Opiskeluhuoltosuunnitelma
|
|
- Tiina Saarnio
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opiskeluhuoltosuunnitelma Syyskuu 2018
2 JOHDANTO Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavien koulutusten (VALMA ja TELMA) sekä lukion opiskeluhuollon käytänteet. Suunnitelma perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (L1287/2013), Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L531/2017) sekä Lukiolakiin (L629/1998). Opiskeluhuoltosuunnitelma kuvaa minimitason palveluja, jotka jokaisella perustutkintoon opiskelevalla tulisi olla saatavilla riippumatta toimipaikasta. Tämän suunnitelman tekemiseen on osallistunut oppilaitoksen henkilöstöä sekä sijaintikuntien opiskeluhuollon toimijoita ja suunnitelman tekemisessä on kuultu huoltajia sekä opiskelijakuntaa. Tämä suunnitelma on astunut voimaan ja se tarkistetaan vuosittain. Suunnitelman tarkistamisesta ja kehittämisestä vastaa opiskeluhuollon työryhmä.
3 Sisällys 1. Opiskeluhuollon tarkoitus ja tavoitteet Yhteisöllinen opiskeluhuolto Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys Asuntolatoiminta ja vapaa-aika Hyvinvoinnin edistäminen Opiskelijan ohjaus ja opiskelun tuki Opintojen etenemisen seuranta Monialainen yhteistyö Alueellinen verkostotyö Kuntoutuksen yhteistyö Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen yhteistyö Seurakuntien oppilaitostyö Etsivä nuorisotyö Tukihenkilötoiminta Opiskeluhuoltoryhmien toiminta Opiskeluhuollon ohjausryhmä Opiskeluhuollon työryhmä Ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltoryhmät Toimintaohjeet Osallistuminen opetukseen ja poissaolotilanteet Opiskelukyvyn arviointi Opiskelijoiden päihdeohjelma Opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen Kriisitilanteet Yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluterveydenhuollon palvelut Psykologi- ja kuraattoripalvelut Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) asettaminen ja käytänteet Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen oppilaitoksessa Vakavat uhkatilanteet Opiskeluhuollosta tiedottaminen Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta LIITTEET 1 Toimintaohje poissaolotilanteisiin 2 Toimintaohje opiskelukyvyn arviointiin 3 Opiskelijoiden päihdeohjelma Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen koulutuksenjärjestäjälle 4 Toimintaohje opiskeluhuollon monialaiseen asiantuntijaryhmään (OMAR)
4 3 1. Opiskeluhuollon tarkoitus ja tavoitteet Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (L1287/ ). Opiskeluhuollon järjestäminen perustuu pääasiallisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä ammatillista peruskoulutusta, lukiota ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä koskevaan lainsäädäntöön. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Nämä elementit ovat osa jokaisen työntekijän perustyötä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon toiminnalla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia (L 1287/ ). Opiskeluhuollon palvelut järjestetään yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Sijaintikunnat vastaavat opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä oppilaitosten opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Yksiköiden sijaintikunnat vastaavat myös opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti. Opiskelijoiden hyvinvointia seurataan muun muassa THL:n kouluterveyskyselyn ja opiskeluhuollosta kertyneen palautetiedon avulla. 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Savon ammattiopistossa opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys Ryhmäytyminen Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan oppimisympäristön syntymiselle. Opiskeluryhmästä puhuttaessa on tärkeää huomioida opiskelijoiden kokemus turvallisuudesta. Ryhmän ilmapiiri, luottamus ja avoimuus ovat keskeisessä asemassa turvallisuuden luomisessa. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä edistää omaa oppimistaan ja opintoihin kiinnittymistään. Ryhmäytymisen tukemisen tärkeys on yleisesti tunnustettu mm. alkuvaiheen keskeyttämisten vähentämiseksi. Ryhmäytymisen tukeminen on sekä ennaltaehkäisevän toiminnan, että varhaisen puuttumisen muoto. Tutoropettajalla on tärkeä rooli ryhmän muotoutumisen kannalta. Materiaalia ryhmäytymisen edistämiseen löytyy mm. Moodlesta ryhmänohjaajan työkalupakista. Opintojen alkuvaiheessa tutoropettajalle varataan aikaa opiskelijoiden tutustumiseen ja opiskeluun orientoitumiseen. Osana opintojen aloitusta ryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä. Ryhmien toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan vuorovaikutukselliset näkökohdat. Hyvän ja turvallisen ilmapiirin säilyttämiseksi ryhmän toimintaa tuetaan läpi koko opiskeluajan osana päivittäistä opetusta. Säännöllisen väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa (esim. erityiset ristiriitatilanteet ryhmässä), ryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä. Ryhmäytymispäivien järjestelyissä tutoropettaja tekee yhteistyötä
5 4 opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ryhmäytymiseen osallistuminen on osa opiskeluhuoltohenkilöstön yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Ryhmäytymispäiviä voi suunnitella myös yhdessä nuorten palveluverkostojen toimijoiden kanssa (esim. seurakunnat ja kuntien nuorisotyö). Opiskelijakuntatoiminta Lainsäädännön mukaan jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan suoraan lain säännöksen perusteella. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Savon koulutuskuntayhtymässä on opiskelijaedustus kuntayhtymän johtoryhmässä sekä SORA-toimielimessä. Lisäksi kuntayhtymässä toimii Osaava, hyvinvoiva ja osallistuva opiskelija -strateginen tiimi. Opiskelijakunta ottaa kantaa, on kuultavana ja antaa lausuntoja yleisissä opiskeluun sekä opiskelijoiden etuihin ja olosuhteisiin liittyvissä asioissa oppilaitoksessa ja sen sijaintipaikkakunnilla. Opiskelijakuntatoimintaan osallistuville järjestetään koulutusta opiskelijakuntatoiminnasta. Ryhmänvanhin ja luokkien puheenjohtaja -toiminta Ryhmänvanhin (ammatillinen koulutus) ja luokkien puheenjohtaja (lukio) -toiminta on yksi kanava lisätä opiskelijoiden osallisuutta ja kuulemista opiskelua koskevissa asioissa. Opiskelijaryhmä valitsee keskuudestaan edustajan lukuvuodeksi kerrallaan. Hän edustaa ryhmäänsä kokouksissa, joissa käsitellään opiskelijoita koskevia asioita. Koulutuspäälliköt (lukiossa opinto-ohjaaja) kutsuvat ryhmänvanhimmat koolle yksiköittäin/aloittain säännöllisesti keskustellakseen koulutusalansa kuulumisista opiskelijoiden kanssa. Tutor-toiminta Aloittavien opiskelijoiden ohjauksessa toimivat tutorit, jotka ovat aiemmin aloittaneita opiskelijoita. Tutortoiminta on osa yhteisöllisyyttä ja sen edistämistä. Tutorit osallistuvat opintojen aloituspäivästä alkaen uusien opiskelijoiden opintoihin perehdyttämiseen ja tukemiseen. Tutortoimintaa ohjaavat opinto-ohjaajat ja tutoreille järjestetään säännöllisesti tutorkoulutusta ja kokouksia. Oppilaitoksessa toimii myös koulutettuja KV-tutoreita, joiden tehtävänä on olla vertaistukena kansainvälisille vaihto-opiskelijoille Asuntolatoiminta ja vapaa-aika Asuntoloiden toiminnan tavoitteena on omalta osaltaan mahdollistaa opiskelu Savon ammattiopistossa sekä tukea opiskelijoiden sosiaalista ja ammatillista kasvua. Asuntolatoiminnassa noudatetaan yhteisökasvatuksen periaatteita. Asuntolatoiminnan päätavoitteena on turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön luominen. Asuntolan toiminnasta ja valvonnasta vastaavat ohjaajat, jotka työskentelevät ensisijaisesti opiskelijoiden vapaa-aikana. Opiskelijoita ohjataan itsenäiseen asumiseen ja myös muiden asukkaiden asumisviihtyvyyden huomioon ottamiseen. Ohjaajat ovat osa oppilaitoksen opiskeluhuoltohenkilöstöä ja tekevät yhteistyötä yksikön muun henkilöstön sekä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Ohjeet, järjestyssäännöt ja asuntolahakemus löytyvät oppilaitoksen kotisivuilta. Asuntoloiden turvallisuudesta huolehtiminen on osa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaa Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana on hyvinvoiva oppimisympäristö. Oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Fyysinen oppimisympäristö muodostuu tilojen, kalusteiden ja välineiden asianmukaisesta kunnosta huomioiden viihtyvyys, terveellisyys, kestävä kehitys sekä opiskelijoiden ja henkilöstön työturvallisuus. Kaikki opiskelijat perehdytetään opintojen alkaessa järjestyssääntöihin sekä oppilaitoksen turvallisuutta ohjaavaan työturvallisuuslakiin. Toimintaan liittyvät vaarat on arvioitu ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti. Oppilaitosturvallisuuden kehittämisen keskeisimmät osa-alueet ovat varautuminen ja vahinkojen ennaltaehkäiseminen, seuraamusten minimoiminen sekä nopea paluu normaaliin toimintaan.
6 5 Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun henkistä ilmapiiriä. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö rakentuu yhteisön jäsenten keskinäisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisössä vallitsevasta turvallisuuden tunteesta. Hyvää psyykkistä oppimisympäristöä ilmentävät hyvät käyttäytymistavat, vastuullinen toiminta ja monipuolinen vuorovaikutus. Sosiaalinen oppimisympäristö sisältää erilaiset kaveri-, opettaja- ja ohjaajasuhteet, ryhmädynamiikan sekä yhteisön yleisen kiinteyden. Yhteisön jäsenyyden ja yhteisöllisyyden kokemisen on todettu edistävän koulurauhaa, opintoihin kiinnittymistä sekä opiskelijoiden terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Savon ammattiopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työkykypassi, jonka avulla opiskelijoita aktivoidaan osallistumaan ja tekemään omaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja Opiskelijan ohjaus ja opiskelun tuki Opiskelijan ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Ohjauksen keskeiset periaatteet on kuvattu ohjaussuunnitelmassa. Kaikkien opettajien tehtäviin kuuluu opiskelijan tilanteen seuraaminen ja tarvittavien tukitoimien käynnistäminen. Tutoropettajan rooli on keskeinen opiskelijoiden lähiaikuisena, opiskelijan tukijana ja ongelmiin puuttujana. Tutoropettajan tehtäviin kuuluu tarvittaessa opiskelijahuollollisten toimien käynnistäminen ja yhteydenpito huoltajiin. Tutoropettajan keskeiset tehtävät löytyvät ohjaussuunnitelmasta. Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä. Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen. Lisäksi erityisen tuen antamisen tavoitteena on edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa. Erityisen tuen käytänteet on kuvattu oppilaitoksen erityisopetuksen suunnitelmassa. Opiskelijoiden tukena arjessa toimii ammatinohjaajia sekä valmentavissa koulutuksissa ohjaajia, koulunkäynnin ohjaajia ja sosiaaliohjaajia. Ohjaajat osallistuvat alan käytäntöjen mukaisesti oppimisen ohjaamiseen, nuoren toimintakyvyn tukemiseen sekä toiminnan suunnitteluun työparityöskentelynä opettajien sekä muun henkilöstön kanssa Opintojen etenemisen seuranta Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. Tutoropettaja seuraa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa ja opintojen edistymistä jaksoittain. Jokaisella koulutusalalla kokoonnutaan säännöllisesti seuraamaan ryhmäkohtaisesti opintojen edistymistä sekä opiskelijoiden pedagogisen tuen tarpeita. Jaksopalaverit ovat sekä ennaltaehkäisevä, että varhaisen puuttumisen työväline. Jaksopalavereihin voi osallistua tutoropettaja, opinto-ohjaaja, koulutuspäällikkö, ammatinohjaaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja erityisopettaja alan tarpeiden ja käytäntöjen mukaisesti. Jaksopalaverissa käsitellään jokaisen ryhmän asioita erikseen tutoropettajan johdolla. Tavoitteena on keskustella moniammatillisesti koko ryhmän tuen tarpeista (esim. ryhmädynamiikka) sekä yksittäisten opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeista. Keskustelussa käydään läpi vain ne opiskelijat, joiden opintojen etenemisestä on huoli. Tutoropettaja valmistautuu jaksopalaveriin käymällä läpi opiskelijoiden opintosuoritukset sekä muut oppimisen tukeen liittyvät asiat, kuten poissaolot, SK-merkinnät ja HOKSit. Tutoropettaja voi keskustella opiskelijan asiasta niiden asiantuntijoiden kanssa, joiden työtehtäviin opiskelijan oppimisen ja opiskelun tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Keskustelu rajautuu tietoihin, jotka ovat tarpeellisia opetuksen tai oppimisen tuen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Keskustelun tarkoituksena on varmistaa, että opiskelija saa oikea-aikaista ja riittävää tukea. Opettaja voi työnsä tueksi tarvita esimerkiksi erityisopettajan tai opiskelupsykologin antamaa konsultaatiota.
