KOULUTUSTOIMINNAN STRATEGIA 2013

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen KOULUTUSTOIMINNAN STRATEGIA 2013 Hyväksytty johtokunnassa 3.3.2011 Päivitetty 24.6.2013 1

SAKK:en KOULUTUSTOIMINNAN STRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 5 I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERUSTA 6 1. SAKK:n toiminta-ajatus, visio ja arvot 6 1.1. Missio 6 1.2. Visio 2015 mennessä 6 1.3. Arvot 7 1.4. Toiminta-ajatus 7 2. SAKK koulutuksen järjestäjänä 7 2.1 SAKK:n koulutustoiminnan lainsäädännöllinen perusta 7 2.2. Koulutuksen järjestämisluvat 7 2.2.1. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa 8 2.2.2. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa 8 2.2.3. Erityiset koulutustehtävät 8 2.3. Aloituspaikkapäätökset ja opiskelijavalinta 8 2.4. Ammattilukiokoulutus 8 2.5. Kehittämis- ja projektitoiminta 9 3. Pedagoginen toiminta ja oppiminen 9 3.1 Opetuksen organisaatio 9 3.2.Pedagogiset lähtökohdat 10 3.3 Ihmiskäsitys 11 3.4 Tieto- ja oppimiskäsitys 11 3.5 Käsitykset työstä ja ammattitaidosta 12 3.6 Saamen kieli ja kulttuuri 12 3.7. Elinikäisen oppimisen avaintaidot 13 4. Laadunhallinta ja arviointitoiminta 13 5. SAKK:n koulutustarjonta 14 5.1 Ammatillinen perustutkintokoulutus 14 5.2 Saamen kielen ja kulttuurin opetus 15 5.3 Aikuiskoulutus 15 5.4 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen/alakohtainen osa 16 6. Yhteistyö muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa 16 7. Kansainvälisyys 17 7.1. Tavoitteet 17 7.2. Toiminta 17 7.3. Oppilaitosyhteistyö 18 8. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 18 2 II AMMATILLINEN PERUSTUTKINTOKOULUTUS 19 9. Opetussuunnitelman tehtävä ja laatiminen 19 10 Opintojen järjestäminen 19 10.1 Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen 19 10.2 Ammatillinen erityisopetus 20 10.3 Saamen kielen ja kulttuurin opetus 21 10.4 Pohjoissaamen kieli 10 ov 21 10.5 Äidinkielen opetus 22 10.6 Opinnäyte 22 10.7. Työssäoppiminen 23 10.7.1 Työssäoppimisen sopimukset ja työturvallisuus 23

10.7.2 Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen 24 10.7.3 Työpaikkaohjaajan rooli ohjauksessa ja arvioinnissa 24 10.8 Ammattiosaamisen näytöt 25 10.8.1. Näyttötoiminnan lähtökohdat 25 10.8.2 Toimielin ja työelämäjaokset 25 10.8.3 Näyttöaikataulun laatiminen 27 10.8.4 Työpaikan/Näyttöpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö 27 10.8.5 Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu 28 10.8.6 Näyttöjen toteutus 28 10.8.7 Ammattiosaamisen näytöistä tiedottaminen 28 10.8.8 Ammattiosaamisen näyttötoiminnan itsearviointi 29 10.8.9 Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen 30 10.9 Erilaisen oppijan ammattiosaamisennäytöt 30 10.9.1 Suunnittelun periaatteet 30 10.9.2 Toteutuksen periaatteet 30 10.10 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 31 10.11 Oppisopimuskoulutus 31 10.12. Jatko-opintomahdollisuudet 31 10.13. Opiskelijatutortoiminta 31 11. Oppimista tukevat toiminnot 31 11.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 31 11.1.1 Opinto-ohjaus 31 11.1.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, opintopolku 32 11.2. Yksilöllinen polku ammattiin laajennettu työssäoppminen 32 11.2.1. Perusta 33 11.2.2. Laajennetun työssäoppimisen mahdollisuudet 33 11.2.3 Yksilöllisesti eteenpäin 33 11.3. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytöissä 34 11.3.1 Ennen näyttöä 34 11.3.2 Näytön aikana 35 11.3.3 Näytön jälkeen 35 11.4 Opiskelijahuolto 36 11.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 36 12. Opiskelija-arviointi 36 12.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet 37 12.2 Arvioinnista tiedottaminen 37 12.3 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 37 12.3.1 Tunnistaminen 37 12.3.2 Tunnustaminen 38 12.3.3 Arvosanat ja arvosanojen muuntaminen 38 12.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi 39 12.4.1 Oppimisen arviointi = palaute opinnosita 39 12.4.2 Osaamisen arviointi 39 12.4.3 Opiskelijan itsearviointi 40 12.4.3.1 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 40 12.4.4 Ammattiosaamisen näyttö osana tutkinnon osan arviointia 41 12.4.5 Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi 41 12.4.6 Muu osaamisen arviointi 42 12.4.7 Erilaisen oppijan ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin periaatteet 42 12.5 Ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien perehdyttäminen vastuut ja tehtävät 42 12.6 Ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat 42 12.7 Arvosanasta päättäminen 43 12.8 Arviointiaineiston säilyttäminen 43 12.9 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen 44 3

12.10 Arvioinnin oikaiseminen 44 12.11 Todistukset 44 12.11.1 Tutkintotodistukset 44 12.11.2 Todistus suoritetuista, opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä 46 12.11.3 Erotodistus 46 12.11.4 Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite 46 12.12 Arviointi saamen kieli äidinkielenä 46 12.13 Arviointi erityisopetuksessa 47 12.13.1 Arvioinnin periaatteet 47 12.13.2 Ammattiosaamisen näytöt 47 12.14 Maahanmuuttaja-, ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi 59 12.14.1 Periaatteet 48 12.14.2 Äidinkielen arviointi 48 12.14.3 Toisen kotimaisen kielen arviointi 48 III SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN OPETUS 49 13 Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen lainsäädännöllinen perusta 49 13.1 Lukuvuosikoulutukset 49 13.1.1 Pohjossaamen kieli ja kulttuuri 49 13.1.2 Inarinsaamen kieli ja kulttuuri 49 13.1.3. Koltansaamen kieli ja kulttuuri 50 13.1.4. Media-alan opinnot 50 13.2. Saamelaiskulttuurikoulutus/Kurssitoiminta 51 13.2.1 Kurssisuunnitelma ja organisointi 51 13.2.2 Kurssien toteutus 51 13.2.3 Opiskelija-arviointi ja todistukset 52 IV AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA 53 14. Ammatillinen aikuiskoulutus 53 14.1 Yleistä 53 14.2 Säädösperusta, järjestämislupa ja rahoitus 53 15 Näyttötutkintojen järjestäminen SAKK:ssa 54 15.1 Näyttötutkintojärjestelmä 54 15.2 Ammatillinen perustutkinto aikuiskoulutuksena 54 15.3 Ammatti- ja erkioisammattitutkinnot 54 15.4 Henkilökohtaistamissuunnitelma 55 15.4.1 Näyttötutkintoon hakeutuminen 55 15.4.2 Tutkinnon suorittaminen 55 15.4.3 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen 56 15.5 Jatko-opintokelpoisuus 56 16 Opiskelija-arviointi ja arvioinnin oikaisu 57 16.1 Tutkintoon johtava koulutus ns. näyttötutkintokoulutus 57 16.2. Muu ammatillinen lisäkoulutus 57 17 Todistukset 58 18 Tilauskoulutukset 58 18.1. Työvoimapoliittinen koulutus 58 18.2. Oppisopimustoimistojen tilaama koulutus 58 18.3. Muut koulutukset 58 Liitteenä olevat lomakkeet 58 4

