 177 8 393 Valtionosuudet 9 852 9 783 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 221 269 Muut rahoitustuotot 2 12 Korkokulut -149-169 Muut rahoituskulut -51-37 Vuosikate 1 196 1 424 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 015-1 087 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 268 22 Tilikauden tulos 449 359 Tilinpäätössiirrot -65-56 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 384 303 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 34,7 31,9 Vuosikate/Poistot, % 117,8 131,0 Vuosikate, euroa/asukas 422 500 Asukasmäärä 31.12. 2833 2849 18
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1000 euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 196 1 424 Satunnaiset erät 264-2 Tulorahoituksen korjauserät 23 17 Investointien rahavirta Investointimenot -2 381-2 027 Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 18 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 458 28 Toiminnan ja investointien rahavirta -419-542 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -1 047-406 Antolainasaamisten vähennys 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 539 2 112 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 334-1 274 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 035 177 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4 5 Vaihto-omaisuuden muutos 13-4 Saamisten muutos 86-50 Korottomien velkojen muutos 532 87 Rahoituksen rahavirta -171 647 Rahavarojen muutos -590 105 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 133 2 724 Rahavarat 1.1. 2 723 2 619-590 105 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 50,7 70,9 Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä -6 251-3 910 Lainanhoitokate 0,9 1,1 Kassan riittävyys, pv 26 34 19
Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2013 1000 1000 PYSYVÄT VASTAAVAT 27 543 26 120 Aineettomat hyödykkeet 277 273 Aineettomat oikeudet 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Aineelliset hyödykkeet 19 884 19 159 Maa- ja vesialueet 3 648 3 549 Rakennukset 11 862 12 180 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 482 1 831 Koneet ja kalusto 613 747 Muut aineelliset hyödykkeet 74 71 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 204 781 Sijoitukset 7 375 6 688 Osakkuusyhteisöosuudet 5 864 5 819 Muut osakkeet ja osuudet 67 67 Muut lainasaamiset 1 443 803 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 110 190 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 127 4 703 Vaihto-omaisuus 54 68 Saamiset 1 896 1 893 Pitkäaikaiset saamiset 15 36 Lyhytaikaiset saamiset 1 881 1 858 Rahoitusarvopaperit 1 557 1 520 Rahat ja pankkisaamiset 621 1 221 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 772 31 014 20
VASTATTAVAA 2013 1000 1000 OMA PÄÄOMA 12 737 12 399 Peruspääoma 8 445 8 445 Arvonkorotusrahasto 257 257 Muut omat rahastot 417 418 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 234 2 976 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 384 302 VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 1 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 325 260 Poistoero 204 161 Vapaaehtoiset varaukset 121 99 PAKOLLISET VARAUKSET 144 102 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 144 102 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 122 198 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 11 968 13 222 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 2 521 1 480 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 3 955 3 317 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 772 31 014 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % 41,13 40,33 Suhteellinen velkaantuneisuus 70,53 69,11 Kertynyt ylijäämä(alijäämä), 1000 3 625 3 319 Kertynyt ylijäämä(alijäämä), /asukas 1 279 1 163 Konsernin lainat, euro/asukas 5 114 5 160 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euro 14 489 14 702 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euro 1 443 802 Kunnan asukasmäärä 31.12. 