Opiskeluhuollon suunnitelma

Opiskeluhuollon suunnitelma 2015 Hyväksytty 27.8.2015

JOHDANTO Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavien koulutusten (VALMA ja TELMA) opiskeluhuollon käytänteet. Suunnitelma perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (L1287/2013), Lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998), Opiskeluhuolto ammatillisten perustutkintojen perusteissa -määräykseen sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Opiskeluhuoltosuunnitelma kuvaa minimitason palveluja, jotka jokaisella perustutkintoon opiskelevalla tulisi olla saatavilla riippumatta toimipaikasta. Tämän suunnitelman tekemiseen on osallistunut oppilaitoksen henkilöstöä sekä sijaintikuntien opiskeluhuollon toimijoita ja suunnitelman tekemisessä on kuultu huoltajia sekä opiskelijakuntaa. Tämä suunnitelma astuu voimaan 1.8.2015 ja se tarkistetaan vuosittain. Suunnitelman tarkistamisesta ja kehittämisestä vastaa opiskeluhuollon työryhmä.

Sisältö 1 Opiskeluhuollon nykytilan kuvaus... 4 1.1 Opiskeluhuolto Savon ammatti- ja aikuisopistossa... 4 1.2 Opiskeluhuollon palveluiden tarve ja saatavuus 5 1.3 Opiskeluhyvinvoinnin nykytila... 5 1.3.1 Koettu terveys ja hyvinvointi... 5 1.3.2 Opiskeluyhteisö ja oppimisympäristöt... 6 2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto... 7 2.1 Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys... 7 2.2 Asuntolatoiminta ja vapaa-aika... 9 2.3 Hyvinvoinnin edistäminen... 10 2.4 Opiskelijan ohjaus ja opiskelun tuki... 12 2.5 Opintojen etenemisen seuranta... 13 2.6 Monialainen yhteistyö... 14 2.6.1 Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö... 14 2.6.2 Nivelvaiheyhteistyö... 15 2.6.3 Alueellinen verkostotyö... 15 2.6.4 Kuntoutuksen yhteistyö... 15 2.6.5 Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen yhteistyö... 16 2.6.6 Seurakuntien oppilaitostyö... 17 2.6.7 Etsivä nuorisotyö... 17 2.6.8 Tukihenkilötoiminta... 18 2.7 Opiskeluhuoltoryhmien toiminta... 18 2.7.1 Opiskeluhuollon ohjausryhmä... 18 2.7.2 Opiskeluhuollon työryhmä... 18 2.7.3 Ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltoryhmät. 19 2.8 Toimintaohjeet... 19 2.8.1 Osallistuminen opetukseen ja poissaolotilanteet... 19 2.8.2 Opiskelukyvyn arviointi... 21 2.8.3 Päihteiden käyttöön sekä tupakointiin ja nuuskaamiseen puuttuminen... 23 2.8.4 Opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen... 25 2.9 Kriisitilanteet... 25 2.9.1 Kriisiryhmä... 26 2.9.2 Toimintaohje kriisitilanteisiin... 26 2.9.3 Onnettomuus oppilaitoksessa... 28 2.9.4 Opiskelijan kuolema... 28 2.9.6 Henkilökunnan jäsenen kuolema... 29 2.9.6 Itsemurha tai itsemurhan uhka... 30 2.9.7 Muualla tapahtunut kriisi... 30 2.9.8 Traumaattisen kriisin jälkipuinti... 31 5 Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen... 38 5.1 Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä... 38 5.2 Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen oppilaitoksessa... 40 5.3 Vakavat uhkatilanteet... 41 6 Opiskeluhuollosta tiedottaminen... 41 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta... 41 LIITTEET 1 Toimintaohje poissaolotilanteisiin 2 Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä ja tiedonsiirtolomake 3 Toimintaohje opiskelukyvyn arviointiin 4 Lupa opiskeluhuollon palveluihin 3 Yksilökohtainen opiskeluhuolto... 32 3.1 Opiskeluterveydenhuollon palvelut... 32 3.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut... 33 3.3 Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto... 35 3.3.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) asettaminen ja käytänteet... 35 3.3.2 Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys... 35 4 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö... 37

4 1 Opiskeluhuollon nykytilan kuvaus 1.1 Opiskeluhuolto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (L1287/2013 3 ). Opiskeluhuollon järjestäminen perustuu pääasiallisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä ammatillista peruskoulutusta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä koskevaan lainsäädäntöön. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta ohjaa Savon koulutuskuntayhtymän arvo: luottamus. Opiskeluhuolto tukee kuntayhtymän perustehtävää työllisyyden, yrittäjyyden ja hyvän elämän edistäjänä. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammatilliseen perustutkintoon valmentavan koulutuksen käytänteet. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Nämä elementit ovat osa jokaisen työntekijän perustyötä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollon toiminnalla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia (L 1287/2013 6 ).

5 1.2 Opiskeluhuollon palveluiden tarve ja saatavuus Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Varkauden lukion opiskeluhuollon palvelut järjestetään yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Savon ammatti- ja aikuisopiston yksiköt sijaitsevat Kuopion, Varkauden, Iisalmen, Siilinjärven sekä Juankosken kunnissa. Lukiokoulutus järjestetään Varkaudessa. Sijaintikunnat vastaavat opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä oppilaitosten opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Yksiköiden sijaintikunnat vastaavat myös opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti. Palvelujen saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Terveydenhoidon ja kuraattoripalvelut toteutuvat lain mukaisessa ajassa, mutta psykologipalveluja ei kaikilla paikkakunnilla ole vielä riittävästi. Tavoitteena on kehittää vuoden 2015 aikana yhteistyötä siten, että kaikkien Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden tasa-arvoinen oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin palveluihin sekä palveluiden lakisääteinen saatavuus toteutuu (L1287/2013 15 ja 17 ). Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden kuraattorikäyntejä on seurattu omien tilastojen avulla. Lukuvuonna 2013 2014 kuraattorilla asioi yhteensä 1088 opiskelijaa (taulukko 1). Koulutusala Asiakasmäärä Asiakaspohja Asioimisprosentti Kulttuuri 28 95 29,47 Luonnontieteellinen 32 108 30,00 Luonnonvara ja ympäristö 58 367 15,80 Matkailu ja ravitsemus 178 550 32,36 Muu koulutus 5 259 1,93 Sote ja liikunta 171 1288 13,28 Tekniikka ja liikenne 488 2334 20,91 Liiketalous ja hallinto 109 740 14,73 Lukio 19 333 5,71 Yhteensä 1088 6078 17,91 TAULUKKO 1. Kuraattoriasiakasmäärät koulutusaloittain 2013 2014 1.3 Opiskeluhyvinvoinnin nykytila 1.3.1 Koettu terveys ja hyvinvointi Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilasta saadaan tietoa THL:n kouluterveyskyselyn avulla. Kouluterveyskyselyssä tarkastellaan nuorten hyvinvointia viiden eri muut-

6 tujan näkökulmasta. Näitä ovat elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset sekä kokemukset opiskelijahuollon tuesta. Vuonna 2013 toteutetun kyselyn mukaan Savon ammatti- ja aikuisopistossa 22 % opiskelijoista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Päänsärkyä lähes päivittäin potee 8 % ja sekä väsymystä, että niska- ja hartiakipuja lähes päivittäin kokee 14 % opiskelijoista. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 20 % ilmoittaa olevansa ylipainoisia ja 36 % ei koe painoaan sopivaksi. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 10 % kyselyyn vastanneista. 39 % tytöistä ja 14 % pojista on hakenut ammattiauttajan apua masentuneisuuteen. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan apua masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia haettiin yleisimmin terveydenhoitajalta, psykologilta tai koulukuraattorilta. Nuorten mielenterveyden tukemisessa ja edistämisessä tärkeä rooli on myös koko oppilaitosyhteisön tarjoamalla ohjauksella. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat nousevat esille myös kuraattoritilastoista. Mielenterveydelliset syyt olivat lukuvuonna 2013 2014 toiseksi yleisin syy hakeutua kuraattorin vastaanotolle (taulukko 2). Suurin asiointiperuste oli elämänhallinnan ongelmat ja kolmanneksi suurin syy sosiaaliset syyt. ASIOINTIPERUSTE ASIAKASLUKUMÄÄRÄ PROSENTTIOSUUS mielenterveydelliset syyt 217 19,94 oppimisvaikeudet 24 2,21 päihteet 62 5,7 lastensuojelulliset syyt 49 4,5 fyysiset syyt 45 4,14 motivaation puute 138 12,68 taloudellinen tilanne 47 4,32 elämänhallinta 292 26,84 sosiaaliset syyt 195 17,92 muut syyt 19 1,75 Yhteensä 1088 100 TAULUKKO 2. Kuraattorivastaanoton asioinnin perusteet 2013 2014 Terveystottumuksia tarkasteltaessa kouluterveyskyselyssä esille nousee vuodesta 2010 vuoteen 2013 vähentynyt alkoholin käyttö ja vastaavasti lisääntynyt huumausaineiden kokeilu/käyttö. Opiskelijan päihteiden käyttö voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja. 1.3.2 Opiskeluyhteisö ja oppimisympäristöt Kouluterveyskyselyssä selvitettiin opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia koulussa ja osallistumista koulun eri toimintoihin. Nämä asiat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan sekä koko maassa että myös Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

7 Kiusaamiskokemuksia vähintään kerran viikossa koki 2 % kyselyyn vastanneista. 73 % opiskelijoista koki, etteivät oppilaitoksen aikuiset puutu kiusaamiseen. Seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti koki 45 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista ja seksuaalista väkivaltaa 20 % vastaajista. Kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston kouluterveyskyselyn tulokset on saatavilla seuraavasta linkistä: Kouluterveyskysely 2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilaitoksen yhteisöllinen opiskeluhuolto kuvataan yksiköittäin hyvinvointivuosikelloissa. Vuosikelloissa on yksikön toiminnot kuvattuna aiheittain kolmessa kellossa: opiskelijakuntatoiminnan ja tapahtumien, ohjauksen ja erityisopetuksen sekä opiskeluhuollon ja turvallisuuden näkökulmista. Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä. Niihin liittyvät toimenpiteet on kuvattu ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 2.1 Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys Ryhmäytyminen Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan oppimisympäristön syntymiselle. Opiskeluryhmästä puhuttaessa on tärkeää huomioida nuorten kokemus turvallisuudesta. Ryhmän ilmapiiri, luottamus ja avoimuus ovat keskeisessä asemassa turvallisuuden luomisessa. Hyvin ryhmäytynyt luokka edistää omaa oppimistaan ja opintoihin kiinnittymistään. Ryhmäytymisen tukemisen tärkeys on yleisesti tunnustettu mm. alkuvaiheen keskeyttämisten vähentämiseksi. Ryhmäytymisen tukeminen on sekä ennaltaehkäisevän toiminnan, että varhaisen puuttumisen muoto. Ryhmänohjaajalla on tärkeä rooli ryhmän muotoutumisen kannalta. Materiaalia ryhmäytymisen edistämiseen löytyy mm. Moodlesta ja Intrasta, ryhmänohjaajan työkalupakista. Opintojen alkuvaiheessa ryhmänohjaajalle varataan aikaa opiskelijoiden tutustumiseen ja opiskeluun orientoitumiseen. Osana opintojen aloitusta ryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä. Ryhmien toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan vuorovaikutukselliset näkökohdat. Hyvän ja turvallisen ilmapiirin säilyttämiseksi ryhmän toimintaa tuetaan läpi koko opiskeluajan osana päivittäistä opetusta. Säännöllisen väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa (esim. erityiset ristiriitatilanteet ryhmässä), ryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä. Ryhmäytymispäivien järjestelyissä ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ryhmäytymiseen osallistuminen on osa opiskeluhuoltohenkilöstön yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Ryhmäytymispäiviä voi