Johdanto Saamelaisalueen koulutuskeskuksen strategian tavoitteena on ohjata opetus- ja kasvatustyötä, linjata toiminnan keskeisiä periaatteita ja arvoja, ohjata toiminnan kehittämistä, yhdensuuntaistaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimintakulttuureja sekä tiedottaa koulutuspalveluista. Tämän strategian lisäksi oppilaitoksessa on voimassa olevat opiskelijoiden hyvinvointisuunnitelma, kriisisuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Uudistuneen tupakkalain myötä SAKK on ollut savuton 1.10.2010 lähtien. SAKK:n oppilaskunta on osa oppilaitoksen toimintaa. Toiminnasta vastaa opiskelijat. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävä on tukea ja kehittää saamelaista käsityötä, kieltä ja kulttuuria. 5

I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERUSTA 1. SAKK:n toiminta-ajatus, visio ja arvot 1.1. Missio Saamelaisalueen koulutuskeskus on monialainen ja saamelaisista lähtökohdista monikulttuurinen oppilaitos Suomen saamelaisalueella. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi on koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan asetettu tavoitteita, jotka määräytyvät niistä alueellisista ja saamelaisista koulutustarpeista, joita koulutuskeskuksen toiminta-alueen, saamelaisalueen erityispiirteet luovat. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää koulutusta lähinnä saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita varten, edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon saamelaisalueen luonnonvaroihin, monikulttuurisuuteen, maantieteelliseen asemaan, perinteistietoon sekä elinkeinorakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Koulutuskeskus edistää toiminnallaan kielellistä, kulttuurista, alueellista ja sukupuolista tasa-arvoa. 1.2. Visio 2020 Saamelaisalueen koulutuskeskus on osaava, muuntautumiskykyinen, monikielinen (saamet, suomi) ja monikulttuurinen oppilaitos, joka tuottaa korkealaatuisia koulutus- ja kehittämispalveluita saamelaisalueen tarpeisiin, ja jossa työntekijät ja opiskelijat viihtyvät. Saamelaisalueen koulutuskeskus toimii tehokkaasti saamelaiskulttuurin, elinkeinojen ja koulutuksen kehittäjänä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Oppilaitos on ylivoimaisesti halutuin yhteistyökumppani pohjoisten arktisten alkuperäiskansojen asiantuntijana ja elinkeinojen kehittäjänä. Koulutuskeskuksen toiminta lujittaa ja edistää saamelaisalueen yhteisöjen yhteenkuuluvuutta ja toimintakykyä. Lisäksi se tavoittaa toiminnallaan hajallaan olevan saamelaisväestön. 1.3. Arvot Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan perusta. Se tarkoittaa saamelaiskulttuurin, saamen kielien ja perinteisten elinkeinojen sekä saamelaiskulttuuria tukevien uusien elinkeinojen arvostamista, ymmärtämistä sekä mukanaoloa jokapäiväisessä toiminnassa. Mahdollisimman moni osaa toimia oppilaitoksen molemmilla kielillä, saamen (inarinsaamen-, pohjoissaamen- tai koltansaamen kieli) ja suomen kielellä. Saamelaiskulttuuri eri muodoissaan on kiinteä osa oppilaitoksen arkea. Saamelaiskulttuuri on SAKK:n toiminnan perusta. Tasa-arvo ja toisen arvostaminen SAKK:ssa tarkoittaa sitä, että työntekijöitä kohdellaan ja työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti ja kaikkien työtä arvostetaan. Henkilökunta ja opiskelijat noudattavat hyviä käytöstapoja ja kohteliaisuutta, hyväksyvät erilaisuutta ja heillä on taito antaa ja ottaa vastaan palautetta. Asiakastyytyväisyys SAKK:ssa tarkoittaa sitä, että koulutus sekä sisäiset ja ulkoiset palvelut toteutetaan siten, että henkilöstö ja opiskelijat sekä yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä. Toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen. 6 Uudistuminen SAKK:ssa tarkoittaa sitä, että varaudutaan tulevai-

suuteen, toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan alueen ja työelämän muuttuvia tarpeita. Henkilöstö kehittää omaa osaamistaan ja työtään sekä ylläpitää työhyvinvointia. 1.4. Toiminta-ajatus Oppilaitoksen tehtävänä on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria sekä poro- ja muita luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista. Oppilaitoksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainoaa alkuperäiskansaa. Koulutuskeskuksessa järjestetään koulutusta tukevaa ja siihen läheisesti liittyvää tutkimus- ja palvelutoimintaa. Toimintaa toteutetaan myös maksullisena palvelutoimintana. Kestävä kehitys ja teknologia Saamelaisalueen koulutuskeskus pyrkii toteuttamaan kaikessa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita sekä edistämään perinteisen kulttuuri- ja elinkeinoperustaisen osaamisen yhdistämistä nykyaikaisen yhteiskunnan vaatimaan osaamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat osaavat soveltaa niin nykyisen käsityksen mukaisia tietoja kuin alueen perinteisiä tietoja toteuttaessaan kestävää kehitystä ja alueellisten resurssien käytön hallintaa ja motivoituvat toimimaan niiden mukaisesti opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Opetuksen tulee antaa laaja osaaminen luonnonvarojen käytöstä sekä ihmisen ja luonnon yhteyksistä. Yrittäjyys Saamelaisalueen koulutuskeskus edistää yrittäjyyttä paikallisesti ja alakohtaisesti panostaen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuluttajaosaamiseen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys integroidaan kaikkiin oppilaitoksen toimintoihin ja opintoaloihin. Koulutuskeskus edistää saamelaista yrittäjyyttä sekä opetuksessa että palvelutoiminnassaan. 2. SAKK koulutuksen järjestäjänä 2.1 SAKK:n koulutustoiminnan lainsäädännöllinen perusta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) toimintaa säätelevät laki ja asetus Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (L 252/2010, A 108/2011). Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä sovelletaan voimassa olevaa opetustoimen lainsäädäntöä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja asetuksen (L 630/1998, A 811/1998) mukaan ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja asetuksen (L 631/1998, A 812/1998) tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. 2.2. Koulutuksen järjestämisluvat Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseen ammatillista peruskoulutusta ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta sekä saamen kielen ja kulttuurin opetusta. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja -lisäkoulutuksen järjestämisluvat on myöntänyt opetusministeriö. 7

2.2.1. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan (216/530/2008) mukaan SAKK voi järjestää koulutusta Inarissa. Oppilaitoksen opetuskielet ovat suomi ja saame. Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä on enintään 155 opiskelijaa. SAKK voi järjestää ammatillista perustutkintokoulutusta seuraavilla aloilla: kulttuurialalla (ei kuvallisen ilmaisun perustutkinnon, ei audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, ei tanssialan perustutkinnon, ei musiikkialan perustutkinnon, ei sirkusalan perustutkinnon koulutusta) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla luonnontieteiden alalla luonnonvara- ja ympäristöalalla (ei maatalousalan perustutkinnon hevostalouden koulutusohjelman, ei maatalousalan perustutkinnon maatalousteknologian koulutusohjelman, ei maatalousalan perustutkinnon eläintenhoidon koulutusohjelman, ei metsäalan perustutkinnon metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, ei metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman koulutusta) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (ei hammastekniikan perustutkinnon, ei lääkealan perustutkinnon, ei liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla lisäksi oppilaitos voi halutessaan järjestää myös kotitalousopetusta, ns. talouskoulu. 2.2.2. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan (340/530/2008) mukaan SAKK voi järjestää ammatillista aikuiskoulutusta ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta. Koulutusta voidaan järjestää kaikilla koulutusaloilla. 2.2.3. Erityiset koulutustehtävät SAKK:n lain mukaisesti oppilaitos järjestää saamen kielen ja kulttuurin opetusta. Koulutus toteutetaan lukuvuosikoulutuksena ja kursseina. Opetus järjestetään johtokunnan vuosittain hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Lukuvuosikoulutuksena toteutetaan lukuvuonna 2012-13 medialinja, pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja, inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja sekä koltansaamen kielen ja kulttuurin linja. SAKK:lla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupapäätöksen mukaisesti myös osaamisen kehittämispalvelujen toteuttamiseen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. SAKK ei toimi oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä, vaan oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä SAKK tekee yhteistyötä oppisopimustoimistojen kanssa. 2.3. Aloituspaikkapäätökset ja opiskelijavalinta Vuosittain SAKK:n johtokunta päättää ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista sekä saamen kielen ja kulttuurin opetuksen suunnitelman. Ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamisesta päättää rehtori. Oppilaitoksen opiskelijavalinnoista päättää rehtori. Opiskelijavalintojen valmistelu hoidetaan seuraavasti: saamen kielen ja kulttuurin opetus, kurssitoiminta, saamelaiskulttuurikoulutuksen suunnittelija virtuaalikoulutus, virtuaalikoulutuksen suunnittelija saamen kielen ja kulttuurin opetus, lukuvuosikoulutus, rehtori ja/tai apulaisrehtori perustutkintokoulutus, lehtori, opinto-ohjaaja yhdessä opintotoimiston kanssa ammatillinen lisäkoulutus, aikuiskoulutuksen vastuuhenkilö 8 2.4. Ammattilukiokoulutus Yhteistyössä alueiden lukioiden kanssa toteutetaan ns. ammattilukiokoulutus, jossa opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon neljässä vuodessa. Ammattilukiossa lukio-opinnot korvaavat ammatillisen perustutkintoon sisältyvät ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, vapaasti valittavat opinnot sekä osan ammatillisista tutkinnon osista. Opiskelijan opinnot

etenevät jaksoissa, jolloin opiskelija on vuorojaksoin opiskelijana SAKK:ssa ja lukiossa. 2.5. Kehittämis- ja projektitoiminta Projektien toteuttaminen on osa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koulutus- ja kehittämistoimintaa. Saamelaiskulttuurin, kielen, koulutuksen ja elinkeinojen kehittämiseksi Saamelaisalueen koulutuskeskus on aktiivisesti mukana kotimaisessa ja laajassa kansainvälisessä hanketoiminnassa. Yhteistyö ulottuu koko saamelaisalueelle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Lisäksi koko pohjoisen alueen arktiset kansat ovat yhteistyökumppaneitamme. SAKK:n kehittämis- ja projektitoiminnan kantavana ajatuksena on poron monipuolisen hyödyntämisen mahdollisuudet saamelaisnäkökulmasta katsottuna. Projektit toteutetaan niistä koskevien lakien, asetusten ja sisäisten sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Saamelaisalueen koulutuskeskus voi olla projekteissa toteuttajana tai partnerina. Joissakin tapauksissa oppilaitos voi olla projektissa alihankkijana. Projektien asiakirjahallinnossa noudatetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen arkistotoimen ja asiakirjahallinnon toimintaohjetta sekä rahoittajien antamia ohjeita. Projektin koko talous ja kaikki varojen käyttö on yleisen taloushallinnon ohjeistuksen alaisia. Projektin laskut asiatarkastaa hankkeen projektipäällikkö ja hyväksyy kehitysjohtaja, lukuun ottamatta matkalaskuja jotka hyväksyy koulun rehtori. Hankehakemuksessa ja sopimuksissa on hankkeelle nimetty vastuuhenkilö. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa hankkeen vastuuhenkilö on aina rehtori. Kehitysjohtaja vastaa projektien koordinoinnista sekä uusien projektien suunnittelusta Saamelaisalueen elinkeinojen kehitystyötä tukevalla tavalla. Lisäksi hankehakemuksissa on nimetty taloushallinnosta vastaava henkilö. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa taloushallinnosta vastaa aina taloudenhoitaja. Koko pohjoisen alueen arktiset kansat ovat yhteistyökumppaneitamme. 3. Pedagoginen toiminta ja oppiminen 3.1 Opetuksen organisaatio Koulutusalakohtaiset linjavastaavat toimivat oman alansa vastuuopettajina ja -kehittäjinä. Lisäksi aikuiskoulutukseen on nimetty aikuiskoulutuksista vastaava henkilö. Koulutuksen kehittämisessä keskeisinä toimijoina ovat lisäksi tiimit ja strategiaryhmä. Opetustoimintaa johtaa apulaisrehtori. Opetuksen organisaatiosta ja resursseista päättää rehtori. Opettajat Oppilaitoksessa on päätoimisia ja sivutoimisia opettajia. Opettajien pääasiallinen vastuu: Oman opetuksen kehittäminen Opintojaksojen suunnittelu ja toteuttaminen Ryhmänohjaajan tehtävät Oppilaitoksen opetustoiminnan kehittämiseen osallistuminen Linjavastaavat Tutkintokohtaisesti nimetään vähintään yksi opettajista linjavastaavaksi. Linjavastaavan pääasiallinen vastuu: 9

Opetussuunnitelmatyö Lukuvuoden suunnitelman valmistelu ja toteutus Oman koulutusalan budjetin suunnittelu Tuntiopettajien rekrytointi apulaisrehtorin apuna Opettajien perehdyttäminen Tuntiopetussopimusten valmistelu Oman koulutusalan aikuiskoulutuksen suunnittelu Tiimit Tiimejä on neljä; Inari-, Ivalo- ja Toivoniemi-tiimi sekä saametiimi. Toimipaikkakohtaiset tiimit kokoontuvat säännöllisesti ja niissä voi olla opiskelijajäsen/-jäseniä mukana toiminnassa. Saametiimin tehtävänä on kehittää saamen kielen ja kulttuurin opetusta sekä saamen kielen ja kulttuurin opetuksen kurssitoimintaa (ent. 1200 -koulutus). Tiimin pääasiallinen vastuu: Opetussuunnitelmatyön koordinointi Opetuksen kehittäminen Opetusjärjestelyt Laadunhallinta ja valvonta Budjetin suunnittelu ja seuranta Strategiaryhmä: Tiimien vetäjät sekä rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, kehitysjohtaja ja tilanhoitaja muodostavat strategiaryhmän. Strategiaryhmän pääasiallinen vastuu: oppilaitoksen opetustoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen opetustoiminnan arviointityö laatutyö budjetin suunnittelu ja seuranta Toimielin: Toimielimen pääasiallinen vastuu: hyväksyy SAKK:n ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia koskevat suunnitelmat osana oppilaitoksen opetussuunnitelmaa valvoo näyttötoimintaa päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset peruuttaa ja palauttaa opiskeluoikeuden päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, päättää asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä Johtokunta: Johtokunta päättää vuosittain SAKK:n opetussuunnitelman ja saamen kielen ja kulttuurin opetuksen suunnitelman. 3.2.Pedagogiset lähtökohdat Saamelainen kulttuuri ja pohjoiset elinolot sekä luontoarvot ovat koulutuskeskuksen pedagogiset lähtökohdat. Ne näkyvät niin perinteisen poronhoidon, saamenkäsityön ja kulttuuriperustaisen matkailun kuin kaikkien muidenkin koulutusten oppimistavoitteissa, opetusmetodeissa, oppimisympäristöissä ja opetusmateriaaleissa. Ammatillinen koulutus tukee persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kasvua ja sen tavoitteena on kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. 10 Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia ja eheitä persoonallisuuksia, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisten välisessä ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huoleh-

tivat saamelaiskulttuurin ja muun kansallisen kulttuurin edistämisestä. Keskeisiä arvolähtökohtia ovat demokratia ja tasa-arvo, kodin ja perheen arvostus, vastuu lähimmäisistä, työn kunnioittaminen, suvaitsevaisuus sekä saamelaiskulttuuri, kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys. SAKK:n opiskelijat ovat kulttuuritaustoiltaan erilaisia ja se otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä. Jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. 3.3 Ihmiskäsitys Opetustyön lähtökohtana on se, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Ihmisen olemukseen kuuluu pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Tällainen ihmiskäsitys korostaa opiskelijan roolia aktiivisena toimijana, joka on halukas oppimaan ja kehittymään. Jokainen opiskelija on yksilö, joka haluaa tehdä myös opiskelussaan yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksin selviytymisen vaatimusta vaan täysimääräistä osallisuutta ja yhteistyötä. Yksilöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista sekä erilaisten oppijoiden kokemusten ja opiskelutyylien ottamista huomioon. Vastuullinen ihminen pitää huolta myös toisista ja erityisesti heistä, jotka eivät selviydy täysipainoisesti omin voimin. 3.4 Tieto- ja oppimiskäsitys Menestyksellinen oppiminen tapahtuu oikeassa yhteydessä ala- ja kulttuurisidonnaisessa oppimisympäristössä yhteistyössä oppijoiden, opettajien ja ohjaajien kesken. Tämä oppimiskäsitys perustuu kontekstuaaliseen sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jolla edistetään monialaista ja muuttuvan yhteiskunnan edellyttämää elinikäistä oppimista sekä vuorovaikutustaitoja. Oppimistapahtumassa pyritään ottamaan huomioon luontoon ja saamelaiseen kulttuuriin sidottu hiljainen tieto ja sen siirtyminen opiskelijoille. Saamelaiskulttuuriin perinteisesti kuuluvaa mestari-kisälli-oppipoika oppimismetodia pyritään soveltamaan mahdollisuuksien mukaan oppilaitoskäyttöön saamelaisyhteisön osaajien taitoja hyödyntämällä. Oppimisessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmetodeja sekä oppimisympäristöjä. Verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen on olennainen osa SAKK:n opetus- ja opiskelutoimintaa. Ammatillisessa toiminnassa ilmenevä tieto on monikerroksista. Siihen sisältyy tiedollinen perusta ja harjaantumisen kautta muodostunut käytännön taito. Se on myös äänetöntä tietoa, tunteita, kokemuksia ja oivallusta, joiden avulla selvitään joustavasti erilaisista työtilanteista. Osaamiseen liittyviä piirteitä ovat oman osaamisensa arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia jatkuvasti uutta kokemusta hyödyntäen. Nykyinen oppimiskäsitys korostaa opiskelijan aktiivista roolia oman tieto- ja taitorakenteensa jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä ja arvioijana. Oppiminen merkitsee aikaisempien ajatus- ja toimintamallien uudelleenjärjestämistä ja täydentämistä. Opiskelijan tulee voida yhdistää uusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Ymmärrys syntyy, kun opiskelija aktiivisesti valikoi tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Omalla toiminnallaan opiskelija muovaa oppimisensa lopputulosta. Opiskelija on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden työntekijöiden ja opettajien kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuksensa ja yksilöllinen opiskelutyylinsä tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen on 11

yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa tiimeissä. 3.5 Käsitykset työstä ja ammattitaidosta Käsitykset työstä ja ammattitaidosta ovat muuttuneet. Ammattitaidolla ymmärretään nykyisin laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia ja Hyvään ammattitaitoon ammattitaito on yhä enemmän moniammatillista. Laaja-alaisen osaamisen rinnalla edellytetään kuuluvat kädentaidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. vahvaa erikoisosaamista. Saamelaiskulttuuriin sidottu käsitys ammattitaidosta ja työstä osana kokonaisvaltaista elämää on osa perinnettä johon koulutus sopeutetaan kulttuuriosaamisena, ammattiosaamisena ja erikoisammattiosaamisena. Hyvä ammattitaito ja laaja ammattisivistys merkitsevät sellaisia valmiuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät selviytymään alansa vaihtelevista tehtävistä, kehittämään ammattitaitoaan sekä täydentämään sitä jatkuvasti. Ammattisivistyksessä yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen ja yleissivistys. Se sisältää myös arvo-osaamisen ja sisäistetyn ammattietiikan, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan oikeutusta ammatissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat kädentaidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. Uudistuva työelämä vaatii vastuullisuuden ohella työhön sitoutumista sekä työ- ja toimintakykyisyyttä. Työ on yhä enemmän tiimityötä ja yhdessä tekemistä, joka vaatii sosiaalista kyvykkyyttä. 3.6 Saamen kieli ja kulttuuri Saamen kielen ja kulttuurin opetusta sisältyy kaikkiin vähintään lukuvuoden kestäviin koulutuksiin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamelaisista, saamen kielistä ja saamelaisista elinkeinoista. Opiskelija osaa kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä ja tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Kurssin kielellisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa alaansa liittyviä saamenkielisiä fraaseja ja ydinsanastoa ja osaa keskustella saameksi alansa yksinkertaisimmissa palvelutilanteissa. Jokaiseen perustutkintoon kuuluu kurssi Saamen kieli ja kulttuuri 2 ov. Kurssi on sisällöltään erilainen jokaisessa perustutkinnossa ja sen sisällöt painottuvat jokaisen tutkinnon omaan ammattialaan ja kyseisen ammattialan teoksia ja oppimateriaaleja apuna käyttäen. Kurssin tarkempi toteutus on kuvattu koulutusten alakohtaisissa suunnitelmissa. Kurssin aikana opiskelija voi opiskella valitsemaansa saamen kieltä, joko pohjois-, inarin- tai koltansaamea. Pohjoissaamen kielen opetus toteutetaan lähiopetuksena ja tunnit on merkitty kunkin tutkinnon lukujärjestykseen. Inarin- ja koltansaamen opetus toteutetaan SAKK:n virtuaalikoulussa LearnLink etäopetusjärjestelmän kautta iltaopetuksena. Opinnoista tiedotetaan mm. sähköpostitse ja oppilaitoksen verkkosivuilla. Ryhmänohjaajan muistilista kurssin Saamen kieli ja kulttuuri osalta: selvitä kuka haluaa opiskella inarin- tai koltansaamea; asia selviää mm. uusille opiskelijoille tehtävästä kyselystä. selvitä kenellä on aikaisempia saamen kielen opintoja eli tunnista opinnot ja hanki saamen kielen opettajalta saamen kielen opintojen tunnustaminen > näin opiskelija saa kieliosuuden Saamen kieli ja kulttuuri 2 ov -kurssista suoritettua ja jäljellä jää kulttuurituntien osuus. käy lukuvuoden alussa opiskelijoiden kanssa läpi mitä opintoja tulevana lukuvuonna on: jos luk vuonna (syys- tai kevätlukukaudella) on tulossa kurssi Saamen kieli ja kulttuuri 2 ov, niin muistuta 12 a) että lukujärjestykseen merkityt tunnit ovat pohjoissaamen kielen tunteja ja kielen opetus alkaa aina alkeista ja b) jos opiskelija haluaa opiskella pohjoissaamen kielen sijaan inarinsaamea tai koltansaamea, niin se on mahdollista SAKK:n virtuaalikoulussa: vuosittain on 2 ov:n laajuisia inarin- tai koltansaamen kielen kursseja ja niistä tulee infoa mm. sähköpostitse.

3.7. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Saamelaiskulttuuri ja elinkeinot ovat suuren muutoksen keskellä. Oppilaitoksessa panostetaan elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät.. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa, omassa kulttuurissaan ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön persoonallisuuden kehittymiseen ja elämän laatuun. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on määritelty voimassa olevien opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen, perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksien sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksien perusteella. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat a. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu b. vuorovaikutus ja yhteistyö c. ammattietiikka d. terveys, turvallisuus ja työkyky e. aloitekyky ja yrittäjyys f. kestävä kehitys g. estetiikka h. viestintä- ja mediaosaaminen i. matematiikka ja luonnontieteet j. teknologia ja tietotekniikka k. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osa ammattiosaamista ja kansalaisvalmiuksia. Elinikäiset oppimisen avaintaidot integroidaan SAKK:ssa kaikkeen toimintaan alueelliset ja kulttuuriset tekijät huomioiden. 4. Laadunhallinta ja arviointitoiminta Oppilaitoksen laatujärjestelmää kehitetään vastaamaan pienen oppilaitoksen tarpeita opetushallituksen laatiman ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen pohjalta. Vuosittain toiminnalle asetetaan sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan. Määrälliset mittarit ovat opetushallituksen ja SAKK:n välisen tulossopimuksen mittarit. Tiimit keräävät aloittain kaksi kertaa vuodessa tiedot opiskelijamääristä, tunnustetuista opinnoista, HOJKSopiskelijoista, keskeyttäneistä, suoritetuista opintoviikoista ja valmistuneista opiskelijoista. Tiimeittäin laaditaan vuosittaiset laadulliset mittarit. Tiimit laativat keskeiset kehittämiskohteet ja keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tiimit laativat suunnitelmat yhteisprojekteista tiimin sisällä ja tiimien/koulutusalojen kesken sekä toimenpidetavoitteet opiskelijatyytyväisyyden lisäämiseksi ja opettajien osaamisen kehittämiseksi. Sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita arvioidaan vuosittain opetushallitukselle lähtevän tulosarvioinnin yhteydessä. Koulutustoiminnan kehittämisessä kootaan opiskelijoilta palautetta tutkinnon osittain ja/tai opinnoista ja/tai jaksoista. Opettajat ja linjavastaavat huolehtivat palautteen keruusta. Strategiaryhmä vastaa pääosin koulutuksen laadunvarmistuksesta. Se koordinoi opetuksen suunnitte- 13

luun, toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Strategiaryhmän tukena voi olla erikseen nimetty laaturyhmä. Strategiaryhmä käsittelee lukuvuoden aikana joka toinen viikko ajankohtaisia asioita, mm. opiskelijapalautetta, palautepäivien suunnittelua ja opetussuunnitelmatyötä. Strategiaryhmässä seurataan myös SAKK:n opetusjärjestelmien toimivuutta, opinto-oppaan sisältöjä ja kehitellään uusia ideoita mm. tutkinnon suorittamispolkuihin, opetusohjelmiin, opintojaksojen sisältöön ja tenttimis- ja palautekäytäntöihin liittyen. Strategiaryhmä seuraa opiskelijoiden oppimista, opintoviikkokertymää ja oppimistuloksia, ja puuttuu niissä havaittuihin ongelmiin. Myös palautejärjestelmän kehittäminen ja SAKK:n itsearviointiraporttien laatiminen ovat pääosin strategiaryhmän toimintaa. Lähtökohtana palautteille on, että aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan palautteiden antamiseen ja siten osallistumaan opetustoiminnan kehittämiseen ja opetuksen laadun parantamiseen. Luomalla avoin ja myönteinen ilmapiiri parannetaan oppimisen tuloksia. Jokaisen henkilökunnan edustajan on voitava ottaa vastaan palautetta ja kyettävä kehittämään omaa toimintaa palautteiden pohjalta sekä vietävä kehittämisehdotuksia eteenpäin. Keskeisimmät palautteet ovat opiskelijatyytyväisyyskysely sekä opetustoimintaan liittyvät palautteet (opintojen palaute, jaksopalaute ja lukukausipalaute). SAKK käsittelee opiskelijapalautteista tehtyjä raportteja kokouksissaan ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Kehittämistarpeet huomioidaan mm. opetussuunnitelmatyössä. Opetushenkilöstö osallistuu laatutyöhön antamalla palautetta VM-barokyselyssä, kehityskeskusteluissa, yhteisissä koulutuksen kehittämispäivissä, tiimeissä sekä opettajakokouksissa. 5. SAKK:n koulutustarjonta 5.1 Ammatillinen perustutkintokoulutus o Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 120 ov (Kaamanen) - porotalouden koulutusohjelma, poronhoitaja - luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja o Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 120 ov, artesaani (Inari) - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma - saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit - saamenkäsityöala kovat materiaalit - korukivi- ja jalometalliala o Matkailualan perustutkinto, 120 ov, matkailupalvelujen tuottaja (Inari) - matkailupalvelujen koulutusohjelma o Hotelli- ja ravintola- ja catering- alan perustutkinto, 120 ov, kokki (Ivalo) - kokin koulutusohjelma o Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 120 ov, lähihoitaja (Ivalo) - sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma - vanhustyön koulutusohjelma o Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, 120 ov, datanomi (Ivalo) - käytön tuki o Liiketalouden perustutkinto, 120 ov, merkonomi (Ivalo) - asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma 14 Kaikkien perustutkintojen yhteydessä on mahdollisuus ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittamiseen.

Ammatillisen perustutkinnon rakenne: AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO (120 ov) Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset ja koulutusohjelmien pakolliset tutkinnon osat 50 ov Valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov Yksilölliset lisäopinnot, tutkintoa laajentavat opinnot Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yritystoiminta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 20 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy saamenkieltä ja kulttuuria vähintään 2 ov ja opinto-ohjausta 1,5 opintoviikkoa 5.2 Saamen kielen ja kulttuurin opetus Saamenkielisiä kursseja (esim. kieli- ja käsityökurssit) Lukuvuosikoulutukset lukuvuosi 2012-13 o Medialinja, 40 + 40 ov (Inari) o Pohjoisaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov (Inari) o Inarinsaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov (Inari) o Koltansaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov (Inari/Ivalo) 5.3 Aikuiskoulutus SAKK järjestää aikuisväestölle suunnattua eri alojen työvoimakoulutusta, oppisopimuskoulutusten ns. teoriakoulutusta, yritysten henkilöstökoulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta. Aikuisten ammatillisena jatko- ja täydennyskoulutuksena järjestetään eripituisia lyhytkursseja sekä pitempikestoisia, ammattitutkintoihin tai niiden osiin tähtääviä koulutuksia. Koulutuksien rahoitusmuotoja ovat mm. opetushallituksen lisäkoulutus-, työ- ja elinkeinoministeriön työvoimakoulutus-, yritysten henkilöstökoulutus- ja oppisopimuskoulutusrahoitus. Aikuiskoulutusta järjestetään pääasiassa saamelaisalueen tarpeisiin. 15

Aikuiskoulutusta järjestetään kysynnän mukaan mm. o porotalouden ammattitutkintoon valmistava koulutus o saamenkäsityökisällin ammattitutkintoon valmistava koulutus o saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus o erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus o saamenkielen koulutukset eri yleisten kielitutkintojen tasolle tähtäävät koulutukset o täydennyskoulutuskurssit Saamenkäsityön ja porotalouden ammattitutkintoon valmistaviin koulutuksiin voi hakea ympäri vuoden. Koulutuskeskuksella on aikuisten näyttöjen järjestämissopimus saamen kulttuurin tutkintotoimikunnan kanssa porotalouden ja saamenkäsityökisällin ammattitutkinnon järjestämisestä. Luontoalan tutkintotoimikunnan kanssa on sopimus erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämisestä. 5.4 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen/alakohtainen osa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetussuunnitelma koostuu johtokunnan hyväksymästä koulutusstrategiasta/yhteistä osasta ja tutkinto-/alakohtaisista osista. Yhteisessä osassa on koulutuksen järjestämisen kannalta keskeiset yhteiset perusteet. Tutkinto-/alakohtaisessa osassa kuvataan kunkin alan arvot ja osaamistarpeet sekä tutkinnon osien tavoitteet ja opintojen muodostuminen. 6. Yhteistyö muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on erityinen alueellinen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa edistetään ja kehittään monialaista oppilaitos- ja työelämäyhteistyötä. Tiivis yhteistyö ammatillisen- ja lukiokoulutuksen välillä aloitettiin lukuvuonna 2008-09. Tuolloin käynnistettiin ensimmäiset ns. ammattilukio -koulutukset yhteistyössä Ivalon lukion kanssa. Tavoitteena on opetuksen järjestäminen siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärän opinnot neljässä vuodessa. Oppilaitosyhteistyötä toteutetaan myös toimimalla yhteisissä koulutuksen kehittämishankkeissa. Lisäksi toimitaan kansainvälisessä oppilaitosyhteistyössä pohjoisten alkuperäiskansojen alueella toimivien oppilaitosten kanssa pääpainon ollessa saamelaisalueen ammatillisten koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä (Jokkmok, Kautokeino, Luujärvi). 16 Työelämäyhteistyössä SAKK:n toiminnan keskeisimmät työelämäverkostot ovat kehittyneet työssäoppimispaikkojen, yritys- ja oppilaitosvierailujen, projektitoimeksiantojen ja opinnäytteiden, projektien, ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen, työelämäjaostojen ja opetussuunnitelmatyön sekä opetustyössä toimivien työelämäasiantuntijoiden kautta. Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi on lisäksi perustettu saamelaiskulttuuritoiminnan kehittämisryhmä. Kehittämisryhmän tavoitteena on kehittää oppilaitoksen saamelaiskulttuurin koulutusta. Ryhmään kuuluu oppilaitoksen edustajien lisäksi oppilaitoksen ulkopuolisia saamelaiskulttuurin asiantuntijoita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on erityinen alueellinen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea erityisesti saamelaisalueen (Sodankylän kunnan pohjoisosa, Inarin-, Utsjoen- ja Enontekiön kunta) perinteisten elinkeinojen toimintaa sekä alueen elinkeinorakenteen mukaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä kehittämään toimintaansa. Koulutuskeskus on aktiivinen toimija erilaisissa hankkeissa. Hanketoimintaa integroidaan entisestään osaksi oppilaitoksen opetus- ja muuta toimintaa.