2 833 2 849 Konsernin omavaraisuusaste prosentteina lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Omavaraisuusaste, %= 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma Saadut ennakot) Konsernin tunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Koko pääoma edellä olevassa kaavassa tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Muut konsernitaseen tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla konsernitaseen eristä kuin kunnan taseen tunnusluvut. 21
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallituksen on kuntalain mukaan toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Alijäämän kattamissäännökset tulivat voimaan vuoden 2001 alusta. Tilikauden alijäämä katetaan ensisijaisesti edellisten tilikausien ylijäämällä ja taloussuunnitelmavuosien ylijäämillä ja toissijaisesti rahastopääomalla ja peruspääomalla. Tilikauden 1.1. 31.12. tulos on 383.137,48 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä, että tilikauden 1.1. 31.12. ylijäämä 383.137,48 euroa kirjataan oman pääoman lisäykseksi yli/alijäämä tilille. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailussa on lisäksi käytävä ilmi, onko meno, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla. Muulla rahoituksella tarkoitetaan tällöin rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden muutoseriä rahoituslaskelmassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan vastaavaa rakennetta. Toteutumisvertailu laaditaan sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion yksittäiselle tehtävälle, hankkeelle tai muulle meno- tai tuloerälle. Toteutumisvertailun laadinnasta vastaa kunnanhallitus sekä tilivelvolliset toimielimet ja viran- ja toimenhaltijat. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta annetaan toimintakertomuksen toteutumisvertailuosassa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama toteuman ja muutetun talousarvion välillä. Lisäksi vertailutietona esitetään edellisen tilikauden toteutuma. KUNNAN YLEISTAVOITE * TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN, PALVELUIDEN TURVAAMINEN JA ELINKEINOJEN KEHIT- TÄMINEN Toteutuminen: Kunnan talous pysyi tasapainossa, ja palvelutaso säilyi ennallaan. Häyrylänrannan palvelut monipuolistuivat uusien yrittäjien myötä. 100 KESKUSHALLINTO YLEISTAVOITE: KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Toteutuminen: Äänekosken kaupunki, Saarijärven kaupunki, Laukaan kunta, Uuraisten kunta ja Konneveden kunta keskustelivat kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Kunnat siirsivät asian vuodelle 2015. 101 YLEISHALLINTO Toimintatuotot 26 753 21 600 0 21 600 20 851 96,53 Toimintakulut 515 862 533 350 0 533 350 496 789 93,15 Toimintakate -489 109-511 750 0-511 750-475 938 93,00 22
Suunnitelmapoistot 4 090 Laskennalliset erät 18 101 KONNEVEDEN KUNTA Tilinpäätös Toiminnan kuvaus: Yleishallinnon tulosyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, toimikunnat, henkilöstöhallinto, kunnallisverotus, tilintarkastus, vaalit ja varhaiseläkemaksut. 102 JOUKKOLIIKENNE Toimintatuotot 361 200 0 200 0 0 Toimintakulut 15 236 21 500 0 21 500 19 880 92,46 Toimintakate -14 875-21 300 0-21 300-19 880 93,33 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -2 289 Toiminnan kuvaus: Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen järjestäminen. Asiointikuljetukset järjestetään viikoittain eri kyläkunnilta, mikäli asiakkaita on vähintään 2,5 asiakasta/kuljetus. Tavoitteet: Joukkoliikenteen säilyttäminen haja-asutusalueella. Toteutuminen: Joukkoliikenne säilyi haja-asutusalueella entisessä laajuudessaan. 