8 suunnitella myös yhdessä nuorten palveluverkostojen toimijoiden kanssa. (esim. seurakunta ja kuntien nuorisotyö). Opiskelijakuntatoiminta Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta mukaan jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan suoraan lain säännöksen perusteella. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Savon koulutuskuntayhtymässä on opiskelijaedustus kuntayhtymän johtoryhmässä, kaikissa viidessä kuntayhtymän johtotiimissä, kaikissa kuntayhtymän kehittämistiimeissä sekä ammattiosaamisen toimielimessä ja SORAtoimielimessä. Lisäksi kuntayhtymässä toimii erikseen opiskelijoiden osallisuuden edistämisen kehittämistiimi. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijakuntatoiminta on avointa kaikille opiskelijoille. Opiskelijakuntatoiminnan yleisenä tehtävänä on toimia opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä oppilaitoksen henkilöstöön ja johtoon. Opiskelijakunta ottaa kantaa, on kuultavana ja antaa lausuntoja yleisissä opiskeluun sekä opiskelijoiden etuihin ja olosuhteisiin liittyvissä asioissa oppilaitoksessa ja sen sijaintipaikkakunnilla. Opiskelijakuntatoimintaan osallistuville järjestetään koulutusta opiskelijakuntatoiminnasta. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijakunta Salkku edustaa kaikkia opiskelijoita koko oppilaitosta koskevissa asioissa. Salkun tehtävänä on suunnitella ja edistää opiston opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijoille voidaan järjestää opiskelijoiden toiveiden perusteella erilaista harrastus- ja kerhotoimintaa, jolla kannustetaan aktiiviseen ja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Oppilaitoksen eri yksiköissä toimii yhdistyksiä ja toimikuntia, jotka vastaavat paikallisesta toiminnasta oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla. Opiskelijakuntatoiminnasta tiedotetaan opiskelijoille opiskelijan oppaassa, oppilaitoksen kotisivuilla, Wilmassa, sosiaalisessa mediassa, ilmoitustauluilla sekä opintojen aikana järjestettävissä infotilaisuuksissa. Henkilöstölle tiedotetaan lisäksi oppilaitoksen intranetissä ja sähköpostitse. Oppilaitoksessa työskentelee opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori, jonka tehtävänä on ohjata opiskelijat keskinäiseen yhteistyöhön sekä tukea ja aktivoida Salkun hallituksen sekä yksiköiden opiskelijayhdistysten ja toimikuntien toimintaa. Opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen pedagogisen johdon ja opiskeluhuollon kanssa.

9 Savon ammatti- ja aikuisopisto on Suomen ammatillisten oppilaitosten kulttuuri- ja urheiluliitto SA- KU ry:n jäsen. Liitto järjestää vuosittain urheilu-, liikunta- ja kulttuuritapahtumia, joihin opiskelijat voivat osallistua. Oppilaitoksessa liiton toiminnasta tiedottaa opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori. Lisätietoa: http://www.sakury.net/. Ryhmänvanhin-toiminta Ryhmänvanhin-toiminta on yksi kanava lisätä opiskelijoiden osallisuutta ja kuulemista opiskelua koskevissa asioissa. Opiskelijaryhmä valitsee keskuudestaan ryhmänvanhimman ja varavanhimman lukuvuodeksi kerrallaan. Ryhmänvanhin edustaa ryhmäänsä ryhmänvanhimpien kokouksissa, joissa käsitellään opiskelijoita koskevia asioita. Ryhmänvanhimpien kokouksissa tapahtuu myös opiskelijoiden kuuleminen. Koulutuspäälliköt kutsuvat ryhmänvanhimmat koolle yksiköittäin/aloittain säännöllisesti keskustellakseen koulutusalansa kuulumisista opiskelijoiden kanssa. Tutor-toiminta Aloittavien opiskelijoiden ohjauksessa toimivat tutorit, jotka ovat aiemmin aloittaneita opiskelijoita. Tutortoiminta on osa yhteisöllisyyttä ja sen edistämistä. Tutoreiden tehtävät vaihtelevat alakohtaisesti. Tutorit osallistuvat opintojen aloituspäivästä alkaen uusien opiskelijoiden opintoihin perehdyttämiseen ja tukemiseen. Tutortoimintaa ohjaavat opinto-ohjaajat ja tutoreille järjestetään säännöllisesti tutorkoulutusta ja kokouksia. Oppilaitoksessa toimii myös koulutettuja KV-tutoreita, joiden tehtävänä on olla vertaistukena kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. 2.2 Asuntolatoiminta ja vapaa-aika Savon ammatti- ja aikuisopistolla on asuntoloita Kuopiossa, Muuruvedellä ja Toivalassa. Asuntolaja vapaa-aikatoiminnan tavoitteena on omalta osaltaan mahdollistaa opiskelu Savon ammatti- ja aikuisopistossa sekä tukea opiskelijoiden sosiaalista ja ammatillista kasvua. Asuntolatoiminnassa noudatetaan yhteisökasvatuksen periaatteita. Asuntolatoiminnan päätavoitteena on turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön luominen. Asuntolan toiminnasta ja valvonnasta vastaavat asumispalveluohjaajat, jotka työskentelevät ensisijaisesti opiskelijoiden vapaa-aikana. Opiskelijoita ohjataan itsenäiseen asumiseen ja myös muiden asukkaiden asumisviihtyvyyden huomioon ottamiseen. Opiskelijaksi valituille lähetetään hyväksymispäätöksen mukana tietoa asumisesta ja asuntolahakemuslomake, joka löytyy myös oppilaitoksen kotisivuilta. Opiskelijoilla ja huoltajilla on mahdollisuus tutustua asuntolatoimintaan ja -ohjaajiin jo ennen opintojen aloittamista. Asumispalveluohjaajat ovat osa oppilaitoksen opiskeluhuoltohenkilöstöä ja tekevät yhteistyötä oppilaitoksen muun henkilöstön sekä opiskelijoiden huoltajien kanssa.

