Espoon kaupunki Pöytäkirja 16.02.2017 Sivu 1 / 38 Kokoustiedot Aika 16.02.2017 torstai klo 17:30-19:20 Paikka KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi, poistui klo 19.18 6 Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki Paula Karhunen Kari Pajunen, saapui klo 17.38 tauon aikana Anders Wikholm Tipsu Bazouleva, poistui klo 19.04 6 Muut saapuvilla olleet Martti Merra Merja Nordling Markku Sistonen Jarmo Ikävalko Jetta Laajarinne Jaana Jalonen Aida Worku Paula Pullinen liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja nuorisopalvelupäällikkö, poistui klo 18.44 4 jälkeen liikuntapalvelupäällikkö liikuntapalvelupäällikkö markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo 17.32 tauon aikana nuorisovaltuuston edustaja hallintosihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16.02.2017 Sivu 2 / 38 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 17.2.2017 Seppo Kallunki Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 24.2.2017 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16.02.2017 Sivu 3 / 38 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 3 1-4 nuorisolautakunnan vuoden 2016 talousarvion 6 ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 4 5-6 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2017 13 käyttösuunnitelman hyväksyminen 5 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan 16 (Kv-asia) 6 Vuoden 2016 espoolainen urheiluteko, vuoden urheilija ja 34 vuoden joukkue 7 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 35
Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 16.02.2017 Sivu 4 / 38 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 9.2.2017 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4 ja 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 16.02.2017 Sivu 5 / 38 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Kallunki.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 6 / 38 5689/2015 02.02.02 3 nuorisolautakunnan vuoden 2016 talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Sivistystoimen tuloslaskelma 31.12.2016 2 nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta II tilanteessa 31.12.2016 3 Sivistystoimen tuloskortti 31.12.2016 4 nuorisopalveluiden tuloskortti 31.12.2016 - Pöytäkirjamerkinnät 31.12. 2016 Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna 2016 52,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 7 / 38 Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna 2016 708,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 8 / 38 osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla. Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka 14 699 lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 14 969 lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 9 / 38 Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen. 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA (tulot ja menot sitovia) 1000 EUR Talousarvio 2016 Muutokset/ Korotukset Muutettu TA 2016 Toteuma 31.12.2016 Tulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla johtuen mm. liikuntatilojen ja asiakasmaksujen myynti- ja maksutuotoista. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla johtuen toimitilavuokrista. Tapiolan uimahalli oli suljettuna ennakoitua pidemmän aikaa. Talous onnistui erinomaisesti ja toimintakate saavutettiin. Kaikki suunniteltu pystyttiin toteuttamaan ja säästyneiden vuokramaksujen vuoksi palvelulupaus kyettiin jopa hiukan ylittämään. Henkilöstömenot ylittyivät 183 000 eurolla tietoisesti. Talousarviossa oli mukana 42 kesätyöpaikkaa, mutta yhteisövastuuta haluttiin painottaa ottamalla kaikkiaan 148 kesätyöntekijää. Tästä syntyi 130 000 euron ylitys, joka katettiin pääosin muualta henkilöstömenoista säästyneistä määrärahoista ja noin 167 000 euron ylitys johtui nuorisopalveluiden projekteista. Koulujen liikuntatilojen työvoimapalvelujen ostot vähenivät 32 000 euroa vuodesta 2015. Sisäisistä eristä ylittyi ETT kustannukset, kun Encora -järjestelmä otettiin käyttöön mm. uimahalleihin. Poikkeama 2016 Toimintatulot 5 027 800 5 827 6 240 413 Valmistus omaan käyttöön 0 2 2 Toimintamenot -47 800-445 -48 245-47 716 530 Toimintakate -42 773 355-42 418-41 473 945 Leppävaaran uimahallin toimitilavuokrista säästyi 0,6 milj. euroa tilakeskuksen yläkanttiin laskeman vuokran takia. Tapiolan uimahallin remontti alkoi 1.6.2016 ja käyttöönotto siirtyy vuoden 2017 loppupuolelle, toimitilavuokrista säästyi 0,6 milj. euroa ja tuloja jäi saamatta n. 0,3 milj. euroa. Muut sisäiset erät ylittyivät 0,7 milj. euroa, josta 0,3 milj. euroa oli sisäistä rakentamispalvelujen ostoa, mm. Espoonlahden jäähallin kaukalon betonilaattojen uusiminen 0,2 milj. sekä Leppävaaran urheilupuiston tulostauluun liittyvät korjaustyöt 0,1 milj. Tapiolan uimahallin kuntosalille hankittiin kuntosalivälineitä, kentille asennettiin led-valoja (kustannussäästö), Leppävaaran maauimalassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 10 / 38 lisättiin uinninvalvontaa. Nämä katettiin toimitilavuokrista säästyvällä määrärahalla. Nuorisopalvelujen ulkopuolista rahoitusta saavien projektien menotuloylitys 0,2 milj. euroa. Talousarviomuutokset: Toimialajohtaja teki alkuvuodesta 2016 päätöksen määrärahasiirrosta toimialan yhteisistä määrärahoista liikunta- ja nuorisopalvelujen määrärahoihin koskien Vamos toimintaa. Siirretty määräraha on 187 000 euroa. Samassa päätöksessä vähennettiin muiden sisäisten menojen määrärahoja ja lisättiin henkilöstömenoihin määrärahaa venemestarin vakanssia varten. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 49 000 euroa kesätyöllistämiseen. Toimialajohtaja siirsi noin 18 000 euroa ICT- asiantuntijapalveluihin. Lisäksi talouspalvelut liikelaitoksen tuotto-odotteen purkamisesta johtuvaa talousarvion pienennystä kohdistettiin noin 67 000 euroa. Liikuntapalvelujen koneista ja kalustosta siirtyi 1.4.2016 alkaen koneita logistiikkaan, kirjanpitoarvo 710 831 euroa, näkyy liikunta- ja nuorisopalvelujen koneet ja kalustossa sisäisenä myyntitulona. Liikuntaja nuorisolautakunnan käyttötalouteen tarvittiin lisämäärärahaa sisäistä laskutusta varten yhteensä 238 250 euroa, koneiden ja kaluston poistot vähenevät samassa suhteessa. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 18.4.2016 kokouksessa ja valtuusto käsitteli 23.5.2016 Toimialajohtaja korotti tuloarviota 0,8 milj. eurolla kohdistaessaan sivistystoimen liian suurta tulo-odotetta. Määrärahaa kohdennetaan 0,3 milj. euroa ulkopuolista rahoitusta saaville projekteille mm. Sitran ja OKM:n Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena - projektille. Leppävaaran uimahallin ennakoitua suuremmasta kävijämäärästä johtuen uimahallin tuloihin siirrettiin 0,3 milj. euroa. Loput 0,2 milj. euroa saadaan venekerhojen talvisäilytysmaksuista ja liikuntatilojen käyttökorvauksista. Toimintaa vuonna 2016 Uintiystäväkäyntejä, jossa erityisuimarannekkeen tai 68+ sporttikortin haltijan uintiystävä pääsi maksutta mukaan uimaan, kirjattiin 6 825. Seniorien 68+ uimahalli- ja kuntosalikäyntejä kirjattiin 184 634 ja saaristoveneen reittiliikenteen senioreiden 68+ käyntejä 2 190. Kutsu 68+ senioriliikuntapalveluiden maksuttomaksi käyttäjäksi lähetettiin kirjeenä 2400 espoolaiselle. Liikunnanohjaustoiminnan poikkihallinnollisena nostona vietettiin Iloisesti liikkumaan -teemavuotta, joka on osa Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteitä. Kuntalaisia osallistettiin liikunnan esteet - kyselyllä. Yhteistyössä liikunnanohjaajille, nuoriso-ohjaajille ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 11 / 38 koulunkäyntiavustajille järjestettiin soveltavan liikunnan koulutusta. Liikunnanohjaajien toteuttamaa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa sai yhteensä 343 asiakasta. Liikuntaa ja painonhallintaa - liikunnallinen elämäntavan muutosryhmiä järjestettiin 16. Matalan kynnyksen ohjattua liikuntaa ilman ennakkoilmoittautumista järjestettiin viikoittain yli 80 ryhmää. Esiopetuksen ja alakoulujen uimaopetuskäyntejä kirjattiin 83 026. Keskeisesti liikunta- ja linjasi nuorisopalveluiden kohderyhmää, toimintakausien määrää, kesätoimintaa, kouluyhteistyötä, kohdennettua pienryhmätoimintaa, nuorisopalveluiden osallistumista peruskoulunsa päättäneiden palvelukokonaisuuteen, pop up -toimintaa ja tapahtumia sekä järjestöyhteistyötä. Suuntaamon mukaiset linjaukset määrittävät kaupungin tarjoamia nuorisopalveluita tulevina vuosina. Kesällä pilotoitiin liikkuva nuorisotyö, NuoriEspoo kesäpaku -toiminta. Nuori Espoo kesäpaku on liikkuva nuorisotila, joka kohtasi nuoria mm. uimarannoilla, urheilupuistoissa sekä muissa nuorten suosimissa paikoissa. Lisäksi kesäpaku tarjosi kivaa tekemistä turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa. Liikkuva nuorisotilatoiminta vakiinnutetaan vuonna 2017. Nuorten tieto- ja neuvontatyön toimipiste yesbox muutti Ison Omenan palvelutorille. Palvelutorilla käynnistyi myös jalkautuva nuorisotyö kirjastossa sekä Länsimetron valmistumista ennakoiva Nuorisotyö raiteilla -yhteistyö Vantaan kanssa. Kesäseteleitä lunastettiin vuonna 2016 878 kappaletta ja vuoden 2017 puolella vielä 5 kappaletta. Peruskorjattu Leppävaaran uimahalli avattiin 2016 alussa, maauimala avattiin toukokuussa. Yhteensä Leppävaaran uimahallissa ja maauimalassa oli 557 000 käyntiä. Loppuvuonna 2016 avattiin Matinkylään tekojäärata ja Oittaalle rakennettiin uusi tekolumetusjärjestelmä. Tekojäärataohjelmaa jatketaan vuonna 2017, jolloin Tapion kenttä, Säterinniityn kenttä, Espoonlahden urheilupuiston sekä kahden koulun kentät saaavat tekojään. Investoinnit AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 16.02.2017 Sivu 12 / 38 9138 (tulot ja menot sitovia) 1000 EUR Talousarvio 2016 Muutokset/ Korotukset Muutettu TA 2016 Toteuma 31.12.2016 Poikkeama 2016 Menot 0 2 2 Netto 0 2 2 Menot ylittivät muutetun talousarvion 2 000 euroa johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksesta. 949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN (tulot ja meot sitovia) 1000 EUR Talousarvio 2016 Muutokset/ Korotukset Muutettu TA 2016 Toteuma 31.12.2016 Poikkeama 2016 Menot 1 500 0 1 500 1 499-1 Netto 1 500 0 1 500 1 499-1 Menot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. KONEET JA KALUSTO 9538 (tulot ja menot sitovia) 1000 EUR Talousarvio 2016 Muutokset/ Korotukset Muutettu TA 2016 Tulot ja menot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Toteuma 31.12.2016 Poikkeama 2016 Tulot 711 711 711 0 Menot 1 200 0 1 200 1 182-18 Netto 1 200-711 489 472-18