7 Monialainen yhteistyö Opiskelijan tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen järjestämiseksi oppilaitoksessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä sekä konsultaatiota. Opintojen alussa kartoitetaan ne opiskelijat, joilla mahdollisesti saattaa olla tuen tarpeita jo opintojen aloittamisen vaiheessa. Nämä opiskelijat ohjataan tarvittaessa tuen piiriin. Opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, erityisopettajat, oppilaitospastori, psykologit ja kuraattorit painottavat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijainfoissaan opiskelijoiden oma-aloitteisuutta tarvitsemansa tuen järjestämiseen ja kannustavat ottamaan yhteyttä, jos opinnoissa ilmenee hankaluuksia Alueellinen verkostotyö Alueelliset moniammatilliset opiskeluhuollon verkostoryhmät kokoontuvat seutukunnittain kerran tai kahdesti lukuvuodessa. Kokouksiin osallistuvat mm. TE-toimiston, mielenterveys- ja päihdehuollon työntekijät sekä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen ja poliisin työntekijät. Opiskeluhuollon alueellinen verkostoryhmä luo mahdollisuuden alueen eri toimijoiden ja oppilaitoksen työntekijöiden ajankohtaiselle vuoropuhelulle. Tavoitteena on keskustella ajankohtaisista opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista ja kehittää alueen verkostoyhteistyötä palvelemaan opiskelijoita. Ryhmän kutsuu koolle koulutuksen järjestäjä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kuntoutuksen yhteistyö Vajaakuntoisia opiskelijoita ohjataan opiskeluhuollollisin keinoin ammatilliseen kuntoutukseen, joka tapahtuu joko opintojen ohessa, opintojen keskeytyksen aikana tai opintojen päätyttyä. Keskeytyksen aikana opiskelijan opinto-oikeus säilyy ja opiskelijalle laaditaan yksilöllinen etenemissuunnitelma. Usein kuntoutuksen tarpeessa oleva opiskelija tarvitsee myös erityistä tukea oppilaitoksessa, mikä kirjataan HOKSiin. Opettajat, opinto-ohjaajat ja opiskeluhuollon henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien työpajojen kanssa. Pajoille voidaan ohjata opiskelijoita, joiden työkunto tai elämäntilanne ei riitä päätoimiseen opiskeluun tai jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia, yleensä työvaltaisia, tapoja opintojensa suorittamiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten opiskelijoiden hoitoon ohjaamisessa ja kuntoutumisessa oppilaitoksessa on toimivat käytännöt alueiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden tuottajien kanssa Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen yhteistyö Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Koulutuksen järjestäjän edustajilla on velvollisuus ohjata opiskelijat hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava yhteys kunnan sosiaalihuoltoon yhdessä opiskelijan/huoltajan kanssa, jos opiskelijan sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Jos opiskelijan/huoltajan suostumusta ei voida saada, laki velvoittaa kuitenkin olemaan yhteydessä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan (L1301/ ). Yhteystiedot kuntien sosiaalityöhön löytyvät kuntien sosiaalipalveluiden internetsivuilta. Lastensuojeluilmoitus Koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (L417/ ). Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen tekemisestä voi konsultoida oppilaitoksen kuraattoria. Ilmoituksen tekemisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, kuten lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka, lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus.
8 7 Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä keskustellaan aina koulutuspäällikön kanssa. Lukiossa ilmoituksen tekemisestä keskustellaan lukion johtajan tai hänen varahenkilönsä kanssa. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai kirjallisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava: tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle) lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä. Samojen tapahtumien perusteella ei tarvitse tehdä erillistä lastensuojeluilmoitusta, jos ilmoitusvelvollinen taho on jo ottanut yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalihuollon tarpeesta Seurakuntien oppilaitostyö Seurakuntien oppilaitostyö on ev.lut. kirkon perustyötä mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteistyön lähtökohtana on kasvatus, jossa kirkon ja oppilaitosten perustehtävät tukevat toisiaan. Kirkon oppilaitostyön erityisenä tehtävänä on tukea ja edistää oppilaitoksissa tapahtuvaa arvokasvatusta. Toiseksi tehtävänä on edistää opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön sekä koko oppilaitosyhteisön hengellistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kolmantena tehtäväkenttänä on edistää ihmisarvon, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja lähimmäisenrakkauden toteutumista oppilaitosyhteisöissä, koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Oppilaitoksen sijaintipaikkakuntien seurakunnat järjestävät opiskelijoille tarkoitettua toimintaa paikkakuntakohtaisesti. Seurakuntien yhteystiedot löydät netistä osoitteesta Oppilaitoksissa työskentelevät seurakunnan työntekijät tiedottavat itse toiminnastaan paikkakuntakohtaisesti mm. kotisivuilla, aloittavien opiskelijoiden tiedotustilaisuuksissa, ilmoitustauluilla ja opiskelijan oppaassa Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Oppilaitoksen ja etsivän nuorisotyön välisellä yhteistyöllä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä saattamaan opiskelija tuen piiriin opintojen uhatessa keskeytyä tai opintojen keskeytyessä. Opiskelijalle ja hänen huoltajilleen ilmoitetaan nuorisolain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta opiskelupaikan vastaanottokirjeen yhteydessä. Opintojen aloitusvaiheessa opiskelijoilta kysytään opiskelijatietolomakkeessa lupaa ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön jo opintojen keskeytymisen uhatessa. Nuorisolain (L1285/2016) mukaan koulutuksen järjestäjän on luovutettava ammatillisen koulutuksen keskeyttäneen, alle 29-vuotiaan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten. Tiedot voi jättää luovuttamatta, jos koulutuksenjärjestäjä arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole etsivässä nuorisotyössä tarkoitettujen palvelujen ja tuen tarpeessa. Kun alle 29-vuotias nuori eroaa oppilaitoksesta tai hänet katsotaan eronneeksi, tutoropettaja, opinto-ohjaaja tai koulutuspäällikkö kirjaa opiskelijan keskeytys- ja erolomakkeeseen arvion, onko ilmoittaminen tarpeen, jonka jälkeen rehtori allekirjoittaessaan lomakkeen päättää ilmoittamisesta. Opiskelijan keskeyttäminen ja eroaminen -lomakkeeseen merkitään päivämäärä, jolloin eronneen opiskelijan yhteystiedot on ilmoitettu kotikunnan etsivälle nuorisotyölle. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen rehtorin päätöstä, toimistosihteeri ilmoittaa opiskelijan yhteystiedot kotikuntaan sähköpostitse. Tarkempia tietoja opiskelijan tilanteesta ilmoitetaan vain opiskelijan nimenomaisella luvalla Tukihenkilötoiminta Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion opiskelijoiden on mahdollista käyttää Nuorten Palvelun ry:n organisoimaa tukihenkilöpalvelua. Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa,
9 8 missä täysi-ikäiset tukihenkilöt auttavat ja tukevat opiskelijaa koulunkäynnissä, opiskelussa, arjen sujumisessa sekä vapaa-ajan harrastuksissa. Tukihenkilötoiminnassa perusperiaatteita ovat luottamuksellisuus, myönteinen vuorovaikutus, nuoren voimavarojen ja toimijuuden vahvistaminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen ja monipuolinen yhteistyö. Tukihenkilöllä on vaitiolovelvollisuus tukisuhteeseen liittyvissä asioissa, mutta myös yhteydenpitovelvollisuus tukihenkilöohjaajaan. Tukihenkilökoulutuksen sisältöjä ovat vapaaehtoistoiminnan periaatteet, vuorovaikutus, erilaisuuden kohtaaminen, tukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt. Lisätietoja tukihenkilötoiminnasta Opiskeluhuoltoryhmien toiminta Opiskeluhuollon ohjausryhmä Kuntayhtymän johtajan nimeämä koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa yleisellä tasolla opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta sekä arvioinnista. Ryhmään kuuluu kuntien ja oppilaitoksen opiskeluhuollosta vastaavia palvelussuhteessa olevia henkilöitä Opiskeluhuollon työryhmä Savon koulutuskuntayhtymässä toimii opiskeluhuollon työryhmä, joka vastaa käytännön tasolla Savon ammattiopiston sekä Varkauden lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Rehtori nimittää työryhmän ja puheenjohtajan. Ryhmään kuuluvat oppilaitoksen omien asiantuntijoiden lisäksi oppilaitoksen sijaintikuntien nimeämät opiskeluhuollon edustajat. Ryhmä laatii toiminnalleen vuosittaiset tavoitteet ja toimii tiiviissä yhteistyössä oppimispalvelujen henkilöstön ja oppilaitoksen ulkopuolisten opiskeluhuollon toimijoiden kanssa Ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltoryhmät Yksiköittäin tai koulutusaloittain kokoontuva ennaltaehkäisevä opiskeluhuoltoryhmä käsittelee koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia koskevia asioita. Ne kokoontuvat vähintään kerran lukukaudessa rehtorin tai koulutuspäällikön johdolla. Ennaltaehkäisevään ryhmään voi kuulua opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän lisäksi opiskelijahuollon koordinaattori, erityisopettajia, ohjaajia, opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori, oppilaitospastori, opiskelijoiden edustaja jne. yksikön tai koulutusalan tarpeiden mukaisesti. Ryhmä koordinoi alueensa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa sekä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseksi Toimintaohjeet Osallistuminen opetukseen ja poissaolotilanteet Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Opiskelijan on ilmoitettava poissaolostaan tutoropettajalle sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana työpaikkaohjaajalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jokainen opettaja seuraa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Toistuvat poissaolot ovat usein merkki opiskeluun kiinnittymättömyydestä. On tärkeää ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisimman nopeasti ja osoittaa näin välittämistä. Varhainen puuttuminen poissaoloihin ehkäisee ongelmien kasaantumista ja opintojen keskeytymistä. Huolen syntyessä tutoropettaja voi konsultoida opiskeluhuollon henkilöstöä tuen tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenotto opiskeluhuollon palveluihin tehdään ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Poissaoloja seurataan ja opiskelijoiden tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ryhmittäin jaksopalavereissa (ks. 2.5 Opintojen etenemisen seuranta). Jos opiskelija on poissa ilmoittamatta, tutoropettaja toimii seuraavan ohjeen mukaisesti (liite 1): 1. Opiskelijaan otetaan yhteyttä puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostitse. Opiskelijalta pyydetään aina poissaoloselvitys, sairaustapauksissa lääkärin todistus yli kolmen päivän poissaoloista. Selvittämättömistä poissaoloista otetaan aina yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan ja pyydetään selvittämään poissaolon syy. Mikäli poissaolon syy viittaa opiskeluhuollon tarpeeseen, on tutoropettajan otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon henkilöstöön.