103 TOIMISTOPALVELUT Toimintatuotot 27 840 26 900 0 26 900 25 180 93,61 Toimintakulut 373 989 398 550 0 398 550 389 645 97,77 Toimintakate -346 149-371 650 0-371 650-364 465 98,07 Suunnitelmapoistot -37 Laskennalliset erät 229 648 Toiminnan kuvaus: Toimistopalvelut tuottaa keskitetysti taloushallinnon-, palkkahallinnon- ja tietotekniikan palvelut mukaan lukien yleishallinnon palveluja. Tavoitteet: Sähköisten ostolaskujen arkistointiin valmistautuminen. Toteutuminen: Kunnalla on valmius ottaa käyttöön ostolaskujen sähköinen arkistointi. 104 MAATALOUDEN EDISTÄMINEN Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 37 064 42 700 0 42 700 36 655 85,84 Toimintakate -37 064-42 700 0-42 700-36 655 85,84 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -984 Toiminnan kuvaus: Palvelu ostetaan yhteistoiminta alueelta. 23
105 ELINKEINOTOIMINTA JA MARKKINOINTI Toimintatuotot 1 754 5 000 0 5 000 6 086 121,72 Toimintakulut 100 301 119 940 7 000 126 940 91 862 72,37 Toimintakate -98 547-114 940-7 000-121 940-85 776 70,34 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -16 299 Toiminnan kuvaus: Yritys- ja työllisyysvaikutusten huomioonottaminen kunnan päivittäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Elinkeinotoiminnan neuvonta- ja kehityspalvelut ostetaan Ääneseudun Kehitys Oy:ltä. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Kansallispuisto perustettiin. Tavoitteet: Mahdollisesti perustettavan kansallispuiston hyödyntäminen luontomatkailun kehittämisessä. Toteutuminen: Etelä-Konneveden Masterplan suunnitelman tekeminen käynnistettiin. 106 TYÖLLISYYDEN HOITO Toimintatuotot 140 699 140 700 0 140 700 175 537 124,76 Toimintakulut 306 321 372 830 0 372 830 393 750 105,61 Toimintakate -165 622-232 130 0-232 130-218 213 94,00 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -10 524 Toiminnan kuvaus: Työllistämistoimintaan liittyvät toimistotyöt. Laukaan kunnan kanssa toteutettava Yhteinen reitti projekti II 30.6. saakka ja Työväylä hanke joka alkoi 1.3. sekä pajatoiminta jatkuivat. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden ohjaus. Kunta tukee yritysten oppisopimuskoulututusta sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä yhdistyksiin. Kunta järjestää kesätöitä nuorille yhteistyössä Konneveden 4H-yhdistyksen kanssa. Kunta osallistuu Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimaan LAPE-projektiin. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Laukaan kunnan kanssa toteutettava Yhteinen reitti projekti II ja siihen liittyvä pajatoiminta jatkui. Projektin kautta toimenpiteissä oli 11 henkilöä. Työväylä hankkeen toimenpiteissä oli 5 henkilöä. Koko kunnan palkkatuella työllistämisen ka. oli 11,87 henkilöä. Kuntouttavassa työtoiminnassa työpajalla ja kunnan eri toimipisteissä oli vuoden aikana 21 eri henkilöä. Oppisopimusavustusta maksettiin yhdelle yritykselle. Kuntalisää maksettiin yhden henkilön työllistymiseen. Nuorten kesätöihin palkattiin 65 nuorta kahden viikon työsuhteeseen. Heistä 41 nuorta oli sijoitettuna yrityksiin ja yksityisten henkilöiden työkohteisiin sekä 24 nuorta olivat kunnan eri työpisteissä, pääosin Konnevesi päivien järjestelytehtävissä. Konnevesi oli mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa LAPE-projektissa. Työnjohtaja oli yhteinen Hankasalmen ja Laukaan kunnan kanssa. Projektin kautta oli työssä 4 henkilöä. Työkohteina olivat Siikapirtin piharakennus ja Kellankosken miehistötuvan perustusten ja alahirsien kunnostaminen ulkopuolelta. Tavoitteet: Työpajatoiminnan vakiinnuttaminen Konnevedelle. Kunta lähtee mukaan työllistämiseen liittyviin hankkeisiin yhdessä Laukaan kunnan ja Äänekosken kaupungin kanssa. Kunta varautuu järjestämään oppisopimuskoulutusta ilman ammatillista koulutusta oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Toteutuminen: Työpajatoiminta jatkui ja sen toimintaan kuuluu olennaisena osana kuntouttava työtoiminta. Oppisopimuskoulutuksen aloitti kaksi nuorta. Äänekosken kaupungin ja Laukaan kunnan kanssa haettiin rahoitusta Uutta Virtaa työllistämishankkeelle. 24