10 Asuntolahenkilöstö on asuntoloissa nuorten tukena ja vapaa-ajan ohjaajina. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opiston ohjattuun vapaa-ajan toimintaan, jonka järjestämisessä voidaan huomioida opiskelijoiden toiveita. Opiskelijoiden käytettävissä on oppilaitoksessa erilaisia vapaa-ajan tiloja. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää myös oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita. Ohjeet ja järjestyssäännöt löytyvät oppilaitoksen kotisivuilta. Asuntoloiden turvallisuudesta huolehtiminen on osa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaa. Lomakkeet: asuntolahakemus asuntolan järjestyssääntö 2.3 Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana Savon ammatti- ja aikuisopistossa on hyvinvoiva oppimisympäristö. Oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Fyysinen oppimisympäristö muodostuu tilojen, kalusteiden ja välineiden asianmukaisesta kunnosta huomioiden viihtyvyys, terveellisyys, kestävä kehitys sekä opiskelijoiden ja henkilöstön työturvallisuus. Savon ammatti- ja aikuisopistossa kaikki opiskelijat perehdytetään opintojen alkaessa järjestyssääntöihin sekä oppilaitoksen turvallisuutta ohjaavaan työturvallisuuslakiin. Oppilaitoksen hyvä turvallisuus koostuu jokapäiväisen toiminnan turvallisuudesta. Toimintaan liittyvät vaarat on arvioitu ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti. Oppilaitoksen turvallisuuskulttuurissa turvallinen toiminta ja kehittäminen perustuvat toimivaan turvallisuuden johtamiseen. Turvallisuuden edistäminen perustuu yhteiseen käsitykseen oppilaitoksen turvallisuudesta sekä toiminnan kautta osoitettuun turvallisuuden arvostamiseen. Hyvässä oppilaitoskulttuurissa jokainen yhteisössä toimiva sitoutuu omalta osaltaan pitämään yllä turvallisuutta ja toimimaan päivittäin turvallisuutta edistävien toimintatapojen mukaisesti. Turvallisuus on tavoitteellista silloin, kun se sisältyy oppilaitoksen normaaliin toimintaan. Oppilaitosturvallisuuden kehittämisen keskeisimmät osa-alueet ovat varautuminen ja vahinkojen ennaltaehkäiseminen, seuraamusten minimoiminen sekä nopea paluu normaaliin toimintaan. Savon ammatti- ja aikuisopistossa edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä Järjestyssäännöillä Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun henkistä ilmapiiriä. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö rakentuu yhteisön jäsenten keskinäisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisössä vallitsevasta turvallisuuden tunteesta. Hyvää psyykkistä oppimisympäristöä ilmentävät hyvät käyttäytymistavat, vastuullinen toiminta ja monipuolinen vuorovaikutus.

11 Sosiaalinen oppimisympäristö käsitteenä sisältää erilaiset kaveri-, opettaja- ja ohjaajasuhteet, ryhmädynamiikan sekä yhteisön yleisen kiinteyden. Yhteisön jäsenyyden ja yhteisöllisyyden kokemisen on todettu edistävän koulurauhaa, opintoihin kiinnittymistä sekä opiskelijoiden terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Savon ammatti- ja aikuisopistossa ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen linkittyy vahvasti pedagogiseen ohjelmaan. Pedagogisen kehittämisen keskiössä ovat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen, opintoihin kiinnittymisen tukemisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Eri paikkakunnilla kehitetään moniammatillisena verkostotyönä yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja ja opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Oppilaitoksessa lisätään henkilöstön valmiuksia opiskeluhuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Huolenpidon pedagogiikka on keskeinen osa oppilaitoksen pedagogista ohjelmaa, joka ohjaa tukipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Opiskelija saa opintojensa aikana riittävät tiedot ja taidot omasta terveydestä, hyvinvoinnista sekä opiskelu- ja työkyvystä huolehtimiseksi. Opetushenkilöstö ohjaa yhteistyössä omassa toimintaympäristössään opiskelijaa ottamaan toiminnassaan huomioon opiskelu- ja työhyvinvointiin liittyviä asioita huomioiden yleisen hyvinvointia edistävän toiminnan sekä ammattialan omat erityispiirteet opiskelu- ja työhyvinvointiin liittyen. Yhteistyön konkreettisia muotoja ovat esimerkiksi opiskelijan laatima työhyvinvointisuunnitelma ja laajennettu työssäoppiminen. Liikunnan, terveystiedon ja ammattiaineiden opinnoissa opiskelijoita ohjataan huolehtimaan oman hyvinvoinnin lisäksi myös kestävästä kehityksestä. Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työkykypassi, jonka avulla opiskelijoita aktivoidaan osallistumaan ja tekemään omaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Työkykypassin avulla motivoidaan ja ohjataan opiskelijaa säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden edistämiseen. Passin avulla tuetaan ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä vastataan alan työkykyhaasteisiin, esim. työturvallisuuden ja ergonomian osalta, aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan ja osallistamaan sekä tuetaan vastuullista itsenäisesti ja ryhmässä toimimista. Työelämään hakeutuessaan opiskelija voi työkykypassilla osoittaa työnantajalle olevansa toiminta- ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja.

12 2.4 Opiskelijan ohjaus ja opiskelun tuki Opiskelijan ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Ohjauksen keskeiset periaatteet on kuvattu Ohjaussuunnitelmassa ja ne noudattavat valtakunnallisia hyvän ohjauksen kriteereitä. Opettajat ja ryhmänohjaus Kaikkien opettajien tehtäviin kuuluu opiskelijan tilanteen seuraaminen ja tarvittavien tukitoimien käynnistäminen. Opettajat kohtaavat yleensä ensimmäisinä opetukseen osallistumattomuuteen, oppimiseen- ja sopeutumiseen, päihteiden käyttöön, masentuneisuuteen tai kiusaamiseen koskevia ongelmia. Opettajilla on tärkeä rooli siinä, miten he ottavat nämä haasteet vastaan ja pystyvät tukemaan opiskelijaa kohti tulevaisuutta. Ryhmäohjaajan rooli on keskeinen opiskelijoiden lähiaikuisena, opiskelijan tukijana ja ongelmiin puuttujana. Opiskelijan opiskelusuunnitelmien (HOPS ja HOJKS) laatiminen edellyttävät ryhmänohjaajalta opiskelijan ja hänen elämäntilanteensa tuntemista. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu tarvittaessa opiskelijahuollollisten toimien käynnistäminen ja yhteydenpito huoltajiin. Ryhmänohjaajan keskeiset tehtävät ja tukimateriaali löytyvät alakohtaisista Moodlen ryhmänohjaajan työkalupakeista sekä Ryhmänohjaajan oppaasta. Opinto-ohjaus Päävastuu opinto-ohjauksen suunnittelusta on opinto-ohjaajilla. Opinto-ohjaus edellyttää yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa, oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteydenpitoa muihin oppilaitoksiin ja työelämään sekä työskentelyä muiden oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan erityisesti silloin, kun arvioidaan, millaisia haasteita opiskelijan yksilölliset ominaisuudet tuovat opiskeluun ja työssäoppimiseen.