10 9 Mikäli selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 tuntia tai opiskelijan opintoihin osallistuminen on epäsäännöllistä, kutsutaan opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja pedagogiseen keskusteluun tilanteen selvittämiseksi, tuen tarpeen arvioimiseksi ja HOKSin päivittämiseksi. Tarvittaessa keskusteluun kutsutaan opintojen tukemiseen osallistuvia henkilöitä esim. opinto-ohjaaja, ammatinohjaaja ja/tai erityisopettaja. Tutoropettaja kirjaa keskustelun opiskelijan HOKSiin (pvm., osallistujat, keskustelunaihe ja sovitut asiat). Mikäli selvittämättömät poissaolot jatkuvat yhä keskustelun jälkeen (yli 70 tuntia tai opiskelu on epäsäännöllistä) ja/tai keskustelussa sovitut asiat eivät toteudu, ehdotetaan opiskelijalle monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) koolle kutsumista opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi (ks Monialaisen asiantuntijaryhmän [OMAR] asettaminen ja käytänteet). Poissaolon jatkuttua yli kaksi viikkoa, tutoropettaja pyytää toimistosihteeriä tekemään tarvittavat ilmoitukset Kelalle. Jos selvittämättömät poissaolot yhä jatkuvat (yli 100 tuntia), tutoropettaja ottaa yhteyttä koulutuspäällikköön, joka kutsuu opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kuulemistilaisuuteen, jonka perusteella opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus ja/tai evätä opetukseen osallistuminen enintään kolmeksi päiväksi. Kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulutuspäällikkö. Huoltajalle on annettava tieto kurinpitorangaistuksesta. Jos poissaolot jatkuvat edelleen, koulutuspäällikkö kutsuu opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan uudelleen kuulemistilaisuuteen, jonka perusteella koulutuspäällikkö voi esittää määräaikaista erottamista. Korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta päättää rehtori, yli kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta päättää SORA-toimielin. 2. Ellei opiskelijaan saada yhteyttä ja selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 tuntia, tutoropettaja ottaa yhteyttä a) alaikäisen opiskelijan huoltajaan sekä opinto-ohjaajaan ja kuraattoriin tai psykologiin, jotka arvioivat ohjauksen ja opiskelijahuollon tarvetta yhdessä tutoropettajan kanssa. Opiskelijalle ja huoltajalle annetaan tieto yhteydenotosta kuraattoriin/psykologiin. Mikäli huoltaja ei reagoi yhteydenottoihin, tutoropettaja konsultoi kuraattoria mahdollisen lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi. Opinto-ohjaaja tarjoaa opiskelijalle ohjausaikaa jatkosuunnitelman laatimiseksi. b) täysi-ikäisen opiskelijan osalta opinto-ohjaajaan ja kuraattoriin tai psykologiin, jotka arvioivat ohjauksen ja opiskeluhuollon tarvetta yhdessä tutoropettajan kanssa. Opiskelijalle annetaan tieto yhteydenotosta kuraattoriin/psykologiin. Opinto-ohjaaja tarjoaa opiskelijalle ohjausaikaa jatkosuunnitelman laatimiseksi. 3. Ellei opiskelija saavu jatkamaan opintojaan tai opinto-ohjaajan tarjoamalle ajalle eikä ota vastaan tarjottuja opiskeluhuollon palveluja, tutoropettaja pyytää toimistosihteeriä lähettämään varoituksen eronneeksi katsomisesta kirjeen. Opiskelijaa pyydetään ottamaan yhteyttä tutoropettajaan tai koulutuspäällikköön kahden viikon kuluessa. Tutoropettaja pyytää toimistosihteeriä tekemään myös tarvittavat ilmoitukset Kelalle sekä ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle, mikäli alle 29-vuotias opiskelija on antanut opiskelijatietolomakkeessa siihen luvan. 4. Jos opiskelija ei ota yhteyttä määräaikaan mennessä eikä palaa jatkamaan opintojaan, tutoropettaja tulostaa Primuksesta selvityksen tehdyistä toimenpiteistä ja tekee rehtorille esityksen eronneeksi katsomisesta. Rehtori päättää opiskelijan eronneeksi katsomisesta. Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan opiskelijan kotikunnan etsivälle nuorisotyölle jokaisesta alle 29-vuotiaasta oppilaitoksesta eroavasta opiskelijasta. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos arvioidaan, ettei nuori tarvitse etsivän nuorisotyön palveluita, esim. työllistyessään tai siirtyessään toiseen oppilaitokseen. Opintojen päätoimisuus ja Kelalle ilmoittaminen Ellei opiskelija opiskele päätoimisesti, tutoropettaja pyytää toimistosihteeriä ilmoittamaan siitä Kelalle. Kelalle on ilmoitettava aina, kun opinnot keskeytyvät yhtäjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi. Ammatilliset opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun lukukaudessa opiskelija suorittaa vähintään
11 10 10 kurssia tai osallistuu vähintään kahden eri aineen ylioppilaskokeeseen. Oppilaitoksen Kelalle tekemän ilmoituksen jälkeen Kela lähettää opiskelijalle asiasta selvityspyyntökirjeen Opiskelukyvyn arviointi Kun opettajalla tai muulla oppilaitoksessa työskentelevällä henkilöllä herää huoli opiskelijan opiskelukyvystä väsymyksen, mielenterveyden, päihteiden käytön tai muun vastaavan syyn vuoksi, on tilanne arvioitava sekä työturvallisuuden, että opiskelijan hoitoon ohjaamisen näkökulmista. Tilanteessa, jossa huoli opiskelukyvystä herää, on arvioitava voiko opiskelija osallistua opetukseen. Tärkeintä on tunnistaa tilanne ja arvioida välittömän avun tarve. Jos mahdollista, arviointi tehdään aina yhdessä työparin kanssa (liite 2). Akuutti tilanne Akuutissa tilanteessa opiskelijan kyky opiskella on alentunut niin, ettei häntä voida työturvallisuussyistä pitää opetuksessa. Merkkejä ovat mm. sekavuus, uneliaisuus, tokkuraisuus, voimakas pelko- tai ahdistustila, voimakas ylivirittyneisyys tai hermostuneisuus ja aggressiivisuus. Opiskelijan henkilöllisyys todetaan ja opettaja arvioi opiskelijan tilanteen yhdessä toisen henkilöstöön kuuluvan, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa. Mikäli opiskelija on vaaraksi itselleen tai muille, tai on välittömän avun tarpeessa, soitetaan hätänumeroon 112. Tilanteen arvioineet henkilöt päättävät yhdessä, voiko täysi-ikäisen opiskelijan lähettää yksin pois oppilaitoksesta vai tuleeko hänet ohjata opiskeluterveydenhuollon tai kiireellisissä tapauksissa terveyskeskuksen päivystykseen. Alaikäisen opiskelijan tilanteessa otetaan aina yhteyttä huoltajaan ja pyydetään huoltajaa noutamaan lapsensa. Oppilaitos vastaa opiskelukyvyttömän opiskelijan turvallisuudesta, kunnes huoltaja tai tarvittaessa joku viranomainen ottaa hänet vastuulleen. Tilanteesta laaditaan muistio, joka lähetetään koulutuspäällikölle. Akuutin tilanteen ratkeamisen jälkeen asiaa käsitellään opiskelijan ja opiskelijan huoltajien kanssa tai monialalaisessa asiantuntijaryhmässä (OMAR) opiskeluhuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden kesken. Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluterveydenhuollon piiriin opiskelukunnon arvioimiseksi. Jatkotoimenpiteistä tehdään selkeä suunnitelma, jonka toteuttamiseen asianosaiset sitoutuvat. Mikäli on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä (liite 3), toimitaan huumausainetestauksen toimintaohjeiden mukaisesti. Mikäli opiskelija jää pidemmälle sairauslomalle, huolehditaan opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Tilapäisestä keskeytyksestä päätöksen tekee koulutuspäällikkö. Kun huoli on jatkunut pidemmän aikaa Huoli opiskelijan opiskelukyvystä voi kehittyä akuuttia tilannetta hitaammin, pidemmän ajan kuluessa. Huolen aiheena voivat olla mm. runsaat selvittämättömät poissaolot, jatkuva väsymys, alakuloisuus tai muutokset käytöksessä tai olemuksessa. Kun opiskelijan opiskelukyvystä on jatkuva huoli, otetaan yhteyttä, tutoropettajaan joka keskustelee asiasta opiskelijan ja huoltajan kanssa. Tärkeintä on ottaa asia puheeksi, keskustelemalla osoitetaan välittämistä. Keskustelussa pyritään selvittämään tuen tarve ja ohjaamaan opiskelija opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (OMAR), jonka tarkoituksena on selvittää opiskelijalle tarpeenmukaiset tukitoimet. Opiskelija voidaan ohjata terveydenhuollon tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Mikäli on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä, toimitaan huumausainetestauksen toimintaohjeiden mukaisesti (liite 3). Mikäli opiskelija jää pidemmälle sairauslomalle, huolehditaan opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Väliaikaisesta keskeytyksestä päätöksen tekee koulutuspäällikkö. Opiskelija voidaan määrätä ns. SORA-tutkinnoissa terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittämiseksi tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten koulutuksen järjestäjän osoittaman lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä. Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toisilta koulutuksen järjestäjältä. Tutkintokohtaisista terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista tiedotetaan sekä opintopolku.fi -sivuilla.
12 Opiskelijoiden päihdeohjelma Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion opiskelijoiden päihdeohjelma on laadittu yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa. Opiskelijoiden päihdeohjelmassa (liite 4) on kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi Opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen Savon ammattiopistossa ja Varkauden lukiossa on luotu toimintamallit, joilla puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poissaoloihin tai muihin opiskelijassa havaittaviin huolestuttaviin merkkeihin keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Oppilaitos tarjoaa joustavia mahdollisuuksia kokeilla toista alaa, jos ongelmana on alanvalinta. Siirtyminen kokonaan alalta toiselle on mahdollista vuosisuunnitelmien ja vapaiden opiskelupaikkojen puitteissa, kuitenkin siten, että opiskelijan on täytettävä ko. alan opiskelijavalinnan edellytykset. Toisinaan pystytään hyödyntämään myös valmentavia koulutuksia niiden opiskelijoiden apuna, joilla on pohdinnan alla alanvaihto, tai joiden elämäntilanne vaatii kuntoutusta. Kaikki keskeyttämässä tai eroamassa olevat opiskelijat ohjataan aina opinto-ohjaajan tai kuraattorin vastaanotolle. Keskustelu kuraattorin kanssa pohjautuu opiskelijan suostumukseen. Keskeyttämisen perusteista opiskelijan tulee tehdä aina riittävä selvitys opinto-ohjaajalle tai kuraattorille. Päätöksen tilapäisestä keskeyttämisestä tekee koulutuspäällikkö, eron oppilaitoksesta opiskelijalle myöntää rehtori. Kaikissa allekirjoitettaviksi tulevissa keskeytys- ja erohakemuksissa tulee olla tutoropettajan sekä opinto-ohjaajan, kuraattorin tai koulutuspäällikön puolto sekä tilastointiperusteen kirjaus. Alle 29-vuotiaiden oppilaitoksesta eroavien opiskelijoiden osalta oppilaitos on velvollinen tekemään ilmoituksen opiskelijan kotikunnan etsivälle nuorisotyölle (L1285/2016). 2.9 Kriisitilanteet Yksiköissä toimii kriisiryhmä. Yksiköiden kriisitoimintavalmiudesta vastaavat yksiköiden esimiehet. Koko oppilaitosta koskevista äkillisistä kriisitilanteiden hoitamisesta, kriisiryhmien toiminnasta ja toimintaohjeista vastaa kuntayhtymän johtoryhmä. Kriisiryhmien yhteystiedot löytyvät intrasta. Kun henkilöstöön kuuluva saa tiedon oppilaitosta tai opiskelijaa koskevasta tilanteesta, hänen on tarkistettava ja kirjattava ainakin seuraavat asiat 1. ilmoittajan nimi ja puhelinnumero 2. mitä on tapahtunut 3. missä ja milloin 4. ketä asia koskee, mahdolliset uhrit, tekijät, jne. 5. mikä tilanne on juuri nyt 6. kenelle muille asiasta on ilmoitettu, hoitaako joku muu jo asiaa 7. ilmoitus omalle esimiehelle, joka ilmoittaa asian kriisiryhmälle Se kriisiryhmän jäsen, joka saa tiedon tapahtumasta, välittää tiedon tapahtuneesta muille kriisiryhmän jäsenille. Kriisiryhmän kokoontuu tarvittaessa mahdollisimman nopeasti. Kriisiryhmän toiminnasta ottaa vastuun rehtori tai koulutuspäällikkö tai heille nimetty varahenkilö. Toiminnasta voi vastata myös rehtori tai kuntayhtymän johtaja. Tiedotusvälineiden kysymykset ja haastattelupyynnöt ohjataan ensisijaisesti kuntayhtymän johtajalle. Opiskelijoita ja henkilökuntaa pitää suojella tiedotusvälineiden kysymyksiltä ja tungettelulta. Tarkemmat kriisitilanteiden toimintaohjeet ja kriisiryhmien ohjeistus löytyvät Intrasta. 3. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisten opiskeluhuollon palveluiden järjestämisessä suositaan varhaisen puuttumisen malleja ja madalletaan opiskelijoiden kynnystä hakea ajoissa tarvitsemaansa tukea tai palveluja. Yksilökohtaisessa opis-
13 12 keluhuollossa luottamuksen suoja ja tietosuoja ovat olennaisia toiminnan edellytyksiä ja sen eettinen perusta. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa Opiskeluterveydenhuollon palvelut Opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä säädetään terveydenhuolto- (1326/2010) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Opiskeluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelua tukevaa toimintaa, johon ammatillisessa koulutuksessa sisältyvät opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen opiskeluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen terveystarkastukset ja terveysneuvonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mahdollisten mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus seksuaaliterveyttä edistävät palvelut Opiskelijalla on mahdollisuus käyttää terveyskeskuksen järjestämiä suun terveydenhuollon palveluja Oppilaitoksen sijaintikunta järjestää opiskelijoille terveydenhoitajan terveystarkastuksen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja lääkärin terveystarkastuksen ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Opiskeluterveydenhuolto on maksutonta. Osa palveluista määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti. Terveystarkastukset ovat maksuttomia kaikille. Terveydenhoitajan palvelut Opiskelijoiden terveysneuvonnalla tuetaan ja edistetään itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä puututaan tarvittaessa koulukiusaamiseen. Oppilaitoksessa työskentelevät terveydenhoitajat kartoittavat ja tukevat terveystapaamisten yhteydessä opiskelijan hyvinvointia ja työkykyä ja niihin vaikuttavia asioita. Terveydenhoitajat osallistuvat tarvittaessa opiskeluhuollon monialaisiin asiantuntijaryhmiin ja ohjaavat vastaanotollaan opiskelijoita ammattiin liittyvissä terveydellisissä asioissa. Tarvittaessa terveydenhoitajat käynnistävät opiskelijan tarvitsemia tukitoimia yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Terveydenhoitajan vastaanotto toimii ajanvarauksella sekä ilma ajanvarausta toimivalla vastaanotolla (avovastaanottona). Tyypillisiä tehtäviä ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, tapaturmien ensiapu, rokotustoiminta ja ehkäisyneuvonta. Opiskeluterveydenhoitajat osallistuvat oppilaitosten terveydellisten olojen tarkastukseen opiskelijoiden näkökulmasta joka 3. vuosi yhteistyössä ympäristöterveyden, työterveyden ja työsuojelun kanssa. Tarvittaessa tehdään lisätarkastuksia esimerkiksi opiskelijoilla ilmenneiden oireiden takia. Lääkäripalvelut Opiskelijoiden käytettävissä ovat oppilaitoksen sijaintikunnan terveyskeskuksen palvelut. Opiskeluterveydenhuollon lääkärille vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalta. Erikoissairaanhoitoon lähetteen voi saada tarvittaessa terveyskeskuksen tai opiskeluterveydenhuollon lääkäriltä Psykologi- ja kuraattoripalvelut Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan oppimista ja hyvinvointia. (L1287/ ) Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestäminen kuuluu oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan vastuulle ja niiden järjestämistapa ja saatavuus vaihtelevat kunnittain. Työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Opiskelija voi keskustella kuraattorin tai
14 13 psykologin kanssa luottamuksellisesti ja maksuttomasti opiskeluun ja omaan elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Kuraattorit ja psykologit tiedottavat palveluistaan kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, minkä lisäksi kuraattori- ja psykologipalveluista on kerrottu opiskelijan oppaassa ja oppilaitoksen kotisivuilla. Kuraattori- ja psykologipalvelut toimivat ajanvarausperiaatteella. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä (L1287/ ). Asian kiireellisyyden arvioi kuraattori tai psykologi. Kuraattorin ja psykologin luokse voi hakeutua myös esim. vanhemman, opiskeluterveydenhoitajan, opettajan tai opinto-ohjaajan välityksellä. Tarvittaessa opiskelijalle kirjoitetaan poissaolotodistus oppitunnin ajaksi. Yksilötapaamisista kertyvät asiakastiedot kirjataan kuraattorin asiakaskertomukseen tai psykologin potilaskertomukseen. Kuraattorit ja psykologit osallistuvat henkilökohtaisen vastaanoton lisäksi erilaisiin opiskelijakohtaisiin sekä oppilaitoksen yhteisöllisiin palavereihin sekä tarvittaessa muihin opiskelijahuollon asiantuntemusta tarvitseviin asiakastilanteisiin. Kuraattorit ja psykologit voivat työskennellä työparina tai osana opiskelijan/opiskelijaryhmän tilannetta selvittävää asiantuntijaryhmää. Psykologipalvelut Psykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Psykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi opiskeluun liittyvän stressin, oppimisen pulmien, masennuksen, ahdistuneisuuden tai yleisen pahan olon tunteiden, ihmissuhteisiin liittyvien huolien ja erilaisten kriisitilanteiden vuoksi. Psykologilla käyntien määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon, tai muihin palveluihin. Psykologille voi varata ajan puhelimitse, Wilman kautta tai henkilökohtaisesti asioimalla. Yhteystiedot löytyvät sivustolta yhteystiedot-sivulta hakusanalla psykologi. Kuraattoripalvelut Kuraattorit vastaavat oppilaitoksen sosiaalityön palveluista. He ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten itsenäistymiseen, asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, arjenhallintaan, opiskelukuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tiedottavat opiskelijoiden käytettävissä olevista palveluista sekä tarvittaessa ohjaavat opiskelijoita erilaisten palveluiden piiriin ja opiskelukyvyn arviointiin. Kuraattoreille voi varata ajan puhelimitse, Wilman kautta, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti asioimalla. Yhteystiedot löytyvät yhteystiedot-sivulta hakusanalla kuraattori Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) asettaminen ja käytänteet Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä, jolla herää huoli opiskelijan tilanteesta. Monialaiseen asiantuntijaryhmään kutsutaan tapauskohtaisesti opiskelijan asian käsittelyn kannalta keskeiset asiantuntijat. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (L1287/ ). Asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan suostumukseen (liite 5). Ellei opiskelijalla ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskelijahuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Suostumus on tulostettavissa Primuksesta, Wilmasta sekä Intrasta ja sen säilyttää koulutuspäällikkö tai opinto-ohjaaja alakohtaisten käytäntöjen mukaisesti.
15 14 Yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen tarvittava opiskelijan tai huoltajan suostumuslomake täytetään aina ennen asiantuntijaryhmän kokoontumista, ensisijaisesti jo sovittaessa opiskelijan kanssa asiantuntijaryhmän koolle kutsumisesta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, suostumus kirjoitetaan kokoontumisen aluksi. Asiantuntijaryhmän kokoaja vastaa suostumuksen hankkimisesta. Toimintaohje opiskeluhuollon monialaiseen asiantuntijaryhmään, OMAR (liite 6) Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion opiskelijoiden yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan seuraavasti: Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin tarpeellisiin terveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen. Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Ryhmän jäsenten toteuttaessa jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Savon koulutuskuntayhtymä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat muistiot, jotka muodostavat opiskelijakohtaisen opiskeluhuoltokertomuksen. Opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) muistio kirjataan Wilmaan tukivälilehdelle. Opettaja/henkilökunnan jäsen pääsee kirjaamaan opiskelijalle uuden opiskelijahuoltokertomuksen Wilmassa. Valitaan navigointipalkista Opiskelijat Klikataan sen luokan linkkiä, johon opiskelija kuuluu Valitaan kyseinen opiskelija Avautuu opiskelijan sivu, jonka navigointivalikosta valitaan Tuki Klikataan otsikon Muistiot vierestä Lisää uusi Monialaisen asiantuntijaryhmä muistio (OMAR) Tallennetun muistion näkevät ja muokkausoikeuden saavat vain he, ketkä on ilmoitettu kokoukseen osallistuneiksi. Muistioita säilytetään Wilma-tietojärjestelmässä 10 vuoden ajan. Monialaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän muistioon kirjataan seuraavat opiskelijaa koskevat tiedot: nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot asian aihe ja vireillepanija opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet tiedot asian käsittelystä kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot toteutetut toimenpiteet kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Opiskelijalla ja alaikäisen opiskelijan huoltajalla on oikeus saada tietää mitä tietoja opiskelijasta on rekistereihin ja kertomuksiin merkitty ja kenelle tietoja on luovutettu. Mikäli sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Tietojen luovuttajan on varmistuttava siitä, että myös tietojen vastaanottaja huolehtii tietojen käsittelystä asianmukaisesti. 4. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijoiden huoltajien ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan
16 15 itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä tutoropettaja on keskeisin toimija. Alaikäisten opiskelijoiden asioissa huoltajiin pidetään tarvittaessa hyvin tiivistä yhteyttä. Opiskelijan tultua täysi-ikäiseksi opiskelija käyttää itsenäistä puhevaltaa itseään koskevissa asioissa ja oppilaitos asioi opiskeluun ja opiskeluhuoltoon liittyvissä asioissa opiskelijan kanssa. Mikäli opiskelija antaa luvan, yhteydenpitoa täysi-ikäisen huoltajiin voidaan jatkaa. Opiskelijoille opintojen aloitusvaiheessa Wilmassa julkaistavat opiskelijan oppaat on tarkoitettu myös tiedotteeksi huoltajille. Kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajille ja vanhemmille järjestetään vanhempainilta, jossa tiedotetaan erilaisista opintoihin ja oppilaitoksen käytäntöihin liittyvistä asioista. Tilaisuuksissa on mahdollisuus keskustella opettajien, opinto-ohjaajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Huoltajille voidaan järjestää myös erillisiä vanhemmille suunnattuja te tasarjoja, joissa käsitellään nuorten elämään liittyviä asioita, kuten päihteitä, mielenterveyttä ja nettimaailmaa. Te tasarjojen tavoitteena on lisätä huoltajien osallisuutta sekä kehittää yhteistyön sisältöä, laatua ja toimivuutta ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Te loissa ovat läsnä myös paikalliset nuorten palveluverkostot, jotka jakavat tietoa palveluistaan. Huoltajille annetaan opintojen alkuvaiheessa tunnukset opiskelijahallintojärjestelmä Wilmaan, josta opiskelijat ja huoltajat voivat seurata opintojen etenemistä ja opintoihin osallistumista sekä nähdä lukujärjestyksen. Opiskelijan on aina ilmoitettava poissaolosta tutoropettajalle. Alaikäisten opiskelijoiden on toimitettava kaikista poissaoloistaan huoltajansa hyväksyntä. Selvittämättömistä poissaoloista otetaan aina yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Jos opiskelijan opiskelukyky on alentunut mielenterveyden, päihteiden käytön, väsymyksen tai muun vastaavan syyn vuoksi niin, ettei häntä voida työturvallisuussyistä pitää opetuksessa, toimitaan opiskelukyvyn arviointia koskevan ohjeen mukaisesti. Alaikäisen opiskelijan osalta otetaan aina yhteyttä huoltajaan ja pyydetään häntä noutamaan lapsensa. Oppilaitos vastaa työkunnottoman opiskelijan turvallisuudesta, kunnes huoltaja tai tarvittaessa joku viranomainen ottaa hänet vastuulleen. Mikäli alaikäinen opiskelija ei jatka tutkintonsa suorittamista, hänelle suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan jatkoreitti yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajille tiedotetaan opiskelijan opintojen aloitusvaiheessa oppilaitoksen velvollisuudesta luovuttaa opiskelijan yhteystiedot kotikunnan etsivälle nuorisotyölle, mikäli opiskelija eroaa oppilaitoksesta ilman jatkopolkua tai -suunnitelmaa. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja (L1287/ ). 5. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Oppilaitoksessa on opiskelijoita ja henkilöstöä koskeva häirinnän estämisen toimintamalli Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä Jokaisella opiskelijalla on oltava työrauha ja yhdenvertainen mahdollisuus suorittaa opintonsa. Oppilaitoksen kanta toisen opiskelijan fyysiseen tai henkiseen painostamiseen on jyrkän kielteinen. Mikäli opiskelijoille tehtävissä palautekyselyissä tulee vastauksia, että ryhmässä esiintyy kiusaamista, laatuvastaava tiedottaa asiasta koulutuspäällikölle. Koulutuspäällikkö käy tutoropettajan kanssa keskustelun ryhmän kanssa ja keskustelusta laaditaan selvitys. Kiusaaminen on yhteen henkilöön kohdistuvaa negatiivista (suoraa tai epäsuoraa) toimintaa, jolle on tyypillistä toistuvuus. Kiusaaminen voi ilmetä loukkaavana ja ilkeänä puheena, toistuvana moittimisena ja arvosteluna tai henkilön arvostelukyvyn kyseenalaistamisena. Kiusaamista on myös se, jos henkilöä väheksytään,
