Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista.

Samankaltaiset tiedostot
OHJAUKSEN LIIKE NÄKYVIIN TUTKA JA TE- TOIMISTOJEN OHJAUSPALVELUT. SEURANNAN JA ARVIOINNIN PROTOTYYPPI.

Opin Ovi klinikka Voiko ohjausta mitata. Työelämätutka. Robert Arnkil

Tutka-mallin avulla virtaa nuorten ohjaukseen

TUTKA - ohjauksellisten palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Nuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues

Ohjauksen liike näkyviin Tutka ja TE-toimistojen ohjauspalvelut. Seurannan ja arvioinnin prototyyppi

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa. Jani Goman, arviointineuvos, Karvi

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen , VOKES tilannekatsaus

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa

G R A P H I N G L I F E J A K O M P A S S I

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Raimo Vuorinen KT, Projektipäällikkö ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, JY Opin Ovi klinikka

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

OPISKELIJATUTKA OHJAUKSEN JA ITSEARVIOINNIN TUKENA

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Realiteetteja ja reunaehtoja

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Ryhmien tehtävistä : Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen ISO ELO -kokous

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Työstä työhön. Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset kehysriiheen

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

TE-palvelut ja validointi

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Ohjausta tulevaisuuteen

Miksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi. Yhteisen ymmärryksen luomiseen. Kuulemiseen. Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous Oheismateriaali A TULOSALUE: HYKS-SAIRAANHOITOALUE

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Työllistämistä vai kuntoutusta?

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Yhdessä hyvä OTE. Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjalassa

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Ryhmien tehtävät: Etelä- Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen

Nuorisotakuu määritelmä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Transkriptio:

Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista. Mitkä ovat hyvän ohjaustyön pätevyyden kriteerit? Mistä kriteereitä on haettava? Tulema: Auttamiskriteeri on keskeisin validin ohjauksen kriteeri, jota voidaan mitata ohjauksen aikana kuljetulla matkalla. Välimatka ohjausprosessin alun ja lopun välillä on ohjauksen validiuden mittari. 1

Välimatka eli auttamiskriteeri voidaan määritellä sekä yksilöllisesti (asiakkaasta lähtien) tai institutionaalisesti eli yhteiskunnallisesti eli Puranen ja Harms pyrkivät integroimaan yksilöllisen (idiograafisen) ja yhteiskunnallisen näkökulman ( nomoteettisen ). Ohjauksen kiihtynyt laajentuminen Työelämän kehitys Koulutuksen kehitys Ammatillinen laajentuminen Poliittinen kehitys - Osallisuuden korostus - Julkisen talouden kustannuspaineet 2

Toimeksianto: kehittää Työ- ja elinkeinotoimistojen ohjauspalvelujen seuranta- ja arviointijärjestelmän perusteet liittyen meneillä olevaan TE-palvelujen uudistamiseen lähtien siitä, että pelkillä sijoittumiskriteereillä, jonka tason nykyinen tilastointi- ja seurantajärjestelmä lähinnä tavoittavat, ei saada esiin välivaiheita eikä liikkeitä kohti työelämää Uuden seurantajärjestelmän perusteet koskevat kaikkea ohjauksellista työtä TEtoimistoissa (ammatinvalinnanohjaus, erityispalvelut kuten nuorten, maahanmuuttajien tai osa-työkykyisten palvelut sekä prosessimainen työvoimaneuvonta ) 3

Rakentaa tietoisesti silta ohjauksellisen yksilötason tiedon (idiografisen) ja ryhmätason (nomoteettisen) tiedon välille Integroida kvalitatiivinen, kvantitatiivinen ja sosiaalinen eli tiedon inhimillinen tulkinta Tutkimusaineisto koostuu kolmen alueen asiakastyökokeiluista, ohjauksen modernin vaikuttavuuskeskustelun. ja ohjauspolitiikan analyysistä, toimijoiden työpajoista, tutkimusryhmän kriittisistä reflektioista Tutkimuksen tulos on esitys uuden seurantaja arviointijärjestelmän prototyypiksi, joka koostuu seuranta-työkalusta eli Työelämätutka 1. sta ja ehdotuksesta sen tulkintajärjestelmäksi eli infraksi 4

Tavoitteeni ja vaihtoehtoni ovat selkeät Konkreettinen toiminta kohti työelämää, koulutusta tai muuta elämäntilanteen ratkaisua edellyttää selkeää ja konkreettista tavoitetta. Pulliainen (1995): keskeinen asiakkaiden ohjaukselle asettama odotus ja myös asiakkaiden ohjaukseen kokeman tyytyväisyyden kriteeri 5

Luotan mahdollisuuksiini Luottamus a) omiin kykyihin, b) siihen että tavoitteet on mahdollista toteuttaa nykyisessä tilanteessa Käytän aktiivisesti erilaisia hakutapoja työhön ja koulutukseen Ulottuvuus ilmentää, missä määrin asiakas tuntee erilaisia tiedonhakukanavia ja -menetelmiä liittyen työhön tai koulutukseen ja kuinka monipuolisesti hän käyttää niitä ja työvoimapalveluita yleisemminkin Olen joustava työ- ja koulutusvaihtoehtojen suhteen Ulottuvuudella arvioidaan joustavuutta, jota selviytyminen muuttuvan työelämän, työmarkkinoiden ja koulutusrakenteiden maailmassa edellyttää. Sen avulla voidaan tunnistaa turvaa edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. 6