107 MUU KESKUSHALLINNON TOIMINTA KONNEVEDEN KUNTA Tilinpäätös Toimintatuotot 67 366 66 100 0 66 100 60 642 91,74 Toimintakulut 121 749 127 450 0 127 450 122 051 95,76 Toimintakate -54 383-61 350 0-61 350-61 409 100,10 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -6 221 Toiminnan kuvaus: Tulosyksikkö koostuu seuraavista tulospaikoista: suhdetoiminta, huomionosoitukset, kokoustarjoilut, kansainvälinen yhteistyö, yleinen edunvalvonta, avustukset järjestöille ja isännöintipalvelut. Yleinen edunvalvonta palvelu myydään Keski-Suomen oikeusaputoimistolle. 100 KESKUSHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatuotot 264 772 260 500 0 260 500 288 296 110,67 Toimintakulut 1 470 522 1 616 320 7 000 1 623 320 1 500 633 95,52 Toimintakate 1 205 750-1 355 820-7 000-1 362 820-1 262 337 92,63 Suunnitelmapoistot 4 054 Laskennalliset erät 211 433 25
201 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KONNEVEDEN KUNTA Tilinpäätös YLEISTAVOITE: VALMISTAUTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN UUDISTUKSIIN 210 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMISTO Toimintatuotot 0 0 0 0 458 Toimintakulut 57 608 52 820 0 52 820 47 119 90,07 Toimintakate -57 608-52 820 0-52 820-46 661 89,21 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -2 454 Toiminnan kuvaus: Lautakunnan asioiden valmistelu ja toimeenpano, sosiaalilautakunnan hankkeiden hallinnointi sekä sosiaaliasiamiehen palvelut ostopalveluna. Ääneseudun työvoiman palvelukeskuksen menot, eläkevastuut. Tilikauden olennaisimmat tapahtumat: Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa ja käsitteli 47 pykälää. Viranhaltijapäätöksistä tehtiin lautakunnalle oikaisuvaatimus neljästä päätöksestä koskien omaishoidon tukea, kuljetuspalvelua ja kotihoidon maksua. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä. Kokouksiin lähetetään kutsu myös kunnanhallituksen edustajalle, kunnanjohtajalle, kunnanhallituksen puheenjohtajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle. Sosiaalijohtajan/osastopäällikön tehtävät hoidettiin osa-aikaisesti. Toteutuminen: Kunta on mukana SOTE 2020 hankkeessa, jonka tarkoitus on löytää Keski-Suomeen uuden lain mukainen lähipalveluja korostava ja sosiaali- ja terveystoimen integrointia palveleva tuotantomalli. 220 LASTEN PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 53 812 55 800 0 55 800 50 019 89,64 Toimintakulut 902 943 831 940 0 831 940 822 279 98,84 Toimintakate -849 131-776 140 0-776 140-772 260 99,50 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -43 517 Toiminnan kuvaus: Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja lastenhoidon tuki, eläkevastuut. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Perhepäivähoidon hoitopäivämäärä väheni lievästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta toisaalta ilta- ja viikonloppuhoidon tarve lisääntyi. Vuoden lopussa perhepäivähoidon kirjoilla oli 44 lasta, ja samana ajankohtana omassa kodissaan työskenteli kuusi henkilöä sekä hoitolasten kodissa yksi henkilöä. Ryhmäperhepäiväkoti Tenholan henkilöstömääräksi vakiintui kolme vakituista työntekijää. Kuntayhteistyönä Rautalammin kunta osti syyskaudella yhden hoitopaikan ryhmäperhepäiväkoti Tenholasta; laskutusperusteena käytettiin Jyvässeudun seudullisen palvelualueen hinnoittelusopimusta. 26