17 16 pilkataan, uhkaillaan tai arvostellaan hänen luonteenpiirteitään, ominaisuuksiaan tai ulkomuotoaan. Joskus kiusaaminen esiintyy fyysisellä väkivallalla uhkana tai jopa fyysisenä väkivaltana. Kiusaaminen voi tapahtua myös piilossa: se voi olla hiljaista painostusta, olankohautuksia, kielteisiä silmäyksiä tai äänensävyjä tai puhumattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, sukupuolisesti vihjailevina viesteinä, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Seksuaalisuutta loukkaava nimittely, kuten huorittelu ja homottelu sekä seksuaalinen ahdistelu tai loukkaaminen puhelimessa tai internetissä ovat häirintää, jota ei saa hyväksyä. Kiusaamisen tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. Oppilaitoksessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: mitä opiskelijoiden välillä tapahtuu eri tilanteissa, etenkin välitunnilla käytävällä ja luokassa ennen oppitunnin alkua, jätetäänkö joku opiskelija jatkuvasti valitsematta ryhmiin, nauretaanko jonkun vastauksille toistuvasti ja viettääkö joku opiskelija aikaansa lähes aina yksin. Kiusaaminen ei läheskään aina ajoitu kouluaikaan, oppilaitoksen toimintaan tai toiminnan taukoihin. Oppilaitoksen toiminnan ulkopuolella tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen ei ole oppilaitoksen toimivallassa, vaan vapaa-ajalla esiintyvät ristiriidat, väkivalta ja kiusaaminen ovat ensi sijassa opiskelijoiden ja huoltajien selvittämisvelvollisuuksien ja valvontavastuun piirissä. Kiusaamiseen on suhtauduttava aina vakavasti. Mikäli opettaja, muu henkilöstön jäsen tai opiskelija huomaa tai epäilee kiusaamista, on siitä ilmoitettava kiusaajan ja/tai kiusatun tutoropettajalle, jonka jälkeen Tutoropettaja selvittää mitä on tapahtunut, on yhteydessä koulutuspäällikköön ja kuraattoriin heti alkuvaiheessa ja he sopivat asian selvittämisestä. Akuutteihin kiusaamistapauksiin puututaan selvittelykeskustelujen avulla, joita käydään ensin erikseen eri osapuolten (kiusattu, kiusaaja[t]) kanssa. Kiusaamistapauksen selvittämisessä on tärkeää varmistaa uhrin turvallisuus asian selvittelyn aikana ja sen jälkeen. Selvittäminen voi viedä aikaa, sillä joskus joudutaan haastattelemaan useita opiskelijoita ja opettajia tilannekuvan saamiseksi. Selvittelyn jälkeen otetaan tarvittaessa yhteys alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin, kerrotaan tilanteesta ja tarvittaessa kutsutaan huoltajat yhteiseen neuvotteluun. Osapuolten kanssa sovitaan aina jatkoseurannasta ja tarvittavista tukitoimista. Ryhmää opettaville opettajille tiedotetaan tarvittaessa asiasta ja kehotetaan seuraamaan tilannetta. Kiusaamistilanteen selvittelystä tehdään aina muistiot, joista ilmenee, keitä asia koskee, mitä on tapahtunut ja milloin, ketkä ovat asiaa selvittäneet, mitä on sovittu ja kuinka jatkoseuranta tapahtuu. Yhteinen keskustelu eri osapuolten kesken saattaa olla mahdollinen vasta sitten, kun tilanne on jo saatu rauhoittumaan ja kiusaaminen on loppunut. Tällöin yhteistapaaminen on kaikille turvallinen tilanne. Tapaamisen tarkoituksena on varmistaa, että jo aikaansaatu muutos jää pysyväksi. Mikäli kiusaaminen jatkuu, otetaan asia uudelleen sopimuksen mukaisesti käsittelyyn. Koulutuspäällikkö/rehtori määrää mahdolliset rangaistukset kuultuaan opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Ryhmässä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee keskustella ryhmän kanssa. Tutoropettajan työparina voi toimia joku kiusaamistilanteen selvittämiseen osallistuneita henkilöistä. Ryhmälle on hyvä kertoa kiusaamiseen liittyvistä ryhmämekanismeista ja -rooleista ja siitä, kuinka helposti voi itse mennä mukaan kiusaamiseen ja edesauttaneeksi sen jatkumista, vaikka oikeasti ei hyväksyisi lainkaan kiusaamista. Ryhmän kanssa voidaan miettiä vaihtoehtoisia, rakentavia tapoja toimia kiusaamistilanteissa ja mahdollisesti yhdessä muokata näitä toimintatapoja luokan kiusaamisen vastaisiksi säännöiksi Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen oppilaitoksessa Oppilaitoksissa välitetään viestiä siitä, että perättömien uhkausten tekeminen tai vaaralla vihjaileminen on rangaistavaa ja siitä ilmoitetaan tarvittaessa poliisille. Asiaan on aina suhtauduttava vakavasti. Tilanteissa, joissa henkilö uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, on otettava yhteyttä poliisin. Tämän lisäksi tulee ottaa yhteyttä niiden alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin, joita asia koskee sekä kriisiryhmään, joka arvioi tarvittavat toimenpiteet. Oppilaitoksessa on uhkatilanteiden menettelyohje, joka löytyy oppilaitoksen intrasta.
18 17 Oppilaitoksen johto yhteistyössä kriisityöryhmän sekä tarvittaessa poliisin kanssa päättää, miten oppilaitoksen henkilökuntaa, opiskelijoita ja huoltajia informoidaan tapahtuneesta. Uhkaustilanne on käytävä mahdollisimman nopeasti henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa yhdessä lävitse parhaaksi katsottavalla tavalla. Mikäli asia on sellainen, että se voidaan käsitellä oppilaitoksessa, koulutuspäällikkö kuulee opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajia, tarvittaessa yhdessä kriisiryhmän jäsenen kanssa. Kuulemisen jälkeen hän päättää opiskelijan opiskelukyvyn selvittämisestä ja/tai mahdollisesta sanktiosta. Opiskelijan, jolta on edellytetty opiskelukyvyn selvittämistä, tulee osallistua terveydenhuoltohenkilöstön suorittamaan terveydentilan arviointiin opiskelukyvyn osalta ja esittää siitä hänelle annettu lausunto oppilaitokselle, minkä jälkeen koulutuspäällikkö/rehtori päättää opiskelijan opetukseen osallistumisesta. Kaikista turvallisuuteen liittyvistä poikkeamista on tehtävä turvallisuuspoikkeama-ilmoitus, joka löytyy intrasta Vakavat uhkatilanteet Vakavia uhkatilanteita ovat esim. hengenvaaran aiheuttavien onnettomuuksien (tulipalo, räjähdys, pommiuhka) uhka tai väkivallan uhka (esim. päihtyneen henkilön uhkaava käyttäytyminen). Vakava uhkatilanne voi aiheuttaa mukana olleille jälkihoitoa vaativia psyykkisiä oireita, kuten pelkoja ja unettomuutta. Kriisiryhmä järjestää tapauksen jälkihoidon tarkoituksenmukaisella tavalla. 6. Opiskeluhuollosta tiedottaminen Opiskelijoille julkaistaan Wilmassa opiskelijan opas, johon on koottu keskeiset tiedot oppilaitoksen toiminnasta, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ohjaus- ja opiskeluhuoltopalveluista. Opiskelijan oppaassa tiedotetaan opintososiaalisista eduista. Opasta ja sen sisältöä käsitellään tutorohjaajien tunneilla, joilla käydään läpi myös järjestysäännöt, työturvallisuuteen liittyvät asiat, poissaolo-ohjeistukset sekä muut toimintaohjeet. Opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat, psykologit ja oppilaitospastori jalkautuvat lukuvuoden alussa ryhmiin kertomaan toiminnastaan ja palveluistaan. Opiskelijoita tiedotetaan opiskeluhuollon palveluista ja alakohtaisista yhteystiedoista lukuvuoden alussa myös Wilma-viestien kautta. Koulutuspäälliköt pitävät aloittaville opiskelijoille tilaisuuden, jossa esitellään oppilaitoksen toimintaan, turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Opiskelijoiden huoltajia tiedotetaan opiskeluhuollon palveluista huoltajien illoissa, Wilman kautta sekä opiskelijan oppaassa. Oppilaitoksen henkilöstöä tiedotetaan opiskeluhuollon toiminnasta ja käytännöistä lukuvuoden suunnittelupäivissä, alakohtaisissa tiedostustilaisuuksissa ja koulutuksissa. Opiskeluhuollon palveluista sekä yhteystiedoista tiedotetaan oppilaitoksen www-sivuilla. 7. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta Savon ammattiopistossa ja Varkauden lukiossa kerätään tietoa nuorten kouluoloista ja koetusta hyvinvoinnista erilaisten palautekyselyjen keinoin. Erilaisten palautteiden kerääminen ja tulosten seuranta tuovat esille opiskelijoiden näkökulmia opintoihin. Opiskelijoilta kerätään palautetta opintojen eri vaiheissa (tulokysely, olokysely, päättökysely) sekä opettajien opintojaksokohtaisilla palautteilla, jotka ohjaavat mm. opiskelijoille annettavaa ohjausta ja opiskeluhuollon toteuttamista. Oppilaitoksessa tehdään osaamispooleittain analyysit valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksista. Tulokset käydään läpi yksiköittäin ennaltaehkäisevissä opiskeluhuoltoryhmissä sekä henkilöstön ja opiskelijakunnan kanssa. Tuloksista voidaan tiedottaa myös huoltajien illoissa. Laadittujen kehittämissuunnitelmien perusteella tehdään linjauksia koko oppilaitoksen opiskelijahuollon painopistealueista ja kehittämistarpeista. Opiskeluhuoltohenkilöstö osallistuu myös oppilaitosten sijaintikuntien kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta tekemään alueelliseen tiedottamis- ja suunnittelutyöhön. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan opiskeluhuollon ohjaus- ja työryhmissä. Opiskeluhuoltoa arvioidaan kouluterveyskyselyn, oppilaitoksen tulo-, olo- ja päättökyselyiden sekä THL:n TEAviisarin avulla. Yksikkökohtaisten opiskeluhuollon tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan yksikkökohtaisissa ennaltaehkäisevissä opiskeluhuoltoryhmissä.
19 Toimintaohje poissaolotilanteisiin 8/2018 Liite 1 Jokainen opettaja seuraa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Tutoropettaja seuraa Wilman merkintöjä. Kun huoli opintojen etenemättömyydestä poissaolojen vuoksi herää, tutoropettaja keskustelee opiskelijan kanssa ja on yhteydessä alaikäisen huoltajaan. Keskustelu kirjataan Wilmaan. Tarvittaessa konsultoidaan opintoohjaajaa tai opiskeluhuollon henkilöstöä ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Täysi-ikäisen opiskelijan tai huoltajan selvitys poissaolosta Wilmaan tai sairastapauksissa lääkärin todistus yli kolmen päivän sairauspoissaoloista. Mikäli opiskelija on poissa ilmoittamatta eikä poissaolosta ole sovittu (esim. lääkärikäynti), opiskelijaa tavoitellaan puhelimitse. Selvittämättömät poissaolot jatkuvat (35 t) tai opiskelu on epäsäännöllistä: Pedagoginen keskustelu opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa tutoropettajan johdolla (tarvittaessa työparina opo, erityisopettaja, ohjaaja tms.). Sovitut asiat kirjataan Wilmaan HOKSvälilehdelle. Selvittämättömät poissaolot jatkuvat (70 t) ja opiskelu on epäsäännöllistä tai keskustelussa sovitut asiat eivät toteudu: Ehdotetaan opiskelijalle OMA- Ria, jossa sovitut asiat kirjataan Wilmaan. Jos opiskelija kieltäytyy OMARista, sekin kirjataan Wilmaan. Toimistosihteeri tekee Kelalle tarvittavat ilmoitukset ja ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle, mikäli alle 29-vuotias opiskelija on antanut siihen luvan. Selvittämättömät poissaolot jatkuvat (100 t) eivätkä aikaisemmin sovitut asiat toteudu: Koulutuspäällikkö kutsuu kuulemistilaisuuteen (tieto alaikäisen huoltajille). Koulutuspäällikkö antaa mahdollisti kirjallisen varoituksen. Poissaolot jatkuvat eikä opiskelija sitoudu aikaisemmin sovittuihin asioihin: Koulutuspäällikkö kutsuu opiskelijan uudelleen kuultavaksi määräaikaista (max. 3 kk) erottamista varten. Rehtori tekee päätöksen. Jos erottaminen on pidempi kuin 3 kk, koulutuspäällikkö esittää asian SORA-toimielimelle. Kuultava myös huoltajaa. Yhteyttä opiskelijaan tai alaikäisen opiskelijan huoltajaan ei saada ja selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 t. Muista koko prosessin ajan: Oppilaitoksen henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja Kirjaaminen Yhteistyö alaikäisen huoltajan kanssa Tutoropettaja ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan ja terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin ja antaa tarvittavat tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi. Alaikäisen kohdalla kuraattorin konsultointi lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Toimistosihteeri tekee Kelalle tarvittavat ilmoitukset ja ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle, mikäli alle 29-vuotias opiskelija on antanut luvan ilmoittaa, kun opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Opinto-ohjaaja tarjoaa opiskelijalle ohjausaikaa opintojen suunnittelemiseksi / jatkosuunnitelman laatimiseksi. Opiskelija ei saavu opinto-ohjaajan ajalle eikä ota vastaan tarjottuja opiskeluhuollon palveluja. Tutoropettaja pyytää toimistosihteeriä lähettämään opiskelijalle varoituksen eronneeksi katsomisesta. Opiskelija ei ota yhteyttä määräaikaan mennessä eikä palaa jatkamaan opintojaan: Tutoropettaja käynnistää opiskelijan eronneeksi katsomisprosessin. Tutoropettaja tulostaa Primuksesta selvityksen opiskelijan eteen tehdyistä toimenpiteistä, ja tekee rehtorille esityksen eronneeksi katsomisesta. Rehtori tekee päätöksen eronneeksi katsomisesta ja toimistosihteeri ilmoittaa alle 29-vuotiaan opiskelijan tiedot etsivälle nuorisotyölle.