Osaamiseni on työelämään riittävä kuinka hyvin asiakkaan koulutuksen sekä työ- ja elämänkokemuksen kautta hankittu osaaminen vastaa asiakkaan oman arvion mukaan työelämän ja ammattialan asettamia vaatimuksia Työkykyni ja voimavarani ovat riittävät työelämään. Fyysiset ja henkiset voimavarat suhteessa asiakkaan tavoitteisiin? Saan tukea minulle tärkeiltä ihmisiltä - Ulottuvuus kuvaa asiakkaan sosiaalisia voimavaroja, millaista tukea asiakas saa lähipiiriltään Toimeentuloni ja työssä käyntiin tarvittavat aineelliset tekijät Työhön ja koulutukseen hakeutumisen mahdollistaa riittävä "taustaturva" eli riittävät taloudelliset ja aineelliset resurssit 7

Tutkan avulla kyettiin määrittämään asiakkaiden palvelutarve sisällöllisesti relevantilla tavalla Saatiin näkyväksi liike asiakkaiden työelämäsuhteen kehityksessä Tutkasta itsessään tuli yksilöohjauksen työkalu ja virike yhteisen viitekehyksen perustaksi niin sisälle (TE-hallinnon eri toimijoiden kesken) kuin ulos (suhteessa kumppaneihin ja verkostoihin) TUTKAN HYÖDYNTÄMINEN OHJAUSPALVELUN SEURANNASSA JA JOHTAMISESSA 8

9

Esimerkki asiakkaan alkuarviosta tutkalla tavoitteet selvät 5 toimeentulo kunnossa 4 luottaminen mahd. 3 2 1 läheistuki hakutapojen aktiivisuus Sarja1 työkyvyn riittävyys vaihtoehtojen joustavuus osaamisen riittävyys Asiakkaan ensimmäinen ja toinen arvio tutkalla tavoitteet selvät 5 toimeentulo kunnossa 4 luottaminen mahd. 3 2 1 läheistuki hakutapojen aktiivisuus Sarja1 Sarja2 työkyvyn riittävyys vaihtoehtojen joustavuus osaamisen riittävyys 1

Tutkayhteenveto koko ohjauksen asiakkaistosta tavoitteet selvät 4 Tavoitteet ovat selkiytyneet toimeentulo kunnossa 3 luottaaminen mahd. 2 1 Sarja1 läheistuki hakutapojen aktiivisuus Sarja2 Sarja3 työkyvyn riittävyys osaamisen riittävyys vaihtoehtojen joustavuus Osaaminen on kehittynyt 6 Tutkayhteenveto koko asiakkaiston alkutilanteesta (prosentteina) 5 4 1 3 2 2 3 4 5 1 tavoitteet selvät luottaminen mahdollisuuksiin hakutapojen aktiivisuus vaihtoehtojen joustavuus osaamisen riittävyys työkyvyn riittävyys läheistuki toimeentulo kunnossa 11

Toiminnan'taso' Aineistot' Miten'käsitellään' Rytmi' TEM/ ohjausasiat' TE<tsto (soveltuvinosin ELY)' Palvelulinjat ' Ryhmät/.imit/ esimiestyö ' Yksilöllinen ohjaustyö' Asiakas Vuosi.lastot Tutkayhteenvetojenvertailua Verkostopalau8eenvertailua Vuosi.lastot/ palvelulinja.lastot Tutkayhteenvedot Asiakastyytyväisyyskyselyt Sidosryhmä/kumppani/ verkostopalau8eet Vuosi.lastot/palvelulinja Tutkayhteenvedot Prosessienarvioin. Asiakastyytyväisyyskyselyt Esimerkkejäasiakastyöstä Kumppani/verkostopalau8eet Tutkayhteenvedot Prosessienarvioin. Tapausesimerkkejä Tutkat Tutkayhteenvedot Muutcase<aineistot Asiakaskäy8äätutkansopivia versioita,myösverkossa TUJO<prosessi Työpajoja Kumppanityöpajoja Esim.Yhteinen kehi8ämisfoorumiely +TE<tsto TE<tstonjohtoryhmä Linjatyöpajat/katsaukset Palaveritkumppaneiden kanssa Esimies<ja ryhmäpalaverit Omatyhteenvedotja pohdinnat Esimerkkejäpalavereihin Vuosi8ainjatarpeen mukaan Jokatoinenvuosi? Vuosi8ain Johtoryhmänrytmi Tarpeenmukaan(joka toinenvuosi?) ¼<½v.? Tarpeenmukaan Vuosi8ain ½<vuosi8ain? Jokatoinenvuosi? Esimiespalaverien/ryhmien rytmi Omarytmi Yhdessäasiakkaankanssa Asiakastyönrytmi Tulokset lupaavia tarvitaan lisää Tutkan kokeiluita eri ohjauskonteksteissa Ohjaajien oman työn kehittämisen välineenä Ohjaajien yhteiskehittämisen välineenä verkostoissa ja yli toimialarajojen Tarvitaan organisaatiotason/ institutionaalisia kehittäviä kokeita, joissa hyödynnetään koko prototyyyppiä eli Tutkaa samanaikaisesti yksilö ja ryhmätasolla ja kehitetään sitä hyödyntäviä kehittämis- ja johtamiskäytänteitä 12