13 Erityisopetus Savon ammatti- ja aikuisopistossa ja Varkauden lukiossa tuetaan erityisopetuksella niitä opiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisen opetuksen keinoin edetä opinnoissaan. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee opinnoissaan ja ammatissaan. Erityisopetuksella turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa käytetään joustavia ja oppijan valmiuksia painottavia opetusmenetelmiä ja käytännön työssä oppimista. Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti integraatioperiaatetta, jossa tukea tarvitsevien opetus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Tarvittaessa osa erityisopetuksesta järjestetään pienryhmäopetuksena. Oppilaitoksessa järjestetään myös ammatillisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA). Erityisopetuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus kaikille alueen nuorille kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Tavoitteena on saada nuorille heidän kykyjensä mukaan valmiudet ammattiin, työtoimintaan, jatko-opintoihin ja hyvään itsenäiseen elämään. Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa. Erityisopetuksen käytänteet löytyvät oppilaitoksen Erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta. Ammatinohjaus, koulunkäynnin ohjaus ja sosiaaliohjaus Opiskelijoiden tukena arjessa toimii ammatinohjaajia sekä valmentavien koulutusten puolella ohjaajia, koulunkäynnin ohjaajia ja sosiaaliohjaajia. Ohjaajat osallistuvat alan käytäntöjen mukaisesti oppimisen ohjaamiseen, nuoren toimintakyvyn tukemiseen sekä toiminnan suunnitteluun työparityöskentelynä opettajien sekä muun henkilöstön kanssa. 2.5 Opintojen etenemisen seuranta Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Ryhmänohjaaja seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä jaksoittain. Jokaisella koulutusalalla kokoonnutaan säännöllisesti seuraamaan ryhmäkohtaisesti opintojen edistymistä sekä opiskelijoiden pedagogisen tuen tarpeita. Jaksopalaverit ovat sekä ennaltaehkäisevä, että varhaisen puuttumisen työväline. Jaksopalavereihin voi osallistua ryhmänohjaaja, opin-

14 to-ohjaaja, koulutuspäällikkö, ammatinohjaaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja erityisopettaja alan tarpeiden ja käytäntöjen mukaisesti. Jaksopalaverissa käsitellään jokaisen ryhmän asioita erikseen ryhmänohjaajan johdolla. Tavoitteena on keskustella moniammatillisesti koko ryhmän tuen tarpeista (esim. ryhmädynamiikka) sekä yksittäisten opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeista. Keskustelussa käydään läpi vain ne opiskelijat, joiden opintojen etenemisestä on huoli. Ryhmänohjaaja valmistautuu jaksopalaveriin käymällä läpi opiskelijoiden opintosuoritukset sekä muut oppimisen tukeen liittyvät asiat, kuten poissaolot, SK-merkinnät ja HOJKSit. Ryhmänohjaaja voi keskustella opiskelijan asiasta niiden asiantuntijoiden kanssa, joiden työtehtäviin opiskelijan oppimisen ja opiskelun tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Keskustelu rajautuu tietoihin, jotka ovat tarpeellisia opetuksen tai oppimisen tuen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Keskustelun tarkoituksena on varmistaa, että opiskelija saa oikea-aikaista ja riittävää tukea. Opettaja voi työnsä tueksi tarvita esimerkiksi erityisopettajan tai opiskelupsykologin antamaa konsultaatiota. 2.6 Monialainen yhteistyö 2.6.1 Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Oppilaitoksen sisäisen yhteistyön avulla pyritään tunnistamaan, lieventämään tai poistamaan opiskeluesteitä (oppimisen vaikeudet, sosiaalisen elämän ja terveyden haasteet). Opiskelijan tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen järjestämiseksi oppilaitoksessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä sekä konsultaatiota. Yhteistyötä voidaan toteuttaa mm. työparityönä eri ammattilaisten kesken tukitoimien toteuttamiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kartoitus toteutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Siirto- ja opiskelupaikan vastaanottoilmoitusten perusteella kartoitetaan ne opiskelijat, joilla mahdollisesti saattaa olla tuen tarpeita jo opintojen aloittamisen vaiheessa. Nämä opiskelijat ohjataan tarvittaessa tuen piiriin. Ryhmänohjaaja kiinnittää erityistä huomioita opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja mahdollisiin tuen tarpeisiin. Tällä menettelyllä turvataan ja varhennetaan entisestään varhaista puuttumista sekä ehkäistään opintojen keskeyttämistä. Opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, erityisopettajat, oppilaitospastori, psykologit ja kuraattorit painottavat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijainfoissaan opiskelijoiden oma-aloitteisuutta tarvitsemansa tuen järjestämiseen ja kannustavat ottamaan yhteyttä, jos opinnoissa ilmenee hankaluuksia. Opiskelijat osallistuvat alkuvaiheen opintojen aikana matemaattisten ja kielellisten perusvalmiuksien testaamiseen. Kaikille opiskelijoille tehdään lukiseula. Testeistä saatavaa tietoa hyödynnetään opiskelijan tukitoimia suunniteltaessa. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan opiskelupsykologille tarkempiin oppimiskyvyn selvityksiin.

