STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMAN (2016-) SEURANTATAULUKKO 3.1 Tutkimuksen vahvistaminen Vetovoimaiset, monitieteiset tutkimusympäristöt Nousevien alojen tutkimusedellytysten vahvistaminen uusien nousevien alojen tunnistamiseen on luotu systemaattinen toimintatapa aloja vahvistavien rekrytointien määrä on kohdennettu aloja vahvistavia muita resursseja haetun hankerahoituksen suuruus saadun hankerahoituksen suuruus aloille kohdennettujen julkaisujen määrä Johtaa: rehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tutkimuksesta vastaava vararehtori ja tiedeneuvosto, yliopiston johtoryhmä 14.12.2016: Syyskuussa 2016 järjestettiin keskustelutilaisuus nousevien alojen etenemisestä. Viidestä nousevasta alasta kolmelle on haettu Suomen Akatemian rahoitusta marraskuussa jätetyssä tutkimuksen profilointihakemuksessa, jossa haettava summa oli 6,4 milj. euroa (monitieteinen aivotutkimus, laskennallinen ajattelu ja Big data analytiikan käyttö päätöksenteon tukena sekä monitieteinen kriisien ja yhteiskunnan muutosten tutkimus). Sustainable Science Centerin luominen on hyväksytty sopimusneuvottelussa MLTK:n sisäiseksi kehittämisprojektiksi. Projekti tukee neljännen tunnistetun nousevan alan (bioresurssitutkimus monitieteellisenä osaamiskeskittymänä) vahvistumista. Tutkimustietojärjestelmän kautta syksystä 2016 alkaen voidaan seurata hankkeiden kohdistumista nouseville aloille. 14.6.2016: Kaikista OKM:lle esitetyistä nousevien alojen teemoista on järjestetty työpaja huhti- ja toukokuussa 2016. Koottu materiaali on lähtökohtana tutkijavetoisille työryhmille, jotka määrittävät edelleen, miten kyseinen ala kypsyy ja miten sekä tutkimukselliset tavoitteet että mukana olevat ryhmät täsmentyvät. Tiedeneuvosto on 10.5.2016 linjannut, että tulee määritellä prosessi, jonka mukaan nousevat alat säännöllisesti arvioidaan selkeiden ja tasapuolisten indikaattoreiden pohjalta ja täsmennetään millä aikavä- Timo Taskinen & Jarkko Pirkkalainen 1
lillä näyttöjä odotetaan. Päätettiin, että vuosittainen tulisi järjestää kysely tiedekunnille nousevista aloista. Vastauksista tehdään tilannekatsaus tiedeneuvostolle. Hyödynnetään digitaalisuuden ja data-analytiikan tarjoamat mahdollisuudet monitieteisesti käytössä on järjestelmä, jossa on tieto kaikista JY:n omista ja käytössä olevista aineistoista aineistojen käyttöä ja saatavuutta edistävä infrastruktuuri saatu käyttöön todennetusti lisääntynyt tutkimusaktiviteetti Big Datan alueella alalla on julkaisuja, joissa on tekijöitä vähintään kahdesta JY:n tiedekunnasta Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, ITK ja IT-palvelut 14.12.2016 Tutkimusaktiviteetin lisäämistä Big Datan alueella tukee Suomen Akatemialle marraskuussa jätetty tutkimuksen profiloitumishakemus, jossa yhtenä alueena on analytiikan käyttö päätöksenteon tukena. TTS-prosessin yhteydessä on edellytetty, että yksiköt tunnistavat keskeiset aineistonsa. Prototyyppisovellus on valmiina tukemaan aineistoihin liittyvän tiedon keräystä. Tietomallia on kehitetty vastaamaan kansallista tietomallia. Aineiston hallintaa ja analytiikkaa edistävää infrastruktuuria kehitetään osana Biopankki- ja Campus.fi-hanketta. 14.6.2016: Aineiston käyttöä edistävästä ja laskennallista analytiikkaa tukevasta infrastruktuurista on tehty alustava suunnitelma. Lisäksi on valmisteltu ohjeita aineistojen metatietojen määrittämiseksi. Nousevien alojen workshopissa on esitelty eri tieteenalojen laskennallista analytiikkaa soveltavia hankkeita ja uusia monitieteisiä hankkeita. Antti Auer ja Timo Taskinen 2 Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointia kehitetään tutkijoiden osuus, jotka ovat vastanneet tutkimuksen yleisen vaikuttavuuden kysymykseen, kasvaa Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen 14.12.2016 Tiedekuntakohtaiset neuvottelut tutkimuksen kehittämistä tukevista indikaattoreista on käyty yhtä tiedekuntaa lukuunottamatta. Tiedeneuvosto käsitteli 30.11. olleessa kokouksessa esitystä tiedebarometriin sisältyvistä tutkimusindikaattoreista. 