POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

POHJOIS-SAVON TE-KESKUKSEN ENNAKOINNIN KÄYNNISTYSPROJEKTIN LOPPURAPORTTI tammikuu 2000 Laura Hakumäki

Sisällysluettelo 1. Ennakointi, johtaminen, strateginen suunnittelu ja tulosjohtaminen... 3 2. Tietotarpeiden kartoitus... 4 2.1 Työvoimaosasto... 5 2.1.1 Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta... 5 2.1.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö... 6 2.1.3 Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet... 7 2.2 Yritysosasto... 8 2.2.1 Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta... 8 2.2.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö... 9 2.2.3 Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet... 9 2.3 Maaseutuosasto... 10 2.3.1 Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta... 10 2.3.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö... 11 2.3.3 Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet... 12 2.4 Eri osastojen yhteisiä tietotarpeita... 12 2.5 Sidosryhmien tietotarpeet... 13 3. Alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen... 16 3.1 Koko Pohjois-Savoa koskeva alueellinen yhteistyö... 16 3.2 Yhteistyö TE-keskuksen ja sidosryhmien välillä... 16 3.3 Yhteistyö ja verkottuminen muiden ennakointiprojektien kanssa... 18 4. Ennakoinnin organisointi TE-keskuksessa... 19 4.1 Toimintaympäristöseuranta... 19 4.2 Koulutukseen liittyvä ennakointi... 20 4.3 Työnantajakyselyt... 20 4.4 Ennakointimateriaalin hankinta... 21 5. Ennakoinnin koulutussuunnitelma... 23 5.1 Koko henkilöstölle suunnatut tilaisuudet... 23 5.2 Johdolle ja yksiköiden päälliköille suunnattu koulutus... 24 5.3 Ennakointiin osallistuville valmistelijoille suunnattu koulutus... 24 5.4 Muut koulutustilaisuudet... 25 6. TE-keskuksen ennakointijärjestelmävisio: Ennakointityön jatkaminen Pohjois-Savon TEkeskuksessa... 26 6.1 Ennakoinnin organisointi... 26 6.2 Ennakointikoulutus... 27 6.3 TE-keskuksen sisäiset rekisterit / heikot signaalit... 27 6.4 Muu ennakointityö... 28 Liitteet 2

Johdanto Pohjois-Savon TE-keskuksen ennakoinnin käynnistysprojekti toteutettiin ajalla 18.12.1998-30.1.2000. Projekti oli osa valtakunnallista TE-keskusten alueellisen ennakoinnin kehittämis- ja tukiprojektia, joka kuuluu ESR:n tavoite 4 ohjelmaan. Ennakointiprojektin taustoja ja valtakunnallisen projektin tavoitteita ei käsitellä tässä yhteydessä. Pohjois-Savon TE-keskuksen ennakoinnin käynnistysprojektin osa-alueet projektisuunnitelman mukaisesti ovat: 1. Ennakointi, johtaminen, strateginen suunnittelu ja tulosjohtaminen 2. Tietotarpeiden kartoitus 3. TE-keskuksen ennakointijärjestelmävisio 4. Alueellinen yhteistyö 5. Ennakoinnin organisointi 6. Ennakoinnin koulutussuunnitelma Loppuraportti noudattaa otsikoinnissaan projektisuunnitelmaa sillä poikkeuksella, että ennakointijärjestelmävisio käsitellään viimeiseksi. Ennakoinnin organisointia kuvaava luku kuvaa sitä, miten ennakointityö on tähän saakka TE-keskuksessa hoidettu ja mitä sen suhteen tehtiin projektin aikana. Ennakointijärjestelmävision yhteydessä kuvataan ennakoinnin jatkumista TE-keskuksessa. Ennakoinnin käynnistysprojektissa oli 5 kk ajan palkattuna projektisihteeri ajanjaksolla 1.1.-30.6.1999 siten, että hänen työajastaan 5/6 oli varattu ennakointityöhön ja 1/6 muihin tehtäviin. Kesäkuun jälkeen ennakointia jatkettiin virkatyönä. Ennakointiprojektille ei perustettu erillistä ohjausryhmää, vaan asioita käsiteltiin TE-keskuksen johtoryhmässä aina tarpeen mukaan. 1. Ennakointi, johtaminen, strateginen suunnittelu ja tulosjohtaminen Ennakoinnin kytkeminen strategiseen suunnitteluun ja tulosjohtamiseen on ollut valtakunnallisen TE-keskusten projektin tärkeimpiä painotuksia. Pohjois- Savon TE-keskuksessa ennakointi on liittynyt tujo-valmisteluun ja toimintaympäristöseurantaan jo aikaisemminkin. Projektin aikana tätä yhteyttä ja ennakoinnin antamia mahdollisuuksia selvennettiin. TE-keskuksessa käynnistyi keväällä 1999 pilottihankkeena Tasapainotetun strategian rakentaminen BSC-konseptilla. Sen avulla hiottiin mm. TEkeskuksen tulevaisuuden visiota ja kriittisiä menestystekijöitä. Näkökulmina olivat sekä vuosi 2000 että 2006 (uuden ohjelmakauden loppu). Kehitystyö aloitettiin tarkistamalla ja täsmentämällä TE-keskuksen toiminta-ajatusta ja visiota. Tämän jälkeen alettiin hahmottaa strategisia näkökulmia eli tuloskortteja pohtimalla, mitä toiminta-ajatus velvoittaa ja miten vision suuntaan edetään. 3

TOIMINTA-AJATUS: Pohjois-Savon TEkeskus lisää valtion viranomaisena elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja monipuolisuutta, väestön osaamista ja työllistymistä sekä työmarkkinoiden toimivuutta tavoitteenaan maakunnan hyvinvointi. VISIO: Hyvinvoiva Pohjois- Savo on menestyvä, yrityshenkinen, puhdasta ja viihtyisää ympäristöään arvostava, kansainvälisesti verkostoitunut, tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta, jonne on helppo tulla ja jossa on hyvä elää. Ennakointijärjestelmä koetaan strategiatyössä tärkeäksi tukiprosessiksi. BSCtyössä hiottiin pysyviä työkäytäntöjä, joilla yksiköiden ja ennakoinnin välinen yhteys saatiin kuntoon. Ennakointijärjestelmän toimivaksi saaminen on strategisena hankkeena mukana tuloskorteissa. Alueelliset erityispiirteet on myös tunnistettava, jotta tiedetään minkälaisessa viitekehyksessä toimitaan. Tujo-työskentelyn yhteydessä syksyllä 1999 hyödynnettiin BSC-prosessissa saatuja tuloksia, joista oli selvää hyötyä strategian ja painopisteiden hahmottamisessa. Prosessin yhteydessä määriteltiin muuttujia tuloskortteihin yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, resurssien hallinta ja uudistuminen ja työkyky liittyen. Niiden jatkuva seuraaminen on TEkeskuksen strategian kannalta olennaista ja joista tärkeimmät otettiin tavoitemittareiksi mukaan tujoon (liite 1). Edellisinä vuosina pidetyt erilliset tujo-seminaarit korvautuivat BSC-prosessilla. TE-keskuksen vuoden 2000 tulostavoiteasiakirjan laadinnassa ennakointia hyödynnettiin myös toimintaympäristöanalyysin tekemisessä. Keväällä laaditun laajan työmarkkinakatsauksen (ks. 4.1) tietoja päivitettiin syksyn tilannetta vastaaviksi. 2. Tietotarpeiden kartoitus Ennakointi liittyy TE-keskuksessa sekä johtamiseen, suunnitteluun että toteutukseen. Kaikissa portaissa tarvitaan ennakointitietoa, mutta sen tarkkuustaso vaihtelee tehtävittäin. Johtamisen tueksi tarvitaan suuria linjoja ja helposti löydettäviä tunnuslukuja, kun taas suunnittelutehtävissä toimivat tarvitsevat joskus hyvinkin tarkkoja ja yksityiskohtaisia lukuja ja arvioita työnsä tueksi. Kehittämistä ja valvontaa hoitavat vastuuhenkilöt käyttävät seurantatietoja Pohjois-Savon TE-keskuksessa tehtiin käynnistysprojektiin liittyviä tietotarvekartoitushaastatteluja huhti-toukokuun 1999 aikana yhteensä kahdeksan kappaletta. Lisäksi tietotarpeita kartoitettiin koulutustilaisuuksien 4