Korkeakouluyhteistyö Oulun yliopisto, Lapin yliopisto sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus solmivat 12.1.2011 sopimuksen saamelaisuuteen liittyvästä korkeakouluyhteistyöstä. Sopimuksen tavoitteena on lisätä ja kehittää saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvää koulutusta ja tutkimusta sekä saamelaisuuteen liittyvää hyvinvointi- ja terveystieteellistä, taideteollista, oikeustieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä koulutusta ja tutkimusta. Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Sámi allaskuvla solmivat yhteistyösopimuksen 8.6.2012. Lisäksi SAKK tekee yhteistyötä myös muiden korkeakoulujen kanssa toimimalla mm. yhteisissä hankkeissa. 7. Kansainvälisyys Kansainvälisessä toiminnassa oppilaitos keskittyy yhteistyöhön arktisen alueen toimijoiden kanssa. Saamelaisalue muodostaa valtion rajoista riippumatta kulttuurillisen ja elinkeinollisen yhteistyökokonaisuuden Pohjoismaissa, Venäjällä, Alaskassa ja Nunavutissa. Koulutuskeskus vahvistaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa tällä alueella. Kansainvälisellä yhteistyöllä luodaan opiskelijoille ja elinkeinoelämälle konkreettisia mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä tietämystä ja kokemusta. 7.1. Tavoitteet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kansainvälisen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on saamelaisalueen ja muun arktisen alueen alkuperäiskansojen koulutus-, kulttuuri- ja tutkimusyhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö edistää arktisen alueen väestön koulutus- ja toimeentulomahdollisuuksia. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kansanvälisen toiminnan tavoitteena on kehittää opetuksen laatua ja parantaa sekä opiskelijoiden että henkilöstön valmiuksia toimia monikulttuurisessa työympäristössä ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Kansainvälinen toiminta integroituu saumattomasti kaikkeen oppilaitoksen toimintaan. 7.2. Toiminta Saamelaisyhteistyö on oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan perusta. Laajemmin toiminta tukee arktisen alueen alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja kulttuurien säilyttämistä ja edelleen kehittämistä. Kansainvälisyys näkyy SAKK:n toiminnassa - opiskelijoiden työssäoppiminen ja opiskelijavaihdot ulkomailla - kansainväliset opiskelijat SAKK:ssa (opiskelijavaihdot ja perustutkinto-opiskelijat) - saamenkäsityön ja porotalouden koulutusyhteistyö saamelaisalueen oppilaitosten kanssa (Norja, Ruotsi, Venäjä) - jatkuvaa rajat ylittävää oppilaitosten välistä yhteistyötä saamelaisalueella (Suomi-Ruotsi-Norja-Venäjä) liittyen opiskelija- ja opettajavaihtoihin - alkuperäiskansojen poromiesten täsmäkoulutukset (teurastus-, omavalvonta-, tuotekehitys- ja markkinointikoulutukset SAKK:ssa ja SAKK:n toimesta ulkomailla) - elinkeinoihin liittyvän teknologian kehittäminen (teurastamotekniikan ja satelliittitekniikan kehittäminen kv-hankkeissa) - alkuperäiskansojen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämien kv-hankkeissa v(ulkomaisten opiskelijoiden koulutukset sekä SAKK:ssa että SAKK:n järjestämänä ulkomailla, Luujärvi-Nenetsia-Komi) - pohjoisten kansojen kulttuurimessut Moskovassa ja osallistuminen muille kansainvälisille alkuperäikansojen messuille - SAKK:n tuottamien medialinjan lyhytelokuvien levitys kansainvälisillä festivaaleilla - Kansainväliset vieraat (Venäjä, Etelä-Amerikka, Alaska jne) - SAKK:n vierailut yhteistyöalueilla (Venäjä, Grönlanti, Islanti, Kanada, Alaska jne) 17

- Jäsenyys Arktisessa Yliopistoverkostossa (U-Arctic) - Jäsenyys BEBO:ssa (=Boazoealahusa boahtevuoda ovddas eli Poroelinkeinon tulevaisuuden puolesta )- järjestössä 7.3. Oppilaitosyhteistyö Saamelaisalueen koulutuskeskus toimii aktiivisena edelläkävijänä Saamelaisalueella ja koko Arktisella alueella oppilaitosyhteistyön ja verkostoitumisen hyötyjen lisäämiseksi. Erityisinä painopistealueina kehitetään perinteisiin elinkeinoihin ja arktisen luonnon tuntemukseen ja kestävään käyttöön perustuvaa sekä alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin painottuvaa koulutusta. Oppilaitos jatkaa osana Arktista yliopistoa ja kehittää opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoa sekä virtuaalista opetustoimintaa. 8. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminta tukeutuu ammattitaitoiseen henkilöstöön, jolla on oman alan ammattiosaamisen lisäksi kyky toimia hyvässä yhteistyössä omassa työyhteisössään sekä ympäröivän yhteisön ja sidosryhmien kanssa. Henkilöstökoulutusta toteutetaan sekä ulkoisen että sisäisen koulutustarjonnan avulla ja kannustetaan henkilöstöä omaehtoiseen kouluttautumiseen. Tavoitteena on, että jokainen opettaja käyttää 5 pv lukuvuodessa osaamisensa kehittämiseen. Ammattitaidon kehittämisen keinoja ovat mm. koulutus, itsearviointi, työhön perehdyttäminen, työelämäyhteydet ja -jaksot, kollegiaalinen yhteistyö (vertaisoppiminen) ja erilaiset hankkeet. Osaavaa henkilöstö on oppilaitoksen vahvuus. 18

II AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO-KOULUTUS 9. Opetussuunnitelman tehtävä ja laatiminen Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana. Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat. (Opetushallitus 2008) Koulukohtainen opetussuunnitelma laaditaan opetushallituksen antamien ammatillisten perustutkinnon perusteiden pohjalta. SAKK:n opetussuunnitelmassa on koulutusstrategia/yhteinen osa ja tutkintokohtaiset osat. SAKK:n tutkintokohtainen osa toteutetaan tutkinnon perusteiden rakenteen mukaisesti. Alakohtainen mallipohja on laadittu yhdessä opettajien kanssa. Opetussuunnitelma koostuu työelämälähtöisistä opinnoista ja tutkinnon osista. Alakohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet huomioon ottavat, joustavat ja oppimista edistävät opetuksen toteuttamismenetelmät. Opintojen tulee turvata opiskelijalle laaja-alainen osaaminen ja yksilölliset opintopolut. Tutkinnon perusteissa tutkinto on jaettu tutkinnon osiin. Tutkinnon osat voidaan jakaa pienempiin osiin, opintojaksoihin. Opintojaksoja pienempiin osiin opintoja ei saa jakaa. Alakohtaisen opetussuunnitelman laatimisesta vastaavat linjavastaavat yhdessä muiden ammatti- ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja antavien opettajien kanssa. Tavoitteena on, että opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä työelämän/työelämäjaosten ja opiskelijoiden kanssa. SAKK:n toimielin hyväksyy arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman. Tavoitteena on, että näyttöjen osalta tutkintokohtaisen opetussuunnitelman käsittelee alakohtaiset työelämäjaokset Toimielin käsittelee alakohtaiset suunnitelmat vuosittain. Opetussuunnitelmaa päivitetään ja sen toteutumista ja ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti. Johtokunta hyväksyy vuosittain koululutusstrategian/yhteisen osan ja tutkintokohtaiset suunnitelmat. Tutkintokohtainen opetussuunnitelma hyväksytään kunkin alkavan ryhmän osalta ja se voidaan tuoda johtokunnalle uudelleen käsittelyyn, jos sisältöön ja toteutukseen tulee olennaisia muutoksia. 10 Opintojen järjestäminen 10.1 Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen Ammatillisessa perustutkinnossa opinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Em. opintojen lisäksi voidaan tutkintoon sisällyttää yksilöllisesti enemmän opintoja.yksilölliset ammattitaitoa 19

täydentävät opinnot laajentavat suoritettua tutkintoa ja vastaavat työelämän tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja ovat tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellisia. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti opiskelijan ensisijainen tavoite on suorittaa koko tutkinto. Jos opiskelijan yksilöllisten opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta on tarpeellista, opiskelija voi suorittaa tutkinnon osan tai tutkinnon osia kerrallaan. Tuolloin opiskelijalla on mahdollisuus myöhemmin täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto. Tutkinnon suorittaminen osa kerrallaan edellyttää huolellista suunnittelua ja joustavuutta. SAKK:ssa aloitetaan laajennetun työssäoppimisen kokeilu lukuvuoden 2012-13 alusta lähtien. Lukuvuoden työpäivät ja jaksot Lukuvuoden työpäivät päättää johtokunta opettajakunnan esityksestä. Työpäivien sijoittelussa pyritään huomioimaan vuotuiskiertoon sisältyvät saamelaiset juhlapyhät esimerkiksi pääsiäinen. Lukuvuosi on jaettu viiteen kahdeksan opintoviikon mittaiseen jaksoon. Jaksojärjestelmä on yhteneväinen niiden lukioiden kanssa, joiden kanssa toteutetaan ns. ammattilukiota. Jaksojen yhteneväisyys on edellytyksenä saumattomalle lukioyhteistyölle. Lukioyhteistyö Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä. Opinnot järjestetään vuorojaksoin lukiossa (lukio-opinnot) ja SAKK:ssa (ammatilliset opinnot). Tavoitteena on, että opiskelija saa suoritettua opinnot neljässä vuodessa. Laajennettu työssäoppiminen Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov. Laajennetulla työssäoppimisella tarkoitetaan opintojen suorittamista tavallista laajemmin työssäoppimisella. Laajennettu työssäoppiminen suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Työssäoppimisen laajentamisen kokeiluja on toteutettu monissa oppilaitoksissa. SAKK:ssa aloitetaan laajennetun työssäoppimisen kokeilu lukuvuoden 2012-13 alusta lähtien. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon porotalouden koulutusohjelman opetussuunnitelma toteutetaan koko ryhmälle hyödyntäen laajennettua työssäoppimista. Muiden tutkintojen opiskelijan on mahdollista laajentaa yksilöllisesti työssäoppimisen määrää alakohtaisesta opetussuunnitelmasta poiketen. Yksilöllinen työssäoppimisen laajennus on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Työssäoppimista voi sisältyä tutkintoon 20-60 ov. Työssäoppimisen laajentaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri osapuolten kesken. Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija sopivat kaikista keskeisistä työssäoppimisen toteuttamiseen liittyvistä asioista yhdessä. Katso tarkemmat menettelyohjeet kohdasta 11.2. Opinnot kahdessa vuodessa Opiskelijalla, joka on suorittanut aiemmin tutkinnon (esimerkiksi ammatillinen perustutkinto tai lukio), on mahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto noin kahdessa vuodessa. Kahdessa vuodessa tutkinnon suorittaminen voi viivästyä niillä aloilla, joita ei käynnistetä vuosittain. Opintojen toteutuminen kahdessa vuodessa edellyttää opiskelijalta tavoitteellisuutta ja itseohjautuvuutta. 10.2 Ammatillinen erityisopetus Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella, erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta, on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. 20 Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevalle opiskelijalle järjestetään erityisopetusta, jolla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarpeen mukaan tukitoimia ja tarvittaessa kuntoutusta yhteistyössä kuntou-