20 Toimintaohje opiskelukyvyn arviointiin 8/2018 Liite 2 Huoli Arvio Ei voi osallistua opetukseen akuutti huoli, merkkejä esim. -sekavuus -uneliaisuus -tokkuraisuus -voimakas pelko- tai ahdistuneisuustila -voimakas ylivirittyneisyys -voimakas hermostuneisuus -aggressiivisuus. Opiskelija otetaan pois opetustilanteesta ja arvioidaan avun tarve - päivystys tai - opiskeluterveydenhuolto ja - yhteys alaikäisen huoltajaan. Akuutin tilanteen selvittely opiskelijan palatessa opiskelemaan opiskelijan, huoltajan ja tarvittaessa opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Tarvittaessa ohjaus opiskeluterveydenhuollon piiriin opiskelukyvyn arvioimiseksi. Suunnitelma opintojen jatkamisesta selvittelyn / terveydenhuollon arvion perusteella. (Työparityö tai omar). Opintojen jatkaminen ja tilanteen seuranta Opiskelijan opiskelukyvystä ja/tai työturvallisuusriskistä Voiko osallistua opetukseen. Arviointi tehdään yhdessä työparin kanssa. Voi osallistua opetukseen, mutta tarvitsee apua. Huolena esim. -selvittämättömät poissaolot - jatkuva väsymys - alakuloisuus - muutokset käytöksessä - muutokset olemuksessa. Jos opiskelija käyttäytyy uhkaavasti, häiritsee opetusta tai laiminlyö opiskelujaan toistuvasti ohjauksesta huolimatta: koulutuspäällikkö käsittelee tilannetta kurinpitomenettelyn mukaisesti. Tutoropettaja keskustelee opiskelijan kanssa - opiskeluhuollon palvelujen tarpeen - kartoitus - tarvittaessa omarin koolle kutsuminen - yhteys alaikäisen huoltajaan. Ohjaus opiskeluhuollon palveluihin ja/tai omar Opiskeluterveydenhuollon arvio opiskelukyvystä tarvittaessa. Opintojen väliaikainen keskeytys sairausloman perusteella ja suunnitelma opiskelijan tukemisesta (opiskeluhuolto) keskeytyksen aikana. Suunnitelma opintojen jatkamisesta ja tuen tarpeesta. Tilanteen seuranta. Opintojen jatkaminen ja tilanteen seuranta. Savon ammattiopisto PL 87, Kuopio Varkauden lukio Osmajoentie 75, Varkaus
21 Opiskelijoiden päihdeohjelma Syyskuu 2018
22 Sisällys 1 Opiskelijoiden päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Ennaltaehkäisevä päihdetyö Päihteiden käyttöön puuttumisen toimintaohjeet Tupakointi Alkoholi ja huumeet Käytön tunnistaminen Puheeksiottaminen ja hoitoonohjaus Päihtynyt opiskelija Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä Tiedonsaantioikeus Lainsäädäntö ja linkkejä... 7 LIITTEET Huomautus tupakoinnista oppilaitoksen alueella Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen koulutuksen järjestäjälle
23 2 1 Opiskelijoiden päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Opiskelijoiden päihdeohjelman tavoitteena on edistää opiskelu- ja työkykyä sekä opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia ja helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan mahdollisimman varhain. Runsas päihteiden käyttö voi heikentää opiskelukykyä ja se voi estää opintojen suorittamisen. Päihteillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita sekä lääkkeitä tai muita päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita. Päihdeongelma ja päihteiden väärinkäyttö tarkoittavat tässä yhteydessä sellaista päihteiden liika- ja sekakäyttöä, joka vaikuttaa haittaavasti henkilön opiskeluun tai vaarantaa henkilön oman tai oppimisympäristön turvallisuuden. Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä on kielletty, tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, edellä mainitun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi. Kaikilla oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvilla on velvollisuus puuttua asiaan heti, jos aineiden käyttöä tai hallussapitoa epäillään. Päihdeohjelmassa mainittujen toimenpiteiden taustalla ovat laki ammatillisesta koulutuksesta, lukiolaki, työturvallisuuslaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä tupakka-, huumausaine- ja rikoslaki. Päihdeohjelmassa annetaan toimintaohjeet tilanteisiin, joissa opiskelijan päihteiden käyttö huolestuttaa. Ensisijaisesti tavoitteena on opiskelijan omaehtoinen hoitoon hakeutuminen. Ohjelmaa toteutetaan vaiheittain. Ennaltaehkäisy Tunnistaminen Puuttuminen Hoitoonohjaus 2 Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön tarkoituksena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukemalla päihteettömiä elintapoja. Tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä sekä niiden aiheuttamia haittoja. Ehkäisevän päihdetyön avulla vaikutetaan asenteisiin, päihdetietoisuuteen, päihteiden käyttöön, päihteisiin liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy on osa oppilaitoksen hyvinvointityötä. Opiskelijoiden ennaltaehkäisevässä päihdetyössä vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihdeasenteisiin kokonaisvaltaisella työllä. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on perinteisen päihdevalistuksen sijaan lisätä opiskelijoiden osallisuutta ja lisätä osallistavien menetelmien käyttöä. Osallistavien ja toiminnallisten menetelmien avulla opiskelijat voivat vaikuttaa aktiivisesti päihteiden vastaiseen toimintaan. Osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä ovat mm. erilaiset tapahtumat ja teemaviikot, joiden järjestämisessä opiskelijat ovat aktiivisesti mukana. Tietoa opiskelijoiden päihteiden käytöstä saadaan valtakunnallisesti toteutettavalla kouluterveyskyselyllä. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja sen tuloksia käsitellään oppilaitoksessa koulutusaloittain tai yksiköittäin sekä henkilöstön että opiskelijoiden kanssa.
24 Oppilaitoksen päihdetyö keskittyy sosiaaliseen vahvistamiseen, yleiseen ehkäisyyn ja riskiehkäisyyn. Sosiaalinen vahvistaminen on kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukemista, varhaista puuttumista sekä elämän nivelvaiheiden tunnistamista. Sosiaalisen vahvistamisen tavoitteena on opiskelijan sosiaalinen vahvistuminen ja hyvinvointi sekä hyvä elämä. Yleinen ehkäisy kohdistuu kaikkiin opiskelijoihin ja sen keskeisenä tarkoituksena on antaa opiskelijoille tietoa erilaisista päihteistä ja tukea nuoria päihteettömyyteen. Tiedon tulee olla ajantasaista, rehellistä ja pätevää. Tieto on tarjottava siten, että se pohjautuu opiskelijoiden arkitodellisuuteen ja että sen avulla opiskelijat pystyvät arvioimaan omaa suhdettaan päihteisiin. Yleistä ehkäisyä toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja kuntien ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa mm. erilaisissa tapahtumissa sekä terveyttä edistävillä tempauksilla. Riskiehkäisy kohdistuu yksittäiseen ryhmään tai opiskelijaan ja siinä avainasemassa toimivat tutoropettajat sekä opiskeluhuoltohenkilöstö. Tutoropettajat keskustelevat päihteiden käytöstä henkilökohtaisissa keskusteluissa opiskelijoiden kanssa, silloin kun huoli herää. Opiskeluterveydenhuollossa päihteiden käyttöä kartoitetaan ja se otetaan puheeksi terveys-, kutsunta- ja ajokorttitarkastuksissa sekä koulukuntoisuusarvioissa (esim. sairasvastaanotto). Tukena käytetään terveyskyselyiden lisäksi muita kyselyitä tarpeen mukaan (esim. Audit). Kuraattorien ja psykologien vastaanotolla päihteet ja niihin liittyvät riskit otetaan puheeksi osana opiskelijan elämäntilanteen kartoitusta. Mikäli tarvetta ilmenee, opiskelija ohjataan päihdepalvelujen piiriin. Riskiehkäisy kohdennetaan tiettyyn ryhmään tai yksilöön Silloin, kun yleinen ehkäisy ei riitä Päihdemyönteisyydestä keskustellaan kriittisesti Tuodaan esille laajemmin päihteiden käytön vaarat: esim. tapaturmat, onnettomuudet, rattijuopumus, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat Varmistetaan, että opiskelija saa riittävästi tukea Yleinen ehkäisy kohdistuu kaikkiin opiskelijoihin Päihteitä käsitellään ja lähestytään opiskelijan oman arkitodellisuuden pohjalta Tarjotaan ajankohtaista ja oikeaa tietoa päihteistä Tarjotaan tietoa päihteiden vaikutuksista kouluun, sosiaalisiin suhteisiin ja perhe-elämään Välitetään tietoa päihteiden vaikutuksesta omaan hyvinvointiin ja perheeseen Vahvistetaan itsetuntoa ja ammatti-identiteettiä Sosiaalinen vahvistaminen kohdistuu kaikkiin opiskelijoihin Vahvistetaan yleisiä sosiaalisia taitoja yksilö- ja ryhmätasolla Tuetaan itsetunnon ja arvomaailman kehittymistä Tarjotaan päihteettömiä toiminta- ja vapaa-ajanviettotapoja Luodaan opiskelijoille keinoja vaikuttaa omaan asemaansa Edistetään oppilaitoksen arjessa osallistavaa toimintaa Luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteen Tarjotaan yksilöllistä ohjausta ja tukea kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus
25 3 Päihteiden käyttöön puuttumisen toimintaohjeet 3.1 Tupakointi Savon ammattiopiston yksiköt sekä Varkauden lukio ovat savuttomia. Tupakointi on kielletty kokonaan oppilaitoksen sisätiloissa ja opiskelija-asuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla sekä oppilaitoksen opiskelijoilleen järjestämissä tilaisuuksissa ja matkoilla. Myös muiden tupakkatuotteiden (nuuska) tai niiden kaltaisten tuotteiden (sähkötupakka) käyttö on kielletty oppilaitoksen tiloissa ja alueella. Tupakointiin, muiden tupakkatuotteiden tai niiden kaltaisten tuotteiden käyttöön liittyviä välineitä ei saa pitää esillä koulun tiloissa eikä alueella. Tupakkalain mukaiseen tupakoinnin kieltämiseen oppilaitoksen alueella on jokaisen henkilökuntaan kuuluvan aina puututtava seuraavasti: Kerrottava opiskelijalle hänen rikkeensä ja selvitettävä opiskelijan ja hänen tutoropettajansa nimi sekä merkittävä ylös tapahtuma, sen aika ja paikka. Ilmoitettava tieto tapauksesta välittömästi sähköpostilla tutoropettajalle. Tupakoinnista oppilaitoksen alueella seuraa aina kirjallinen huomautus. (liite 1) Toistuva tupakointi kielletyllä alueella johtaa ilmoitukseen poliisille henkilöstä. Jos tupakoiva henkilö ei ole oppilaitoksessamme opiskeleva vaan asiakkaamme tai muu ulkopuolinen henkilö, hänelle kerrotaan, että tupakointi on kielletty ja pyydetään häntä lopettamaan tupakointi tai poistumaan oppilaitoksen alueelta. Savuton oppilaitos tarkoittaa paitsi opiskeluympäristön savuttomuutta myös tupakoimattomuuden edistämistä. Tupakoimattomuuden edistämiseen kuuluu elinympäristön savuttomuuden lisäksi tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Savuttomuuden edistämiseksi oppilaitoksessa järjestetään vuosittain kampanjoita yhdessä paikallisten savuttomuutta tukevien järjestöjen kanssa. Tempauksissa pyritään lisäämään opiskelijoiden tietämystä tupakoinnin vaaroista sekä vahvistamaan savuttomuutta. 3.2 Alkoholi ja huumeet Päihteiden käytön ja niistä aiheutuvien ongelmien ehkäisy on aina parempi vaihtoehto kuin päihteiden käytöstä aiheutuvien ongelmien hoito. Päihdeongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ehkäisee vakavampien ongelmien syntymistä tai helpottaa jo alkavista ongelmista selviytymistä silloin, kun päihteen käyttäjällä itsellään on vielä hyvin voimavaroja jäljellä muuttaa käyttötapaansa Käytön tunnistaminen Alkoholi vaikuttaa jo pieninä annoksina keskushermoston toimintaan heikentäen kaikkien toimintojen kontrollia. Alkoholin käyttö on suhteellisen helppo tunnistaa jo pelkän hajun perusteella. Muita tunnusmerkkejä ovat sammaltava puhe, katseen harhailu, huojuva liikehdintä. Alkoholin liikakäytöstä kertoo muun muassa aamukrapula eli pahoinvointi, väsymys, lievä vapina ja tärinä. Huumeiden käyttö voi ilmetä käyttäytymisen, ulkoisen olemuksen tai ympäristöön liittyvien muutosten perusteella. Huolta herättäviä seikkoja voivat olla mm.: luonteenpiirteiden äkkinäiset ja selittämättömät muutokset: iloisesta ja sosiaalisesta ihmisestä voi tulla äkäinen ja aggressiivinen ihminen poikkeuksellinen väsymys, uupumus tai jopa sekavuus ylienergisyys, levottomuus ja unettomuus poissaolot ja koulumenestyksen heikkeneminen