yhteydessä sekä pyytämällä osastoilta kommentteja haastattelujen pohjalta laadittuihin muistioihin ja yhteenvetoihin. Myös BSC-prosessin aikana ilmeni joitakin tietotarpeita, jotka otettiin huomioon yhteenvetoja tehdessä. BSC:ssä esille tulleet kriittisiin menestystekijöihin liittyvät kriteerit ja mittarit (liite 1) kytkeytyivätkin selkeästi TE-keskuksen osastorajat ylittäviin tietotarpeisiin. Valtakunnallinen ennakointiprojekti kehitti vastaavia prosesseja omiin tarpeisiinsa. Työvoimaosastolla oli vuoden 1999 aikana menossa laadun itsearviointi pilottiprojekti, jonka yhteydessä kaikki osaston yksiköt kävivät läpi työskentelyään ja siihen liittyviä ongelmakohtia myös tiedonhallinnan osalta. Maaseutuosaston tilastoja ja tietotarpeita kartoitettiin virkatyönä osittain jo vuoden 1998 lopulla. Haastattelujen pohjaksi laadittiin kyselylomake (liite 2), joka lähetettiin etukäteen tutustumista varten. Haastattelut olivat vapaamuotoisia, kestoltaan 1,5-2,5 tuntia. Aihepiirit jaettiin kolmeen osaan: nykyinen tiedonhallintatilanne, ennakointitiedon käyttö ja sen tarve, sekä tiedonhankinnassa ilmenneet ongelmat ja kehittämistarpeet. Tietotarvekartoitusten muistioista tehtyä yhteenvetoa esiteltiin 2.6.1999 pidetyssä TE-keskuksen omassa ennakointiseminaarissa. Nykyiset tietolähteet on esitetty liitteessä 3. 2.1 Työvoimaosasto 2.1.1 Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Työssä tarvittavat tiedot saadaan tällä hetkellä pääasiassa ministeriön ohjeistuksista, EU -ohjelma-asiakirjoista, säädöspohjista, tujo asiakirjasta, raporteista ja tilannekatsauksista sekä työnantajakyselyistä, opiskelijapalautteista ja asiakaskyselyistä. URA-järjestelmän kautta saadaan paljon tietoa työttömyydestä, työllisyydestä, työvoimakoulutuksesta jne. Kaikki omaa hallintoa koskevat tiedot saadaan helposti. Työvoimaosastolla on tulostavoiteseurantaa varten käytössään ministeriön ylläpitämä johdon tietojärjestelmä sähköisessä muodossa. Oman hallinnon ja EU-asioiden ulkopuolelta on käytössä monenlaista tilastotietoa, jota hankitaan eri lähteistä (Kela, Tilastokeskus, Pohjois-Savon Liitto, lääninhallitus ). Valtaosa tilastoista tulee sähköisessä tai kirjallisessa muodossa jatkuvana tilauksena. Osa tiedoista hankitaan substanssitehtäviä varten kysymällä tai itse etsimällä. Vertailuaineistona työvoimaosastolla käytetään koko maan tietojen lisäksi ainakin Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon tietoja, koska nämä alueet ovat samankokoisia ja -tyyppisiä kuin Pohjois-Savo. Koko Itä-Suomea koskevien tietojen tarve kasvaa koko ajan. Vertailuaineistona ovat sekä koko maan tiedot että oman alueen aikaisempien vuosien tilanne. Satakunta ja Keski-Suomi ovat usein alueellisia vertailukohtia työvoimakoulutuksessa. 5

Työvoimakoulutuksen osalta työministeriö tuottaa hankintoja koskevia määrällisiä hintatietoja, eli miltä kouluttajilta on ostettu koulutusta. Opiskelijapalaute kerätään Pohjois-Savossa systemaattisesti, mikä on tärkeä tietolähde koulutuksen arvioinnin ja seurannan osalta. Koulutuksen onnistumista kuvaavia sijoittumistietoja käytetään myös arvioinnissa. 2.1.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö Työvoimaosastolla tarvitaan ennakointitietoa, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Vaikka toiminta onkin säädöksin ohjattua, tulee painotuksissa ottaa huomioon myös alueen erityispiirteet. Työssä on otettava huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja työmarkkinoilla odotettavissa olevat ilmiöt, joihin pitää osata varautua. Tietojen hankinnan lisäksi niiden tulkintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta esimerkiksi tilastoista ilmeneviä asioita osataan soveltaa. Työvoimaosastolla tuotetaan itse ennusteita työttömyys- ja työllisyystilanteesta. Valtakunnallisia suhdanne-ennusteita ja muuta ennakointitietoa ei käytetä sellaisenaan. Tiedon pitäisi olla valmiiksi muokattua, koska valmistelijoilla on lukemiseen ja omaehtoiseen selvittämiseen harvoin tarpeeksi aikaa. Olisi hyvä olla selvillä erilaiset tietolähteet ja niiden löytyminen esim. internetistä. Koska työvoimaosasto ohjaa työvoimatoimistojen toimintaa, myös näiden tarpeita ennakoinnin suhteen tulisi pystyä palvelemaan. Ennakointitietoa tulisi olla jaettavaksi mm. projektien hakijoille, kouluttajille, oppilaitoksille, yhteistyötahoille sekä toimistojen asiakkaille. Nykyisellään toimistojen ennakointitietolähteet ovat melko rajalliset ja työ perustuu pitkälti kokemuksen kautta hankittuun tietoon. Ennakointitietoa tarvitaan jatkuvasti, mutta etenkin yhteishaun aikaan työvoimaohjaajilla ja ammatinvalintapsykologeilla tulisi olla ajantasaiset tiedot työmarkkinatilanteen näkymistä. Työvoimakoulutuksessa ennakointitietoa tarvitaan periaatteessa läpi vuoden, mutta päähankintakierroksella ostetaan 80-90 % kaikesta koulutuksesta, joten etenkin sen yhteydessä tarvitaan olennaisesti ennakointitietoa. Syksyn hankintojen pohjaksi käytetään samoja tietoja. Yksittäisiin hankintoihin tarvitaan spesiaalitietoa joistakin aloista. Yritysten kasvualoista ja taantuvista aloista tarvittaisiin tietoa. Tietoja tarvitaan sekä kunta-, maakunta- että läänitasolla. Aikajänne tulevaisuuteen on koulutuksen ennakoinnissa keskipitkä 2-5 vuotta, koska useimmat koulutusjaksot kestävät 3-4 vuotta. Myös lyhyen aikavälin ennusteita tarvitaan. Työllisyystilanteen ja muun ennakoinnin osalta aikajänne vaihtelee työvoimaosastolla muutamasta kuukaudesta jopa kymmeneen vuoteen substanssin mukaan. 6