Päiväkodin toiminta pysyi ennallaan: 3-5-vuotiaiden lasten peruspäivähoidon ja kuntouttava päivähoito, minkä lisäksi päiväkodilla järjestettiin tarvittava esikouluikäisten aamu- ja iltapäivähoito. Lapsiperheiden tukitoimien kautta tulleita hoitotarpeita oli edelleen melko runsaasti. Vuoden lopussa päiväkodin ryhmään kuului 17 kokopäivälasta ja 17 osapäivälasta. Päiväkodin hoitopäivämäärä lisääntyi edelleen hiukan verrattuna aikaisempiin toimintakausiin. Vakituiseen henkilöstöön kuului seitsemän työntekijää. Hoitopäivät 2010 2011 2012 2013 Perhepäivähoito 6.844 8.006 7.338 7.506 6.925 Päiväkoti 4.042 4.190 4.219 4.490 4.566 Yhteensä 10.886 12.196 11.557 11.996 11.491 Tavoitteet: Päivähoidon hallinnon vähentyneen työajan sovittaminen päivähoitopalveluiden järjestämiseen. Toteutuminen: Päivähoidon ohjaajan viikoittainen työaika (23h/vko; työpäivinä maanantait, tiistait ja torstait) riitti henkilöstöasioiden ja asiakkuusjärjestelyjen hoitamiseen. Kokonaisuutena päivähoidon talousarvio toteutui lievästi alkuperäisen arvion alittaen. 230 MUUT LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Toimintatuotot 77 144 72 500 0 72 500 76 497 105,51 Toimintakulut 632 374 573 220 0 573 220 482 357 84,15 Toimintakate -555 230-500 720 0-500 720-405 860 81,06 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät -22 369 Toiminnan kuvaus: Lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, sosiaali- ja kriisipäivystys, lastenvalvojan tehtävät ja sosiaalityö. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Vuonna kirjattiin 54 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 46 eri lasta 32 eri perheessä. Konnevedellä lastensuojelullista huolta aiheuttivat erityisesti vanhempien mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö, nuorten mielenterveysongelmat, koulupoissaolot sekä näpistely. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena ostettiin intensiivistä perhetyötä kahdelle perheelle ja tukihenkilötyötä yhdelle lapselle ja yhdelle nuorelle. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena on ollut yksi lapsi avohuollon sijoituksessa kahteen otteeseen. Lastensuojelutarpeen selvityksiä saatiin valmiiksi yhdeksän ja kaikki vaaditun kolmen kuukauden määräajassa. Vuoden aikana avohuollon asiakkaana oli 61 lasta. Huostaan otettuja lapsia oli vuoden aikana seitsemän, joista yhden nuoren huostaanotto päättyi alkuvuodesta. Perhetyön tavoitteena on ollut vanhemmuuden sekä lasten kasvun ja kehityksen tukeminen. Vanhempien ja lasten kanssa on ollut tapaamisia perheiden kotona ja sosiaalitoimistossa. Tapaamisten aiheina on ollut vanhemman jaksaminen ja perheen vuorovaikutussuhteet, lapsen kasvattamiseen tai eroasioihin liittyvät asiat. Perhetyöntekijä piti Konneveden kouluissa turvataitokasvatus-tunteja esikoululaisille, 2. lk:lle ja 8. lk:lle 2 4 t/ luokka. Koulujen kanssa on tehty yhteistyötä opiskelun tukemiseksi sekä turhien koulupoissaolojen vähentämiseksi. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä on ollut 7 perhettä / 13 lasta. Lastensuojelun perhetyössä on ollut 11 perhettä joissa yhteensä 18 lasta. Kahteen näistä perheistä on ostettu intensiivistä perhetyötä vaikean perhetilanteen vuoksi. Perhetyöntekijä on toiminut sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksissä. Konneveden MLL:n kanssa on tehty yhteistyötä siten, että perhetyöntekijä on osallistunut perhekahvilan toimintaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Ryhmäperhepäivähoito-kodissa Tenholassa perhetyöntekijä on pitänyt laulutuokioita noin kerran viikossa. 27