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 16.02.2017 Sivu 13 / 38 1669/2016 02.02.00 4 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra 1 hyväksyy liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2017. nuorisopalvelujen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. 2 päättää siirtää tehtäväalueelle 372 Nuorisopalvelut kahden vakanssin määrärahat 82 000 tehtäväalueelta 380 nuorisopalvelut 41 000 ja tehtäväalueelta 362 Liikuntapalvelut 41 000 sekä tehtäväalueelle 380 kumppanuushankkeisiin ja harrastustakuun toteuttamiseksi 105 000 tehtäväalueelta 362 Liikuntapalvelut. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemä lisäys päätösehdotukseen on huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 5 nuorisopalvelujen vuoden 2017 käyttösuunnitelma numeroina 6 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelma tekstiosa Selostus Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 7.12.2016. Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 16.02.2017 Sivu 14 / 38 noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena ovat 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialajohtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialajohtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 16.02.2017 Sivu 15 / 38 Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen avustuksen käyttöä. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkistamiseen. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä pöytäkirjamerkinnät. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Talousarvion noudattamista koskevat ohjeet Talousarviovuoden aikana tarvittavat määrärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 16 / 38 5315/2016 12.04.00 5 Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh. 043 824 9586 Anna Kilpeläinen, puh. 050 518 4809 Leena Lemiläinen-Honkanen, puh. 046 877 3032 Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra antaa omalta osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon valtuusaloitteeseen lasten ja nuorten harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 14.12.2016 Jaana Jalonen ja 41 muuta valtuutettua ovat jättäneet 14.12.2016 valtuustoaloitteen, jossa esitetään harrastustakuuta lasten ja nuorten syrjäytymistä vastaan. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Harrastustakuun toteutuminen edellyttää Espoossa vahvan ja laadukkaan seura- ja yhdistystoiminnan varmistamista. Tämä edellyttää riittävien resurssien ohjaamista monipuolisten ja -käyttöisten harrastetilojen rakentamiseen. Lisäksi se edellyttää kaupungin ja seurojen sekä järjestöjen keskinäistä, syvenevää yhteistyötä ja pitävää lupausta vuokraavustusten vakaasta maksamisesta. Lapset ja nuoret voivat harrastaa monin tavoin. Harrastaminen voi olla omatoimista tai kaverien kanssa tapahtuvaa liikkumista, pelailua, leikkimistä, piirtämistä, lukemista. Harrastuksena voi olla jopa lemmikkieläin. Vastauksessamme harrastamisesta keskitymme pääasiassa organisoituun, lähinnä urheiluseuroissa, järjestöissä ja muissa harrastustoimintaa tarjoavissa palveluissa tapahtuvaan toimintaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 17 / 38 Kaupungin tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä voittamaan ne rakenteelliset ongelmat, jotka johtavat seuratoiminnassa harrastamisen liian varhaiseen lopettamiseen. Harrastustakuu ei voi toteutua, jos lapset ja nuoret jäävät seuratoiminnasta tai muusta harrastamisesta pois esimerkiksi taloudellisten syiden, riittämättömistä tiloista johtuvan toiminnan karsimisen taikka liiallisen kilpailullisuuden vuoksi pois. Jos tiloja ei ole harrastustoimintaan riittävästi, seurat karsivat joukkueita ja nuoria. Ensimmäisenä kärsivät yleensä ne nuoret, jotka eivät vastaa seuroissa niiden omia kilpailullisia odotuksia, jotka eivät suhtaudu harjoitteluun riittävällä vakavuudella. Kyseessä ovat siis pääosin nuoret, jotka haluavat liikunnalta ja urheilulta lähinnä myönteisiä elämyksiä, yhdessäoloa ja kaveruutta. Harrastuksen jäädessä nuori joutuu usein eroon myös lähimmistä kavereistaan ja kadottaa harrastamisen ilon. Näille pudokkaille pitäisikin voida tarjota mahdollisuuksia harrastuksensa jatkamiseksi joko omassa tai toisessa seurassa, omassa tai vaihtoehtoisessa harrastuksessa tai lajissa. nuorisopalvelut rakentaa harrastustakuuta periaatteella jokaiselle jotakin, ei kaikille kaikkea. Muutaman vuoden sisällä on seura- ja järjestöyhteistyön kautta luotu katkeamaton maksuttoman liikunnan tarjotin 2-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä se on olemassa jo 2-15 - vuotiaille ja se on houkutellut mukaan jo noin 3000 lasta ja nuorta sekä yhteensä 40 000 käyntiä. nuorisopalvelut on aloittanut yhdessä seurojen kanssa U6 (Uusiks) -toiminnan, joka kohdistetaan ensisijaisesti 12-15-vuotiaille Drop out -pudokkaille. U6 antaa nuorille uuden mahdollisuuden jatkaa entisessä lajissaan tai