Tietoa / ennakointitietoa tarvitaan työvoimaosastolla jatkuvasti: - työmarkkinoista (nykyisistä ja tulevista työnhakijoista, työvoimatarpeiden määristä ja muutoksista, olemassa olevien työpaikkojen jakautumisesta toimialoittain ) - yleisistä toimialoittaisista ja valtakunnallisista suhdanteista - oppilasmäärien kehityksestä ja oppilaitoksista valmistuvien määristä (aloituspaikat eivät ole suhteessa valmistuvien määrään) sekä koulutussuunnista. Väestötietoja (ikärakenteen nykytila ja ennuste, sukupuolijakaumat, muuttoliike ) seurataan satunnaisemmin, mutta kuitenkin melko usein. Näiden lisäksi on paljon yksittäisiä, tiettyihin projekteihin tai asiakokonaisuuksiin liittyviä tietotarpeita. Tietoja tarvitaan paitsi omien päätösten ja valmistelutyön tueksi, myös jotta voitaisiin vastata ulkopuolisten (opiskelijat, työttömät, lehdistö ) esittämiin kysymyksiin erityisesti tiedonhallinnan yksikössä. Sekä määrällistä että laadullista ennakointia tarvitaan työvoimaosastolla. Esimerkiksi koulutuksessa on paitsi koulutettavien määriin eri aloille, myös koulutusten sisältöihin otettava kantaa. Tällöin eri ammateissa tarvittavat kvalifikaatiot ja osaamistarpeet sekä niiden muuttumisen ennakoiminen ovat olennaisia 2.1.3 Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Tiedonsaannin satunnaisuus on jossain määrin koettu ongelmaksi. Substanssivastaavilla ei ole aikaa penkoa taustoja ja selvittää asioita. Tarvittaisiin vielä systemaattisempaa ennakointitiedon kokoamista helppoon muotoon. Yhteenvetotiedot ovat tärkeimpiä työmarkkinakatsauksessakin. Tiedon välittäminen ammatinvalinnanohjaukseen ja myös koulujen oppilaanohjaajille olisi tärkeää, koska jopa 10 vuotta vanhaa tietoa saatetaan tarjota opiskelijoille eri toimialojen näkymistä jne. Koulutuksesta sijoittuminen olisi hyvä saada muistakin kuin työvoimakoulutuksesta. Jos tutkintotavoitteista koulutuksesta sijoitutaan huonosti oppilaitoksista niin näille aloille ei myöskään kannata työvoimakouluttaa. Yhteishankintakoulutuksen selvittämiseen tarvittaisiin yritysten taustoista tietoja (luotettavuusselvitykset), mitä tukea saaneet jne. Olisi myös hyvä olla yhteinen tiedosto kouluttajista. Tutkintorakenteista tarvittaisiin tietoa, tutkintojen perusteista, sisällöistä jne. Pitäisi olla myös tieto siitä, kenen kanssa järjestämissopimukset on tehty. Nykyisellään tietojen saaminen edellyttää paljon työtä ja niiden kirjaamiseen menee aikaa. ESRpuolella olisi tärkeää tietää organisoidummin muiden rahoituslähteiden avautuvista hankkeista. Kunnollisen kirjaston puute TE-keskuksessa hidastaa tiedonsaantia. Tietojen luokittelu tulisi muutenkin saada systemaattisemmaksi. Työnvälityksen tilastojärjestelmästä URA:sta saa kuntatietoa niukasti; tieto on pääosin työvoimatoimistokohtaista. Läänikohtaista tietoa uusien läänijakojen mukaan 7

on vielä vähän saatavilla. Kuitenkin koko lääniä ja Itä-Suomea koskevaa tietoa kysytään. Alueellisten ennusteiden vähäisyys on epäkohta. Kriisienhallintaa varten tulisi olla käytettävissä tiedot esimerkiksi tiettyjen ammattiryhmien edustajista tai alueen rakennuskannasta. Sähköisessä muodossa olevat tietokannat ja tilastot olisivat erittäin hyviä tietopalvelun tarpeisiin. Ongelmana on, että niitä ei osata käyttää siinä määrin kuin olisi tarvetta. 2.2 Yritysosasto 2.2.1 Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Yritysosaston päätöksenteossa ja suunnittelussa tarvittava toimintaympäristötieto tulee tällä hetkellä pääasiassa KTM:ltä, Tilastokeskukselta, Pohjois-Savon Liitolta (yritysrekisteri), kuntien elinkeinotoimesta, alueellisilta kehittämisyhtiöiltä ja ETLA:sta. Tekesin Joti toimii hyvin ja sieltä saadaan suuri osa teknologiayksikössä tarvittavasta tiedosta. Yritysosastolle on tyypillistä se, että tiedontarve on satunnaista ja riippuu hakemuksista, joita kulloinkin tulee käsiteltäväksi. Tietoja hankitaan ja saadaan sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. Päivittäisessä työssä käytettävät tunnusluvut ovat yksittäisiin yrityksiin ja niiden toimintaan liittyviä (tilinpäätöstiedot, suunnitelmat, kapasiteettilaskelmat jne.). Osastolla on eri toimi- tai teknologia-aloille erikoistuneita asiantuntijoita, joilla on paljon spesiaalitietoa oman erikoisalansa/-alojensa tilanteesta ja kehityksestä. Heillä kaikilla on omat tiedonhankintakanavansa. Tietoja saadaan mm. internetin välityksellä, lehdistä, asiakasrekistereistä, kaupparekisteristä, kansainvälisillä kontakteilla sekä erilaisilta messuilta ja tapahtumista. Yritysosaston asiakkaista saadaan tietoa sekä käymällä yrityksessä että puhelimitse. Hakemuslomakkeesta ja sen liitteistä selviää useita yritykseen liittyviä asioita ja lukuja. Aikaisemmista hankkeista on tietoa omissa tiedostoissa. Toimialatietoa tarvitaan erityisesti aloittavien yritysten kohdalla, jolloin ei ole aikaisempaa tietoa yrityksen toiminnasta. Tiedonhankinnassa käytetään mm. KTM:n toimialaraportteja. Toimialajärjestöiltä saadaan myös tietoja. Suurimmissa hankkeissa pyydetään aina toimialapäällikön lausunto, jolloin tieto ja asiantuntemus tulee sitä kautta. Kaupparekisteriä käytetään yritysrahoitusyksikössä sähköisessä muodossa. Puhelinluettelosta selviää tietoja pienten kuntien yrityksistä. Myös elinkeinoasiamiehillä on selkeä kuva alueensa yrityksistä. Pohjois-Savon Liiton yritysrekisteriä käytetään lähinnä postituksen apuna. Tilastokeskuksen lukuja ei juurikaan tarvita. Väestötietoja (esim. muuttotappiolukuja) tai työttömyyslukuja tarvitaan joskus, samoin tullitilastoja, rakennus- tai matkailutilastoja. 8

2.2.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö Yritysosasto kerää heikkoja signaaleja matkan varrelta koko ajan työnsä ohessa. Koko toiminnan voi katsoa perustuvan ennakointiin, kun arvioidaan yritysten tai tutkimushankkeiden tulevia mahdollisuuksia eri toimialoilla. Ennakointitietoa tarvitaan jatkossa myös arvioitaessa uuden tavoiteohjelmakauden rahankäyttöä seuraavina vuosina mahdollisine painopisteineen. Teknologiayksikössä pohditaan asiakkaan kanssa teknologian roolia yrityksen strategiassa. Kovin pitkälle eteenpäin ei voida katsoa, koska tilanteet muuttuvat nopeasti sekä yritysten sisällä että niiden ulkopuolella. Aikajänne tulevaisuuteen on 2-5 (10) vuotta, joskus enemmänkin. Yritysosastolla seurataan ETLA:n suhdanne-ennusteita. Muille valtakunnallisille suhdanne-ennusteille ei ole tarvetta, elleivät ne olennaisesti eroa ETLA:n ennusteista. Ennakointitietoa tarvitaan selkeästi isojen hankkeiden kohdalla, kun halutaan selvittää jonkun toimialan yleiset suhdannenäkymät. Myös pienempien yrityksen tekemien laskelmien vertailuaineistona käytetään toimialan yleisiä markkinanäkymiä, jotta hanke voidaan asemoida suhdannetilanteeseen. Pelkkä suhdannetilanne ei riitä hankeen perustaksi, mutta antaa viitteitä kannattavuudesta. Laadullisia ennusteita käytetään hanketyössä enemmän kuin määrällisiä. Ainoastaan suurimpien hankkeiden kohdalla käytetään suhdannelukuja. Numeerisen ennakointiaineiston merkitys korostuu valtakunnan mittakaavassa. Käytännön työssä sillä ei usein ole merkitystä. Koko maan yritysten tilinpäätöstiedoista tehdyn CD-rom tiedoston avulla on mahdollista saada pienten yritysten kannalta tärkeitä tietoja muista saman alan yrityksistä, jolloin hakemus voidaan asettaa oikeaan viitekehykseen. Isojen yritysten tietoja saadaan Finnveran ja pankkien kautta, mutta pienille yrityksille on hankala löytää vertailukohtia nykytilanteessa. Ennakointitietoa tuotetaan yritysosastolla itse, koska KTM:n toimialabarometrien laadinnassa yritystutkijoilla on selkeä rooli. Yritystutkijat keräävät koko ajan heikkoja signaaleja omilta toimialoiltaan, esimerkiksi osallistumalla erilaisille messuille. Näin kunkin teollisuuden alan näkymistä saadaan tuoretta tietoa (kehitystrendeistä, teknologian yleistymisestä ym.). Taustatietoa hankitaan tarpeiden mukaan ja sovelletaan omassa työssä. Tekes tuottaa ennakointitietoa toimialoittain (esim. julkaisu Teknologia ja tulevaisuus). Teknologian tutkimuksen ohjelma tähtää teknologian ennakointiin. Myös VTT:llä on ennakointitutkimusta teknologiaan liittyen. 2.2.3 Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Ongelmaksi yritysosastolla koetaan se, että maakuntatasolla ei saada tarpeeksi tietoa tai tiedonsaanti ei ole jatkuvaa. Tarvittaisiin tietoa mm. jalostusarvosta ja liikevaihdon kasvusta maakuntatasolla. Ei myöskään ole tietoa oman toiminnan vaikuttavuudesta. 9