Perhetyöntekijä on ollut lastenvalvojan työparina perheiden erotilanteissa, joissa tarvitaan sovittelua lasten huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa. Näissä neuvotteluissa tarjotaan myös perhetyötä lasten ja aikuisten tueksi muutostilanteessa. Moniammatillinen lapsityöryhmä kokoontui 7 kertaa. Työryhmään osallistuu sosiaalitoimen ja terveystoimen lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä työntekijöitä. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä osallistuu ryhmään neljä kertaa vuodessa. Työryhmässä voidaan ottaa esiin kunkin työssä tulleita kysymyksiä ja käyttää ryhmän eri ammatillisuutta asioita pohdittaessa. Perheneuvolapalvelut ostettiin Äänekosken perheneuvolalta ja palveluja käytti yhteensä 19 asiakasta, joista lapsia seitsemän. Perheneuvolan vastaanotto jalkautuu Konnevedelle kerran kuukaudessa. Lastenvalvoja selvitti 8 lapsen isyyden, vahvisti 26 huolto- ja tapaamisoikeussopimusta ja 16 elatussopimusta. Elatussopimuksista seitsemässä tapauksessa joko alennettiin tai korotettiin elatusapua, kokonaan uusia sopimuksia oli yhdeksän. Huolto- ja tapaamisoikeussopimuksista uusia oli 20 ja kuudessa vanhaa sopimusta muutettiin. Tavoitteet: Tavataan lastensuojelun lapsia ja nuoria henkilökohtaisesti ja suunnitelmallisesti lastensuojelulain muutoksen edellyttämällä tavalla. Toteutuminen: on tavattu lastensuojelun lapsia suunnitelmallisesti ja tapaamiset ovat pääosin toteutuneet. Etenkin sijoitettujen lasten henkilökohtaiset tapaamiset ovat olleet tarpeellisia ja keskustelut hyvin luottamuksellisia. Tulosyksikön määrärahat riittivät hyvin. Asiakaspalvelujen ostoihin varattua määrärahaa tarvittiin arvioitua vähemmän ja jälkihuollon palveluita järjestettiin omana työnä. 241 VAMMAISTEN PALVELUT Toimintatuotot 128 621 148 400 0 148 400 137 398 92,59 Toimintakulut 1 075 654 1 003 220 44 650 1 047 870 990 014 94,48 Toimintakate -947 033-854 820-44 650-899 470-852 616 94,79 Suunnitelmapoistot -3 474 Laskennalliset erät -52 599 Toiminnan kuvaus: Vammaisten laitospalvelut, toimintakeskus, asuntola Leppälintu, perhehoito, vammaisten asumispalvelut sekä muut vammaisten avohuollon palvelut. Tilikauden olennaiset tapahtumat: Työ- ja päivätoimintaa järjestettiin 21 henkilölle toimintakeskuksessa sekä avotyötoimintana. Työtoimintaa myytiin kuudelle neljän eri kunnan asiakkaalle. Syksyllä varmistui toimintakeskuksen siirtyminen sisäilmaongelmien takia entisen teletalon tiloihin ja tilojen remontointi alkoi syksyllä. Päivätoimintaa on ostettu kolmelle henkilölle yksityiseltä palveluntuottajalta. Tehostetun palveluasumisen piiriin siirtyi kolme uutta asiakasta. Asumispalvelujen piirissä oli seitsemän aikuista. Perhehoidossa oli kaksi aikuista. Yksi asiakas siirtyi perhehoidosta laitoshoitoon ja yksi tehostettuun palveluasumiseen. Lasten omaishoidon vapaat järjestettiin perhehoitona. Palvelua käytti kuusi lasta. Palveluasumisen järjestäminen on haaste kunnalle lähivuosina. Pienryhmäkoti Huvikummussa kävi kuusi lasta leireillä ja viikonloppuhoidoissa. Huvikummun hoitopäivät laskivat, koska omaishoidon vapaat järjestettiin pääsääntöisesti perhehoidossa. Asuntola Leppälinnun asiakaskunta on ikääntynyttä ja palvelujen tarve kasvanut. Leppälinnussa on kaksi ohjaajaa kahdessa vuorossa. Tarvittavat yökäynnit on hoidettu kotihoidon kautta. Leppälinnun palveluita käytti kahdeksan henkilöä. Leppälintuun asennettiin sprinklerijärjestelmä. Leppälintuun ja toimintakeskukseen laadittiin omavalvontasuunnitelma. Kuntoutusohjauksen piirissä oli 21 lasta tai nuorta. Kuntoutusohjauksessa työ painottuu edelleen vahvasti varhaiskuntoutukseen. Työ on asiakaslähtöistä ja yksilöllistä, asiakkaan ja perheen tarpeet huomioivaa. Tulevaisuuden haasteena on kunnassa nuorten aikuistuvien kehitysvammaisten asumisen, elämisen ja työtoiminnan järjestäminen. 28