14.6.2016: Tiedeneuvosto on laatinut suunnitelman, jossa tiedekuntien kanssa neuvotellen etsitään kyseisten tieteenalojen tutkimuksen Timo Taskinen
muut tunnistetut toimenpiteet Osallistuu: tiedeneuvosto, kirjasto (Avoimen tiedon keskus) vaikuttavuutta parhaiten kuvaavat indikaattorit ja niitä käytetään jatkossa tiedebarometrissa. Tiedekuntaneuvottelut toteutetaan kesäkuussa ja alkusyksystä 2016. Tiedekunnat on velvoitettu kokoamaan tutkijoilta tutkimuksen yleistä vaikuttavuutta kuvaavat vastaukset kysymykseen, miksi tutkimukseni on tärkeää ja kenelle. Ihmistieteiden metodiosaamisen varmistaminen On tehty päätös IHME:n tulevasta tehtäväkentästä ja nimestä On tehty päätös IHME:n sijoituspaikasta On tehty päätös IHME:n toiminnan resurssoinnista Johtaa: rehtori telee: tiedeneuvosto, strateginen kehittäminen Osallistuu: IHMEn johtoryhmä, tutkijakoulun johtoryhmä 14.12.2016 Rehtori on päättänyt IHME-keskuksen sijaintipaikaksi KPTK-tiedekunnan. IHME:n kehittäminen ja keskuksen suuntaaminen tutkijakoulutuksen tueksi on yksi sopimusneuvotteluissa sovittu tiedekunnan sisäinen kehittämishanke- IHME:n toiminnalle on osoitettu sopimusneuvosttelussa toiminnan resurssit. 14.6.2016: Tiedeneuvosto on käsitellyt IHME-keskuksen sisäisen arviointiraportin 27.4. ja totesi omana kantanaan, että on perusteltua sijoittaa metodikeskus esimerkiksi Avoimen tiedon keskukseen, jotta kaikki tiedekunnat kokisivat sen omakseen. Vararehtori on välittänyt tiedeneuvoston kannat rehtorille. Henkilöstökoulutus on tukenut IHMEen mahdollisuuksia tarjota tutkimusmenetelmäkoulutusta vuosien 2015 ja 2016 aikana varmistaakseen osaltaan henkilökunnalle tarjottavan menetelmäkoulutuksen tarjontaa. Timo Taskinen ja Kari Pitkänen Houkutteleva tutkijanura Tohtorikoulutusta kehitetään vuonna 2016 tehtävän arvioinnin pohjalta Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori 14.12.2016 Tohtorikoulutuksen arvioinnin loppuraportti on hyväksytty 30.11.2016 ja julkaistu 1.12.2016. Loppuraportti sisältää kehittämistavoitteet sekä kehittämistoimet ja niiden aikataulutuksen. Kehit- 3
arviointi on tehty tiedeneuvosto on asettanut tavoitteet sekä määrittänyt ja aikatauluttanut kehittämiskohteet kehittämiskohteiden toteuttaminen on käynnissä ohjaajakoulutus on kaikkien ohjaajien saatavilla kaikilla tohtoriopiskelijoilla on ohjausasiakirja ja seurantaryhmä telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, tutkijakoulun johtoryhmä, opintopalvelut tämistoimien toteuttaminen on käynnistetty joiltakin osin. TTS-valmistelun yhteydessä yksiköitä on pyydetty kuvaamaan ohjaajakoulutuksen toteuttaminen ja seurantaryhmien toiminta. Ohjaajakoulutukset, seurantaryhmät ja ohjausasiakirjat eivät vielä toteudu kaikissa yksiköissä. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy näidenkin osa-alueiden vahvistamiseen tähtääviä toimia. 14.6.2016: Tutkijakoulun johtoryhmä on käynnistänyt tohtorikoulutuksen arvioinnin tiedeneuvoston hyväksymän suunnitelman mukaisesti vuoden 2016 alussa. Tohtorikoulujen itsearvioinnit valmistuivat 18.3.2016 mennessä, tohtorikoulukohtaiset arviointikeskustelut käytiin 19.