Tilastokeskuksen tieto on usein vanhaa. Siitä johtuen myös Tilastokeskuksen tietoihin pohjaavat ennusteet (esim. uudet ETLA:n konsortion maakunnalliset ennusteet) ovat epävarmoja. Toimialoittaisista tiedoista olisi tarvetta yrityksiä koskien (syntyvät ja kuolevat yritykset, nykyinen yrityskanta, työntekijöiden määrä, liikevaihto). KTM:n toimialabarometrien ja muiden (mm. suhdanne-ennusteiden) laatimisessa käytetyt toimialaluokat ovat joskus liian suuria. Toimialatiedon hyödyntäminen ei ole aina mahdollista, koska hankkeet ovat yleensä pieniä ja toimialat eriytyneitä. Hankkeiden valmistelussa ei tarvita välttämättä paljon taustatietoja, koska hankkeet ovat usein joko a) selkeästi hylättäviä, b) hyvin pieniä tai c) sellaisia, joiden taustan ja luottokelpoisuuden joku muu taho (esim. Finnvera) on jo selvittänyt, jolloin hankkeeseen liittyen on olemassa valmista materiaalia Yritysten taustatiedot olisi hyvä saada helposti selville, esim. mitä rahoitusta yrityksellä on aiemmin ollut, onko taustassa jotain epäilyttävää tai mitä yrityksiä esim. poliisi tutkii. Helsingin arvopaperipörssissä listautuvien yritysten listautumisesitteet olisivat hyödyllisiä, jos ne saataisiin tilattua jatkuvasti. Maakunnassa meneillään ja tulossa olevien hankkeiden yhteistiedostolle olisi tarvetta. Yrityksillä, tutkimuslaitoksilla, EU-rahoituksella jne. on samaan aikaan menossa paljon hankkeita, joista muidenkin olisi hyvä tietää. Ongelmia tiedonhallintaan aiheuttaa etenkin se, että pääosa yritystiedoista on salaisia (luottamuksellisuusaste). Tekesin tutkimushankkeet ovat julkisia, mutta esim. yritysten hakemustietoja ei saa mainita ilman yritysten lupaa. Yritystutkijoilla ja Tekesin asiantuntijoilla on paljon tietoa ja näkemyksiä oman alansa tulevaisuudesta, joten tietoja voisi paremmin hyödyntää TE-keskuksen sisällä esim. työvoimaosaston tarpeisiin. Osastolla on paljon yrityskontakteja, joten se saa ajan tasalla olevaa tietoa yrityskentältä koko ajan esimerkiksi yritysten työvoima- tai koulutustarpeista 2.3 Maaseutuosasto 2.3.1 Yleiskuva tiedonhallintatilanteesta Maaseutuosaston henkilöstöllä on paljon työssä tarvittavaa ammattitietoutta, koska näkemys moniin asioihin on muodostunut työn kautta. Tiedontarve ja tietolähteet vaihtelevat tehtävien mukaan; jatkuvia tietotarpeita on vähän. Paljon riippuu siitä, mitä selvityksiä tai suunnitelmia milloinkin tehdään. Vertailuaineistoina ja perustelujen pohjana käytetään sekä naapurimaakuntien että koko maan tietoja. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) tuottaa paljon perustilastotietoa. Kalatalousyksikössä käytetään pääasiassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tietoja. KTM:n toimialaraporteissa on myös 10

maaseutuosastoa hyödyttävää tietoa. Paikallistason tuntemusta löytyy mm. Ympäristökeskuksesta ja kunnista. Kuopion yliopiston ja muiden yliopistojen tutkimuksia ja asiantuntemusta käytetään hyväksi tarpeen mukaan. Maaseudun kehittämisyksikön työssä hakemuksissa esitetyt tiedot ovat työn pohja. Yrityksiltä itseltään saadaan tietoa myös elinkeinokalastukseen liittyen. Näiden tietojen taustaksi tarvitaan joskus laajempia toimialatietoja. Luottorekisteritietoja tarvitaan, samoin asiakkaan itsensä esittämiä markkinatietoja ja pankeilta saatuja tietoja. Lehdistä ja erilaisista tapahtumista kerätään paljon informaatiota. Jatkuvasti (useammin kuin kerran vuodessa päivittyviä) tunnuslukuja, joita maaseutuosastolla seurataan, ovat mm. - maatilojen ja aktiivitilojen määrä - maatilat tuotantosuunnittain - viljelyksessä oleva peltoala - tuotannon määrä (maito, liha, kananmunat, marjat) Vuositasolla maatalouden rakennekehitystä ja tuotantomääriä tarkastellaan tarkemmin. Substanssitietojen lisäksi maaseutuosastolla tarvitaan mm. väestön määrää ja ikärakennetta, bruttokansantuotetta sekä elinkeinorakennetta koskevia tietoja. Satunnaisesti tarvitaan esim. matkailu- ja rakennuskantatietoja. Tiedot ja tilastot ovat toistaiseksi pääasiassa paperiversioina. Sähköisessä muodossa olevaa tietoa hyödynnetään vähän. 2.3.2 Ennakointitiedon tarve ja käyttö Ennakointitietoa käytetään maaseutuosastolla melko vähän. Maatalouspolitiikka on normiohjattua; valtakunnalliset ja maakunnalliset linjaukset sekä EU:n maatalouspolitiikka vievät työtä eteenpäin, eikä niistä voi poiketa. Työ painottuu nykytilan ja menneen kehityksen kartoittamiseen. Historia näyttää, miten on onnistuttu vaikuttamaan kehitykseen. Valtakunnan tason ja maakuntatason ennusteet maa-, metsä- ja kalatalouden suhdannenäkymistä ovat toiminnan viitekehyksiä. Toimialaennakointia tehdään myös itse koko ajan, kun arvioidaan yritysten toimintaedellytyksiä. Yleiset suhdanteet eivät yritystasolla ole merkitseviä, koska monet asiakkaat pyrkivät erikoistumaan hyvin pienille alatoimialoille, joista tietoa ei ole saatavissa. Maatalouden kannalta olennainen ennakointia vaikeuttava tekijä on sää, joka saattaa vaikuttaa toimintaan vuositasolla hyvinkin paljon. Maaseutuosasto on tehnyt yhdessä Maaseutukeskuksen ja MTK Pohjois- Savon kanssa ennusteita tilojen määristä, maitomääristä ym. maatalouden rakenteen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuoteen 2006 saakka. Maaseutusuunnitelmaan sisältyvät ennusteet on tehty lähinnä käytännön asiantuntemuksella nykytilanteen ja menneen kehityksen tietoja hyväksi käyttäen. Lisäksi maaseutuosastolla on ennustettavissa joitakin asioita tilastojen pohjalta (esim. sukupolvenvaihdoseläkkeiden määrä ja viljelijöiden ikärakenne). 11