15 2.6.2 Nivelvaiheyhteistyö Savon ammatti- ja aikuisopiston ja alueen peruskoulujen erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja kuraattoreiden kesken järjestetään lukuvuoden alussa tiedonsiirtopalavereja opiskelijoiden ammatillisiin opintoihin kiinnittymisen tukemiseen. Opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamisessa hyödynnetään myös huoltajilta ja muilta opiskelijan tukiverkostoilta tulleita siirtotietoja. Tiedonsiirtäjät vastaavat tarvittavien lupien hankkimisesta opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan. Opinto-ohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit ja psykologit tukevat valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja siirtymistä työvoimahallinnon ura- ja rekrytointipalveluiden piiriin. Siirtyminen pyritään hoitamaan käyttäen ns. saattaen vaihtoa. Oppilaitoksen ja TE-toimiston ohjausyhteistyöstä yhteystietoineen on olemassa paikkakuntakohtaiset toimintamallit. Malleissa on kuvattu yhteistyö opintoihin hakeutumisen tai palaamisen, valmistumisen tai oppilaitoksesta eroamisen sekä opintojen keskeyttämisen vaiheissa. Keskeistä yhteistyössä on tehostettu nivelvaiheohjaus, jolloin ohjauksesta vastaava henkilö on tarvittaessa opiskelijan mukana ensimmäisessä tapaamisessa. Yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään vuosittain oppilaitoksen opinto-ohjaajien ja TE-toimiston työntekijöiden yhteisissä tapaamisissa. 2.6.3 Alueellinen verkostotyö Alueelliset moniammatilliset opiskeluhuollon verkostoryhmät kokoontuvat seutukunnittain kerran tai kahdesti lukuvuodessa. Kokouksiin osallistuvat mm. TE-toimiston, mielenterveys- ja päihdehuollon työntekijät sekä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen ja poliisin työntekijät. Opiskeluhuollon alueellinen verkostoryhmä luo mahdollisuuden alueen eri toimijoiden ja oppilaitoksen työntekijöiden ajankohtaiselle vuoropuhelulle. Tavoitteena on keskustella ajankohtaisista opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista ja kehittää alueen verkostoyhteistyötä palvelemaan opiskelijoita. Ryhmän kutsuu koolle koulutuksen järjestäjä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2.6.4 Kuntoutuksen yhteistyö Vajaakuntoisia opiskelijoita ohjataan opiskeluhuollollisin keinoin ammatilliseen kuntoutukseen, joka tapahtuu joko opintojen ohessa, opintojen keskeytyksen aikana tai opintojen päätyttyä. Keskeytyksen aikana opiskelijan opinto-oikeus säilyy ja opiskelijalle laaditaan yksilöllinen etenemissuunnitelma. Usein kuntoutuksen tarpeessa oleva opiskelija on saanut jo ennen kuntoutumistaan erityisopetusta oppilaitoksessa tai hänelle laaditaan HOJKS hänen palatessaan kuntoutuksesta jatkamaan opintojaan. Opettajat, opinto-ohjaajat ja opiskeluhuollon henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien työpajojen kanssa. Pajoille voidaan ohjata opiskelijoita, joiden työkunto tai elämäntilanne ei riitä päätoimiseen opiskeluun tai jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia, yleensä työvaltaisia, tapoja opintojensa suorittamiseen.

16 Päihde- ja mielenterveysongelmaisten opiskelijoiden hoitoon ohjaamisessa ja kuntoutumisessa oppilaitoksessa on toimivat käytännöt alueiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden tuottajien kanssa. 2.6.5 Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen yhteistyö Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Koulutuksen järjestäjän edustajilla on velvollisuus ohjata opiskelijat hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava yhteys kunnan sosiaalihuoltoon yhdessä opiskelijan/huoltajan kanssa, jos opiskelijan sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Jos opiskelijan/huoltajan suostumusta ei voida saada, laki velvoittaa kuitenkin olemaan yhteydessä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan (L1301/2014 35 ). Yhteystiedot kuntien sosiaalityöhön löytyvät kuntien sosiaalipalveluiden internetsivuilta. Lastensuojeluilmoitus Koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (L417/2007 25 ). Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen tekemisestä voi konsultoida oppilaitoksen kuraattoria. Ilmoituksen tekemisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, kuten lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka, lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä keskustellaan aina koulutuspäällikön kanssa. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai kirjallisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava: - tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja - ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle) - lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä.

17 Samojen tapahtumien perusteella ei tarvitse tehdä erillistä lastensuojeluilmoitusta, jos ilmoitusvelvollinen taho on jo ottanut yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalihuollon tarpeesta. 2.6.6 Seurakuntien oppilaitostyö Seurakuntien oppilaitostyö on ev.lut. kirkon perustyötä mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteistyön lähtökohtana on kasvatus, jossa kirkon ja oppilaitosten perustehtävät tukevat toisiaan. Kirkon oppilaitostyön erityisenä tehtävänä on tukea ja edistää oppilaitoksissa tapahtuvaa arvokasvatusta. Toiseksi tehtävänä on edistää opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön sekä koko oppilaitosyhteisön hengellistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kolmantena tehtäväkenttänä on edistää ihmisarvon, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja lähimmäisenrakkauden toteutumista oppilaitosyhteisöissä, koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Oppilaitoksen sijaintipaikkakuntien seurakunnat järjestävät opiskelijoille tarkoitettua toimintaa paikkakuntakohtaisesti. Seurakuntien yhteystiedot löydät netistä osoitteesta www.evl.fi. Oppilaitoksissa työskentelevät seurakunnan työntekijät tiedottavat itse toiminnastaan paikkakuntakohtaisesti mm. kotisivuilla, aloittavien opiskelijoiden tiedotustilaisuuksissa, ilmoitustauluilla ja opiskelijan oppaassa. 2.6.7 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Oppilaitoksen ja etsivän nuorisotyön välisellä yhteistyöllä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä saattamaan opiskelija tuen piiriin opintojen uhatessa keskeytyä tai opintojen keskeytyessä. Opiskelijalle ja hänen huoltajilleen ilmoitetaan nuorisolain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta opiskelupaikan vastaanottokirjeen yhteydessä. Opintojen aloitusvaiheessa opiskelijoilta kysytään opiskelijatietolomakkeessa lupaa ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön jo opintojen keskeytymisen uhatessa. Nuorisolain (L72/2006) mukaan koulutuksen järjestäjän on luovutettava ammatillisen koulutuksen keskeyttäneen, alle 25-vuotiaan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten. Tiedot voi jättää luovuttamatta, jos koulutuksenjärjestäjä arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole etsivässä nuorisotyössä tarkoitettujen palvelujen ja tuen tarpeessa.