26 imelä, makea savuntuoksu vaatteissa ja hiuksissa pidempään jatkunut polttelu saattaa ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa silmien punoitusta ja valonarkuutta, jatkuvaa yskää sekä suun ja nielun kuivumista. voimakas laihtuminen humalainen olemus ilman alkoholin tuoksua pupillien koon muutokset: stimulantit ja hallusinogeenit suurentavat pupilleja, opiaatit ja rauhoittavat taas pienentävät pupilleja Puheeksiottaminen ja hoitoonohjaus Jos opetushenkilökunnalla herää huoli opiskelijan alkoholin tai huumeiden käytöstä, asia on syytä ottaa puheeksi välittömästi hänen kanssaan. On suositeltavaa, että puheeksiottaja on opiskelijan tutoropettaja. Puheeksioton voi tehdä myös muu opetushenkilökuntaan kuuluva. Avoin, suora ja kunnioittava puheeksiottaminen viestittää opiskelijalle välittämistä. Opiskelijalta voi kysyä suoraan hänen päihteiden käytöstään ja kertoa, minkä takia huoli on herännyt. Mikäli opiskelija myöntää päihteiden käytön, tutoropettaja ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai kuraattoriin, ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Mikäli opiskelija ei tähän suostu, on tutoropettajan ilmoitettava huolensa joka tapauksessa opiskeluhuoltohenkilöstölle. Terveydenhoitaja tai kuraattori laatii yhdessä tarvittavien toimijoiden kanssa hoitoonohjaussuunnitelman. Alaikäisen kohdalla sovitaan huoltajan kanssa yhteistyöstä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Hoitoonohjaussuunnitelmassa ilmenee hoitopaikka, sopimukset mahdollisista testauksista, seurantavastuut, lupa tiedonsiirtoon, opiskelun jatkuminen, osittainen rajoittaminen tai keskeyttäminen hoidon aikana Päihtynyt opiskelija Mikäli opiskelijan epäillään olevan päihtyneenä opinnoissaan, poistetaan opiskelija välittömästi opetuksesta. Opiskelijan henkilöllisyys todetaan ja opettaja arvioi opiskelijan tilanteen yhdessä toisen henkilöstöön kuuluvan, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa. Mikäli opiskelija on vaaraksi itselleen tai muille, tai on välittömän avun tarpeessa, soitetaan hätänumeroon 112. Tilanteen arvioineet henkilöt päättävät yhdessä, voiko täysi-ikäisen opiskelijan lähettää yksin pois oppilaitoksesta vai tuleeko hänet ohjata opiskeluterveydenhuollon tai kiireellisissä tapauksissa terveyskeskuksen päivystykseen. Alaikäisen opiskelijan tilanteessa otetaan aina yhteyttä huoltajaan ja pyydetään huoltajaa noutamaan lapsensa. Oppilaitos vastaa opiskelukyvyttömän opiskelijan turvallisuudesta, kunnes huoltaja tai tarvittaessa joku viranomainen ottaa hänet vastuulleen. Tilanteesta laaditaan muistio, joka lähetetään koulutuspäällikölle. Koulutuspäällikkö arvioi tilanteen ja käsittelee asiaa tarvittaessa kurinpitomenettelyohjeen mukaisesti. Opiskelijalle annetaan kirjallinen varoitus. Akuutin tilanteen ratkeamisen jälkeen asiaa käsitellään opiskelijan ja opiskelijan huoltajien kanssa tai monialalaisessa asiantuntijaryhmässä (OMAR) opiskeluhuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden kesken. Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluterveydenhuollon piiriin opiskelukunnon arvioimiseksi ja mahdollista hoitoonohjausta varten. Jatkotoimenpiteistä tehdään selkeä suunnitelma, jonka toteuttamiseen asianosaiset sitoutuvat. Mikäli on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä, toimitaan huumausainetestauksen toimintaohjeiden (liite 2) mukaisesti. Mikäli opiskelija jää pidemmälle sairauslomalle, huolehditaan opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Tilapäisestä keskeytyksestä päätöksen tekee koulutuspäällikkö Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä Laki ammatillisesta koulutuksesta antaa määräykset opiskelijaksi ottamisesta, alalle soveltumattomuudesta sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta, mm. päihteisiin liittyvissä asioissa. Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset koskevat kaikkien koulutusalojen opiskelijoita (Toimintaohje: liite 2).
27 Opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai työssäoppimiseen huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytyksenä on, että opiskelija vaarantaa huumeiden vaikutuksen alaisena/huumeista riippuvaisena vakavasti omaa tai toisen henkeä tai terveyttä tai liikenteen turvallisuutta tai salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai lisää huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Testaaminen on mahdollista myös opiskelijan vapaaehtoisen suostumuksen perusteella, jolloin edellä mainittujen edellytysten ei tarvitse täyttyä. Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalla on oikeus kieltäytyä huumausainetestauksista ja myös alaikäisen huoltaja voi kieltää testauksen. Mikäli lain edellytykset huumausainetestauksesta täyttyvät, testeistä kieltäytyminen ja positiivinen testitulos johtavat kurinpitotoimiin. Tämä on ilmoitettava opiskelijalle ja huoltajalle. SORA-tutkinnoissa terveydentilan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen johtaa opiskelusta pidättämiseen. Päätöksen opiskelusta pidättämisestä tekee SORAtoimielin. Huumausainetesteihin velvoittaminen käynnistyy havaintoihin perustuvan, perustellun epäilyn pohjalta. Perusteltu epäily voi pohjautua oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Opettajan on ilmoitettava aina tilanteesta esimiehelleen sekä konsultoitava kuraattoria tai terveydenhoitajaa ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Tarvittavat tiedot saatuaan, koulutuspäällikkö keskustelee opiskelijan kanssa ja päättää, velvoitetaanko opiskelija huumausainetestiin. Testausvelvoitteen ohella arvioidaan opiskelijan muuta palvelutarvetta yhdessä kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Mikäli lain edellytykset huumausainetestaukselle täyttyvät, koulutuspäällikkö täyttää yhdessä opiskelijan kanssa lomakkeen (liite 3), jonka opiskelija toimittaa terveydenhuoltoon. Alaikäisen opiskelijan huoltajalle ilmoitetaan huumausainetestauksen tarpeesta ja koko prosessin kulusta. Lomakkeen saatuaan terveydenhoitaja kirjoittaa huumausainetestiä koskevan tutkimuslähetteen seulaan, jonne opiskelijan on mentävä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Opiskelijan on toimitettava tutoropettajalleen laboratorion/seulan ottajan antama dokumentti annetusta seulasta välittömästi, kun seula on otettu. Opiskelijan ja alaikäisen huoltajan on toimitettava huumausainetestitodistus määräaikaan mennessä oppilaitoksen koulutuspäällikölle/sovitulle henkilölle/päätöksessä mainitulle henkilölle. Mikäli opiskelija esittää positiivisen testituloksen, annetaan opiskelijalle kirjallinen varoitus. Muita mahdollisia toimenpiteitä ovat määräaikainen erottaminen ja tarkoituksenmukaisen hoidon tarpeen arviointi. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavaan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina, kun on kyse alaikäisen positiivisesta huumausainetestituloksesta. Opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi ja sovituista asioista tehdään muistio, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää koulutuspäällikkö. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi on mahdollista, jos teko on vakava tai opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä. SORA-tutkinnoissa päihderiippuvuus voi johtaa kurinpitotoimien ohella myös opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta, palauttamisesta, yli kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta, sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama
28 monijäseninen SORA-toimielin, jossa on mukana koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus Tiedonsaantioikeus Henkilötietolaki määrittelee arkaluonteisiksi tiedoiksi terveydentilaa, sairautta, vammaisuutta tai henkilöön kohdistettuja hoitotoimenpiteitä koskevat tiedot. Opiskelijaksi hakijaa tai opiskelijaa koskevia terveydentilaan liittyviä arkaluonteisia tietoja saavat käsitellä vain ne koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun edustajat, jotka valmistelevat, tekevät päätöksen tai antavat lausunnon opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta. Pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa salassapitosäännösten vuoksi antaa asiakkaan terveydentilaan liittyviä tietoja ilman asianomaisen kirjallista lupaa. Kuitenkin terveydenhuollon ammattihenkilöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja opiskeluyhteisön turvallisuuden varmistamiseksi seuraaville henkilöille: 1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi 2) työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työpaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä 3) poliisille ja koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus antaa opiskelijan terveydentilatietoja opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle opiskelijan muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten. Koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla taas on oikeus antaa opiskelijan terveydentilatietoja opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten. 4 Lainsäädäntö ja linkkejä - Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) - Lukiolaki (629/1998) - Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) - Työturvallisuuslaki (798/2002) - Alkoholilaki (1143/1994) - Huumausainelaki (373/2008) - Päihdehuoltolaki (41/1986) - Tupakkalaki (693/1976) - Henkilötietolaki( 523/1999)
29 Liite 1 HUOMAUTUS TUPAKOINNISTA OPPILAITOKSEN ALUEELLA NIMI: LUOKKATUNNUS: Tupakointi/hallussapito ja paikka: Paikka ja päiväys:. 20 Huomautuksen antaja: Huomautettavan allekirjoitus: Tupakkalaki 11 : Tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on kielletty alle 18-vuotiaalta mom.: Tupakointi on kielletty perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. HUOMIO! Toinen huomautus aiheuttaa poliisin rangaistusseuraamuksen HUOMAUTUS TUPAKOINNISTA OPPILAITOKSEN ALUEELLA NIMI: LUOKKATUNNUS: Tupakointi/hallussapito ja paikka: Paikka ja päiväys:. 20 Huomautuksen antaja: Huomautettavan allekirjoitus: Tupakkalaki 11 : Tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on kielletty alle 18-vuotiaalta mom.: Tupakointi on kielletty perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. HUOMIO! Toinen huomautus aiheuttaa poliisin rangaistusseuraamuksen
30 Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä 8/2018 liite 2 Huoli huumeiden käytöstä Huolenilmaus opiskelijalle ja alle 18-vuotiaan huoltajalle. Yhteydenotto kuraattoriin tai terveydenhoitajaan yhdessä opiskelijan kanssa. SORA-toimielimen käsittely Tieto koulutuspäällikölle, joka keskustelee opiskelijan kanssa ja pyytää toimittamaan todistuksen huumausainetestistä, mikäli edellytykset siihen täyttyvät. Päätös koulutuspäällikölle, joka tiedottaa tutoropettajalle ja toimisto- tai koulutussihteerille. - oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi - opiskeluoikeuden pidättäminen SORAtutkinnoissa, mikäli opiskelija ei toimita todistusta huumausaineseulasta tai seulan tulos on positiivinen - opiskeluoikeuden peruuttaminen SORA-tutkinnoissa Huumausainetestaus lomake Koulutuspäällikkö täyttää opiskelijan kanssa. Harkinta opetukseen osallistumisesta. Ei suostu/ ei mene seulaan Opiskelija menee lomakkeen kanssa opiskeluterveydenhuoltoon lähetteen saamiseksi. Opiskelija menee seulaan samana tai seuraavana päivänä ja toimittaa tutoropettajalle dokumentin käynnistään. Muut kuin SORA-tutkinnot SORA-tutkinnot: Opiskelijan kuuleminen ja koulutuspäällikön esitys opiskeluoikeuden pidättämisestä SORA-toimielimelle. SORA-tutkinnot: Tilanteesta riippuen esitys opiskeluoikeuden peruttamisesta SORA-toimielimelle tai opiskelijan kuuleminen ja koulutuspäällikön kirjallinen varoitus. Opiskelijan ja huoltajan kuuleminen ja koulutuspäällikön mahdollinen esitys SORA-toimielimelle. Tilanteen seuranta ja uusintaseula tarvittaessa. Seulassa käytyään opiskelija toimittaa testaustodistuksen koulutuksen järjestäjän nimeämälle henkilölle. Ei mene kontrolliseulaan Kontrolliseula positiivinen Kontrolliseula negatiivinen Tilanteen seuranta ja uusintaseula tarvittaessa Negatiivinen Positiivinen Koulutuspäällikkö päättää opetukseen osallistumisen epäämisestä kolmeksi päiväksi (dokumentoitava, ei ole hallintopäätös). Muut kuin SORA-tutkinnot: Koulutuspäällikkö kuulee opiskelijaa: - kirjallinen kutsu - huoltajalle tiedottaminen - kirjallinen muistio Opiskeluhuollon tukitoimet ja hoitoonohjaus. Alaikäisen osalta lastensuojeluilmoitus. Kirjallinen varoitus, jonka koulutuspäällikkö antaa, TAI tilanteen toistuessa tekee esityksen määräaikaisesta erottamisesta rehtorille (korkeintaan 3 kk). Jos perusteita pidempään määräaikaiseen erottamiseen, esitetään SORA-toimielimelle. Kontrolliseulat (n. 2 vk:n päähän, aikaa ei kerrota etukäteen) Tutoropettajalle ja kuraattorille tilanteesta tiedottaminen.