Muuta alueellista ennakointitietoa on maaseudun osalta vähän. Ylä-Savon Instituutti tekee maitobarometrin, joka liittyy maidontuotannon ennakointiprojektiin. Tietovarsta Oy on tarjonnut mahdollisuutta osallistua maaseutubarometrin tilaamiseen. Barometrin tavoitteena olisi tuottaa konkreettista tietoa alueellisesta tuotannon kehityksestä sekä suunnitelmista maatila- ja maaseutuyritystasolla vuoteen 2006 saakka. Maaseutuosastojen valtakunnallista ennakointityötä esiteltiin Pohjois-Savon ennakointiprojektin päätösseminaarissa tammikuussa 2000. Maaseutuosaston edustajat katsoivat, että kehitteillä olevasta TOP 10 muuttujalistasta tulee olemaan hyötyä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa, kunhan tietokanta saadaan käyttöön. Kaiken kattava se ei kuitenkaan voi olla, joten sen lisäksi tarvitaan muitakin tiedonhankintakanavia. 2.3.3 Tiedonhallinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Maaseutuosaston hallinnonalaan liittyvää tietoa tuotetaan paljon, mutta aikaa niiden läpi käymiseen ja analysoimiseen on vähän. Ongelmallista tiedonhallinnassa on se, että vaikka TIKE tuottaa paljon tietoa, maakuntatason tietoja ei substanssitasolla ole saatavilla. Tilastokeskuksen hyöty maaseutuosastolle on vähäinen. Kalatalousyksikössä ongelmia ei niinkään aiheuta tiedonhankinta, kuin se, että tarvittavia tietoja ei edes ole olemassa, koska toimiala on niin pieni. Nykyisellään voi mennä vuosia ennen kuin saa tiedon, jota tarvitsee. Joskus pitääkin tutkia tai selvittää itse haluamansa asia alusta alkaen. Paikallista tietoa tarvittaisiin toimialoittain (elinkeinonharjoittajien määrät, yritysten lukumäärät kunnittain jne.). Jonkinlainen yritysrekisteri koko maakuntaa koskien olisi tarpeellinen. Investointitarvetiedot ja rakennustiedot (esim. kesämökkien määrä) olisivat hyödyllisiä maaseutuosastolla. Toisinaan tarvittaisiin tietoa matkailuvirroista ja -volyymeistä. Väestötiedot ja -ennusteet mahdollisimman tarkalla tasolla (kunnat, jopa kylät) olisi hyvä saada helposti näkyviin. Koulutuspuolen tietoa myös tarvittaisiin. Koulutustarpeiden kartoitus omalla toimialalla auttaisi tulevien yritysten ennakointia: kun tiedettäisiin mitä koulutuksia pyörii ja mitä on tulossa, voitaisiin ennakoida yritysten syntyä ja suunnata kehittämishankkeita. 2.4 Eri osastojen yhteisiä tietotarpeita Tietotarvekartoitusten yhteydessä nousi esiin mm. seuraavia yhteisiä tietotarpeita: 12

Tietoa yrityksistä: elinkeinonharjoittajien määrät, nykyinen yrityskanta, syntyvät ja kuolevat yritykset, liikevaihdon kasvu, jalostusarvo, työntekijöiden määrä jne. maakuntatasolla ja kunnittain pienemmillä toimialajaotuksilla kuin nykyään yritysten taustatiedot (luotettavuusselvitykset) yritysten investointitarpeet Väestötietoja: väestömäärät ja ennusteet (ikäryhmittäin mahdollisimman tarkalla tasolla) ikärakenteet ammateittain / toimialoittain työttömyyden muutokset toimialoittain tiedot tiettyjen ammattiryhmien edustajista muuttoliike ilmiönä (tulo- ja lähtömuutto) Koulutustietoja: koulutustarpeet toimialoittain koulutuksesta sijoittuminen oppilaitoksittain ja aloittain tutkintorakenteet, tutkintojen perusteet, sisällöt koulutukseen tulevat ja valmistuvat ikäluokat eri ammattien kvalifikaatiot työvoimakapeikot Toimintaympäristötietoja: tietoja koko Itä-Suomea koskien (! tavoite 1-ohjelma) rakennuskanta ja sen kehitys matkailuvirrat ja volyymit ym. matkailutietoa Koottua tietoa tutkimus-, kehittämis- ym. hankkeista maakunnassa meneillään ja tulossa olevat hankkeet (yritykset, tutkimuslaitokset, EU-rahoitus ) nykyisen ohjelmakauden kehittämishankkeiden seurantatietoja koottuna yhteen ja tiivistettynä yhdenmukaisin periaattein käytännön toimintaa palveleviksi Kaikkia näitä tietotarpeita ei ole mahdollista täyttää ainakaan kovin nopeasti. Osaan löytynee ratkaisu valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kautta (Tilastokeskuksen Senaattori-ohjelma ym. sähköiset tietolähteet), mutta etenkin paikallisen ja alueellisen tiedon sekä yrityksiä koskevien yksityiskohtaisten tietojen hankinnassa tulee olemaan ongelmia. 2.5 Sidosryhmien tietotarpeet TE-keskuksen sidosryhmien tietotarpeita ei kartoitettu yhtä systemaattisesti kuin keskuksen sisällä, vaan niitä on kysytty yleisemmällä tasolla tapaamisten yhteydessä. Ammattikorkeakoulun Pohjois-Savon alueen ennakointiryhmälle keväällä 1999 lähettämään kyselyyn ei saatu vastauksia. Erillistä 13

haastattelukierrosta ei koettu tässä vaiheessa tarpeelliseksi, koska keskustelu liikkui yhteisissä tapaamisissa yleisemmällä asiatasolla. Sidosryhmien tietotarpeista on muodostunut matkan varrella seuraavanlainen kuva: Maakunnan liiton osalta perusennusteet (väestö- ym. ) ovat kunnossa, mutta taloudellisten ym. suhdanneherkkien asioiden kehitystä on vaikea ennakoida. Liitto tekee muutaman kerran vuodessa Tilastotietoja Pohjois-Savosta tilastopaketin, joka jaetaan paperiversiona kuntiin ja aluehallintoviranomaisille. Maakunnan liitto kannattaisi mallia, jossa olisi yksi taho, joka hoitaisi keskitetysti alueellista tiedonkeruuta. Se olisi informaatiokanava, joka toisi luotettavaa tietoa yhteiskunnasta kaikkien niiden organisaatioiden käyttöön, joiden katsotaan sitä tarvitsevan. Tämän tahon puolueettomuuteen on kuitenkin säilyttävä luottamus. Maakunnallisesti (liitto) tällä hetkellä korostuu ohjelmakauden aikajänne (6 vuotta). Myös esimerkiksi kunnissa ohjelmakausi ohjaa monelta osin ennusteiden tekemistä. Työmarkkinajärjestöjen mielenkiinnon ja tietotarpeiden kohteena ovat erityisesti työvoimaa koskevat ennusteet: minkälainen on työssä olevien ja työttömien profiili (mm. ikärakenteen kehitys), millaista työväestöä ja minkä verran eri aloille koulutuksen kautta saadaan ja mikä on työvoiman tarve tulevaisuudessa. Useimmat työmarkkinajärjestöt tekevät itse valtakunnan tasolla oman alansa suhdanne- ja työvoimaennusteita, jotka ovat työmarkkinajärjestöjen tärkeä tietolähde. Työmarkkinajärjestöjen kannalta muutaman vuoden tarkastelujakso on useimmiten riittävä, koska työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset ovat suhdanneherkkiä. Ammatilliset keski- ja korkean asteen oppilaitokset tarvitsevat ennakointitietoja työmarkkinajärjestöjen tavoin siitä, miten työelämä kehittyy ja työvoiman rakenne muuttuu. Koulutuksen määrää ja sisältöä suunniteltaessa olisi tärkeää tietää odotettavissa olevat työvoiman tarpeet ja työmarkkinoilla tapahtuvien ilmiöiden taustat. Eri toimialojen muutokset ja osaamisvaatimukset ovat myös oppilaitoksille tärkeitä. Tietoja ei ole riittävästi ollut saatavilla, eikä niitä ainakaan ole suuremmassa määrin käytetty oppilaitoksissa. Työelämän edustajien puuttuminen oppilaitosten hallinnosta on koettu puutteeksi. Oppilaitoksia kiinnostavat myös koulutukseen tulevat ikäluokat; ikäluokkien määrä ja esim. perusasteen (yläaste, lukio) oppiainevalinnat. Valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista seurataan itse jonkin verran. Aikajänteen osalta oppilaitokset korostavat erilaisten suunnittelujaksojen merkitystä: koulutuksen osalta sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikajänteen määrällisille ja laadullisille ennusteille on tarvetta. Lyhyen aikajänteen ennusteiden käyttö ovat tähän saakka ollut yleisintä, eli kauaskantoisia suunnitelmia tehdään vähemmän, vaikka ne olisivatkin erittäin tärkeitä. 14

