SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTO versio 4 25..2008asa - Maanpuolustusta koskevat merkinnät maakuntakaavassa. TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista todetaan, että alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös seuraavan melusta johtuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevan erityistavoitteen: Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (24 ) mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Satakunnan maakuntakaavan laadintaa ohjaavissa tavoitteissa määritellään Satakunnan aluerakenteen kannalta merkittäviä tekijöitä ja näihin tekijöihin lukeutuvat mm. kehitettävät varuskunnat Kankaanpään Niinisalossa ja Säkylän Huovinrinteellä. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan em. tavoitteiden mukaan huomioon maanpuolustuksen tarpeet siten, että turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnoille sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille samalla kun huomioidaan muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja säilytettävien ympäristöarvojen sekä elinkeinojen harjoittamisen asettamat vaatimukset. Maanpuolustukseen tarvittavien alueiden kehittämisessä huomioidaan syksyllä 2004 annetun puolustuspoliittisen selonteon ao. alueita koskeva sisältö. Puolustusvoimien ampumatoimintaa maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä käsittelevän ampumaratatyöryhmän mietinnössä (Ympäristöministeriö 2006) esitettyjen suositusten mukaan kaikki puolustusvoimien ampumaradat sekä ampuma- ja harjoitusalueet tulee osoittaa aluetta käsittelevissä maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa. Kaavassa tulee esittää melualueet ja puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Kaavaselostuksesta tulee käydä ilmi myös ampumatoiminnan muut ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset pohjavesiin. Tarpeen mukaan kaavoituksessa tulee selvittää myös mahdollisuuksia vähentää puolustusvoimien toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja. Varuskuntien kehittäminen on myös esillä Satakunnan maakuntavaltuuston 3.2.2007 hyväksymissä Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeissa sekä Satakunnan maakuntaohjelmassa 2007-20.
2 2. TEEMAA KOSKEVAT MERKINNÄT JA PERUSTELUT Puolustusvoimien käytössä oleviin alueisiin sisältyviä maa-ainesvaroja ja pohjavesiä, liikennettä, turvetuotantoa yms. käsitellään erillisissä teemaraporteissa ja raporttien kommentteihin laadituissa vastauksissa. 2.. Aluevaraus-, kohde- ja viivamerkinnät Maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita osoitetaan aluevarausmerkinnöillä. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintöjä käytetään kaavan mittakaavaan nähden pienialaisia alueita osoitettaessa (esimerkiksi keskustatoimintojen alueet) tai kun aluevarauksen ulottuvuudella ei ole ylikunnallisen ohjaustarpeen tai maakuntakaavan muun sisällön kannalta merkitystä (esim. kylät). Viivamerkinnöillä osoitetaan liikenneyhteyksiä, johtoja ja osa-alueita. Aluevarauksia voidaan tavanomaisen aluevaraussuunnittelun tarpeiden lisäksi käyttää täsmentämään ja tarkentamaan kehittämisperiaatteita tai osa-alueiden erityisominaisuuksia. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Aluevarausmerkinnät ovat toisensa poissulkevia siten, että samalla alueella ei voi samanaikaisesti olla voimassa kahta eri aluevarausmerkintää. Aluevarausmerkintöihin rinnasteiset viiva- ja kohdemerkinnät ovat aluevarasmerkinnöistä poiketen kaavan muihin merkintöihin nähden päällekkäisiä. Puolustusvoimien alue Merkinnällä osoitetaan puolustusvoiminen käytössä olevat varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja muut vastaavat alueet. Näillä alueilla liikkuminen on yleensä turvallisuus- tai muista syistä rajoitettua. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään puolustusvoimien erityisalueena siten, että alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota ympäristöarvoihin sekä yleiseen turvallisuuteen. Perustelut: Merkinnällä EP osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja muut vastaavat alueet. Tällaisia alueita on Kankaanpäässä (Niinisalo), Säkylässä (Huovinrinne) sekä Kokemäellä (Piikajärvi). Näillä alueilla liikkuminen on yleensä turvallisuus- tai muista syistä rajoitettua. EP-alueiden pinta-ala on noin 770 ha. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien varuskuntien joukkoon. Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälinen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa.
3 Kankaanpään Niinisalo kuuluu myös kehitettäviin varuskuntiin. Niinisalossa toimii useita yksiköitä. Tykistöprikaatiin on keskitetty Läntisen Maanpuolustusalueen valmiusyhtymän tykistöjoukkojen koulutus ja Puolustusvoimien lentotiedustelutoiminta. Myös Puolustusvoimien koeampumatoiminta on keskitetty Niinisaloon. Koeampumalaitos vastaa Puolustusvoimien koko koeampumatoiminnan käytännön toteuttamisesta. Tykistöprikaatiin kuuluva Tykistökoulu antaa korkeakoulutasoista aselajikoulutusta osana Maasotakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun koulutusjärjestelmää. Puolustusvoimien alueen rajauksen ja sisällön määrittely perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin (YKR-aineisto, Tilastokeskus ja SYKE:n tilasto- ja paikkatiedot), puolustusvoimien ja Metsähallituksen selvityksiin ja suunnitelmiin sekä Maanpuolustus teemaraporttiin, saatuun palautteeseen ja palautteiden käsittelyyn. Ampuma- ja harjoitusalue Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat ampuma- ja harjoitusalueet. Näillä alueilla liikkuminen on yleensä turvallisuus- tai muista syistä rajoitettua. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään puolustusvoimien erityisalueena siten, että alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota ympäristöarvoihin, yleiseen turvallisuuteen sekä alueen lähiympäristölle ja asutukselle mahdollisesti aiheutuviin haittoihin. Perustelut Merkinnällä EAH osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat valtakunnallisesti merkittävät ampuma- ja harjoitusalueet maanpuolustuksen tarpeita varten. Puolustusvoimien käytössä olevia ampuma- ja harjoitusalueina käytettäviä erityistoimintojen alueita ovat Honkajoen, Jämijärven, Karvian ja Kankaanpään kuntien alueilla sijaitsevat Pohjankangas, Hämeenkangas ja Kantinkangas sekä Köyliön, Säkylän ja Vampulan kuntien alueilla sijaitseva Säkylänharju. Näillä alueilla liikkuminen on yleensä turvallisuus- tai muista syistä rajoitettua. Pohjankankaan ja Hämeenkankaan sekä Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä puolustusvoimien käyttöön varattuja alueita. Ampuma- ja harjoitusalueiden pinta-alat (yhteensä noin 6 300 ha?) ovat maakuntakaavassa seuraavat: Säkylänharju n. 3500? * ha, Pohjankangas n. 8800? ha, Hämeenkangas n. 3800? ha ja Kantinkangas n. 00? ha. Pinta-alat käsittävät maakuntakaavassa EAH-merkinnällä osoitetut alueet. Luvuissa eivät ole mukana mm. ampuma- ja harjoitusalueiden sisälle jäävät suojelualueet. Lisäksi ampuma- ja harjoitusaluekäytössä olevien alueiden ulkopuolella on pienialaisia Metsähallituksen puolustusvoimien käyttöön hankkimia alueita. Esimerkiksi Tykistöprikaati ilmoittaa Pohjankankaan * Huom Pinta-alat tarkentuvat myöhemmin
4 ampuma- ja harjoitusalueen todelliseksi pinta-alaksi noin 0 000 ha ja Hämeenkankaan noin 5000 ha. EAH-merkinnällä osoitetun alueen sisällä ja reuna-alueilla on myös SL-merkinnällä osoitettuja luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Nämä alueet sisältyvät Natura 2000-verkoston alueisiin, jotka maakuntakaavassa osoitetaan SL-merkinnällä. Pohjankankaalla sijaitsevat, SL -merkinnällä osoitetut alueet kuuluvat puolustusvoimien Metsähallitukselta vuokraamiin alueisiin. Ne toimivat mm. puolustusvoimien toiminnan ja asutuksen välisinä suojaalueina. Myös näillä alueilla liikkuminen on yleensä turvallisuus- tai muista syistä rajoitettua. Valtaosaa ampuma- ja harjoitusalueilla sijaitsevia Natura-2000 verkoston alueita toteutetaan maaaineslailla. Puolustusvoimien EAH-aluevarauksiin liittyvien luonnonsuojelualueiden SL tunnukset ovat seuraavat: SL-2082 (Rummunlähteet), SL-2084 (Kaurakeidas), SL-2083 (Ritanevan lähde), SL-2085 (Mustakeidas), SL-72 (Suonreittenkeidas), SL-2086 (Kiviahteen lähteet), SL-2087 (Karhulankeitaan lähteet), SL-2088 (Peijarin rinnesuo), SL-2090 (Isokeidas), SL-209 (Viheräperänkeidas), SL- 2092 (Hämeenkankaan rantavallit), SL-2093 (Mustakeitaan lähde), SL-244 (Hirsikankaankeidas), SL-2089 (Säkylänharju), SL-48 (Alhonkankaan konsilo). Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaan puolustusvoimien harjoitusalueina toimivien Pohjankankaan, Hämeenkankaan ja Säkylänharjun alueiden suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Ampuma- ja harjoitusalueen EAH rajauksen ja sisällön määrittely perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin (YKR-aineisto, Tilastokeskus ja SYKE:n paikka- ja tilastotiedot), puolustusvoimien ja Metsähallituksen selvityksiin ja suunnitelmiin sekä Maanpuolustus teemaraporttiin, siitä saatuun palautteeseen ja palautteiden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä merkitystä puolustusvoimien toiminnan kannalta Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden läheisyydessä sijaitsevia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joiden mahdollinen käyttö ampuma- ja harjoitusalueena perustuu maanomistajan kanssa laadittavaan sopimukseen. Ampuma- ja harjoitusalueina käytettävillä maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla liikkuminen harjoitustoiminnan aikana saattaa olla turvallisuussyistä rajoitettua. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on maa- ja metsätalouskäytön turvaamisen lisäksi kiinnitettävä huomiota puolustusvoimien toimintojen turvaamiseen
5 Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uusia asuin- ja lomarakennuksia. Suunniteltaessa rakentamista maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä merkitystä puolustusvoimien toiminnan kannalta, on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Perustelut Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden läheisyydessä sijaitsevia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joiden mahdollinen käyttö ampuma- ja harjoitusalueena perustuu maanomistajan kanssa laadittavaan sopimukseen. Alueita voidaan tilapäisesti tarvita esim. joukkojen liikutteluun. Ampuma- ja harjoitustoiminnan aikana maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla liikkuminen saattaa olla turvallisuussyistä rajoitettua. MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Mep-alueilla on tarpeen puolustusvoimien käytössä olevien ampuma- ja harjoitusalueiden toimintaedellytysten ja kehittämisen turvaamiseksi. Rakentamisrajoituksen alueella ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Puolustusvoimien valtakunnallisesti merkittävien ampuma- ja harjoitusalueiden (EAH) käyttöön liittyvät tekijät, erityisesti turvallisuustekijät edellyttävät Mep-alueiden muun käytön ajoittaista rajoittamista. Tällaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on merkitystä puolustusvoimien toiminnalle ja kehittämiselle sekä yleiselle turvallisuudelle on Pohjankankaan, Hämeenkankaan ja Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueiden lähialueilla. Pohjankankaan ja Hämeenkankaan sekä Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Mep-alueilla on sekä yksityisessä omistuksessa olevia että Metsähallituksen puolustusvoimien käyttöön hankkimia alueita. Alueiden käyttö ampuma- ja harjoitusalueena perustuu maanomistajien kanssa laadittavaan sopimukseen. Mep alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3300 ha? (Säkylänharju n. 500? ha, Pohjankangas n. 900? ha ja Hämeenkangas n. 900? ha). Alueiden rajauksen ja sisällön määrittely perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin (YKR-ainesto, Tilastokeskus ja SYKE:n tilasto- ja paikkatiedot), puolustusvoimien ja Metsähallituksen selvityksiin ja suunnitelmiin sekä Maanpuolustus teemaraporttiin, siitä saatuun palautteeseen ja palautteiden käsittelyyn..
6 Ampumarata Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla sijaitsevat merkittävät ampumaradat ja ampumahiihtostadionit, joilla voi olla ylikunnallista yhteiskäyttöä harrastajajärjestöjen kanssa. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään puolustusvoimien erityisalueena siten, että alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota ympäristöarvoihin, yleiseen turvallisuuteen sekä alueen lähiympäristölle ja asutukselle mahdollisesti aiheutuviin haittoihin. Perustelut Merkinnän tavoitteena on turvata puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueille sijoittuvien ampumaratojen toimintojen keskittäminen sekä seudullinen kehittäminen. Merkinnän määrittely perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin (YKR-ainesto, Tilastokeskus ja SYKE:n paikka- ja tilastotiedot), puolustusvoimien ja Metsähallituksen selvityksiin ja suunnitelmiin sekä Maanpuolustus teemaraporttiin, siitä saatuun palautteeseen ja palautteiden käsittelyyn.. Tieliikenteen yhteystarve Merkinnällä osoitetaan tieverkon kehittämisen kannalta tärkeät yhteystarpeet. Suunnittelumääräys: Perustelut Maankäytön suunnittelulla on turvattava tieliikenteen yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Liikenneyhteyksiä koskevat muutostarpeet Satakunnassa on käsitelty Liikennejärjestelmä ja liikenneverkko teemaraportissa ja sen jatkokäsittelyssä. Puolustusvoimia koskevien alueidenkäyttö ja kehittämistarpeiden suunnittelun yhteydessä on em. teemaraportin valmistumisen ja käsittelyn jälkeen noussut esille puolustusvoimien toiminnasta aiheutuva tielinjauksen pitkän tähtäimen muutostarve koskien Kankaanpää-Jalasjärvi seututien (maantie 273) liittymistä valtatiehen 23. Ko. seututien (maantie 273) uuteen yhteystarvetarkasteluun kytkeytyy myös Kankaanpää-Ikaalinen seututien (maantie 26) liittymisen tarkastelu valtatielle 23 Niinisalon itäpuolella sekä puolustusvoimien tarpeisiin varattu varalaskupaikka valtatiellä 23. Varalaskupaikan sijainnin uudelleenarviointiin kytkeytyy mm. lentotiedustelutoiminnan kehittämisedellytysten turvaaminen. Uuden tieliikenteen yhteystarpeen tutkiminen Honkajoen ja Karvian kuntakeskusten välillä on todettu tarpeelliseksi
7 pitkällä aikavälillä, mikäli harjoitusolosuhteissa maantie 2700 olisi poikkeuksellisesti suljettu yleiseltä liikenteeltä. Ko. tie kulkee Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosien kautta. Tieliikenteen yhteystarvemerkinnän määrittely perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoihin (YKR-aineisto, Tilastokeskus ja SYKE:n tilasto- ja paikkatiedot), puolustusvoimien ja Metsähallituksen selvityksiin ja suunnitelmiin, Niinisalon tieverkkosuunnitelmaan vuodelta 999 sekä Maanpuolustus teemaraporttiin, siitä saatuun palautteeseen ja palautteiden käsittelyyn. Perustelut Alikulun yhteystarve Merkinnällä osoitetaan liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä valtatien alikulun yhteystarve. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava alikulun yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Merkinnällä osoitetaan valtatien 23 alikulun yhteystarve Niinisalon taajamassa (Kankaanpää). Alikulku osoitetaan yhteystarpeena, koska alikulusta ei ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia ja jonka sijainti sekä toteutustapa ovat vielä ratkaisematta. Alikulun yhteystarve perustuu puolustusvoimien toiminnasta aiheutuviin joukkojen ja kaluston liikkumistarpeisiin Pohjankankaan ja Niinisalon varuskunnan välillä. Merkinnän määrittely perustuu puolustusvoimien ja Metsähallituksen selvityksiin ja suunnitelmiin sekä Maanpuolustus teemaraporttiin, siitä saatuun palautteeseen ja palautteiden käsittelyyn. Voimalinjan yhteystarve Merkinnällä osoitetaan sähkönsiirron kannalta tärkeät vähintään 0 kv:n voimalinjojen yhteystarpeet. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava voimalinjan yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus.
8 2.2. Alueiden erityisominaisuuksia ilmentävät merkintätyypit Maakuntakaavan osa-alueiden erityisominaisuudet voivat liittyä luonnon- tai kulttuuriympäristön, maiseman sekä luonnonvarojen erityisiin arvoihin. Erityisominaisuuksia voivat olla myös osaalueiden alueidenkäyttöä erityisesti rajoittavat ominaisuudet, kuten melu- ja vaara-alueet tai suojavyöhykkeet. Tähän merkintäryhmään kuuluvat myös rakentamisrajoitusalueen laajentamista tai poistamista koskevat merkinnät. Osa-alueiden erityisominaisuuksia osoittamaan voidaan käyttää rasteri- tai viivamerkintöjä. Erityisominaisuuksia osoittavien merkintöjen alueella voi olla monenlaista alueidenkäyttöä. Jotkin erityisominaisuuksia ilmentävät merkinnät viittaavat tarpeisiin, joiden toteutus tapahtuu erityislainsäädännön kautta. Tällöin osa-aluemerkinnän merkitys on ensisijaisesti informatiivinen. Kuten kehittämisperiaatemerkintöjäkin, voidaan erityisominaisuuksia osoittavia merkintöjä käyttää muiden merkintöjen kanssa päällekkäisesti. Perustelut Melualue me- Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso ylittää ajoittain tason 55 db (Aeq, 07-22). Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristömelun suositusarvojen vaatimukset. Merkintä ei estä nykyistä toimintaa ja sen vähäistä täydentämistä ja rakennusten peruskorjausta. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunniteltaessa rakentamista melualueelle on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Melualueeksi me- on määritelty Pohjankankaan ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso ylittää ajoittain tason 55 db (Aeq, 07-22). Alueen laajuus perustuu nykytoimintaan ja tämänhetkiseen arvioon 0 vuotta eteenpäin. Melualue me- sijoittuu valtaosiltaan Kankaanpään kaupungin alueelle sekä pohjoisosistaan myös Honkajoen ja Karvian kuntien alueille. Pohjankankaalla harjoitettavaan ampumatoimintaan liittyvien raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista. Raskaat aseet aiheuttavat äänen lisäksi ilmassa etenevän paineaallon vaikutuksesta myös tärinää. Tärinävaikutus voidaan havaita vielä laajemmalla alueella kuin melualue. Tykistöprikaatin joukkoyksiköt ovat Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen pääkäyttäjiä. Lisäksi aluetta käyttävät muut joukko-osastot, kuten Panssariprikaati. Raskaiden aseiden ampumaharjoitusten ammuntoja on noin 40-60 päivänä vuodessa. Pääosa ammunnoista tapahtuu
9 kello 6-22 välisenä aikana. Merkittävimmän melun harjoitusalueen ympäristöön aiheuttavat tykistö ja heittimistö. Pääpaino raskaiden aseiden ammunnoissa on keväällä ja syksyllä. Melu koostuu aika ajoin toistuvista melutapahtumista, jotka kestävät yleensä alle minuutin. Koeampumalaitoksen ampumatoiminta tapahtuu pää- ja laakaradan tuliasemista. Radat sijaitsevat vierekkäin noin 3 km:n etäisyydellä Niinisalon taajamasta pohjoiseen. Ammuntoja suoritetaan noin 200 päivää vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin pääasiassa klo 8-6. Koeampumalaitoksen vieressä sijaitsee kivääriampumarata, jossa ammutaan pääasiassa rynnäkkökiväärillä. Radan ampumasuunta on pohjoiseen. Pohjankankaan ja Hämeenkankaan alueet ovat Läntisen Maanpuolustusalueen tärkeimmät ampuma- ja harjoitusalueet. Edellä mainitut alueet ovat koko maavoimien tärkeimmät ampuma- ja harjoitusalueet Etelä-Suomessa..2008 toteutetun rakennemuutoksen jälkeen (Läntisen maanpuolustusalueen esikunnan lausunto 0.7.2006 Satakunnan maakuntaohjelmasta 2007-200). Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusaluetta ympäröivät niin asutus kuin maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet. Melualueella me- asui vuonna 2005 yhteensä noin 500 asukasta (Taulukko ). Eniten asutusta sijoittuu Pohjankankaan eteläosiin Niinisalon taajamaan ja valtatien 23 lähialueille (noin 355 asukasta). Asuinrakennuksia melualueella oli vuonna 2005 yhteensä 202, joista merkittävä osa sijoittui Niinisalon taajamaan ja valtatien 23 lähialueille (44 asuinrakennusta). Karttaliitteen kuvassa on kuvattu asutuksen sijoittuminen ruututietoina Pohjankankaan ympärillä. Yksi ruutu on kooltaan 250 m x 250 m ja ruudun väri ilmaisee väestön määrän ruudussa (YKR-aineisto v. 2005). Työpaikkoja melualueella me- oli vuonna 2003 yhteensä 55. Teollisuuden työpaikkoja näistä oli 5 ja alkutuotantoon perustuvia 6 (YKR-aineisto v. 2003). Työpaikat sijoittuivat Kankaanpään kaupungin alueelle. Pohjankankaan ampumatoiminnasta johtuvan melualueen määrittely perustuu keväällä 2007 valmistuneeseen puolustusvoimien laadituttamaan ympäristömeluselvitykseen (Ramboll 2007: Niinisalon varuskunta, ympäristömeluselvitys 2.2.2007). Määrittelyn perusteina ovat olleet Puolustusvoimien ohje 3.7.2005: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi sekä Ampumaratatyöryhmän mietintö 29.6.2006: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä (Suomen ympäristö 38, ympäristöministeriö). Hämeenkankaan ampuma- ja harjoitusalueen käyttö poikkeaa Pohjankankaan ja Säkylänharjun alueista ja alueella suoritettavien harjoitusten, pienikaliiperisten aseiden ja tulenkuvauksen melu ei leviä puolustusvoimien käytössä olevan alueen ulkopuolelle. Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueen osalta ei ole vielä tehty ympäristömeluselvitystä.
0 Taulukko. Väestön, työpaikkojen ja asuinrakennusten määrä melualueella me- (YKRaineisto v. 2003 ja 2005) " #$%&& ' Melualue me-2 Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso ylittää ajoittain tason 50 db (Aeq, 07-22). Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Perustelut Melualueeksi me-2 on määritelty Pohjankankaan ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso ylittää ajoittain tason 50 db (Aeq, 07-22). Alueen laajuus perustuu nykytoimintaan ja tämänhetkiseen arvioon 0 vuotta eteenpäin. Melualue-2 sijoittuu Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään ja Karvian kuntien alueille. Pohjankankaalla harjoitettavaan ampumatoimintaan liittyvien raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista. Raskaat aseet aiheuttavat äänen lisäksi ilmassa etenevän paineaallon vaikutuksesta myös tärinää. Tärinävaikutus voidaan havaita vielä laajemmalla alueella kuin melualue. Tykistöprikaatin joukkoyksiköt ovat Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen pääkäyttäjiä. Lisäksi aluetta käyttävät muut joukko-osastot, kuten Panssariprikaati. Raskaiden aseiden ampumaharjoitusten ammuntoja on noin 40-60 päivänä vuodessa. Pääosa ammunnoista tapahtuu
kello 6-22 välisenä aikana. Merkittävimmän melun harjoitusalueen ympäristöön aiheuttavat tykistö ja heittimistö. Pääpaino raskaiden aseiden ammunnoissa on keväällä ja syksyllä. Melu koostuu aika ajoin toistuvista melutapahtumista, jotka kestävät yleensä alle minuutin. Koeampumalaitoksen ampumatoiminta tapahtuu pää- ja laakaradan tuliasemista. Radat sijaitsevat vierekkäin noin 3 km:n etäisyydellä Niinisalon taajamasta pohjoiseen. Ammuntoja suoritetaan noin 200 päivää vuodessa ja toiminta tapahtuu arkipäivisin pääasiassa klo 8-6. Koeampumalaitoksen vieressä sijaitsee kivääriampumarata, jossa ammutaan pääasiassa rynnäkkökiväärillä. Radan ampumasuunta on pohjoiseen. Pohjankankaan ja Hämeenkankaan alueet ovat Läntisen Maanpuolustusalueen tärkeimmät ampuma- ja harjoitusalueet. Edellä mainitut alueet ovat koko maavoimien tärkeimmät ampuma- ja harjoitusalueet Etelä-Suomessa..2008 toteutetun rakennemuutoksen jälkeen (Läntisen maanpuolustusalueen esikunnan lausunto 0.7.2006 Satakunnan maakuntaohjelmasta 2007-200). Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusaluetta ympäröivät niin asutus kuin maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet. Melualueella me-2 asui vuonna 2005 yhteensä noin 50 asukasta (Taulukko 2). Eniten asutusta sijoittuu Pohjankankaan eteläosiin Niinisalon taajaman ja valtatien 23 lähialueille (noin 740 asukasta). Asuinrakennuksia melualueella oli vuonna 2005 yhteensä 59, joista merkittävä osa sijoittui Niinisalon taajamaan ja valtatien 23 lähialueille (292 asuinrakennusta). Karttaliitteen kuvassa on kuvattu asutuksen sijoittuminen ruututietoina Pohjankankaan ympärillä. Yksi ruutu on kooltaan 250 m x 250 m ja ruudun väri ilmaisee väestön määrän ruudussa (YKR-aineisto v. 2005). Työpaikkoja melualueella oli vuonna 2003 yhteensä 576, joista valtaosa oli julkishallinnon parissa (438). Alkutuotannon työpaikkoja alueella oli yhteensä 50. Julkishallinnon työpaikat keskittyivät Niinisaloon ja sen lähialueille (YKR-aineisto v. 2005). Kuntakohtainen kooste asutuksen ja työpaikkojen määrästä ampumatoiminnan melualueella on esitetty taulukossa 3. Pohjankankaan ampumatoiminnasta johtuvan melualueen määrittely perustuu keväällä 2007 valmistuneeseen puolustusvoimien laadituttamaan ympäristömeluselvitykseen (Ramboll 2007: Niinisalon varuskunta, ympäristömeluselvitys 2.2.2007). Määrittelyn perusteina ovat olleet Puolustusvoimien ohje 3.7.2005: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi sekä Ampumaratatyöryhmän mietintö 29.6.2006: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä (Suomen ympäristö 38, ympäristöministeriö). Hämeenkankaan ampuma- ja harjoitusalueen käyttö poikkeaa Pohjankankaan ja Säkylänharjun alueista ja alueella suoritettavien harjoitusten, pienikaliiperisten aseiden ja tulenkuvauksen melu ei leviä puolustusvoimien käytössä olevan alueen ulkopuolelle. Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueen osalta ei ole vielä tehty ympäristömeluselvitystä.
2 Taulukko 2. Väestön, työpaikkojen ja asuinrakennusten määrä melualueella me-2 (YKRaineisto v. 2003 ja 2005) ( )" "" )" ( () " ) #$%&& ' " (" ( Taulukko 3. Väestön ja työpaikkojen määrän jakautuminen kunnittain melualueella me-2 (YKR-aineisto v. 2003 ja 2005) $ * + + + #$%&& ' " (" Taulukko 4. Esitykset puolustusvoimien toimintaan liittyvistä aluevaraus-, kohde-, viiva ja erityisominaisuuksia ilmentävistä merkinnöistä (EP, EAH, Mep, ea, tieliikenteen yhteystarve, alikulun yhteystarve sekä melualueet). Merkintöjen sijainti on esitetty karttaliitteen kuvissa 3 ja 4. $,, *, &-$",. &-$",$. $ - 0,0 0 $ - 0 $ 2 0 $
3 &-$"(,. 00, &-$), &, 32-0 $ -, -, 0 &), &",$ &(, % & - $,*,, 23,., $. 2, - 0 24565 00,, 7, $ $, $,*,, 23 ), 2, - 0 24565, 2, 0 0 2, 7 2 0 75 2 2 824565 2. MUUTOKSET VERRATTUNA SATAKUNNAN SEUTUKAAVAAN 5 Satakunnan seutukaavassa 5 olleet puolustusvoimia koskevat erityisaluemerkinnät ER muutetaan puolustusvoimien alueita tarkoittaviksi EP ja EAH- merkinnöiksi. EP-merkinnällä osoitetaan puolustusvoiminen käytössä olevat varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja muut vastaavat alueet. EAHmerkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat ampuma- ja harjoitusalueet. Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalue laajenee seutukaavan ER-56 alueeseen verrattuna huomattavasti kaakkoisosista (n. 700 ha?). Ko. laajennusalue on hankittu puolustusvoimien käyttöön. Muutoin
4 alueisiin on tehty pieniä rajaustarkistuksia maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioonottaen ja sen mukaisesti kuin alueita on hankittu puolustusvoimien käyttöön. Suojeluarvoja omaavat Satakunnan seutukaavan 5 erityisaluemerkinnät ER osoitetaan luonnonsuojelualueita kuvaavina SL-merkintöinä. Ko. alueet ovat Natura 2000-verkoston luonnonsuojelulain nojalla toteutettavaksi tarkoitettavia alueita. Puolustusvoimien käytöstä poistuneita alueita koskevat aluevarausmerkinnät poistetaan tai muutetaan nykyistä tai tulevaisuuden käyttötarpeita koskeviksi merkinnöiksi (taulukko 5). Ne maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, jotka liittyvät Satakunnan seutukaavan 5 erityistoimintojen alueisiin ja joiden käyttöä on rajoitettu asumisen ja loma-asumisen osalta muutetaan M- merkinnästä (maa- ja metsätalousvaltainen alue) Mep-merkinnäksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on merkitystä puolustusvoimien toiminnan, kehittämisen sekä yleisen turvallisuuden kannalta). Säkylänharjun lähialueita (M-229) käsittävä aluevarausmerkintä supistuu alueen koillisosista nykytilanteen (tielinjaus) paremmin huomioonottavaksi ja aluetta laajennetaan lounaisosista. Lisäksi Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueen laajeneminen supistaa Mep aluetta seutukaavan M-229 alueeseen verrattuna. Hämeenkankaan osalta aluevaraus on kokonaan uusi seutukaavaan verrattuna. Laajennus tukee omalta osaltaan Hämeenkankaan-Jämin alueen yleisen virkistyskäytön sekä matkailupalvelujen kehittämistä, koska puolustusvoimat voivat suunnata tarvittaessa harjoitustoimintojaan Mep-alueille. Pohjankankaalla sijaitsevat Mep alueet ovat rajauksiltaan vastaavankaltaiset kuin Satakunnan seutukaavassa oleva M-243 lukuun ottamatta pieniä maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuvia rajaustarkistuksia. Uusina merkintöinä esitetään voimalinjan yhteystarvemerkintää Pohjankankaan länsipuolella, tieliikenteen yhteystarvemerkintää valtatien 23 tuntumassa seututeiden 273 ja 26 sekä Honkajoki- Karvian yhdystien osalta ja alikulun yhteystarvetta. Myös ampumatoiminnan melualueet ovat uusi merkintä seutukaavaan verrattuna. Taulukko 5. Satakunnan seutukaavassa 5 olevat puolustusvoimia koskevat aluevaraukset, jotka poistuvat maakuntakaavassa. $, &4",2-2 &4"+,* - &4(, - 4 &4+, &4 * &4"",7 &4 &9% 0 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.. Ehdotettujen alueiden toteutumiseen liittyvien mahdollisuuksien ja uhkien arviointi Satakunnan maakuntakaavassa osoitettavat aluerajaukset ja niihin liittyvien määräyksien vaikutukset kohdistuvat yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen ja muuhun viranomaisten harjoittamaan alueiden käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Satakunnan maakuntakaavan yhtenä tavoitteena on ottaa valtakunnallisten alueidenkäyttötarpeiden mukaisesti (VAT) alueidenkäytön suunnittelussa huomioon maanpuolustuksen tarpeet.
5 Maakuntakaavassa tutkittujen alueidenkäyttöratkaisujen on annettava kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maankäyttö ja rakennuslain tavoitteena (MRL ) on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Nämä kestävän kehityksen ulottuvuudet tulevat näkyviin maankäyttö- ja rakennusasetuksen :ssä esitetyssä ryhmittelyssä ekologisten, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten sekä osittain myös taloudellisten vaikutusten osalta. Maanpuolustuksen alueellisten edellytysten turvaamista koskevien aluevaraus- ja erityisominaisuuksia ilmentävät merkinnät osoittavat lähinnä olemassa olevien toimintojen sijainnin sekä Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen käytöstä aiheutuvat melualueet. Ampuma- ja harjoitusalueilla harjoitettavien toimintojen merkittävimmät ekologiset vaikutukset kohdistuvat harjoitusalueiden käytössä kuluviin osiin, kuten kulkureitteihin ja maalialueisiin. Toisaalta ampuma- ja harjoitusalueilla on myös lajistoa, joka voi hyötyä avoinna pysyvistä, paljaista hiekka-alueista tai palaneista alueista. Ampumaratojen osalta ekologiset haitat ovat melko pienialaisia ja hallittavia. Ammunnat sekä liikenne vaikuttavat myös eläimistöön (erityisesti melu) ja aiheuttavat pohjavesiin kohdistuvia pilaantumisriskejä. Maanpuolustukseen liittyvillä toiminnoilla on myös vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Ristiriitoja mm. asumisen ja elinkeinojen harjoittamisen osalta aiheuttavat etenkin melusta aiheutuvat rajoitukset muulle maankäytölle sekä ammunnoista aiheutuvan melun ja tärinän haitat elinympäristölle alueiden lähialueilla. Melumerkinnät lisäävät tietoisuutta siitä, että melun olemassaolo tulee ottaa huomioon maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Puolustusvoimien toiminnan jatkuminen olemassa olevilla alueilla edesauttaa varuskunta-alueilla sijaitsevan maanpuolustustoimintaa koskevan arkkitehtuurin säilymistä sekä vanhojen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden teiden pysymistä käytössä. Toisaalta puolustusvoimien toiminta voi myös vaurioittaa edellä mainittuja teitä. Satakunnassa sijaitsee kaksi varuskuntaa ja niiden olemassaoloon liittyvät taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat välillisesti monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajana. Ehdotettujen alueiden vaikutuksia tarkastellaan taulukkomuotoon rakennetussa arviointiosiossa maankäyttö- ja rakennusasetuksen :ssä esitetyn ryhmittelyn mukaisesti (taulukon vaakasarake). Arviointikooste on rakennettu mahdollisuus- ja uhkamuotoon, koska niin maankäytön suunnittelussa kuin muussakin alueellisessa kehittämistyössä yhdistyvät toisaalta mahdollisuuksien edistäminen ja toisaalta uhkien ehkäisy. Mahdollisuusosiossa arvioidaan ehdotettavien alueiden toteutumisesta johdettavia myönteisiä vaikutuksia ja vastaavasti uhkaosiossa alueen toteutumisesta tai joissakin tapauksissa myös toteutumattomuudesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.
6 Taulukko 3. Arvio puolustusvoimien toimintaan liittyvien merkintöjen vaikutuksista. "# $ & &-$,,, %&'() *+,,*- + -,..+- +,, - -*.,,+,+,, -,,,* -* 0. *0 -,.+ +. - + $ + 00 0, 0 0 &-$:, 00 0 $... 0 &-$, 23 0 0 0 0
7 "# $ & &-$,,, %&'() *+,,*- + -,..+- +,, - -*.,,+,+,, -,,,* -* 0. *0 -,.+ +. - + $ 0 : 3 0 5 0 3 0 00, : ; 0.. 0
8 "# $ 23,,, %&'() *+,,*- + -,..+- +,, - -*.,,+,+,, -,,,* -* 0. *0 -,.+ +. - + $ +
9 "# $ 23,,, %&'() *+,,*- + -,..+- +,, - -*.,,+,+,, -,,,* -* 0. *0 -,.+ +. - + $
20 KARTTALIITTEET Kuva. Pääosin puolustusvoimien käytössä olevat tai käyttöön suunnitellut Metsähallituksen alueet Pohjankankaalla ja Hämeenkankaalla. Nuolilla on osoitettu alueita, joille suuntautuu puolustusvoimien toimintaan liittyviä vapaaehtoisuuteen perustuvia laajenemistarpeita. Kuva 2. Pääosin puolustusvoimien käytössä olevat tai käyttöön suunnitellut Metsähallituksen alueet Säkylänharjulla. Kuva 3. Puolustusvoimien toimintaan liittyvät aluevaraus- ym. merkinnät Satakunnan maakuntakaavassa Pohjankankaan ja Hämeenkankaan alueilla. Huom Kartta tarkentuu maakuntakaavan laadinnan edetessä. Kuva 4. Puolustusvoimien toimintaan liittyvät aluevarausmerkinnät Satakunnan maakuntakaavassa Säkylänharjun sekä Piikajärven alueilla. Huom Kartta tarkentuu maakuntakaavan laadinnan edetessä.
2
22
Kuva 3. 23
Kuva 4. 24