18 Kun alle 25-vuotias nuori eroaa oppilaitoksesta tai hänet katsotaan eronneeksi, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja tai koulutuspäällikkö kirjaa opiskelijan siirto-, keskeytys- ja erolomakkeeseen arvion, onko ilmoittaminen tarpeen, jonka jälkeen toimialajohtaja allekirjoittaessaan lomakkeen päättää ilmoittamisesta. Opiskelijan siirto, keskeyttäminen ja eroaminen -lomakkeeseen merkitään päivämäärä, jolloin eronneen opiskelijan yhteystiedot on ilmoitettu kotikunnan etsivälle nuorisotyölle. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen toimialajohtajan päätöstä, toimistosihteeri ilmoittaa opiskelijan yhteystiedot kotikuntaan sähköpostitse. Tarkempia tietoja opiskelijan tilanteesta ilmoitetaan vain opiskelijan nimenomaisella luvalla. 2.6.8 Tukihenkilötoiminta Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden on mahdollista käyttää Nuorten Palvelun ry:n organisoimaa tukihenkilöpalvelua. Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, missä täysi-ikäiset tukihenkilöt auttavat ja tukevat opiskelijaa koulunkäynnissä, opiskelussa, arjen sujumisessa sekä vapaa-ajan harrastuksissa. Tukihenkilötoiminnassa perusperiaatteita ovat luottamuksellisuus, myönteinen vuorovaikutus, nuoren voimavarojen ja toimijuuden vahvistaminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen ja monipuolinen yhteistyö. Tukihenkilöllä on vaitiolovelvollisuus tukisuhteeseen liittyvissä asioissa, mutta myös yhteydenpitovelvollisuus tukihenkilöohjaajaan. Tukihenkilökoulutuksen sisältöjä ovat vapaaehtoistoiminnan periaatteet, vuorovaikutus, erilaisuuden kohtaaminen, tukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt. Lisätietoja tukihenkilötoiminnasta: Nuorten Palvelu/Zemppari 2.7 Opiskeluhuoltoryhmien toiminta 2.7.1 Opiskeluhuollon ohjausryhmä Kuntayhtymän johtajan nimeämä koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa yleisellä tasolla opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta sekä arvioinnista. Siihen kuuluu jäseniä sekä oppilaitoksesta että sen yhteistyöverkostosta. 2.7.2 Opiskeluhuollon työryhmä Koulutuspalvelujen tulosalueella toimii opiskeluhuollon työryhmä, joka vastaa käytännön tasolla Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Varkauden lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Rehtorin nimittää työryhmän ja puheenjohtajan. Ryhmään kuuluvat oppilaitoksen omien asiantuntijoiden lisäksi oppilaitoksen sijaintikuntien nimeämät opiskeluhuollon edustajat. Ryhmä laatii toiminnalleen vuosittaiset tavoitteet ja toimii tiiviissä yhteistyössä koulutuspalvelujen henkilöstön ja oppilaitoksen ulkopuolisten opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluhuollon työryhmä raportoi toiminnastaan säännöllisesti koulutuspalveluiden johtotiimille.

19 2.7.3 Ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltoryhmät Yksiköittäin tai koulutusaloittain kokoontuva ennaltaehkäisevä opiskeluhuoltoryhmä käsittelee koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia koskevia asioita. Ne kokoontuvat vähintään kerran lukukaudessa toimialajohtajan tai koulutuspäällikön johdolla. Ennaltaehkäisevään ryhmään voi kuulua opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän lisäksi opiskelijahuollon koordinaattori, erityisopettajia, asumispalveluohjaaja, opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori, oppilaitospastori, opiskelijoiden edustaja jne. yksikön tai koulutusalan tarpeiden mukaisesti. Ryhmä koordinoi alueensa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa sekä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseksi. 2.8 Toimintaohjeet 2.8.1 Osallistuminen opetukseen ja poissaolotilanteet Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta mukaan opiskelijan tulee osallistua HOPS:n mukaiseen opetukseen. Opiskelijan on ilmoitettava poissaolostaan ryhmänohjaajalle tai vastuukouluttajalle sekä työssäoppimisaikana työssäoppimisen ohjaajalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jokainen opettaja seuraa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Toistuvat poissaolot ovat usein merkki opiskeluun kiinnittymättömyydestä. On tärkeää ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisimman nopeasti ja osoittaa näin välittämistä. Varhainen puuttuminen poissaoloihin ehkäisee ongelmien kasaantumista ja opintojen keskeytymistä. Huolen syntyessä ryhmänohjaaja voi konsultoida opiskeluhuollon henkilöstöä tuen tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenotto opiskeluhuollon palveluihin tehdään ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Poissaoloja seurataan ja opiskelijoiden tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ryhmittäin jaksopalavereissa. (Ks. 2.5 Opintojen etenemisen seuranta) Jos opiskelija on poissa ilmoittamatta, ryhmänohjaaja tai vastuukouluttaja toimii seuraavan ohjeen mukaisesti (LIITE 1): 1. Opiskelijaan otetaan yhteyttä puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostitse. Opiskelijalta pyydetään aina poissaoloselvitys, sairaustapauksissa lääkärin todistus yli kolmen päivän poissaoloista. Selvittämättömistä poissaoloista otetaan aina yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Mikäli poissaolon syy viittaa opiskeluhuollon tarpeeseen, on ryhmänohjaajan otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon henkilöstöön. Mikäli selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 h tai opiskelijan opintoihin osallistuminen on epäsäännöllistä, kutsutaan opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja pedagogiseen keskusteluun tilanteen selvittämiseksi, tuen tarpeen arvioimiseksi ja HOPS:n päivittämiseksi. Tarvittaessa keskusteluun kutsutaan opintojen tukemiseen osallistuvia henkilöitä esim. opinto-ohjaaja, ammatinohjaaja ja/tai erityisopettaja. Ryhmänohjaaja kirjaa keskustelun opiskelijan HOPS:aan (pvm., osallistujat, keskustelunaihe ja sovitut asiat).

20 Mikäli selvittämättömät poissaolot jatkuvat yhä keskustelun jälkeen (yli 70 h tai opiskelu on epäsäännöllistä) ja/tai keskustelussa sovitut asiat eivät toteudu, ehdotetaan opiskelijalle monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) koolle kutsumista opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi. (ks. 3.3.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän [OMAR] asettaminen ja käytänteet) Jos selvittämättömät poissaolot yhä jatkuvat (yli 100 h), ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä koulutuspäällikköön, joka kutsuu opiskelijan puhutteluun. Jos koulutuspäällikkö näkee tarpeelliseksi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen ja/tai evätä opetukseen osallistumisen enintään kolmeksi päiväksi, tulee hänen varata opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa. Huoltajalle on annettava tieto kurinpitorangaistuksesta. Poissaolojen yhä jatkuessa toimialajohtaja voi esittää opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa kuultuaan määräaikaista erottamista SORAtoimielimelle, joka voi tehdä päätöksen enintään vuoden kestävästä määräaikaisesta erottamisesta. 2. Ellei opiskelijaan saada yhteyttä ja selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 h, ryhmänohjaaja tai vastuukouluttaja ottaa yhteyttä a) alaikäisen opiskelijan huoltajaan sekä opinto-ohjaajaan ja kuraattoriin tai psykologiin, jotka arvioivat ohjauksen ja opiskelijahuollon tarvetta yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijalle ja huoltajalle annetaan tieto yhteydenotosta kuraattoriin/psykologiin. Mikäli huoltaja ei reagoi yhteydenottoihin, ryhmänohjaaja konsultoi kuraattoria mahdollisen lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi. b) täysi-ikäisen opiskelijan osalta opinto-ohjaajaan ja kuraattoriin tai psykologiin, jotka arvioivat ohjauksen ja opiskeluhuollon tarvetta yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijalle annetaan tieto yhteydenotosta kuraattoriin/psykologiin. 3. Jos selvittämättömät poissaolot edelleen jatkuvat eikä opiskelija osallistu lainkaan opetukseen, ryhmänohjaaja varaa opiskelijalle ajan opinto-ohjaajalle ja pyytää toimistosihteeriä lähettämään kutsun varatulle ajalle yhteydenottopyyntökirjeessä (1. kirje). Alaikäisen opiskelijan osalta kirje lähetetään aina myös huoltajalle. Kirjeessä opiskelijaa kehotetaan palaamaan opiskelemaan välittömästi sekä ilmoitetaan yhteydenotosta opiskeluhuollon palveluihin. Mikäli alle 25-vuotias opiskelija on antanut opiskelijatietolomakkeessa luvan, otetaan yhteyttä kunnan etsivään nuorisotyöhön. 4. Ellei opiskelija palaa opiskelemaan tai ota yhteyttä ja selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 70 tuntia, toimistosihteeri lähettää ryhmänohjaajan pyynnöstä toisen kirjeen (2. kirjeen), jossa varoitetaan opiskelijaa, että hänet katsotaan eronneeksi, ellei hän välittömästi palaa jatkamaan opintojaan tai esitä hyväksyttävää syytä poissaololleen. Kirjeen allekirjoittaa koulutuspäällikkö.

21 Opiskelijaa pyydetään ottamaan yhteyttä ryhmänohjaajaan/vastuukouluttajaan tai koulutuspäällikköön kahden viikon kuluessa. 5. Jos opiskelija ei ota yhteyttä määräaikaan mennessä ja poissaolo jatkuu, ryhmänohjaaja/vastuukouluttaja tulostaa Primuksesta selvityksen tehdyistä toimenpiteistä ja tekee toimialajohtajalle esityksen eronneeksi katsomisesta. Toimialajohtaja päättää opiskelijan eronneeksi katsomisesta. Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan opiskelijan kotikunnan etsivälle nuorisotyölle jokaisesta alle 25-vuotiaasta oppilaitoksesta eroavasta opiskelijasta. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos arvioidaan, ettei nuori tarvitse etsivän nuorisotyön palveluita, esim. työllistyessään tai siirtyessään toiseen oppilaitokseen. Opintojen päätoimisuus ja Kelalle ilmoittaminen Ellei opiskelija opiskele päätoimisesti, ryhmänohjaaja pyytää toimistosihteeriä ilmoittamaan siitä Kelalle. Kelalle on ilmoitettava aina, kun opinnot keskeytyvät yhtäjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi. Ammatilliset opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Oppilaitoksen Kelalle tekemän ilmoituksen jälkeen Kela lähettää opiskelijalle asiasta selvityspyyntökirjeen. 2.8.2 Opiskelukyvyn arviointi Kun opettajalla tai muulla oppilaitoksessa työskentelevällä henkilöllä herää huoli opiskelijan opiskelukyvystä väsymyksen, mielenterveyden, päihteiden käytön tai muun vastaavan syyn vuoksi, on tilanne arvioitava sekä työturvallisuuden, että opiskelijan hoitoon ohjaamisen näkökulmista. Tilanteessa, jossa huoli opiskelukyvystä herää, on arvioitava voiko opiskelija osallistua opetukseen. Tärkeintä on tunnistaa tilanne ja arvioida välittömän avun tarve. Jos mahdollista, arviointi tehdään aina yhdessä työparin kanssa (LIITE 3). 1. Akuutti tilanne Akuutissa tilanteessa opiskelijan kyky opiskella on alentunut niin, ettei häntä voida työturvallisuussyistä pitää opetuksessa. Merkkejä ovat mm. sekavuus, uneliaisuus, tokkuraisuus, voimakas pelko- tai ahdistustila, voimakas ylivirittyneisyys tai hermostuneisuus ja aggressiivisuus. Opiskelijan henkilöllisyys todetaan ja opettaja arvioi opiskelijan tilanteen yhdessä toisen henkilöstöön kuuluvan, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa. Mikäli opiskelija on vaaraksi itselleen tai muille, tai on välittömän avun tarpeessa, soitetaan hätänumeroon 112. Tilanteen arvioineet henkilöt päättävät yhdessä, voiko täysi-ikäisen opiskelijan lähettää yksin pois oppilaitoksesta vai tuleeko hänet ohjata opiskeluterveydenhuollon tai kiireellisissä tapauksissa terveyskeskuksen päivystykseen. Alaikäisen opiskelijan tilanteessa