Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu

Transkriptio

1 Tuloksekas työllistäminen -projekti Ohjausryhmä Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu Karjalan tutkimuslaitos

2 Tarve Tarve kehittää työllisyystoimien laadullisia vaikutuksia todentavaa mittaristoa. Työllisyystoimien tuloksellisuuden arviointi on ollut pääasiassa työmarkkina-asemassa tapahtuvaa muutosta mittaavaa. Yhtenä ongelmana on se, että kaikkia työllisyystoimia arvioidaan samalla työllistymistä mittaavalla indikaattorilla, vaikka toimien tavoitteet ovatkin erilaisia. Miten työllisyystoimiin osallistuvien mahdollista voimaantumista voitaisiin mitata? Havaintoja työllisyystoimien voimaantumista lisäävistä vaikutuksista on saatu, mutta tarvittaisiin näyttöä

3 Mittaristojen kokeiluhankkeita TE-toimistojen ohjauspalvelujen arviointi työelämätutka (Timo Spangar ja Anita Keskinen, TEM/ ): uudenlaisen ohjauksellisen työn arviointi- ja seurantajärjestelmä, jolla saataisiin näkyviin ohjaustyön tuloksia. Pitkäaikaistyöttömille suunnattujen työvoimapalvelujen vaikuttavuusmittari (Kuntaliitto, Elina Aaltio/ työllisyyden kuntakokeilu ): työikäiselle väestölle soveltuva toimintakykyä kuvaava (ja muutosta todentava) mittari, väline työvoimapalvelujen arviointiin ja palveluohjaukseen. Aikuissosiaalityön arviointimittari Avain (THL/ Pekka Karjalainen ym.): kirjataan sosiaalityön tavoitteet, tilannetekijät ja menetelmät ja toimintatavat. Seurataan tavoitteiden saavuttamista. Lähtökohtana realistinen arviointi. GAS-menetelmä Kelan kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin Asiakaslähtöinen menetelmä, jonka toivotaan yhtenäistävän kuntoutuskäytäntöjä ja lisäävän tavoitteellisuutta. Työllistymisindeksin kehittäminen: Juhani Ilmarinen (työkykyindeksi, työkykytalo, yksilötutka) työ- ja toimintakyky

4 Muita mittaristoja ja kokeiluja Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmät (VAT) (Kajaani/ Kumppaniksi ry.). Saadaan tietoa niistä toimintakyvyn, - rajoitteiden ja terveyden tekijöistä, jotka estävät tai rajoittavat asiakkaan etenemistä kuntoutuspolulla. Taustalla ICF-viitekehys. Tulkinta ja palveluohjaus edellyttävät moniammatillista osaamista. Työttömien työnhakijoiden yksilöllisten palvelutarpeiden arviointiohjelma (Palta): työn merkitys, työttömyystilanteen hallinta, työttömyyden kokeminen, työmarkkinakäyttäytyminen sekä yksilölliset selviytymiskeinot. Arvi toiminnanohjausjärjestelmä (Rovaniemen monitoimikeskussäätiön kehittämä ja omistama). Asiakashallinta + laatujärjestelmä. Hankkeissa kehitettyjä arviointijärjestelmiä: Etappi-hankkeen tutkainharava (työnhakijoiden ja työnantajien tarpeiden kohtaanto). Duunari-hankkeen OsaajaPlus -järjestelmä / asiakkaan asenteeseen, osaamiseen, työkykyyn jne. kohdentuva monitahoarviointi

5 Voimaantumisen (empowerment) teoriat? Voimaantumisen teorian perusideoita: Ihmisestä itsestään lähtevä prosessi: samanaikaisesti henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Yksilön valinnan mahdollisuuksia korostava. Ihmistä kunnioittava ja positiivinen lähestymistapa, ei-syyllistävä orientaatio, tulevaisuusorientoitunut (toiveikkuus, tulevaisuuden usko, arvostus, luottamus, hyväksymien ja kunnioittaminen) Voimaantumisen ulottuvuuksia/osaprosesseja: merkitys ja päämäärät (toivotut tulevaisuuden tilat, vapaus ja arvot) kykyuskomukset (itseluottamus, itsearvostus, kykenevyys, vastuu), kontekstiuskomukset (hyväksyntä, arvostus, luottamus) ja emootiot (energisoiva toiminta, positiivinen lataus, toiveikkuus) Voimaantuneisuus ei ole pysyvä olotila, vaan sitä voidaan tukea rohkaisevilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä. Keskeistä siinä on pyrkimys avoimuuteen, luottamukseen, turvallisuuteen, tasaarvoisuuteen, toimintavapauteen

6 Työllistymisen voimavarat mittarin sisältö Voimaantumisen teorioista lähtevää valmista mittaristoa, joka soveltuisi työllisyystoimien aikaansaamaa voimaantumista todentamaan, ei ole olemassa. Joillekin muille ryhmille (työssä oleville) on mittareita. Työllistymisen voimavarat mittarissa on valmiita, jo testattuja mittaristoja, jotka sopivat voimaantumisen teorian lähtökohtiin sekä luotu indikaattoreita, joiden taustalla ovat työttömyys- ja työllisyystoimenpiteiden vaikutuksista saadut tutkimustulokset ja havainnot. Tavoitteena todentaa työllisyystoimien oletettua vaikutusta yksilön voimavaroihin. Kyse on yksilön omasta tulkinnasta ja siihen perustuvasta arvioinnista: Elämänlaatumittari/8 kysymystä (WHO:n alun perin kehittämä mittari (Eurohis-Qol-8), jota käytetty hyvinvointitutkimuksissa) Koherenssi-mittari (elämänhallintakyky) (Antonovskyn teoria 13 kysymystä) Kompetenssi-mittari (pystyvyys) (Wallston Self Performance Survey, Kuntoutussäätiön suomennos, 8 kysymystä) Omat lisäkysymykset (12 kysymystä) sekä taustatietokysymykset 2. kyselykerralla lisäkysymyksiä (suorat arviot työllisyystoimen vaikutuksesta) Voimaantumisen teorian osatekijät taustalla

7 Mittarikokeilu Kysely/mittaus tehdään kahteen kertaan: ensimmäinen kerta palvelun/prosessin alkuvaiheessa ja toinen kerta palvelun päättyessä tai viimeistään 6 kk kuluttua ensimmäisestä kyselystä. Asiakkaalta suostumus tietojen käyttämiseen tutkimus- ja kehittämistyössä. Tiedot nimettöminä tutkijoiden käyttöön. Toiseen kyselyyn sisältyy kysymyksiä, joissa asiakas suoraan arvioi palvelun hyötyjä, vaikutuksia voimaantumiseen. Lisäksi ohjaajalle on oma kysely: mitä palveluun kuulunut ja miten vaikuttanut. Kokeilussa mukana: Kajo-keskus (20 asiakasta), SPR:n Kotitalkkari -hanke (20 asiakasta/13+1), Kotikartanoyhdistys ry. (n ? asiakasta /28), Honkalampi-säätiö ( Työpankki, n. 30 asiakasta) sekä mahdollisesti P-K:n TE-toimiston palveluissa? Ensimmäinen mittaus kesä-lokakuu ja toinen viimeistään huhtikuussa 2014 (TYVA-hankkeen kesto saakka)! Kokeilun pohjalta analysoitua tietoa mittarien soveltuvuudesta sekä tiedon pohjalta uusi versio, mahdollisesti sähköinen muoto

8 Lisätietoa: