Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset
|
|
- Kalevi Viljo Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos
2 Tarve Tarve kehittää työllisyystoimien laadullisten vaikutusten arviointia. Työllisyystoimien tuloksellisuuden arviointi on ollut pääasiassa työmarkkina-aseman muutosten mittaamista. Yhtenä ongelmana on se, että kaikkia työllisyystoimia arvioidaan samalla työllistymistä mittaavalla indikaattorilla, vaikka toimien tavoitteet tai osallistujaryhmä ovatkin erilaisia. Osa työllistymistä tukevista toimista näyttää tehottomilta Havaintoja työllisyystoimien voimavaroja ja hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on saatu, mutta tarvittaisiin näyttöä. Miten työllisyystoimiin osallistuvien mahdollista voimavarojen vahvistumista voitaisiin mitata? Tarve mittariston kehittämiseen on noussut sekä käytännön toimijoilta että viranomaisten taholta Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
3 Kokeilun lähtökohtia Voimavara-näkökulma (esim. Juha Siitonen 2007). Läheisenä käsitteenä myös hyvinvointi, osallisuus tai toimijuus (vrt. toimintakyky). Voimavarat, vahvuudet lähtökohtana (vrt. ongelmat, vajeet tai riskit) Elämän vastoinkäymiset, kuten työttömyys, nakertavat yksilön kokemia voimavaroja ja subjektiivista hyvinvointia. Voimavaroja voidaan vahvistaa tukitoimilla & suotuisilla ympäristöillä voidaan mahdollistaa voimavarojen vahvistumista. Voimavarat ovat muuttuva ominaisuus. Olemme kiinnostuneita mahdollisesta muutoksesta voimavaroissa. Mittaus kahdessa pisteessä: palvelun alussa (T1) ja 6 kk/ palvelun päättyessä (T2). Yritämme tavoittaa sellaisia vaikutuksia voimavaroihin, joita työllisyystoimien avulla voidaan vahvistaa. Työllisyystoimen vaikutus (Vrt. palvelutarpeen arviointi tai työskentelyväline). Olemme kiinnostuneita yksilön kokemista voimavaroista & hyvinvoinnista - Yksilön omaan tulkintaan ja kokemukseen perustuva arviointi. Työllistymisen voimavarat/arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
4 Mittaristojen muita kehittämishankkeita TE-toimiston ohjauspalvelujen työväline työelämätutka (TEM/ ): ohjauksellisen työn arviointi- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään saamaan näkyviin ohjaustyön liike. Kunnan tarjoamien työllisyyspalvelujen toimintakykymittari (Kuntaliitto/ työllisyyden kuntakokeilu ): työikäiselle väestölle soveltuva toimintakykyä mittaava ja muutosta todentava mittari - väline kunnan (TYP) työvoimapalvelujen arviointiin ja palveluohjaukseen. Aikuissosiaalityön arviointimittari Avain (THL): sosiaalityön tavoitteisiin, tilannetekijöihin ja menetelmiin perustuva arviointi. Lähtökohtana tapauskohtainen realistinen arviointi. GAS-menetelmä Kelan kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden laatimiseen ja arvioinnin väline. Asiakaslähtöinen menetelmä, jonka toivotaan yhtenäistävän kuntoutuskäytäntöjä ja lisäävän tavoitteellisuutta. Työllistymisindeksin kehittäminen: Juhani Ilmarinen (työkykyindeksi, työkykytalo), työ- ja toimintakyky lähtökohtana. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
5 Mittariston kehittämisen teoreettinen viitekehys voimavaranäkökulma Voimavarojen vahvistuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi: samanaikaisesti henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Yksilön valinnan mahdollisuuksia korostava. Voimavara-näkökulma on ihmistä kunnioittava ja positiivinen lähestymistapa, tulevaisuusorientoitunut (toiveikkuus, tulevaisuuden usko, arvostus, luottamus, hyväksymien ja kunnioittaminen) Voimavarojen vahvistumisen ulottuvuuksia/osaprosesseja: merkitys ja päämäärät (toivotut tulevaisuuden tilat, vapaus ja arvot) kykyuskomukset (itseluottamus, itsearvostus, kykenevyys, vastuu), kontekstiuskomukset (hyväksyntä, arvostus, luottamus) ja emootiot (energisoiva toiminta, positiivinen lataus, toiveikkuus) Voimavaroja, yksilön toimintavoimaa ei voi antaa toiselle, mutta voidaan tukea rohkaisevilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä. (Lähteet: Juha Siitonen 2007; : Diener & Biswas-Diener 2005) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
6 Työllistymisen voimavarat mittarin sisältö Tulevaisuuden tavoitteiden selkeys Toiveikkuus työllistymiseen Koulutusvalmius Työhaun aktiivisuus Koettu terveys ja työkyky Koettu sosiaalinen tuki ja osallisuus Yksinäisyys Pääsy palveluihin ja tietoon Tyytyväisyys elämään Elämänlaatumittari (Eurohis-Qol-8) WHO:n kehittämä ja THL:n suomentama 8 kysymystä Koherenssin tunne -mittari (elämänhallintakyky) Antonovskyn teoria: 13 kysymystä Kompetenssimittari (pystyvyys) (Wallston Self Performance Survey): Kuntoutussäätiön suomentama, 8 kysymystä Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
7 Kokeiluasetelma Työllistymisen voimavarat Henkilön kokema muutos Työllistymisen voimavarat Työllistymistä tukeva palvelu/ toimenpide Mittaus 1 Mittaus 2 T1 Kokeilu kentällä käynnissä 06/ /2014 välisen ajan. Mukana: Kotikartano ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kajo-keskus, Honkalampisäätiön Työpankki-hanke, SPR:n Kotitalkkari-hanke, TE-toimiston palveluja: tuetun työllistymisen palvelulinja, uravalmennus, valmentava koulutus (kuntakokeilu, TYP) Kyselyt paperilomakkeella asiakkaille kahtena eri ajankohtana (T1 ja T2) sekä kysely sähköisenä ohjaajalle (T2). T2 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
8 Taustatietoja kokeiluun osallistuneista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % T1 T2 Naiset Miehet % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Katoprosentti Miehet 39,5 Naiset 20,4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % T1 T2 50 v v v % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koulutus T1 Ylempi AMK-tutkinto, yliopistotutkinto Alempi ammattikorkeakoulututkinto Ammattikoulu- tai opistotason tutkinto Kurssimuotoinen ammatillinen koulutus Ei ammatillista koulutusta T1 131 vastaajaa ja T2 97 vastaajaa (katoprosentti 26%) Yksinasuvia 46 % Keski-ikä 38,3 v (nuorin 19 v ja vanhin 61 v), naiset 42 v ja miehet 35,9 v Kolmasosa vailla ammatillista koulutusta, 55 % ammattikoulu- tai opistotaso Yli puolella yli 2 vuotta edellisestä avointen työmarkkinoiden työstä ja lähes kolmanneksella yli 5 v Vain viidennes suhtautui toiveikkaasti työllistymiseensä. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
9 Tuloksia elämänlaadusta ja hyvinvoinnista (T1) Yksinäisyyttä kokeneita oli 15,5 %, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa (9,5 %) tai Pohjois-Karjalassa (12 %) yksinäisyyttä kokeneiden osuus. Enemmän rajoitteita terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn suhteen kuin maakunnan tai koko Suomen väestöllä keskimäärin: lähes puolet arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Kyselyyn vastaajat arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi kuin koko väestö keskimäärin. EuroHis8-mittarin mukaan 68 % koki elämänlaadussaan jollakin osa-alueella vajeita (pistemäärä korkeintaan 2). Eniten ongelmia koettiin olevan taloudellisessa toimeentulossa ja terveydessä (kuvio). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
10 EuroHIS-8-elämänlaatumittari WHO:n kehittämä. THL:n kääntämä ja suomennoksen ylläpidosta vastaa TOIMIA/THL. Vapaasti käytettävissä On lyhennetty versio WHOQOL-BREF-mittarista ja on tarkoitettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi menetelmäksi väestön elämänlaadun arviointiin. Kahdeksan kysymystä sisältävä itse täytettävä lomake. Helppokäyttöinen ja nopea. Mittarin ulottuvuudet: fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja elinympäristö. Kysymysten aiheet: yleinen elämänlaatu, terveydentila, elinvoimaisuus, itsetunto, suhteet muihin ihmisiin, koti ja taloudellinen tilanne. Tulkinnan avuksi on saatavissa väestön viitearvoja 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista (Terveys 2011-tutkimus) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