-28.4.2016 ja tohtorikoulujen välinen tulevaisuuskeskustelutilaisuus pidettiin 16.5.2016. Arviointikeskusteluihin ja itsearviointiraportteihin perustuvat tohtorikoulukohtaiset arviot toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja läpinäkyvyydestä sekä toimintamallin toteuttamiskelpoisuudesta pitkällä aikavälillä ovat asiatarkastusvaiheessa. Arviointiin perustuvan kehittämissuunnitelman ja arvioinnin loppuraportin valmistelu aloitetaan kesällä 2016. Tutkijakoulun johtoryhmä esittelee kehittämissuunnitelman ja arvioinnin loppuraportin tiedeneuvostolle syksyllä 2016. Tutkijakoulun johtoryhmä huomioi kehittämissuunnitelman tehdessään esityksen rehtorille tohtorikoulutuksen rahoituksesta. Tuula Oksanen Tutkijoiden toimintaedellytyksiä parannetaan edistämällä tutkimusinfrastruktuurien avointa käyttöä ja kehittämällä monimuotoisempia hankerahoituksen hakemisen tukimuotoja Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: strateginen kehittäminen, tutkimus- ja innovaatiopalvelut 14.12.2016 TIIO-ohjelman päivityksen käynnistymistä varten tiedeneuvosto on koonnut työryhmät valmistelua varten. Tiedeneuvoston suosituksen mukaisesti yksiköiden tutkimusinfratruktuureiden tiedot ovat avoimesti (JY:n sisällä) saatavilla. Uuden palvelurakenteen valmistelu on käynnissä tutkimus- ja innovaatiopalveluiden osalta. Hankevalmisteluprosessi on uudistettu ja hankeilmoitusosio otettu 4
TIIO ajanjaksolle 2017 2022 päivitetty infrastruktuurien käytön periaatteet ja prosessit sovittu yksiköt ylläpitävät jatkuvasti ja avoimesti saatavilla tiedot tutkimusinfrastruktuureistaan uudistettu LARA-järjestelmä otettu täysimääräisesti käyttöön ja tietojen ajantasaisuus varmistettu täydentävän rahoituksen hankkeiden tukiprosessi uudistettu ja roolit määritetty Osallistuu: tiedeneuvosto käyttöön suunnitellusti tutkimustietojärjestelmässä (Converis). Seuraava käyttöönottovaihe on projektiosio. Tutkimusaineistot liitetään osaksi Laran tietomallia ja tutkimusinfrastruktuureja. 14.6.2016: Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty yksilöidyt suunnitelmat. Tiedeneuvoston vuosikelloon 2016 sisältyy TIIO-ohjelman päivitys syksyn 2016 aikana. Uudistettua LARA-järjestelmää on valmisteltu ja luonnosta esitelty tiedeneuvostolle keväällä 2016. Uudistettu järjestelmä tulee sisältämään elinkaari- ja huoltosopimustiedot sekä tiedot aineistoista (jollei päätetä kuvata aineistoja eri järjestelmässä). Suunnitelma on myös valmistunut täydentävän rahoituksen tukiprosessin päivittämiseksi tutkimustietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Samalla prosessin edellyttämät henkilöroolit tarkennetaan yliopiston uuden palvelurakenteen mukaisiksi. Tutkimustietojärjestelmän käyttöönotto on edennyt, joskin jonkin verran suunniteltua hitaammin. Ensimmäiset hankeilmoitukset viedään järjestelmään syyskuussa. Antti Auer ja Timo Taskinen Tutkimuksen tuki -työryhmä on kartoittanut hakemisen tukimuodot ja palvelut sekä puuttuvia palveluja. Tehdyn suunnitelman mukaan koostetaan Research Portal -sivu, jotta tutkijat saavat kokonaiskäsityksen eri toimijoiden palveluista ja tuesta. Yksiköiden johtajat varmistavat, että tutkijauran eri portaissa jää aikaa uraa edistävän tutkimuksen tekemiseen on ohjeistettu tutkimukselle varattavasta työajan 5 Johtaa: henkilöstön kehittämisestä vastaava vararehtori telee: henkilöstöpalvelut Osallistuu: tiedeneuvosto 14.12.2016 Tiede- ja koulutusneuvostojen yhteisessä kokouksessa lokakuussa työsuunnitelmat olivat yhtenä aiheena. Rehtori on pyytänyt 21.11.2016 selvitystä työsuunnitelmissa tutkimukseen varatusta ajasta tutkijauran eri portailla ja edelleen tiedeneuvostoa antamaan ohjeelliset minimituntimääräsuositukset tutkimukselle eri portaissa.
osasta tutkijanuran eri vaiheissa työsuunnitelmissa on varattu tutkijanuran edellyttämä osa työajasta tutkimukselle tavoitteen toteutumisen arviointi opettaja-tutkija kyselyn perusteella Tutkijoiden saavuttamien tulosten näkyvyyttä lisätään kehittämällä tiedeviestintää Tiedeviestinnän koulutustarjotin on käytössä tutkijanuran kaikilla tasoilla Tutkimuksen painoalojen näkyvyyden seurantamittarit on määritetty Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: asiantuntijapalvelut/viestintäpalvelut Osallistuu: tutkimus- ja innovaatiopalvelut, kirjasto (Avoimen tiedon keskus) 14.6.2016: Työsuunnitelmien ohjeistuksen päivitys käynnistetään henkilöstöpalveluissa. Toimenpide pohjautuu tiedeneuvoston Mistä aikaa tutkimukselle? - kyselyn havaintoihin. Prosessi on määritetty laadunhallinnan käsikirjassa. 14.12.2016 Tiedeviestinnän taustaryhmä tekee koosteen toiminnastaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Ryhmä järjesti kilpailun Esitä tutkimusalasi kuvana syksyllä 2016 ja kuukausittaisen Tiedonvalo-palkinnon jakaminen on aloitettu (kolme palkintoa syksyllä 2016). Tiedeviestinnän koulutustarjotinta tutkijoille ja tohtorikoulutettaville on kehitetty edelleen jatkuvasti eri toimijoiden välisenä yhteistyönä (kielikeskus, kirjasto, viestintäpalvelut, henkilöstökoulutus ja tutkijakoulu). 14.6.2016: Tiedeneuvoston asettamassa tiedeviestinnän taustaryhmässä on kehitetty useita käytännön toimenpiteitä, joilla tutkijayhteisöä on motivoitu aktiivisempaan viestintään omasta tutkimuksestaan. Ryhmä valmistelee yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa uudistettua tutkimusportaalia yliopiston verkkosivuille, johon kootaan tutkimukseen liittyvät tietokanavat ja tutkimuksen tukipalvelut. Tässä hyödynnetään myös uuteen tutkimustietojärjestelmään koottavaa tietoa. Tiedeviestinnän koulutusta on säännöllisesti tarjolla sekä tohtorikoulutettaville että kokeneemmille tutkijoille. Timo Taskinen ja Pirjo Halonen Timo Taskinen ja Anna Grönlund 6
Yliopisto lisää edelleen tutkimusaineistojen avointa käyttöä sekä avointa julkaisemista yhteisesti määritelty aineistonhallintasuunnitelma on otettu käyttöön hankesuunnitelmissa tutkimusaineistojen hallinnan periaatteet saatavilla käytännön ohjeina rinnakkaistallennettujen ja open access -julkaisujen määrä kasvaa etsin.avointiede.fi:ssä julkaistujen JY:n aineistojen määrä kasvaa avoimen toimintakulttuurin kypsyystasomittarilla taso nousee Johtaa: tutkimuksesta vastaava vararehtori telee: kirjasto (Avoimen tiedon keskus), strateginen kehittäminen Osallistuu: tiedeneuvosto, ITpalvelut 14.12.2016 Syksyn 2016 akatemian tutkimushankehaussa tutkijat käyttivät DMPTuuli-työkalua aineistonhallinnan suunnitelman laatimiseen ja työkalu on käytettävissä kaikkien projektien aineistojen hallintaan. Yliopiston selvitys (14.10.2016) Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi nosti esille avoimen tieteen kypsyystasomittarin tilanteen ja on pohja toimenpidesuunnitelmalle tavoitetason 5 saavuttamiseksi. Tutkimushankkeiden peruspalvelupaketti (esimerkiksi aineistojen tallettamispalvelu) on määritelty ja sen hakemislomake laadittu. Lomakkeella kerätään samalla hankkeista tärkeitä metatietoja. Peruspalveluiden tukiprosessia tulee hallinoimaan Avoimen tiedon keskus. Lokakuussa oli rinnakkaistallennettu jo yli puolet JYU:n vuoden 2016 julkaisuista. 14.6.2016: teltu pilottihankkeena DMPTuuli -työkalun käyttöönotto aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen. U5-yhteistyössä on valmisteltu työkalun hyödyntämistä JY:n pilotin päättyessä vuoden 2016 lopussa. JY on liittynyt kansalliseen tutkijatunniste-konsortioon (ORCID). Antti Auer ja Timo Taskinen Tiedottamista rinnakkaistallentamisvelvoitteesta on jatkettu. 3.2 Koulutuksen vahvistaminen Laadukas ja vaikuttava koulutus 7
Opetussuunnitelmauudistus toteutetaan kaikilta osin rehtorin päätöksen mukaisesti Edennyt rehtorin päätöksessä olevan aikataulun mukaisesti Sisällöllisten tavoitteiden toteutumisen onnistumisen aste on todettavissa erilliseen arviointiin perustuen Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: tiedekunnat ja muut opetusta antavat yksiköt, opintopalvelut Osallistuu: koulutusneuvosto 14.12.2016: Syyskaudella 2016 on jatkettu tehdyn aikataulutuksen mukaisesti yksiköiden tekemää suunnittelua tukevien seminaarien järjestämistä. KOVS-käyttöönottoprojekti on edistynyt ja järjestelmään on mm. lisätty mahdollisuus tallentaa jäsentelyjä, joilla voidaan kuvata opintojaksojen yhteydet tutkinnon osaamistavoitteisiin. Käytännössä järjestelmässä voidaan tutkinto-ohjelmakohtaisesti määritellä, mitkä opintojaksot tuottavat mitäkin jäsentelyssä määriteltyä osaamista. Tämä ominaisuus tukee opetussuunnitelmatyön tavoitteita. Rehtorin käymien sopimusneuvottelujen yhteydessä yksiköitä on pyydetty raportoimaan opetussuunnitelmatyön nykytilasta. Havaintona oli, että kaikkia rehtorin päätöksessä olevia tavoitteita ei meneillään olevan opetussuunnitelmakierroksen aikana saada toteutettua, vaan työtä on jatkettava seuraavan opetussuunitelmakierroksen yhteydessä. Kari Pitkänen Monitieteisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien rahoitukselliset ongelmat poistetaan rahoitusmallia uudistettaessa rahoitusmalli on uudistettu tavoitteiden mukaiseksi 8 Johtaa: rehtori telee: talousjohtaja, strategiajohtaja, suunnittelupäällikkö Osallistuu: yliopiston johtoryhmä 14.6.2016: Opetussuunnitelmatyö on jatkunut lähes ennalta tehdyn aikataulun mukaisesti vuonna 2015 alkaneiden seminaaritapahtumien jälkeen. Yksiköiden suunnittelua tukevia seminaareja on jatkettu kevätkaudella 2016. OPS-työssä käytettävät käsitteet on päätetty helmikuussa 2016. Rehtori on vahvistanut yleiset valintaperusteet koulutusneuvoston esityksestä maaliskuussa. Rehtori on tehnyt päätöksen kansainvälisten maisteriohjelmien uudelleenperustamisesta toukokuussa 2016. Koulutus-, opetus- ja vuosisuunnittelujärjestelmän (KOVS) käyttöönottoprojekti käynnistyi tammikuussa 2016. 14.12.2016: Jyväskylän yliopiston sisäinen rahoitusmalli on uudistettu. Hallitus päätti rahoitusmallia koskevista pääperiaatteista kokouksessaan 27.9., ja rehtorin päätöksellä 28.10. yliopiston sisäinen rahoitusmalli uudistettiin. Rahoitusmallin yhtenä ansaintaelementtinä on annettujen opintopisteiden määrä, ja sen perusteella määräytyvä rahoitus kasvaa, mikäli opintopisteiden suorittajat ovat muiden kuin ohjelmien kotitiedekunnan tutkinto-opiskelijoiden suorittamia.