31 liite 3 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen koulutuksenjärjestäjälle Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaitoksen järjestyssääntöjen mukaan päihteiden käyttö on kielletty. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) perusteella oppilaitoksella on oikeus määrätä opiskelija toimittamaan huumausainetestiä koskeva todistus, jos ns. SORA-lain edellytykset täyttyvät. Oppilaitoksella on perusteltu syy epäillä, että opiskelija käyttää huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin tai on riippuvainen huumeista. Opiskelijan nimi Hetu Perustutkinto Opiskelijalla on kuvallinen henkilöllisyystodistus Opiskelijalla on testaustilanteessa mukana henkilö, joka voi luotettavasti todistaa opiskelijan henkilöllisyyden Opiskelija on tunnistettu. Tunnistaja: SORA-lain edellytysten täyttyminen, koulutuspäällikkö täyttää tarkistuslistan opiskelijan läsnä ollessa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ( /531) oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että Toisen seuraavista ehdoista on toteuduttava: Opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa Opiskelijalla on riippuvuus huumeista Lisäksi näiden molempien ehtojen on toteuduttava: Testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi JA Opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä Lisäksi yhden seuraavista ehdoista on toteuduttava: Huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä TAI vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta TAI Vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä TAI Merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 :ssä tarkoitetun työpaikan tai 17 :ssä tarkoitetun työnantajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä Lisätietoja:
32 liite 3 Opiskelijan on hakeuduttava huumausainetestaukseen viipymättä tämän määräyksen saatuaan ja haettuaan lähetteen terveydenhoitajalta. Tulosten valmistuttua opiskeluterveydenhuolto on yhteydessä opiskelijaan. Opiskelija esittää huumausainetestaustodistuksen seuraavalle opetuksen järjestäjän nimeämälle henkilölle: Nimi Yhteystiedot Opiskelijan on toimitettava huumausainetestiä koskeva todistus mennessä. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä,, koulutuspäällikkö opiskelija Huoltajalle on ilmoitettu huumausainetestauksesta, pvm Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan todistusta (lääkärintodistus), josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Oppilaitos vastaa tässä määräyksessä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Kurinpito ja seuraamukset Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin, siten että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja opiskelijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Tämän asiakirjan alkuperäinen kappale jää koulutuksen järjestäjälle. Asiakirjasta annetaan kopio opiskelijalle ja yksi kopio toimitetaan terveydenhuollon yksikköön.
33 Toimintaohje opiskeluhuollon monialaiseen asiantuntijaryhmään (OMAR) 8/2018 Liite 4 HUOLI OPISKELIJASTA Opiskelijan huolta herättävään tilanteeseen tarvitaan monialaista asiantuntemusta opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön välillä. KUKA TAHANSA HENKILÖSTÖSTÄ PUHEEKSIOTTO OPISKELIJAN KANSSA Kerrotaan opiskelijalle kahden kesken heränneestä huolesta ja ehdotetaan monialaista asiantuntijaryhmää OMARIa tuen järjestämiseksi. Yhdessä keskustellen kootaan ryhmä tapauskohtaisesti ja kerrotaan sen toimintaperiaatteista. Opiskelijalla on oikeus vaikuttaa kokoonpanoon sekä ottaa mukaan läheisiään. Alaikäisen kieltäessä huoltajien läsnäolon, päätöksen yhteydenotosta huoltajiin tekee arvioinnin perusteella kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja. SE KENELLÄ HUOLI ON HERÄNNYT OMARIN JÄRJESTÄMINEN Tulostetaan ja täytetään yhdessä opiskelijan kanssa kirjallinen lupa Wilmasta. opiskelija tulosteet lupa opiskeluhuollon palveluihin Lupa on hyvä kirjottaa jo sovittaessa asiasta opiskelijan kanssa, mutta mikäli se ei ole mahdollista, viimeistään OMARin alussa. Sovitaan ajankohta eri toimijoiden kanssa. SE KENELLÄ HUOLI ON HERÄNNYT OMAR-kokous Monialaisen asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa OMAR-muistion Wilmaan. opiskelija tuki muistiot OMAR OMARissa kartoitetaan opiskelijan tarvitsemia opiskeluhuollon tukitoimia sekä sovitaan niiden järjestämisestä ja seurannasta. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa HUOLENAIHEITA VOIVAT OLLA esim.: toistuvat poissaolot ja myöhästely toistuva sairastelu fyysinen jaksamattomuus opiskelijan päihteidenkäyttö opiskelija vetäytyy syrjään sosiaalisista suhteista Huolen puheeksiottaminen on tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Suhteet eivät vahingoitu, vaan päinvastoin paranevat, vaikka keskustellaan hankalista asioista. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi opiskelijaa kunnioittavalla tavalla. Salassapito: Asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus ilmaista toisilleen kaikki asian kannalta välttämättömiksi katsomansa salassa pidettävätkin tiedot sekä oikeus konsultoida asiantuntijoita. Muistio näkyy Wilmassa vain muistioon kokoukseen osallistuneiksi merkityillä henkilöillä. Savon ammattiopisto PL 87, Kuopio Varkauden lukio Osmajoentie 75, Varkaus
34 3
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?
Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista
Opiskeluhuollon suunnitelma 2016
Opiskeluhuollon suunnitelma 2016 Hyväksytty 9.6.2016 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi JOHDANTO Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetussuunnitelmaperusteisen
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen
Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus
Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019 Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat muutokset koulun opiskeluhuollossa astuivat voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus
1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen
OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan
Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä
Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden
Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.
Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä
Ville Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1.
1 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 6.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS
LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN
SAKUn hyvinvointipäivät Opiskeluhuolto TAI:ssa. Kati Länsiö
SAKUn hyvinvointipäivät 3. - 4.12.2014 Opiskeluhuolto TAI:ssa Kati Länsiö 5.12.2014 Kati Länsiö 1 Turun ammatti-instituutti 8 +4 koulutaloa, opiskelijamäärä 4000 +600 Terveydenhoitaja ja opo jokaisessa
Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto
1 Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto 3.2 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollon
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena
LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän
KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
Gradian ammatillisen koulutuksen huoliprosessi. Huoli alkaa JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Opiskeluhuoltosuunnitelma, liite nro 5
Gradian ammatillisen koulutuksen huoliprosessi Huoli alkaa Hoks-ohjaaja seuraa opintoihin sitoutumista ja työkykyisyyttä Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS)
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Oppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä
Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä 4.6.2015 Mikkeli Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon kokonaisuus ja määritelmät
Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,
Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli VIP-verkosto, 14.2.2019 Yhteisöllinen oppilashuolto Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR) työskentelystä Työn tavoitteena on opiskelijan ja yhteisön
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
Opiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai
Kuraattori- ja psykologipalvelut
Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan
Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa
Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu
Opiskeluhuolto ja erityisopetus 6.3.2017 Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu www.pollev.com/aapohalonen066 (Aineen)opettajan työtä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
1 Johdanto Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen
22.9.2016 1 Johdanto... 1 2 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut... 2 3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat... 4 4 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon
2) perusopetuslain 46 :n 2 momentissa tarkoitettuun oppilaaseen;
1287/2013 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään
Opiskeluhuoltosuunnitelmat
Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 20.4.2015, Vaasa Marjaana Pelkonen Neuvotteleva
Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖN JA OPISKELIJAHUOLLON KESKEISET PERIAATTEET SEKÄ OPETUSTOIMEEN KUULUVAN OPISKELIJAHUOLLON TAVOITTEET
KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖN JA OPISKELIJAHUOLLON KESKEISET PERIAATTEET SEKÄ OPETUSTOIMEEN KUULUVAN OPISKELIJAHUOLLON TAVOITTEET OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN Määräys 94, 101/011/2014 OPETUSHALLITUS
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon
Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö ammatillisen koulutuksen kentällä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädäntö ammatillisen koulutuksen kentällä Lähtökohdat Opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon säädetään Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Hyvinvointi ja erilaiset oppimisympäristöt VI Uusi koulu- hyvinvointia tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri 31.3.-1.4.2015
Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus
Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen
Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.
Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,
Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa
Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa Pori 30.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Opiskeluhuollon
Sisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
Koulutuksenjärjestäjän puheenvuoro - LRK Oy WinNova- AVI Turku Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino
Koulutuksenjärjestäjän puheenvuoro - LRK Oy WinNova- AVI Turku 7.3.2018 Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino WinNovasta Päätoimipaikat Pori, Rauma, Ulvila, Laitila Henkilökunta n. 530 Opiskelijat n. 6000
Perusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
SÄÄDÖSKOKOELMA. 1287/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1287/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma lv
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma lv 2016-2017 Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat muutokset koulun oppilashuollossa astuivat voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden
Alppilan lukion opiskeluhuoltosuunnitelma
1 Alppilan lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Alppilan lukiossa on noin 465 opiskelijaa sekä 60 Stadin ammattiopistolaista
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013, Hanasaari 18.10.2013 OPH/HP/YL/LU
Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014
MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista
Opiskeluhuollon suunnitelma
Opiskeluhuollon suunnitelma 2015 Hyväksytty 27.8.2015 JOHDANTO Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavien
ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto
Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta 20.6.2016 1 Kaustisen opiskeluhuollon strategia Opiskeluhuollon lähtökohdat Kaustisen kunnan opiskeluhuollon strategia lähtee Oppilas- ja opiskelijahuoltolain
Oppilas- ja opiskelijahuolto. Johtajakoulutus Lauri Louhio, työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Oppilas- ja opiskelijahuolto Johtajakoulutus 31.10.2017 Lauri Louhio, työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 Lain tavoitteena hallituksen
Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto
Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta?
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta? Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Yksilökohtaisen opiskeluhuollon
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN
Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin
OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Kannuksen lukio
1 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Kannuksen lukio 2 SISÄLTÖ 1. Opiskeluhuolto 3 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto 3 2.1. Opiskeluhuoltoryhmä 3 2.2. Opiskeluhuollon kokonaistarve 3 2.3. Opiskeluhuollon toimenpiteet
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA 2014
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA 2014 Hyväksytty /. 2015 1 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Oulun Palvelualan Opiston tehtävänä on tarjota kotitalousopetusta ja ammatillista opetusta sekä
OPISKELUHUOLLON ARVIOINTILOMAKE 2016
OPISKELUHUOLLON ARVIOINTILOMAKE 2016 Arviointiin osallistujat: Päivämäärä: 1. OPISKELUHUOLLON RYHMÄT JA SUUNNITELMAT 1.1 Opiskeluhuollon ryhmä ja sen tehtävät 1) Opiskeluhuoltoryhmä on laatinut oppilaitoskohtaisen
Helsingin kuvataidelukion opiskeluhuoltosuunnitelma
1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Helsingin kuvataidelukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve
Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita
Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen
Esiopetuksessa olevien oppilashuolto
Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-
Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki
Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen