RAISION KAUPUNKI Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi 28.1.2014
Sisällys Lähtökohta... 3 MAL-aiesopimus... 3 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035... 3 Aineisto... 4 Kaavoitusohjelma ja valmiiden asemakaavojen varanto... 5 Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla... 5 Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla alueittain... 6 Rakentuvien alueiden sijainti Raision kaupungin alueella... 7 Rakentuvien alueiden sijainti: Hahdenniemi, Järviniitty, Kaanaa, Vierula-Kallanen... 8 Rakentuvien alueiden sijainti: Alhainen-Lumparla, Ihala, Keskusta, Nuorikkala, Petäsmäki-Kerttula, Pirilä, VT 8... 9 Rakentuvien alueiden sijainti: Hauninen, Itä-Kuninkoja, Länsi-Kuninkoja, Maksla... 10 Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla maanomistajittain... 11 Rakennemallin alueille rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla... 12 Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina... 14 Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina alueittain... 14 LIITTEET Ydinkaupunkialueen ja muun suunnittelualueen väestö vuosina 2009 ja 2035 sekä väestönkasvun jakautuminen vuoteen 2035... 15 Yhteenveto ydinkaupunkialueen asukasmäärästä alueittain... 15 Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten profilointi ja kasvu vuoteen 2035 mennessä.... 16 Työssäkäyntialueen aluerakenne ja seudullinen kehitys... 17 Ydinkaupunkialueen uusien maankäyttöalueiden sijoittuminen... 18 Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, asuminen... 19 Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, työpaikat... 20 Toimenpide- ja kaavoitusohjelman aineiston virkamiesanalyysi... 21
Lähtökohta Turun kaupunkiseutu on laatinut ministeriöiden kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen, joka allekirjoitettiin 20.6.2012 Helsingissä. Aiesopimuksessa määritellyt toimenpiteet perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön 2035 sekä sen rinnalla käynnissä olevaan seudun liikennejärjestelmätyöhön. MAL-aiesopimus Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kehittää liikennejärjestelmää ja ehkäistä väestön sosiaalista ja alueellista eriytymistä ohjaamalla maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea kaupunkiseudun ja sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä sekä sopimusosapuolten välistä yhteistyötä. Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista kaupunkiseudun rakennemallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksen toimenpiteisiin sisältyy Turun kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen. Yhteinen maankäyttöstrategia toteutetaan laatimalla kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi. Kuntakohtaiset ohjelmat kootaan seudulliseksi ohjelmaksi, jossa toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineistoa verrataan tarkemmin rakennemallin tavoitteisiin. Lisäksi laaditaan yhteinen seudullinen asunto- ja maankäyttöohjelma vuosille 2014 2017. Ohjelma voi sisältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Rakennemallin tavoitteena on, että seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeen harkittuun ja monipuoliseen käyttöönottoon. Maankäyttöä tulee suunnitella tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä. Lisäksi suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Myös merellisyyttä, omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta hyödynnetään Turun kaupunkiseudun merkittävinä vetovoimatekijöinä. Numeerisena tavoitteena on varautua noin 75 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina 2012 2025 ja puolet vuosina 2025 2035. Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin 3400 3500 asuntoa vuodessa. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Lisää rakennemallin tavoitteita sekä rakennemallin kartat on esitetty liitteissä. 3
Aineisto Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto on kerätty haastattelemalla kuntien kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavia virkamiehiä. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan kunnan uusien ja täydennettävien alueiden toteuttamisajankohtia. Mukaan otettiin kaikkien maanomistajien maa-alueet. Aineiston vuosiluvut ovat arvioituja valmistumisvuosia niin kaavojen, kunnallistekniikan kuin rakennusten rakentumisen osalta. Aineisto on koottu vuoden 2013 huhtikuussa. Ohjelmissa on arvioitu tonttien rakentumista ja kaavoitusta erityisesti vuosina 2014 2017 ja epätarkemmalla tasolla suuntaa-antavana tietona myös maksimissaan rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineistoon sisältyy myös vuonna 2013 rakentuvia kohteita, mutta tiedot eivät kata koko vuotta. Aineiston asuintontit on jaoteltu AO-, AP- ja AK-tontteihin. AR-tontit sisältyvät AP-tontteihin. Työpaikkatontit on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan rakennemallin tapaan neljään profiiliin: teollisuus, logistiikka, palvelut, tiede ja teknologia. Työpaikkatonteista kerätty pinta-alatieto on tonttien pinta-ala (m 2 ) rakennusoikeuden sijaan. Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu mitoituslukujen avulla. Raision aineistossa mitoituslukuina on käytetty AO-tonteilla 3,6 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2,3 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,6 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla on käytetty mitoituslukuina 105 k-m 2 /asunto ja AK-tonteilla 78 k-m 2 /asunto. Aineiston tiedot pohjautuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Huomioitavaa on, että aineistossa ei ole otettu huomioon väljyyskasvua. Aineisto ei näin ollen kuvaa kunnan asukasmäärän muutosta. Aineiston tietoja ei voi verrata suoraan niihin rakennemallin taulukoihin, joissa väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve on otettu huomioon. Ohjelman liitteenä on kunnan virkamiehen analyysi aineistosta. 4
Kaavoitusohjelma ja lainvoimaisten asemakaavojen varanto Asemakaavan arvioitu valmistumisvuosi AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta 2013 94 338 130 298 275 439 499 1 075 2014 222 798 60 136 359 573 641 1 507 2015 116 418 116 418 2016 51 184 51 184 VÄLISUMMA 483 1 738 190 434 634 1 012 1 307 3 184 Lainvoimaiset asemakaavat 66 236 136 313 531 851 733 1 400 YHT. 549 1 974 326 747 1 165 1 863 2 040 4 584 Raision lainvoimaisten asemakaavojen reservistä syntyvä asukasmäärän kasvu on 31 % koko 4 584 asukasta tuottavasta kaavavarannosta ja -ohjelmasta. Raision asukasluvun kasvutavoite on rakennemallissa noin 6 000 asukasta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite kohdentuu Raision rakennemallin mukaiselle ydinkaupunkialueelle Lainvoimaisten asemakaavojen reservi tuottaa 23 % rakennemallin tavoitteesta. Vireillä ja suunnitelmissa olevat kaavat muodostavat 53 % tavoitteesta. Yhteensä kaavavaranto ja -ohjelma kattavat 76 % rakennemallin 6 000 asukkaan tavoitteesta. Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta 2013 54 194 122 280 193 309 369 783 2014 67 240 53 122 335 536 455 898 2015 21 75 71 163 195 312 287 550 2016 83 298 20 46 103 165 206 509 2017 130 468 8 18 64 102 202 588 VÄLISUMMA 355 1 275 274 629 890 1 424 1 519 3 328 2018-194 699 52 118 275 439 521 1 256 YHT. 549 1 974 326 747 1 165 1 863 2 040 4 584 Lisäksi Raisiossa on yksityisten omistamia hajatontteja: AO-tontteja 170 kpl, AP-tonteilla rakennusoikeutta 8 878 k-m 2 ja AK-tonteilla 1 500 k-m 2. Haja-asutusalueille rakennetaan keskimäärin 4-5 asuntoa/vuosi. 5
Alueiden rakentumista on arvioitu osittain vuoteen 2025 saakka. 6 000 asukkaan tavoite saavutetaan keskimäärin 230 uuden asukkaan vuosivauhdilla. Vuosien 2013 2017 asukasmäärän arvioitu kasvu on 55 % kokonaistavoitteesta. Kaikki arvioon sisältyvät asuinalueet sijaitsevat Raision ydinkaupunkialueella. Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla alueittain Alue Tunnistenumero Talotyyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018- Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta 680.2 Järviniitty AO 31 111 5 18 22 79 680.3 Kaanaa AO 43 154 6 21 680.13 Maksla AO 35 126 680.4 Nuorikkala AO 54 194 24 86 2 7 6 22 680.6 Petäsmäki- AO Kerttula 34 122 25 90 36 130 680.7 Pirilä AO 100 360 85 306 680.1 Vierula-Kallanen AO 13 47 12 43 16 58 AO YHTEENSÄ 54 194 67 240 21 75 83 298 130 468 194 699 680.14 Ihala AP 24 55 680.2 Järviniitty AP 27 62 680.3 Kaanaa AP 39 90 680.4 Nuorikkala AP 25 57 14 32 47 108 20 46 680.6 Petäsmäki- AP Kerttula 24 55 8 18 52 118 680.1 Vierula-Kallanen AP 46 106 AP YHTEENSÄ 122 280 53 122 71 163 20 46 8 18 52 118 680.8 Alhainen- AK Lumparla 128 204 131 210 680.14 Ihala AK 60 96 680.9 Keskusta AK 38 61 28 45 64 102 32 51 32 51 51 82 680.6 Petäsmäki- AK Kerttula 179 287 71 114 32 51 224 439 680.5 VT 8 AK 95 152 AK YHTEENSÄ 193 309 335 536 195 312 103 165 64 102 275 439 Kaikki Raision asuinalueet kuuluvat rakennemallin mukaiseen ydinkaupunkialueeseen. 6
Rakentuvien alueiden sijainti Raision kaupungin alueella 7
Rakentuvien alueiden sijainti: Hahdenniemi, Järviniitty, Kaanaa, Vierula-Kallanen 8
Rakentuvien alueiden sijainti: Alhainen-Lumparla, Ihala, Keskusta, Nuorikkala, Petäsmäki-Kerttula, Pirilä, VT 8 9
Rakentuvien alueiden sijainti: Hauninen, Itä-Kuninkoja, Länsi-Kuninkoja, Maksla 10
Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla maanomistajittain MAAN- OMISTAJA AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Kunta 2013 54 194 111 255 95 152 260 601 2014 50 179 39 90 92 147 181 416 2015 2 7 38 87 32 51 72 145 2016 50 180 20 46 70 226 2017 118 425 8 18 64 102 190 545 VÄLISUMMA 274 985 216 496 283 452 773 1 933 2018-83 300 52 118 275 439 410 857 YHT. 357 1 285 268 614 558 891 1 183 2 790 Rakennusliike 2013 98 157 98 157 2014 179 287 179 287 2015 0 0 2016 71 114 71 114 2017 0 0 VÄLISUMMA 0 0 0 0 348 558 348 558 2018-0 0 YHT. 0 0 0 0 348 558 348 558 Yksityinen 2013 11 25 11 25 2014 17 61 14 32 64 102 95 195 2015 19 68 33 76 163 261 215 405 2016 33 118 32 51 65 169 2017 12 43 12 43 VÄLISUMMA 81 290 58 133 259 414 398 837 2018-111 399 111 399 YHT. 192 689 58 133 259 414 509 1 236 Vuosille 2013 2017 arvioidusta asukasluvun kasvusta 58 % kohdentuu kunnan tonteille, 17 % rakennusliikkeiden tonteille ja 25 % yksityisten maanomistajien tonteille. Vuodesta 2018 eteenpäin arvioidusta kasvusta 68 % kohdistuisi kunnan alueille ja 32 % yksityisten omistamille alueille. 11
Rakennemallin alueille rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK RM Aluenumero Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta 13 2013 2017 25 90 25 90 2018-16 58 16 58 YHT. 41 148 0 0 0 0 41 148 14 2013 2017 36 129 36 129 2018-22 79 22 79 YHT. 58 208 0 0 0 0 58 208 15 2013 2017 49 175 66 152 115 327 2018-0 0 YHT. 49 175 66 152 0 0 115 327 17 2013 2017 86 309 106 243 192 552 2018- YHT. 86 309 106 243 0 0 192 552 18 2013 2017 2018-95 152 95 152 YHT. 0 0 0 0 95 152 95 152 19 2013 2017 59 212 32 73 282 452 373 737 2018-36 130 52 118 224 357 312 605 YHT. 95 342 84 191 506 809 685 1 342 20 2013 2017 100 360 100 360 2018-85 306 85 306 YHT. 185 666 0 0 0 0 185 666 12
AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK RM Aluenumero Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta 23 2013 2017 259 414 259 414 2018-0 0 YHT. 0 0 0 0 259 414 259 414 24 2013 2017 194 310 194 310 2018-51 82 51 82 YHT. 0 0 0 0 245 392 245 392 Aluenumerokohtaiset tavoitteet on esitetty Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n loppuraportissa. Tavoitetaulukot ovat liitteinä sivuilla 19 20. Huomioitavaa on, että sivun 19 liitteen taulukossa alueen asukasmäärän lisäystä koskevissa sarakkeissa asukasmäärän lisäyksessä on otettu huomioon väestönkasvun lisäksi myös väljyyskasvun edellyttämä rakennustarve. 13
Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina Tontin pinta-ala m 2 Teollisuus Logistiikka Palvelut Tiede & teknologia YHT. Rakentumisvuosi 2013 0 2014 59 080 47 100 106 180 2015 105 000 8 000 113 000 2016 149 300 366 000 515 300 2017 142 200 32 700 174 900 VÄLISUMMA 350 580 105 000 453 800 0 909 380 2018-378 000 98 000 476 000 YHT. 728 580 105 000 551 800 0 1 385 380 Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina alueittain Tunnistenumero Alue Käyttötarkoitus 2013 2014 2015 2016 2017 2018-680.11 Hauninen Teollisuus 46 000 680.10 Itä-Kuninkoja Teollisuus 59 080 680.5 VT 8 Teollisuus 149 300 96 200 378 000 TEOLLISUUS YHTEENSÄ 0 59 080 0 149 300 142 200 378 000 680.10 Itä-Kuninkoja Logistiikka 105 000 LOGISTIIKKA YHTEENSÄ 0 0 105 000 0 0 0 680.15 Hahdenniemi Palvelut 366 000 680.11 Hauninen Palvelut 8 000 680.10 Itä-Kuninkoja Palvelut 26 900 680.12 Länsi-Kuninkoja Palvelut 20 200 26 000 680.5 VT 8 Palvelut 32 700 72 000 PALVELUT YHTEENSÄ 0 47 100 8 000 366 000 32 700 98 000 Kaikki taulukon työpaikka-alueet sijaitsevat rakennemallin ydinkaupunkialueella. 14
LIITTEET Ydinkaupunkialueen ja muun suunnittelualueen väestö vuosina 2009 ja 2035 sekä väestönkasvun jakautuminen vuoteen 2035 (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) Yhteenveto ydinkaupunkialueen asukasmäärästä alueittain (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) 15
LIITTEET Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten profilointi ja kasvu vuoteen 2035 mennessä. (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) 16
LIITTEET Työssäkäyntialueen aluerakenne ja seudullinen kehitys (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) 17
LIITTEET Ydinkaupunkialueen uusien maankäyttöalueiden sijoittuminen (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) 18
LIITTEET Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, asuminen (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) 19
LIITTEET Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, työpaikat (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti 2.4.2012, Pöyry) 20
LIITTEET TOIMENPIDE- JA KAAVOITUSOHJELMAN AINEISTON VIRKAMIES- ANALYYSI 1. Miten hyvin on saavutettavissa MAL-sopimuksen ja rakennemallin tavoitteet (ydinkaupunkialueen tavoitteet sekä kuntien keskusten tavoitteet)? Toteuttamisohjelma kattaa hyvin ja vähän ylikin rakennemallin asukastavoitteen, mutta on taloudellisesti haasteellinen toteuttaa. Toteuttamisohjelma painottaa Raision osalta ydinkeskustaan rajautuvia alueita hieman enemmän kuin rakennemallissa on ennakoitu. 2. Kuinka suuren osan rakennemallin mukaisesta tavoitteesta kattaa nykyinen kaavavaranto ja jo liikkeellä oleva asemakaavoitusohjelma? Voimassa olevat asemakaavat ja kaavoitusohjelma vuosille 2013-2015 kattaa suuren osan rakennemallin mukaisista alueista. 3. Kuinka hyvin rakennemallin ja voimassa olevan yleiskaavan mukaisilla hankkeilla voidaan täydentää tavoitteiden saavuttamista? Vain pieni osa rakennemallin alueista on sellaisia yleiskaavan mukaisia alueita, joita ei ole vielä kaavoitusohjelmassa. 4. Miten tavoitteiden mukainen kaavoituksen määrä kehittyy verrattaessa viittä ohjelmakautta edeltänyttä vuotta ohjelmakauden vuosiin? Kaavoitustoiminta vilkastuu hieman. 5. Miten tavoitteiden mukainen rakentamisen määrä kehittyy verrattaessa viittä ohjelmakautta edeltänyttä vuotta ohjelmakauden vuosiin? Rakentamisen tulisi vilkastua merkittävästi, jotta toteuttamisohjelman tavoitteet täyttyisivät. 6. Miten tavoitteiden mukainen infrainvestointien määrä kehittyy suhteessa viiteen ohjelmakautta edeltäneeseen vuoteen? -- 7. Onko kaavoitus ja rakentaminen jaettavissa kunnan alueella tasapainoisesti eri vuosien välillä vai painottuuko ohjelmakauden loppupuoli? Kaavoitus ja rakentaminen painottuu ohjelmakauden alkupuoliskolle. 8. Seniorien ja muiden erityisryhmien asumisesta (Onko tuotantoa tarpeeseen nähden riittävästi?) Raisiossa on riittävästi tuotantoa sekä seniorien että erityisryhmien tarpeeseen. 21
LIITTEET 9. Onko aineistossa paljon kohteita, joissa toteutuksen epävarmuus on suuri? (Esimerkiksi vireillä olevat kaavat tai yksityisessä omistuksessa oleva varanto.) Yksityisessä omistuksessa on toteuttamisohjelman mukaisista alueista/asukasmäärästä merkittävä osa, mikä luonnollisesti aiheuttaa epävarmuutta toteutumisen osalta. Koska on toteuttamisohjelma on voimakkaasti etupainotteinen, on erittäin todennäköistä, ettei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa löydy rahoitusta tarvittaviin infrainvestointeihin. 10. Muuta huomioitavaa (Esimerkiksi arviointia kysynnän riittävyydestä mallin mukaiselle rakentamismäärälle tms.) Tämän hetkisen kysynnän perusteella rakentamisen tulisi vilkastua todella merkittävästi, että mallin mukainen rakentaminen toteutuisi. 24.6.2013 22