Yliopistolla on kouluttajana muiden oppilaitosten tavoin tarvetta työmarkkinatietoudelle ja oppilasvirtatiedoille. Alakohtaiset tiedot ja ennusteet ovat tärkeitä, mutta horisontaalisen yhteistyön puute on haitannut niiden tehokasta hyödyntämistä. Kokonaiskuvan muodostaminen tietyn alan (esim. lääkeyritykset) tarvitsemasta eri asteisesti koulutetusta työvoimasta olisi tärkeää. Yliopistolla on myös tutkimustoimintaan liittyviä tietotarpeita, jotka ovat paitsi alueellisia ja kansallisia, myös kansainvälisiä. Maailmanlaajuiset trendit ja näkymät kiinnostavat, koska yliopiston toiminta-alue yltää paljon omaa aluetta ja Suomea kauemmaksi. Kunnissa elinkeinorakenteen (erityisesti päätoimialojen) kehitys sekä koulutuksen ja yritysten tarpeiden kohtaaminen ovat pohja ennakointitiedon tarpeelle. Kuopion kaupungilla on oma suunnittelutoimistonsa, joka tekee mm. väestöä, asumista ja oppilasmääriä koskevia ennusteita. Oman ennakointityön mahdollistavat resurssit ovat Kuopiota lukuun ottamatta kunnissa melko vähäiset, joten paljolti ollaan valtakunnallisten ja alueellisten (Tilastokeskus, Pohjois-Savon liitto) tilastojen ja ennusteiden varassa. Kunnissa mm. väestöä ja asumista koskevia ennusteita tarvitaan pitkällä aikajänteellä asuinalueiden ja palvelujen suunnittelun pohjaksi. Elinkeinostrategian osalta ennusteet ovat lyhyemmälle aikavälille suunnattuja, koska suhdanteet vaikuttavat asiaan. Mm. yritysten ja työpaikkojen määrää sekä väestön rakennetta ja muuttoliikettä seurataan kunnissa lyhyelläkin aikajänteellä. Maakunnallisia suhdanne-ennusteita (ETLA:n konsortio) on kautta linjan pidetty tarpeellisina. Pohjois-Savon alueen kuntien ja Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien näkökulmasta myös talousalueiden ja seutukuntien näkökulma ennakointiin on tärkeä. Mm. TT:n ja Palvelutyönantajien alueellisia ennusteita ei julkisteta, koska ne eivät ole otoksen suppeuden ja vinoutumien vuoksi luotettavia. Työvoimatoimistot ovat työvoimaosaston alaisina tärkeä sidosryhmäksi rinnastettavissa oleva tiedontarvitsijaryhmä. Tietolähteet ovat työllisyystilastopohjan osalta samat kuin työvoimaosastollakin. Työllisyyteen ja työttömyyteen kohdistuvista kysymyksistä jotkut osoitetaan tai tulevat suoraan työvoimaosaston selvitettäviksi, mutta suurin osa kysymyksistä ja tietotarpeista selviää oman kokemuksen ja joidenkin peruslähteiden (työllisyystilastot, toimialaluettelot ) avulla. Työvoimatoimistojen tietotarve vaihtelee työtehtävien ja toimiston koon mukaan; pienessä toimistossa jokaisen virkailijan on hallittava laaja kenttä. Suuri osa tietotarpeista liittyy asiakaspalvelutilanteisiin. Ennakointitietoa tarvitaan etenkin eri ammattien näkymistä ja ikärakenteesta. Nimenomaan ammattikohtaisen tiedon tarve on selkeä; pelkkä toimialatieto ei ole riittävää. Koulutustarjonnasta tarvittaisiin enemmän koottua tietoa. Yritysten osalta tietotarpeita ei ole erikseen selvitetty. Työnantajahaastatteluista ja muista yrityskontakteista on kuitenkin käynyt ilmi, että yritysten on erittäin vaikea ennakoida tulevaisuuttaan ja esim. 15

työvoimatarpeitaan kauemmas kuin vuoden tai parin päähän. Sekin tuntuu olevan monelle liian vaikeaa, koska suhdanneherkillä aloilla tarpeet muuttuvat hyvin nopeasti. Yritysten ennakointitietotarpeisiin vastataan lähinnä työmarkkinajärjestöjen ja muiden vastaavien kanavien kautta. Yritysosaston hankkeilla on usein monia rahoittajia, joiden kanssa tehdään yhteistyötä ja vaihdetaan tietoja. Näissä yhteyksissä kertyy paljon myös hiljaista tietoa, jota voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Maaseutuosaston osalta metsäkeskuksen, maaseutukeskuksen ja MTK:n kanssa pyritään vetämään yhteisiä linjauksia. Näiden sidosryhmien tietotarpeita ei ole kartoitettu, mutta Maaseutusuunnitelman yhteydessä hyödynnettiin TE-keskuksen kokoamia tilastotietoja. Yhdenmukaiset tiedot ovat tärkeitä alueellisen kuvan muodostamisessa myös maaseudun osalta. 3. Alueellinen yhteistyö, työnjako ja verkottuminen 3.1 Koko Pohjois-Savoa koskeva alueellinen yhteistyö Pohjois-Savon alueellinen ennakoinnin työryhmä perustettiin vuoden 1998 lopussa. Vetovastuussa vuonna 1999 oli Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu, koska se oli luonteva jatko sen toteuttamalle Faktat ja visiot - ennakointiprojektille. Vastuutus sovittiin vaihtuvaksi joka vuosi. Sihteerinä toimii TE-keskuksen ennakointiprojektia vetänyt suunnittelija. Työryhmään kutsuttiin TE-keskuksen lisäksi ammattikorkeakoulun, yliopiston, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien, työmarkkinajärjestöjen, lääninhallituksen sivistysosaston ja Kuopion kaupungin edustajat. Työryhmä kokoontui projektin aikana kaksi kertaa. Toisella kokoontumiskerralla päätettiin jakaa työ kahteen ryhmään, joista toinen ns. ammattisuunnittelijoiden ryhmä kokoontuisi useammin ja koko työryhmälle pidettäisiin 2-3 kertaa vuodessa tuloksista tiedottavia tilaisuuksia. Ennakointimateriaalin ja tilastojen hankintaan osallistuu useita tahoja, mutta käytännössä yhteisiä tilastohankintoja ei vielä ole tehty. Alueellinen ennakointiryhmä ei ole projektin aikana lähtenyt toimimaan säännönmukaisesti. Syynä ovat ilmeisesti olleet mm. osittainen päällekkäisyys ennakointi- ja hankintatoimikunnan (kts. 3.2) kanssa ja työryhmään kutsuttujen kiireelliset aikataulut. Kaikki ovat olleet yksimielisiä toiminnan tarpeellisuudesta, mutta todellisia tekijöitä ja vastuunkantajia on liian vähän. 3.2 Yhteistyö TE-keskuksen ja sidosryhmien välillä TE-keskukseen perustettu työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunta kokoontui projektin aikana neljä kertaa. Ennakointi- ja hankintatoimikunta on tärkeä foorumi koulutuksen ennakoinnin yhteistyön järjestämisessä 16

sidosryhmien kanssa. Sen toiminta-alue on määritelty melko suppeaksi, vaikka toimikunnalla onkin tietoa laajemmin kuin aikuisten ammatilliseen koulutukseen liittyen. Kokouksissa onkin käyty varsinaisten toimeksiantotehtävien lisäksi keskustelua mm. rekrytointivaikeuksista, työelämän vaatimuksista, nuorten koulutukseen hakeutumisesta ja alueellisen ennakointiyhteistyön tarpeellisuudesta. Ennakointi- ja hankintatoimikunnan työskentely on vastannut odotuksia: kokousten osanotto on ollut hyvä, keskustelu vilkasta ja yhteiset näkemykset löytyneet eri osapuolten kesken. Hyviä ja ajankohtaisia kysymyksiä on noussut esiin joka kokouksessa. TE-keskuksen kannalta tärkeimmät sidosryhmät ennakoinnin käytännön työssä ovat Pohjois-Savon Liitto, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu ja Kuopion Yliopisto. Yhteistyötä on tehty etenkin ammattikorkeakoulun kanssa. Myös muiden em. tahojen sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa on vaihdettu tietoja. Ammatillisen koulutuksen puolelta luontevia yhteistyökumppaneita ei ole vielä löytynyt. Alueellinen ennakointi on tähän saakka ollut melko satunnaista. Syytä voi etsiä siitä, että laman aikana valtionhallinnosta ja kunnallishallinnosta poistettiin lähes kaikki kehittämis- ja suunnitteluvirat. Mm. lääninhallituksen sivistysosaston tehtävät ovat muuttuneet niin, että vastuu ennakoinnista ja kehittämistoiminnasta on nykyään oppilaitoksilla. Tämä vaatii resursointia, johon Pohjois-Savossa vain ammattikorkeakoululla on ollut todelliset mahdollisuudet. Muiden osalta työskentely tapahtuu muun työn ohessa tai erillisten projektien varassa. Kaikki pyrkivät käyttämään ulkopuolista tietoa, jota ei välttämättä osata muokata ja tulkita omiin tarpeisiin sopivaksi. Ennakointiyhteistyön selkiyttämiseksi ammattikorkeakoulun, yliopiston ja maakunnan liiton edustajien kanssa pidettiin yhteinen ennakointiseminaari, jossa osapuolet kertoivat odotuksistaan TE-keskuksen ennakoinnin suhteen, ennakoinnista oman organisaationsa osalta sekä alueellisen yhteistyön tarpeesta. Ennakointiseminaariin osallistuneet, samoin kuin ennakoinnin alueellisen työryhmän osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että on olemassa aito tarve kehittää toimintoja ennakoinnin suhteen. Tarvitaan ns. suuri kuva alueelta ja sen lisäksi kaikilla osapuolilla on omia, pienempiä tarpeita liittyen mm. yritysten kehitykseen, koulutusalojen näkymiin ja työvoiman kysyntään. Strategiatason käsitys nykytilasta ja tulevasta on tärkeä. Ennakointi kuuluu kaikkien itse tehtäväksi, etenkin tietojen ja ilmiöiden tulkinta, mutta pohjatietojen ja ennusteiden hankinnassa yhteistyö olisi järkevää. Luontevia yhteistyömuotoja ennakoinnin suhteen Pohjois-Savossa syntyy ja on jo syntynyt uuden tavoite 1-ohjelmakauden myötä. Ohjelmatyön yhteydessä eri osapuolten näkemykset ja kokemukset sekä yhteisten tilastotietojen hankinta korostuvat paitsi Pohjois-Savon, myös koko Itä- Suomen näkökulmasta. Itä-Suomen visio vuodelle 2017 on seuraavanlainen: Itä-Suomen maakuntien aluetaloudet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja voimakkaassa kasvussa. Itä-Suomen tilanne nykyisellään näyttää synkältä, 17

joten kasvuun nostaminen vaatii yhteistyötä ja kovaa ponnistelua kaikilta tahoilta. Halu yhteiseen tekemiseen on tärkeä, jotta maakunta menestyy. TE-keskusten valtakunnallisen ennakointiprojektin tuottamien tietojen hyödyntäminen ja ETLA:n konsortion alueelliset ennusteet voivat olla suureksi avuksi maakunnallisia kehitysnäkymiä tarkasteltaessa. Pelkän tilastotiedon ja suhdanne-ennusteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös keskustelun ja kokemusten pohjalta muodostettavia linjauksia. Arvot ja faktat on saatava yhdistettyä. Pohjois-Savon liitto on aikonut tehdä tai teettää eri toimialoja / klustereita koskevia kehittämissuunnitelmia (tai ohjelmia) liittyen tavoite 1 -kauteen. Koulutuksen ennakointi on monien eri tahojen yhteisen mielenkiinnon kohteena. Peruskysymys on, miten koulutetaan oikeat ihmiset oikeisiin tarpeisiin. TE-keskuksen, ammattikorkeakoulun, yliopiston ja Pohjois-Savon Liiton yhteishankkeena kokeillaan OPH:n Mitenna-mallin alueellistamista Pohjois-Savossa. Myös Faktat ja visiot projektin tuloksia on saatettu ajan tasalle. Rahoitus on suurin kompastuskivi ennakoinnissa: vaikka eri tahot saadaankin kiinnostumaan asiasta, ei maksajia löydy helposti. 3.3 Yhteistyö ja verkottuminen muiden ennakointiprojektien kanssa Pohjois-Savon alueella päättyi vuoden 1999 alkupuolella Faktat ja visiot Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminen Pohjois- Savossa -ennakointiprojekti, jonka kanssa tiivistä yhteistyötä tehtiin alusta alkaen. Hankkeen johtajana toimi TE-keskuksen työvoimaosaston päällikkö. Projektin tuloksia on hyödynnetty TE-keskuksen sisällä ja työvoimatoimistoissa. Tietojen vaihto on ollut vilkasta koko projektin ajan. Yksi Suomen Kuntaliiton KOTO -projektin alueellisista piloteista Työelämää koskevan ennakointitiedon kehittäminen ja hyödyntäminen toteutettiin Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän toimesta Iisalmessa. Projektin tuloksia hyödynnettiin TE-keskuksessa ja projektin loppuraportista kerrottiin mm. työvoimakoulutuksen järjestäjille. Pientä keramiikka-alan ennakointiprojektia lukuun ottamatta Pohjois-Savon alueella ei ollut muita projekteja, joiden kanssa verkottua. Heinäkuussa 1999 käynnistyi TE-keskuksen oma Informaatioteknologiaalan toimintaympäristön ennakointihanke 1. Projektin vastuutahona toimii yritysosasto ja projektipäällikkönä työvoimaosaston suunnittelijan viran 1 Ennakointihankkeen tavoitteena on tehdä kokonaisvaltainen tarkastelu informaatioteknologian toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa. Tärkeimpiä näkökulmia alueen kilpailukyvyn kannalta ovat työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi kootaan näkemyksiä informaatioteknologian soveltamisen keskeisimmistä muutoksista joidenkin elinkeinojen ja palvelujen toimintaan ja niiden rakenteisiin. Hanke on TE-keskuksen strategiaa ja Agenda-rahoituspäätöksiä tukeva, sillä informaatioteknologian vaikutusta pidetään lähtökohtaisesti mullistavana uudella rahoituskaudella uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnylle ja nykyisen yrityskannan kilpailukyvyn vahvistamiselle. Projektissa tavoitellaan siten myös uuden ja tiiviin yhteistyön luomista käytännön työssä. 18

vakituinen haltija. Projekti on liittynyt kiinteästi ennakoinnin käynnistysprojektiin. Lisäksi ennakoinnin käynnistysprojektin puitteissa on tietoja ja kokemuksia vaihdettu muiden TE-keskusten ennakointivastaavien kanssa. 4. Ennakoinnin organisointi TE-keskuksessa Ennakointi saatiin projektin aikana mukaan TE-keskuksen strategiatyöhön (ks. 1) ja pikku hiljaa myös kaikkien osastojen käytännön toimintaan. Työvoimaosaston suunnittelija, joka oli myös ennakointiprojektin vetäjänä, voi työssään keskittyä paljon ennakointiasioihin. Ennakoinnin työvoimaosastovaltaisuus on korostunut siksi Pohjois-Savossa, kuten muissakin TE-keskuksissa. Strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen vaikuttamisen osalta ennakoinnin organisointia on kuvattu raportin alkuosassa. Ennakointi on projektin aikana (ja osin jo ennen sitä) liittynyt myös muihin, yksittäisempiin prosesseihin ja työkäytäntöihin Pohjois-Savon TE-keskuksessa (mm. toimintaympäristöseuranta, työnantajahaastattelut ja työvoimakoulutuksen ennakointi). Lisäksi ennakoinnista on tiedotettu monia eri kanavia käyttäen 14 projektikuukauden aikana. 4.1 Toimintaympäristöseuranta Työmarkkinakatsauksen laatimiseen liittyvä laajempi toimintaympäristöanalyysi on tehty TE-keskuksen työvoimaosastolla muutaman vuoden ajan työministeriön edellyttämän 5-sivuisen työmarkkinakatsauksen laatimisen yhteydessä, samalla vaivalla kun tietoja on kerätty muutenkin. Projektin aikana katsaus (Pohjois-Savon työmarkkinakatsaus vuosille 1999-2000) tehtiin maaliskuussa 1999. Toimintaympäristöanalyysiin koottiin työmarkkinoiden nykytilan kuvauksen lisäksi sekä koko maata että Pohjois-Savoa koskevia suhdanne-ennusteita. Työmarkkinakatsauksessa hyödynnettiin uusinta alueellista ennakointitietoutta, mm. ETLA:n konsortion ennusteraportin tietoja ja tavoite 1 ohjelmatyön tavoitelukuja. Kevään katsaus jaettiin työvoimatoimistoille ja lähimmille sidosryhmille. Työmarkkinakatsauksen luonnosta kommentoivat kaikki TE-keskuksen osastot. Lisäksi katsauksen yhteydessä pyydettiin kommentit maakunnan liitolta. Syksyn 1999 toimintaympäristöanalyysi syntyi tujo-työn yhteydessä ja se julkistettiin Aluekatsaus 2000 nimisenä. Julkaisua jatketaan edelleen ainakin kerran vuodessa ilmestyvänä ja sen jakelua pyritään laajentamaan. Toimintaympäristön kehitystä seurataan jatkuvasti, jotta koko ajan olisi saatavilla tietoja tapahtuneista muutoksista. 19

4.2 Koulutukseen liittyvä ennakointi Ennakointi otettiin TE-keskuksessa vahvasti mukaan työvoimakoulutuksen suunnittelutyöhön. Suunnittelun tueksi laadittiin keväällä 1999 taustamateriaalia, jonka avulla linjattiin seuraavan vuoden koulutuksen suuntia ja painopisteitä. Tilasto- ja ennakointimateriaalipaketin laadinnassa käytettiin - työttömyys- ja työllisyystilastoja, - aikaisemman työvoimakoulutuksen vaikuttavuuslukuja, - työnantajakyselyjen tuloksia, sekä - työmarkkinakatsaukseen koottuja yleisiä Pohjois-Savoa ja koko maata koskevia suhdanne- ja toimialaennusteita. Työvoimatoimistojen näkemykset saatiin mukaan työvoimakoulutuksen suunnittelupäivän ryhmätöiden ja alueellisten suunnittelupalaverien kautta. Taustamateriaalin tiivistelmä toimitettiin myös koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen ennakointipaketti on ollut uusi lähestymistapa työvoimakoulutuksen suunnitteluun ja alueelliseen koulutuksen ennakointiin. Työn jatkumisesta vastaavat TE-keskuksen työvoimaosaston työvoimakoulutuksen ja tiedonhallinnan yksiköt, jotka kokoavat saadun palautteen perusteella vastaavan paketin jatkossakin. 4.3 Työnantajakyselyt Työvoimatoimistojen tekemät työnantajakyselyt ovat kuuluneet työvoimaosaston toimintaan vuodesta 1994 alkaen. Yleensä kyselyt on tehty yleislomakkeella, joka on ollut kaikille yrityksille samanlainen. Vuonna 1999 ne suunnattiin eri toimialoille sen mukaan, minkä kukin toimisto näki tärkeimmäksi ja selvittämisen arvoiseksi. Työvoimaosaston erikoistutkija teki lomakkeet suurimmille kapeikkoaloille, eli rakennusalalle, metallialalle ja informaatioteknologia-alalle. Lomakkeilla kysyttiin varsin tarkasti uuden työvoiman osaamisvaatimuksia ja nykyisen henkilöstön koulutustarpeita. Muut yritykset haastateltiin omalla yleislomakkeella. Yksi toimisto käytti koeluonteisesti ns. Vaasan mallin lomaketta (TKTT). Työnantajakyselyjen tulokset analysoitiin ennakointiprojektin puitteissa työvoimaosastolla ja niitä hyödynnettiin mm. työvoimakoulutuksen suunnittelussa. Haastattelut palvelevat myös työvoimatoimistojen työnantajayhteyksiä. TKTT -kyselyä ei Pohjois-Savossa ole päätetty ottaa koko alueen käyttöön, koska omilla, toimialakohtaisilla lomakkeilla katsotaan saatavan paljon tarkempaa tietoa. Vuoden 2000 työnantajakyselyt suunnataan rakennusalalle niillä paikkakunnilla, joilla se nähdään tarpeelliseksi. Muiden toimistojen osalta käytössä ollut yleislomake on ajateltu korvata TKTT lomakkeella. Vuoden 2000 työnantajakyselyjen tulokset aiotaan käsitellä asiantuntijaraadeissa, jotta niiden hyöty olisi mahdollisimman suuri ja tulkinnat oikean suuntaisia. Asiantuntijaraateihin tulee kuulumaan ainakin työvoimatoimistojen ja TEkeskuksen sekä yritysten ja työmarkkinajärjestöjen edustajia. 20

4.4 Ennakointimateriaalin hankinta TE-keskuksessa, lähinnä työvoimaosastolla, on ollut ennestään tai jatkuvana tilauksena ennakointiin liittyvää tilastomateriaalia, suhdannetiedusteluja jne. Näiden lisäksi projektin aikana hankittiin joitakin ennakointiin liittyviä julkaisuja, lehtiä ja tilastoja. Pohjois-Savon TE-keskus muutti yhteisiin tiloihin syyskuun 1999 alussa. Samassa yhteydessä tilastomateriaalit koottiin yhteen paikkaan. Tilastojen ja muun ennakointimateriaalin käyttö on vielä aika vähäistä muiden kuin ennakoinnista vastaavien osalta. Tiedottamista ja opastusta tarvittaisiin. Sähköisesti levitettävissä olevien tietojen osalta lähdettiin liikkeelle samalla kun intranet otettiin käyttöön TE-keskuksessa. Ennakointiin liittyvä materiaali siirrettiin TE-keskuksen intranet- ja internetsivuille lokakuussa 1999. Intra- ja internet sivujen teknisen toteutuksen hoitivat maaseutuosaston ATK-sihteeri ja työvoimaosaston erikoissuunnittelija virkatyönään. Intranetissa Ennakointi nimisen otsikon alle koottiin TE-keskuksen oma ennakointiin ja toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvä tietotuotanto (aluekatsaus, työmarkkinakatsaus, rekrytointivaikeudet, työllisyyskatsaukset, työnantajahaastattelut ja maaseutusuunnitelma). Lisäksi muodostettiin linkit valtakunnallisiin suhdanne-ennusteisiin (Etla, PT, PTT, RTK jne), valtakunnallisen TE-keskusten ennakointijärjestelmän intranetsivulle sekä ministeriöiden ja Tilastokeskuksen julkaisuihin. Internetiin luotiin vastaavat sivut intranet-linkkiä lukuun ottamatta Katsaukset ja tiedotteet otsikon alle, koska ennakoinnin katsottiin sanana olevan liian vieras suurelle yleisölle. Internetin käyttö yleistyy koko ajan, joten sitä kautta on mahdollista saada sekä ajallisia että rahallisia säästöjä eri tahojen tietopyyntöjen osalta. 4.5 Muu ennakointitoiminta Työvoimakoulutusta lukuun ottamatta muiden substanssitehtävien osalta ennakoinnin hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi. Toimintaympäristöanalyysejä on käytetty satunnaisesti kaikilla osastoilla, mutta selkeitä yhtymäkohtia ennakointiin ei ole muuten muodostunut. Tähän vaikuttanee osaltaan se, että ennakoinnista vastaava suunnittelija on työvoimaosaston palveluksessa. Työvoimaosastolla on otettu vuoden 1998 lopulla käyttöön uusi teematyökokouskäytäntö. Valmisteluvastuu on eri yksiköillä. Ennakointinäkökulma on mukana teematyökokouksissa, koska useimmissa niistä käsitellään tulevia linjauksia ja näkymiä työhallinnon ja oman työmarkkina-alueen osalta. Tavoite 1-ohjelman valmistelun yhteydessä ennakointitietoutta olisi tarvittu enemmänkin, kuin sitä oli annettavissa. Alueellisten ennusteiden 21