11 Elämänlaatumittari EUROHIS Sukupuoli T1 N=128 T2 N=96 Muutos T1/T2, N=95 (molempiin vastanneet ) Kysely T1 Kysely T2 Miehet 3,56 3,65 3,63 3,65 Naiset 3,65 3,77 3,68 3,77 Yhteensä 3,59 3,7 3,66 3,7 Sukupuoli Väestö* Kysely T1, N=85 30 vuotta täyttäneet Muutos T1/T2, N=61 (molempiin vastanneet ) Kysely T1 Kysely T2 Miehet 3,9 3,45 3,6 3,6 Naiset 4 3,57 3,61 3,63 Yhteensä - 3,51 3,61 3,63 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
12 Arviot elämänlaadusta elämän eri osa-alueilla (T1) (1=erittäin heikko 5=erittäin hyvä) Rahan riittävyys tarpeisiin nähden % Terveys Tyytyväisyys asuinalueen oslosuhteisiin Tyytyväisyys itseen Arkipäivän tarmo Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Elämänlaatu Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
13 Muutos elämänlaadun eri osa-aluilla Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
14 Pääsy palveluihin ja tietoon muutos (1=erittäin tyytymätön 5= erittäin tyytyväinen) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Velkaneuvonta Tieto työ- ja opiskelupaikoista Tuki ja Harrastukset neuvonta työja opiskelupaikoista Liikennevälineet Keskiarvo Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
15 Muutokset työllistymisen voimavaroissa Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
16 Muutokset työllistymisen voimavaroissa yksilötasolla muutos T1 ja T2 Tulevaisuuden tavoitteiden selkeys Tyytyväisyys elämään Tuki muilta Työ- tai koulutuspaikan hakuaktiivisuus Työllistyminen nykyisellä ammattitaidolla Toiveikkuus työllistymiseen Kiinnostus koulutukseen Terveys Työkyky Yksinäisyys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vähentynyt pysynyt ennallaan kasvanut Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
17 Koherenssin tunne -mittari - elämänhallintakyky Aron Antonovskyn teoriaan perustuva mittaristo: voidaan selittää yksilöiden kykyä pysyä terveinä stressaavista tilanteista huolimatta. Melko pysyvä yksilön ominaisuus, mutta merkittävät elämäntilanteet voivat sitä muuttaa. Sitä voi myös vahvistaa. 13 väittämää eri osa-alueilta: vaihteluväli 1-7, esitetty kaksi ääripään vastausta. Yhteenlasketut pisteet: Koostuu kolmesta osatekijästä: Ymmärrettävyys: yksilön varmuuden tunne siitä, että yllättävistäkin tilanteista voi selvitä. Hallittavuus (stressinhallinnan resurssit): tunne siitä, että omistaa tarvittavat resurssi ja pystyy niitä tarvittaessa käyttämään. Mielekkyys/merkityksellisyys (motivaatio): elämä ja siihen liittyvät tapahtumat ovat mielekkäitä ja hankalatkin tilanteet ovat haasteita. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
18 Koherenssin tunne (mittaus palvelun alussa) Sukupuoli N Keski-arvo SD Miehet Naiset Yhteensä Koherenssin tunne 76 56,46 10,79 Mielekkyys 76 16,68 4,05 Ymmärrettävyys 76 22,08 5,04 Hallittavuus 76 17,70 3,96 Koherenssin tunne 43 61,00 11,32 Mielekkyys 43 19,65 4,36 Ymmärrettävyys 43 22,33 5,42 Hallittavuus 43 19,02 3,74 Koherenssin tunne ,28 11,27 Mielekkyys ,80 4,39 Ymmärrettävyys ,26 5,23 Hallittavuus ,22 3,93 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
19 Koherenssin tunne Vastamäki 2009: työttömät (T1) Kokeilu P-K:ssa (kysely T1) N= 74 N=120 Koherenssin tunne (13-91) Ymmärrettävyys (5-35) Hallittavuus (4-28) Mielekkyys (4-28) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
20 Muutos koherenssin tunteessa Sukupuoli Koherenssin tunne ja osa-alueet T1 T2 Pisteet sd Pisteet sd Koherenssin tunne (13-91) 57,75 10,98 57,73 12,46 0,986 Miehet (N=51) Ymmärrettävyys (5-35) 16,80 4,27 17,29 4,51 0,810 Hallittavuus (4-28) 22,55 4,90 22,43 5,32 0,400 Mielekkyys (4-28) 18,39 3,73 18,00 4,23 0,285 Koherenssin tunne (13-91) 61,68 10,84 61,45 12,68 0,907 Naiset (N=31) Ymmärrettävyys (5-35) 19,61 4,32 19,71 4,74 0,647 Hallittavuus (4-28) 22,84 4,44 23,32 5,60 0,345 Mielekkyys (4-28) 19,23 3,93 18,42 4,06 0,345 Koherenssin tunne (13-91) 59,47 11,17 59,36 12,69 0,911 Ymmärrettävyys (5-35) 17,93 4,49 18,27 4,72 0,864 Yhteensä (N=83) Hallittavuus (4-28) 22,78 4,82 22,87 5,45 0,212 Mielekkyys (4-28) 18,76 3,81 18,23 4,17 0,342 p Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
21 Self-Performance Survey (Wallston): koettu kompetenssi Wallstonin (1992) kehittelemä koetun kompetenssin asteikko koostuu kahdeksasta väittämästä. Arvioidaan yksilön odotusta siitä, että hän kykenee tehokkaaseen ja tulokselliseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Koettu kompetenssi: yksilön uskomus omasta pystyvyydestään. Kuntoutussäätiön suomentama mittaristo. Käytetään myös neliosista mittaristoa. Arviointi tapahtuu 6-portaisella asteikolla: 1=täysin eri mieltä 6= täysin samaa mieltä. Lasketaan kysymysten summa (vaihteluväli 8-48). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
22 Käsitys omasta kyvykkyydestä (kompetenssi) ja sen muutos Sukupuoli Opiskelijat* Kuntoutujat* Kysely T1 (N=119) Molempiin kyselyihin vastanneet Pisteet SD Kysely T1 (N=87) Kysely T2 (N=87) Pisteet SD Pisteet SD p Miehet ,00 33,38 6,34 33,92 6,81 0,403 Naiset ,12 36,5 6,51 36,5 6,22 0,855 Yhteensä ,24 34,76 6,65 35,03 6,76 0,576 Muutos oli merkitsevä (p=0.034) alle 30-vuotiailla Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
23 Arviot voimavarojen vahvistumisesta : konteksti (1= ei lainkaan 5=erittäin paljon) (osallistujan tekemä arvio vaikutuksista 2.kyselyssä) Luottamukseni viranomaisiin lisääntyi Pääsyni tarvitsemiini palveluihin on helpottunut Luottamukseni muihin ihmisiin kasvoi Sosiaaliset verkostoni laajenivat Koen saaneeni riittävästi tukea työ- ja opiskelukavereilta tai muilta yhteisön jäseniltä Koen olleeni yhteisön tasavertainen jäsen Koen olleeni tervetullut työyhteisöön tai vastaavaan ryhmään Koen saaneeni riittävästi tukea ohjaajilta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
24 Johtopäätöksiä Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden voimavaroissa - hyvinvoinnissa, elämänlaadussa, elämänhallintakyvyssä, kompetenssissa oli vajeita enemmän kuin vertailuryhmillä. Työllistymistä tukevat palvelut tarjosivat voimaantumisen mahdollistavaa sosiaalista tukea. Työllistymisen voimavarojen vahvistumista tapahtui: tavoitteiden selkiytymisen, työhön ja koulutukseen hakeutumisen aktiivisuuden, elämäntyytyväisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kohdalla. Elämänlaatu kohosi hieman, mutta muutos ei merkitsevä. Elämänhallintakyky- tai kompetenssimittareilla saadut tulokset osoittivat ettei muutosta juuri tapahtunut. Ainoastaan nuorten, alle 30- vuotiaiden, käsitys omasta kyvykkyydestä vahvistui merkitsevästi. Muutos näyttää olevan yhteydessä ohjaajilta saatuun tukeen Tyytyväisyys elämään kohosi = koettu yleinen hyvinvointi/ onnellisuus kasvoi, vaikka elämänlaadussa ei havaittu muutosta. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
25 Pohdintaa Tutkimusten mukaan työn puute sinänsä ei välttämättä alenna elämänlaatua, vaan välittävänä tekijänä on toimeentulo ja taloudelliset seikat (myös terveys). Mihin voimavaroihin voidaan vaikuttaa työllistymistä tukevilla palveluilla? Terveys, talous =elämänlaatu, elämänhallintakyky? Miten muuttuvia käsitykset omasta kompetenssista tai koherenssista ovat? Ajan merkitys, työllistymisen merkitys? Kokeiltujen, valmiiden mittaristojen käytettävyys tavoittamaan työllisyystoimien laadullisia vaikutuksia? Sovellettavuus & helppokäyttöisyys? Erilaiset palvelut, tavoitteet ja osallistujaryhmät edellyttävät erilaisia mittareita. Arvioidaanko palvelutarvetta, vaikutuksia vai molempia? Pitäisikö arvioida prosessien eikä yksittäisten toimien vaikutuksia? Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
26 Mistä työllistymisen voimavaroissa on kysymys? TYÖNHAKIJAT Koulutus Osaaminen Aktiivisuus Motivaatio Terveys Työkyky Sosiaalinen tuki Hyvinvointi Elämänlaatu Osallisuus Työllistymistä tukevat palvelut TYÖ- JA KOULUTUS- MARKKINAT Työmahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet Vallitsevat asenteet Yhteiskunnallinen ohjaus Talouden suhdanteet Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen
27 KIITOKSET MIELENKIINNOSTA Lisätietoa:
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu
Tuloksekas työllistäminen -projekti Ohjausryhmä 29.8.2013 Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu Karjalan tutkimuslaitos Tarve Tarve kehittää työllisyystoimien laadullisia vaikutuksia todentavaa mittaristoa.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotJo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista.
Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista. Mitkä ovat hyvän ohjaustyön pätevyyden kriteerit? Mistä kriteereitä on haettava? Tulema: Auttamiskriteeri
LisätiedotTyöllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon
LisätiedotToimintakyky vaikuttavuuden mittarina
Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi
LisätiedotSovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. Sovari-mittaria
LisätiedotSovari-mittari 217-218 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun tulokset
SPATIA Raportteja 3/2015 Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun tulokset Arja Kurvinen ja Arja Jolkkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotKykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin
Miia Wikström Tutkija, Työura TTL Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke Solmu Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotMikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos
Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta 1.12.2016 Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos Mikä on Kykyviisari? 1. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä - kyselylomake,
LisätiedotMiksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi. Yhteisen ymmärryksen luomiseen. Kuulemiseen. Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin
KOMPASSI Miksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi Yhteisen ymmärryksen luomiseen Kuulemiseen Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin Tuomaan jäsennystä Asiakkaan tilanne voi olla pirstaleinen
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKykyviisari muutoksen jäljillä
Kykyviisari muutoksen jäljillä Kirsi Unkila/ Kalle Lautala Solmu- (sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohanke 2014-2017) Työterveyslaitos Lahti 25.1.2017 Koettu työkyky tällä
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotOnko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1
Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti
LisätiedotToimintakyky kuntoonhankkeen
Työterveyslaitos Solmu-koordinaatiohanke Kirsi Unkila kirsi.unkila@ttl.fi Toimintakyky kuntoonhankkeen kehittämispäivä 16.2.2018 Artteli Alkukyselyyn vastanneiden taustietoja Vastaajat: 24: 18 miestä ja
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa
Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille Perustuu vastajaan omaan arvioon tilanteestaan Arvioi suuntaa-antavasti vastaajan koettua työ- ja toimintakykyä, osallisuutta
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
Lisätiedothttps://www.tpy.fi/site/assets/files/1372/tyopajatoiminnan-ja-etsivan_sovari-mittari_verkko-pdf.pdf
Sovari-mittari 206-207 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin
Kuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi 050 562 9852 Vaikuttavuus osana mielekkäämpää
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
LisätiedotOMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti
OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille Tutkimus kuntoutuspalvelusta Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena 1. Kuntoutuksen toteutus
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotElämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.
Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimisto tänään
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan
LisätiedotKykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen 23.11.2017 Työterveyslaitos www.ttl.fi 1 Työkyvyn osatekijät, Kykyviisarin viitekehys Kykyviisari keskittyy
Lisätiedot25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi
25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista
LisätiedotOHJAUKSEN LIIKE NÄKYVIIN TUTKA JA TE- TOIMISTOJEN OHJAUSPALVELUT. SEURANNAN JA ARVIOINNIN PROTOTYYPPI.
OHJAUKSEN LIIKE NÄKYVIIN TUTKA JA TE- TOIMISTOJEN OHJAUSPALVELUT. SEURANNAN JA ARVIOINNIN PROTOTYYPPI. Spangar, T., Arnkil, R., Keskinen, A., Vanhalakka-Ruoho, M., Heikkilä, H. & Pitkänen, S. (01) TOIMEKSIANTO
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotOsallisuuden palaset. Anna-Maria Isola, luennoijana Anna Keto-Tokoi, Sokra-koordinaatio Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017
Osallisuuden palaset, luennoijana 26.9.2017 Anna Keto-Tokoi, Sokra-koordinaatio Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017 Mitä osallisuus on? Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni
Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki keskeiset ulottuvuudet, joilla näyttäisi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotKykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin
Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin Työterveyslaitos Perjantai-meeting 18.3.2016 klo 8.30-9.30 Minna Savinainen, erikoistutkija Työterveyslaitos
LisätiedotYhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotMISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?
MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY? VAIKUTTAVUUDEN VERKOSTOPÄIVÄ 22.2.2019 Haapaveden opisto Sakari Kainulainen, Varpu Wiens, Reija Paananen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointi
LisätiedotArviointi hanketyössä -työpaja
Arviointi hanketyössä -työpaja 15.1.2016 Tampere Minna Savinainen Yleistä arvioinnista Keskeistä arvioinnin suunnittelu ja arviointitiedon dokumentaatio Vertaisarviointi Sokran nettisivuilla arvioinnista
LisätiedotSovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset
Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotRovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy
Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti Simo Pokki Vertikal Oy 60 Asuinpaikka ikäryhmittäin (kpl) 50 50 47 43 40 36 30 29 20 19 22 23 20 15 10 7 12 9 10 7 6 5 10 10 5 4 0 Kairantiimi RovaTiimi
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotKannattava työllistäminen -projekti Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi
Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi Tuula Pehkonen-Elmi Päätösseminaari 6.2.2015 Kannattava työllistäminen työllisyystoimien yksilöllisten tavoitteiden ja seurausten arviointi Euroopan
LisätiedotTyön ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen (2016 2018) keskeiset tulokset PROMEQ-osahankkeessa on tutkittu nuorten aikuisten (16
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni
PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki
LisätiedotTHL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa
THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Tausta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke 2011-2012 Tapauskohtainen sosiaalityö: vaikuttavuus syntyy sosiaalityön tavoitteista,
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotKuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä
Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti Hankkeen
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotAikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari
Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari Oman elämäntilanteeni ja hyvinvointini itsearvioinnin tarkastelun kehikko Työ, osaaminen ja toimeentulo Arki ja vapaa-aika Perhe ja läheiset Elämän orientaatio
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
Lisätiedot