se tarjoaa mahdollisuuden löytää itselleen uuden lajin tai kokonaan uuden harrastuksen. Alustalle on tervetullutta kaikki espoolainen harrastaminen liikunnasta kulttuuriin. Taustaa Tutkimusten mukaan harrastaminen luo mahdollisuuksia toteuttaa itseään, kuulua yhteisöön, saada onnistumisen kokemuksia, hyvää mieltä, ja niiden myötä se myös luo tukevamman perustan tasapainoisemmalle tulevaisuudelle. Harrastamisen merkitys lapsen ja nuoren kiinnittymiselle omaan vertaisryhmään ja yhteiskuntaan on kiistaton. Harrastaminen tuottaa parhaimmillaan mukavaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa, antaa aikuisten aikaa lasten ja nuorten arkeen, sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. Harrastaminen on arvo sinänsä, sille ei välttämättä löydy vertailtavaa vaikuttavuusmittaria. Tilaaja- tuottaja mallin synnyttämisen jälkeen julkinen keskustelu kääntyi myös Suomessa harrastamisen hintoihin. Kun palvelusta tuli tuote, sille syntyi hinta ja pahimmassa tilanteessa julkisten palveluiden tuottajat arvioivat joidenkin harrastusten tuottamisen kaupungille liian kalliiksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 18 / 38 Samalla poisheittämisen ja tasa-arvon näkökulma saivat isomman sijan julkisessa keskustelussa. Keskustelu Drop out -ilmiöstä vahvistui, kun eriarvoisuus nuorten keskuudessa kasvoi. Palvelujen tuotteistamisessa piileekin riski. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin. Harrastuksessa kustannukset voivat nousta suuriksi eivätkä kaikki vanhemmat pysty tarjoamaan lapsilleen toivottua harrastamista. Joissain perheissä lasten harrastamisen tärkeyttä ei myöskään tunnisteta. Sen koetaan olevan elitististä tai jo lähtökohtaisesti lasta kuormittavaa, harrastuksesta tai harrastamisen määrästä riippumatta. Syntyy eriarvoisuutta. Nuorten harrastusaktiivisuuteen vaikuttaa kaverit. Kaveripiirin kannustava asenne edistää harrastamista ja porukalla tekeminen on mukavampaa. Myös harrastuksen valinta voi tapahtua kaverien vaikutuksesta. Samasta syystä harrastustoiminnassa, erityisesti joukkuelaeissa syntyneet tiiviit kaverisuhteet muodostuvat ongelmaksi siinä vaiheessa, kun nuori jää ryhmästä. Kiinteäksi muodostuneet kaverisuhteet voivat loppua kuin seinään. Voi syntyä syrjäytymisen vaara. Ympäristön vaikutus harrastusaktiivisuuteen on kiistaton. Asuinpaikka vaikuttaa harrastusmahdollisuuksiin. Pienempien lasten osalta harrastustoiminnan olisi hyvä sijaita lähellä kotia tai koulua. Nuorten osalta harrastamiseen vaikuttaa oman alueen harrastustarjonnan lisäksi julkiset liikenneratkaisut. Harrastustoimintaa tarjotaan mm. liikunnan, kulttuurin, koulun, taiteen perusopetuksen ja nuorisotyön toimesta. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi keskeisinä toimijoina ovat seurat, järjestöt, yhdistykset ja erilaiset uskonnolliset yhteisöt. Koulun Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminnan yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tehtävänä on mm. lasten vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta. Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista toimintaa, jossa 15 lapsen ryhmää ohjaa Espoossa yksi aikuinen. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Espoossa perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu keskimääräistä useampi ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilas. Alla olevat (Taulukko 1) tiedot ovat 20.9.2016 tilanteesta, jonka mukaan perusopetuksen iltapäivätoimintaan osallistuu espoolaisista ensimmäisen vuosiluokan oppilaista 2296 (74 % ikäluokasta) ja toisen vuosiluokan oppilaista 1263 (40 % ikäluokasta). Kuluvana lukuvuonna vuosiluokkien 3-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 19 / 38 9 erityisen tuen oppilaista iltapäivätoimintaan osallistuu 46 oppilasta, joka on noin 3 % kaikista erityisen tuen ko. vuosiluokkien oppilaista. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestetään Espoossa lukuvuoden koulupäivinä arkisin klo 12 ja klo 17 välisenä aikana. Iltapäivätoiminnasta peritään Kaupunginhallituksen päättämä asiakasmaksu. Lukuvuonna 2016 2017 asiakasmaksu on osa-aikaisesta toiminnasta 80 /kk ja kokoaikaisesta toiminnasta 140 /kk. Asiakasmaksusta on mahdollisuus hakea huojennusta tai vapautusta. Taulukko 1: Iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat Espoossa lukuvuonna 2016 2017 Espoo 20.9.2016 Koko Suomi IPluokkaaste toiminnassa ikäluokka %ikäluokasta %ikäluokasta 1 2300 3112 74 % 33 530 54,50 % 2 1268 3178 40 % 16 378 26,80 % 3 28 4 11 1603 3 % 2023 6,10 % 5 5 6 2 Yht. 3614 yht. 51 931 Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jota koulut voivat kasvatus- ja opetustyönsä tukemiseksi järjestää. Kerhoihin osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on tukea oppilaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua. Tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Koulun kerhotoiminta estää syrjäytymistä, lisää oppilaiden välistä tasaarvoa harrastusmahdollisuuksien suhteen ja auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita vuosiluokka- ja ikärahojen yli. Koulun kerhotoiminta tarjoaa oppilaille onnistumisen kokemuksia, yhdessä tekemisen elämyksiä sekä turvallisen ympäristön uusiin asioihin tutustumista ja kokeilemista varten. Suurin osa Espoon peruskoulujen järjestämästä koulun kerhotoiminnasta kustannetaan valtion erityisavustuksen turvin. Avustusta ovat hakeneet ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 20 / 38 sitä saavat lukuvuonna 2016-17 kaikki peruskoulut kolmea alakoulua, kahta yläkoulua ja kahta erityiskoulua lukuun ottamatta. Koulut voivat kuitenkin järjestää koulun kerhotoimintaa myös omin varoin tai esimerkiksi vanhempainyhdistyksen tuella. Kunkin koulun kotisivuilla, Kerho- ja harrastustoiminta -välilehdellä on kuvattu, mitä maksutonta koulun kerhotoimintaa, muuta kerhotoimintaa ja Lakisääteistä perusopetuksen iltapäivätoimintaa koululla järjestetään. Valtion erityisavustusta on jaettu koulun kerhotoiminnan kehittämiseen kahden viime vuoden aikana vähemmän kuin aikaisemmin, eivätkä Espoon koulut ole voineet järjestää käytössä olevilla resursseilla kaikkea toivomaansa ja suunnittelemaansa koulun kerhotoimintaa. Koulun kerhotoiminnan määrä on kuitenkin kasvanut. Koulun kerhotoiminnasta on tullut yhä tärkeämpi tekijä koulun toimintakulttuurin kehittymisessä ja kehittämisessä entistä yhteisöllisempään suuntaan. Nykyään oppilaat pääsevät itse paitsi toivomaan ja ehdottamaan kerhoja kiinnostuksensa mukaan, myös vetämään niitä muille (opettajan ohjauksessa ja valvonnassa). Monessa koulussa koulun kerhotoiminta koetaan myös tärkeänä osana ennaltaehkäisevää tai jopa korjaavaa oppilashuoltotyötä. Keväällä 2016 Espoon suomenkielisissä peruskouluissa oli noin 390 koulun kerhotoiminnan kerhoa, joista noin viidennes oli suunnattu yläkouluikäisille. Lähes kolmannes (30%) koulun kerhotoiminnasta pidettiin koulupäivän aikana, esimerkiksi pitkillä välitunneilla. 66% kerhoista pidettiin koulupäivän jälkeen ja 4% sijoittui aamuun ennen koulunpäivän alkamista. Koulujen rehtoreilta saadun tiedon mukaan noin 35% peruskoulujen oppilaista osallistui koulun kerhotoimintaan. Taidekasvatus Taidekasvatuksen osalta harrastusmuoto voi olla tavoitteellista, ammatillisia valmiuksiakin edistävää taiteen perusopetusta tai vapaampaa, muuta taideharrastamista edistävää toimintaa (esimerkiksi kerhoja, kursseja, leirejä). Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa on näitä molempia. Säännöllinen taiteen perusopetus on osa suomalaista yleissivistävää koulutusjärjestelmää, jota säätelevät lait, asetukset ja Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet. Taiteen perusopetusta antaa Espoossa 16 itsenäistä oppilaitosta, joissa opiskellaan musiikkia, tanssia, kuvataidetta, käsityötä, sirkusta, teatteria ja arkkitehtuuria. Opiskelijoina oli syksyllä 2016 oppilaitosten oman ilmoituksen mukaan yhteensä yli 10 000 lasta ja nuorta. Säädöksillä (laki ja asetus taiteen perusopetuksessa) määritellään ja säädellään taiteen perusopetusta. Harrastamisen kynnystä pyritään pitämään matalana sillä, että lailla on säädetty perittävät oppilasmaksut kohtuullisiksi ja toiminta voittoa tuottamattomaksi (Laki 21.8.1998/633 3. 12 ).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 21 / 38 Oppilaitokset kantavat yhteiskuntavastuuta siten, että ne kaikki tarjoavat vapaaoppilaspaikkoja tai erilaisia maksuhuojennuksia ja -sopeutuksia, joiden tavoitteena on mahdollistaa opiskelu mahdollisimman monelle. Muusta taiteen perusopetuksen taidekasvatustoiminnasta osa on oppilaalle maksutonta (esimerkiksi osa toiminnasta koulutiloissa) tai matalakustanteista (esimerkiksi taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantamisen kärkihanke), ja osassa peritään oppilasmaksuja. Eräät oppilaitokset järjestävät toimintaa erityisesti maanmuuttajanuorille, alaikäisinä turvapaikkaa hakeville yms. oppilasryhmille. Musiikin laajan oppimäärän oppilaitoksissa on myös yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa nk. Floora-toimintaa, jossa sosiaalitoimen asiakkaina oleville lapsille ja nuorille mahdollistetaan soitonopiskelu. Espoon kaupunki on pyrkinyt edistämään taiteen perusopetusta ensisijaisesti kaupungin ja oppilaitosten sekä oppilaitoksen keskinäistä yhteistyötä mahdollistamalla. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa on pyritty lisäämään mm. rehtoreiden osallistumisella aluekokoukseen. Yhteistyön edistämiseksi on pyritty luomaan säännöllisiä rakenteita ja ottamalla käyttöön uusia tiedotuskanavia (esimerkiksi vuosittainen wilmatiedote). Saavutettavuus ja tavoitettavuus, harrastamisen mahdollistaminen, ovat jo useana vuonna olleet yhteistyössä tavoiteltuja toiminnan kehittämisen painopisteitä. Vuonna 2017 kehittämiskohteeksi on kaupungin puolelta määritelty alueellisesti tasa-arvoinen taiteen perusopetus. Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tai Svenska rum -lautakunta hyväksyy taiteen perusopetuksen oppilaitoksen opetussuunnitelman, minkä perusteella se pääsee osaksi taiteen perusopetusjärjestelmää. Tällä hetkellä merkittävää painetta järjestelmässä mukana olevien oppilaitosten määrän kasvattamiseksi ei ole, sillä oppilaitosten ilmoitusten mukaan niille mahdollinen oppilasmäärä riittäisi hyvin kattamaan kaikki toimintaan hakevat. Ongelma harrastuksen aloittamisessa syntyy, mikäli oppilaitoksen tarjoamat vaihtoehtoiset harrastusryhmät eivät kiinnosta hakijaa tai häntä ei ohjata tai hän ei halua siirtyä toiseen oppilaitokseen. Tähän ongelmakohtaan on pyritty vaikuttamaan oppilaitosten välistä yhteistyötä mahdollistamalla sekä esimerkiksi tarjoamalla aktiivisesti koulujen luokkatiloja taiteen perusopetuksen käyttöön. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta myöntää myös avustuksia taiteen perusopetuksen oppilaitoksille. Niiden tarkoituksena on turvata säännöllisen taiteen perusopetuksen toiminnan jatkuvuutta sekä osaltaan mahdollistaa oppilasmaksujen kohtuullisuus. Lisäksi lautakunnan päätöksellä kaikki koulutiloissa tapahtuva säännöllinen taiteen perusopetustoiminta on tietyin ehdoin maksutonta ja niiden liikuntasalien käyttö matalakustanteista. Kulttuurin tulosyksikkö Espoon kulttuuripalveluja ohjaa Espoo tarinan strategiset painopisteet, lisäksi tällä valtuustokaudella on hyväksytty kulttuurin tulevaisuuden linjauksia suuntaava KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 22 / 38 Kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamista ohjaavat lainsäädännön lisäksi muut yhteiskunnalliset arvot. Espoossa iso osa kulttuuripalveluista tuotetaan yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden kanssa. Julkisen toimijan tehtävänä on ohjata, koordinoida ja luoda edellytyksiä kulttuuritoiminnalle. Espoossa kulttuuripalveluilla halutaan edistää tasaarvoa sekä vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta, osallistumista ja hyvinvointia. Palveluiden saavutettavuutta pyritään edistämään myös viestimällä asukkaille aktiivisesti tarjolla olevista palveluista eri kanavissa. Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1.1.2017. Lain tavoitteena on edistää mm. väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä edistää aktiivista kansalaisuutta. Tätä varten kirjaston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Espoolaisissa kirjastoissa järjestetään vapaa-ajan toimintaa etenkin kirjastoissa paljon aikaansa viettäville lapsille ja nuorille. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon lasten ja nuorten omat toiveet. Säännöllistä maksutonta harrastustoimintaa kirjaston tiloissa on ollut esimerkiksi perinteiseen kirjallisuuteen liittyvät teemat, kuten sanataide, lorukerho, luova kirjoittaminen, satutunnit kuin myös aivan uusina asioina koodauspajoja ja legorobotti -kerhoja ja erilaisia pop up -kerhoja, esim. Capoiera- ja Futiskerhoja. Yhteensä näissä harrastekerhoissa on käynyt 2780 lasta ja nuorta. Espoon kaupunginmuseon toimipisteissä on vapaa sisäänpääsy alle 18- vuotiaille. Samoin kaikki opetuspalvelut, myös varsinaisten kouluryhmien ulkopuolinen toiminta, kuten museokerhotoiminta, ovat maksuttomia palveluja. Kipinä omaan harrastukseen voi löytyä esityksestä tai tapahtumasta, johon osallistuu. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen yksiköistä Näyttelykeskus WeeGeelle alle 18-vuotiailla on maksuton sisäänpääsy. Näyttelykeskuksessa järjestetään vuosittain toistuvia tapahtumia, jotka tarjoavat työpajoja, esityksiä ja konsertteja maksutta esim. Lasten museofestivaalit. Myös alueelliset kulttuuritalot järjestävät maksutonta toimintaa ja tapahtumia, esim. Kesäkiertueen asukaspuistoihin, Kutitusfestivaali, ilmaiselokuvia, koulukinoviikot. Unohtamatta Espoo päivän lasten tapahtumia ja työpajoja. Tapahtumatyön kumppanuuksien kautta on tarjottu espoolaisille vähävaraisille lapsille ja lapsiperheille tuhansia maksuttomia lippuja. Liput jaetaan eri järjestöjen ja kaupungin yksiköiden kautta. Espoossa on kulttuuriharrastusten osalta olemassa jo hyviä toimintatapoja, joilla tavoitetaan tuhansia lapsia ja nuoria, mutta kaupungin tulee kehittää vielä erilaisia tapoja, joilla voidaan ohjata jokainen lapsi tai nuori harrastuksen pariin. Tarvitaan lisää yhteiskäyttöisiä tiloja kulttuurin ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 23 / 38 liikunnan harrastamiseen sekä riittävästi taloudellisia resursseja, joilla voidaan turvata pitkäaikainen harrastaminen vanhempien varallisuudesta huolimatta. Aivan kuten valtuustoaloitteessa lisäksi todetaan, kaupungin on tärkeää kehittää myös malleja, joiden avulla lapset pystyisivät jatkamaan harrastustaan omassa tasoryhmässään. Kulttuuriharrastusten osalta harrastustakuu ei toteudu tällä hetkellä riittävän hyvin. Lakisääteisen taideopetuksen rinnalle tarvitaan vapaamuotoisempia polkuja harrastaa taiteen eri lajeja. Vakiintuneen toiminnan lisäksi tarvitaan monimuotoisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, jotka eivät vaadi pitkäkestoista sitoutumista tasolta toiseen etenevään taideharrastamiseen. Nuorisotyö Nuorisotyö tarjoaa lapsille ja nuorille harrastustoimintaa, jonka pääasiallisena tavoitteena ei ole kilpaileminen vaan yhdessä kivan tekeminen. Harrastaminen on vahvasti subventoitua, jolloin osallistumismaksut säilyvät kohtuullisena. Järjestöihin, yhdistyksiin sekä uskonnollisten yhteisöjen harrastustoimintoihin lapsi voi usein liittyä jo pienenä. Näissä harrastuksissa ei myöskään ole pääsääntöisesti yläikärajaa sille, milloin toimintaan voi tulla mukaan. Partioon, 4Htoimintaan tai esimerkiksi roolipeliyhdistykseen voi liittyä vaikka yläasteiässä. Osa toiminnasta on toki luonteensa vuoksi sellaista, johon on olemassa alaikäraja. Esimerkiksi vapaapalokuntatoimintaan on turvallisuusnäkökulmasta hyvä olla olemassa ikäraja. Lapsen ja nuoren rooli voi vaihdella ikätason ja kiinnostuksen mukaan harrastuksissa: Pienestä kerholaisesta voi kasvaa vertais- tai apuohjaaja, varsinainen ohjaaja tai vaikka hallituksen jäsen. Yhdistys- ja seuratoiminta perustuu vapaaehtoisten arvokkaaseen työpanokseen Kaupungin nuorisopalveluiden suunnan tarkastuksessa ensisijaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin 12-17 -vuotiaat nuoret. Nuoremmille ja yli 18- vuotiaille harrastustoimintaa tarjotaan positiivisen diskriminaation periaatteella: perusteena voivat olla sosioekonomiset perusteet tai asuinalueen vähäinen harrastustoiminta. Liikunta Liikunnan osalta harrastaminen muuttuu usein nopeasti tavoitteelliseksi ja kilpailulliseksi. Elämänkaaren alkupäässä positiiviset kokemukset, hauskuus ja nautinto synnyttävät kestävän alustan pitkään ja syvään liikuntasuhteeseen. Liian vakavalla, tavoiteorientoituneella ja psyykkisesti kuormittavalla harrastamisella voidaan liikuntainto tappaa jo lapsena. Kaikkia kilpailullisuus ei kiehdo. Tutkimuksen mukaan nuorten lopettamisen merkittävin syy onkin se, että hauskuus harrastuksesta häviää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 24 / 38 Siirtyminen kilpailullisuuteen ja sen myötä kykyjen seulontaan tapahtuu varsin aikaisin. Lahjakkuuksia seulotaan aivan nuorimpia harrastajia lukuun ottamatta jo lähes joka ikäluokassa. Yksi suuri karsinta tapahtuu noin 14 -vuotiaina, kun muodostetaan C-juniorijoukkueita SM-tason kilpailuihin. Tällöin harrastajien valinta on sattumanvaraista, sillä nuoret ovat kehitykseltään kovin eri vaiheissa. Nuoret menettävät tarpeettomasti hyvän harrastuksen ja yhteiskunnalle syntyy huoli löytää nuorille uutta mielekästä tekemistä. Seuraurheilu on monen nuoren mielestä liian tavoitteellista ja edellyttää henkistä ja fyysistä kapasiteettia, kurinalaisuutta ja halua kehittää itseään. Motivaatiotaso kuitenkin vaihtelee. Nykynuoret elävät vaihtoehtojen maailmassa ja urheilu tai liikunta on niistä vain yksi. Ohjattu harjoittelu kasvavine vaatimuksineen voi olla liikaa. Nuorille pitäisikin tarjota enemmän joustavuutta ja vaihtoehtoja esimerkiksi vapaaehtoisten harjoitusten muodossa. Seuratoiminnan tulisi olla aikaisempaa enemmän elämyksellistä, hauskaa yhdessäoloa, kilvoittelua kilpailun rinnalla. Mielenkiintoa herättävät syyt, miksi nuorten harrastaminen yllättäen lakkaa? Miten nuoren harrastamista voitaisiin tukea, jotta into harrastukseen säilyisi? Vaikuttavatko lopettamispäätökseen nuoren vanhemmat, asuinpaikka, kaverit, valmentajat, murrosiän vaikutukset tai motivaation hiipuminen? Onko lopettamisen syynä liika kilpailullisuus ja tulosten korostaminen tai kilpailujen puuttuminen, jolloin ei enää harjoittelukaan innosta? Onko harjoituksia liikaa tai liian vähän? Suomessa 3-18 -vuotiaista noin 40 % on mukana seuratoiminnassa. Osallistuminen on huipussaan 11-14 -vuotiaina, jolloin seuratoiminnan piirissä on jopa 60 % nuorista. Siksi urheiluseuratoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävin yksittäinen vapaa-ajan harrastus nuorten elämässä. Samasta syystä on iso merkitys sillä, mitä ja miten nuorille harrastamista tarjotaan. Monella lapsella ja nuorella urheiluharrastus jää, kun joukkueeseen ei mahdu, harjoittelu on liian rankkaa eikä muita lajeja voi harrastaa. Urheiluharrastuksen jäädessä nuori joutuu eroon kavereistaan ja kadottaa usein liikunnan ilon. Ilmiö tunnetaan nimellä Drop Out. Kun nuori ei enää sovi joukkueeseen tai seuralla ei ole tarjota enää toimintaa, kyseessä on pikemminkin Throw out -ilmiö. Molempiin ilmaisuihin liittyy negatiivinen lataus, joista ensimmäinen kohdistuu henkilöön ja toinen järjestelmään. Molemmissa tilanteissa nuori on kärsijänä. Vaikka Drop Out on seuraliikunnan ja -urheilun isoimpia ongelmia, monet urheiluseurat ilmoittavat, ettei DO -tilanteisiin varauduta. Seuroissa ollaan tietoisia siitä, että valmentajan olisi hyvä ilmoittaa pudottamisesta lapselle vanhemman läsnä ollessa. Useimmiten viesti menee kuitenkin vain lapsen vanhemmalle tai viesti on luonteeltaan ilmoittava. Pudokkaille pitäisi voida tarjota mahdollisuuksia harrastuksensa jatkamiseksi joko omassa tai toisessa seurassa, omassa tai
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 25 / 38 vaihtoehtoisessa lajissa. Nuori ei lopeta harrastamista, tärkeät ihmis- ja sosiaalisuhteet voisivat ainakin osin jatkua ja uusia syntyä. Nuorten liikuntaharrastuksen jättäminen on hälyttävää myös yhteiskunnan kannalta, sillä huonokuntoisia ja ylipainoisia nuoria on liikaa. Tätä tukevat mm. armeijaikäisten heikkenevät kuntotestitulokset. Vanhempien huolena on puolestaan se, että nuori jättää pitkäaikaisen harrastuksensa ja menettää kantavat kaveruussuhteensa. Kilpaurheilu on tärkeä osa seuratoimintaa. Kun tiloja harrastamiselle ei ole riittävästi, eivätkä seurat saa haluamiansa harjoittelutunteja nuorilleen, seuroissa tapahtuu joukkueiden ja nuorten karsimista. Tässä tilanteessa ne, jotka eivät sopeudu kilpailullisiin odotuksiin, joutuvat ensimmäisenä kärsimään. Siksi tilanpuutteesta kärsivätkin ensisijaisesti pääosin ne nuoret, jotka haluavat liikunnalta ja urheilulta myönteisiä elämyksiä ja kivaa tekemistä. Yhteiskunnan rooli Kaupunki voi vaikuttaa moneen harrastamiseen liittyvään asiaan, ei kuitenkaan kaikkeen. Liikuntalaki lähtee siitä, että kaupunki luo liikkumisharrastamisen edellytykset rakentamalla riittävä määrä houkuttelevia lähiliikuntapaikkoja ja muita harrastustiloja erilaisten elämysten keräämiseksi ja liikunnallisen elämäntavan luomiseksi. Kaupunki voi myös varmistaa lasten ja nuorten tasa-arvoisemman kohtelun mm. riittävällä urheilupaikkojen rakentamisella. Pelikenttiä ja - saleja tulisikin olla kaupungin omistamina eri lajeihin sen verran, etteivät seurat joudu karsimaan harrastajiaan tai joukkueitaan. Silloinhan ensisijaiset kärsijät ovat niitä, jotka harrastavat enemmän ilokseen kuin kilpailullisin perustein tai tavoittein. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnalle tulee olla myös sopivia tiloja käytettävissä palvelun järjestämiseksi. Kaikkeen ei välttämättä tarvitse rakentaa omia tiloja. Riittää, että esimerkiksi koulujen tiloja suunnitellaan jo rakentamis- ja kalustamisvaiheessa myös vapaa-ajantoiminnan mahdollistaviksi. Sisustus ja kalustaminen esim. erilaisine peleineen ja viihtyisine kalusteineen lisäävät koulussa viihtymistä arjessa. Kaupunki voi myös tasata syntyneitä tasa-arvo-ongelmia avustus- ja tukijärjestelmin. Seuroilla on jo käytössään omia stipendijärjestelmiä tukemaan kaikkein vähävaraisimpien perheiden tilannetta ja yhdistystoiminnassa on maksuvapautusjärjestelmiä. Rakenteellisiin ongelmiin tällaiset rahastot tai ratkaisut eivät riitä. Niillä voidaan korjata yksittäisiä tilanteita. Myös sosiaalipuolen tarjoama tuki on riittämätön. Harrastuksia tuetaan rajallisesti eikä harrastusten erilaisia tilanteita voida ottaa jakoperusteissa huomioon. Hyvää tarkoittava tuki on tästä syystä epätasa-arvoinen, se kohtelee eri lajien harrastajia eri tavoin. Kaupunki voi myös avustuksia myöntäessään painottaa yhteiskunnallisesti merkittäviä ja itselle merkittäviä, tarinoitamme tukevia asioita. Tällaisia
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 16.02.2017 Sivu 26 / 38 ovat mm. harrastajien ja harrastusryhmien tai joukkueiden määrä, ohjaajien ja valmentajien laatu, toiminnan laatu sekä lajin harrastamisen hinta. Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että seura- ja yhdistystoiminta on mahdollisimman hyvää ja aktiivista. Harrastustakuun toteutumisen näkökulmasta tärkein asia onkin vahvan seura- ja yhdistystoiminnan varmistaminen. Kaupungin tulisikin kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä voittamaan ne rakenteelliset ongelmat, jotka johtavat seuratoiminnassa harrastamisen liian varhaiseen lopettamiseen. Hyvä ja aktiivinen seura- ja yhdistystoiminta ja kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö keventää palvelutarvetta mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi kaupungin nuorisopalvelut voi hyödyntää resurssinsa nimenomaan nuorten parissa tehtävään työhön sekä vapaa-ajassa että nuorten tukemisessa kiinnittymään yhteiskuntaan. Yhteiskunnalle on erinomaista, että mahdollisimman monella on harrastus, sen myötä kavereita ja parempi mahdollisuus saavuttaa hyvä fyysinen ja henkinen vointi. Hyvä elämäntapa ja kaveruussuhteet kasvattavat nuorten sosiaalista pääomaa, joka voi kestää läpi elämän ja josta on yksilölle korvaamatonta hyötyä. Lisäksi liikunnasta voi tulla elämäntapa, millä on suuri eri sairauksilta ennaltaehkäisevä merkitys. Se puolestaan näkyy sosiaali- ja terveysmenojen hillitsijänä. Espoon rooli Espoolaisseuroja on kaikkiaan noin 200 ja niissä on noin 42.000 jäsentä. Avustuksia saa vuosittain noin 100 seuraa. Koska varsinkin nuoremmissa ikäluokissa monella on useampi harrastus, arvioimme, että seuratoiminnassa on mukana lähes 30.000 lasta ja nuorta. Kaikkiaan urheiluseuratoiminnassa lienee mukana noin 50 % kaikista 5-20 -vuotiaista espoolaisista. Espoossa toimivia nuorisoyhdistyksiä on n. 75. Pieni osa yhdistyksistä toimii koko pääkaupunkiseudulla, mutta luvussa on huomioitu yhdistykset, jotka järjestävät toimintaa Espoossa ja hakevat kaupungilta avustusta toiminnan järjestämiseen. Näissä yhdistyksissä harrastaa kaikkiaan n. 10 200 alle 29-vuotiasta. Espoo ei ole rakentanut omia liikuntahalleja kaupungin kasvun tahtiin. Liikuntasaleja on rakennettu koulujen yhteyteen liikunta- ja monitoimisaleina. Moniin urheilulajeihin ne ovat usein mitoiltaan riittämättömiä ja pienellä lisäresurssien osoituksella niistä saataisiin erinomaisia, monitoimihalleja. Espoo on ollut kumppani seurojen kanssa myös tiloja rakennettaessa. Liikuntaseurat ovat toteuttaneet omia hallejaan ja salejaan harrastajien käyttöön. Kaupunki on osallistunut näihin investointeja takaamalla, ostosopimuksin tai seuroja tukemalla vuokra-avustuksin. Ainoa Espoossa oleva huippu-urheiluun soveltuva nykyaikainen kilpa-areena (Metro