Tämä mallin piirre tukee sitä, että kurssit pidetään avoimina myös muiden tiedekuntien tutkinto-opiskelijoille. 14.6.2016: Yliopiston sisäisen rahoitusmallin uudistaminen on aloitettu rehtorin antamien painotusten mukaisesti. Alustavaa suunnitelmaa on käsitelty yliopiston johtorynmässä kahdessa vaiheessa kevään aikana. Rahoitusmallia käsitellään yliopiston hallituksessa syyskuussa 2016 ja rahoitusmallin painotukset huomioidaan TTS-ohjauksessa. Kari Pitkänen ja Jarkko Pirkkalainen Jatketaan Student Life -toimintamallin tutkimuksellista kehittämistä käynnissä on tutkimuspohjaisia kehittämisprojekteja Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori ja strategiajohtaja telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: Student Life ohjausryhmä 14.12.2016: Student Life rahoitusta saaneiden tutkijoiden ja maisteritutkielma-apurahan saaneiden opiskelijoiden tutkimustuloksista on raportoitu Student Life ohjausryhmälle 26.9.2016. Heinäkuussa 2016 rekrytoitiin kaksi opiskelijaharjoittelijaa, jotka ohjattuina alkoivat selvittää opiskelijoiden yksinäisyyden kokemusta ja sen syitä. Tarkastelua on syvennetty opiskelijoiden teemahaastatteluilla ja kirjoituskutsun tuottamalla materiaalilla. Syventyminen tähän teemaan johti siihen, että JY alkoi koordinoida opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelun esteettömyyteen keskittyvää hankehakemusta, joka 29.10.2016 jätettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankehakuun. Hankehaun kriteereiden mukaan hankkeet tulee toteuttaa tutkimuspohjaisesti. Kari Pitkänen 14.6.2016: Student Life kehittämistyössä on alkuvuonna 2016 keskitytty verkostomaiseen Student Life tematiikasta tehtävän tutkimuksen aktivointiin. Tutkimuksista etsitään yhtäältä näkökulmia opiskelijoiden arkeen, hyvinvointiin ja opiskelijan tuen nykytilanteeseen ja toisaalta Student Life toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Student Life ohjausryhmä on tehnyt toukokouussa 2016 päätöksen tutkimusrahoituksesta kolmelle tutkijalle/tutkimusryhmälle sekä neljästä apurahasta, jotka kohdistetaan maisterintutkielman tekijöille. 9
Kesäkuussa 2016 järjestettiin tutkijatapaaminen, jonka tavoitteena oli edistää Student Life tematiikasta tutkimusta tekevien verkostoitumista. Ohjatulla portfoliotyöskentelyllä ja henkilöstön ohjausosaamisen lisäämisellä tuetaan urasuunnittelua ja työllistyvyyttä edistäviä sivuainevalintoja Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: henkilöstöpalvelut ja strateginen kehittäminen 14.12.2016 Laadukkaan ohjauksen periaatteet ovat valmistelussa ja niiden pohjalta aloitetaan ohjausosaamisen lisäämistä tukeva henkilöstökoulutus 2017. Ohjausosaamisen vahvistaminen on myös osa tutkijanuran ja -aseman kehittämistyötä. Yhtenä laadukkaan ohjauksen periaatteiden kulmakivenä on portfoliotyöskentely. ohjauskoulutus on vakiinnutettu osaksi henkilöstökoulutusta opiskelijapalaute (portfolioiden koettu hyödyllisyys, kokemus ohjauksen hyödyllisyydestä ja riittävyydestä urasuunnittelussa ) opettajilta saatu palaute ohjauskoulutuksesta Osallistuu: opintopalvelut / työelämäpalvelut, kasvatustieteiden tiedekunta (ohjauskoulutus) 14.6.2016 : Vuonna 2015 päättyneen kehittämisvaiheen jälkeen eportfolion käyttö on jatkunut niin pilottivaiheessa mukana olleissa ainelaitoksissa ja yksiköissä kuin muissakin yksiköissä. Vaikka käyttöönoton tukihenkilöstöä ei kevätkaudella ole ollut tarjolla, eportfolio-välineen on voinut ottaa käyttöön edellisvuonna valmistetun tukisivuston avulla. Käyttö on laajentunut ja sillä on tällä hetkellä pitkälti toistatuhatta käyttäjää. eportfolio-välineen käytön tukea ollaan lisäämässä osaksi ohjauskoulutusta yhteistyössä henkilöstöpalveluden kanssa. Joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 järjestettiin ohjausosaamisen pilottikoulutus osana henkilöstökoulutusta yhteistyössä JY:n ohjausalan asiantuntijoiden kanssa. Henkilöstökoulutus aikoo vakiinnuttaa ohjauskoulutuksen osaksi henkilöstökoulutusta sen jälkeen kun yliopisto on vahvistanut ohjauksen periaatteet (asiakirja valmistelussa). Tapio Anttonen ja Kari Pitkänen 4.11.2015: eportfolio- sovelluksen tavoitteena on tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä ja toimia kokoavana välineenä osaamisen kehittymiseen liittyvälle dokumentoinnille ja työelämävalmiuksien 10
kehittämiselle. Sovellusta on kehitetty käyttäjälähtöisesti ja toimintamallit ja pedagogiset rakenteet on luotu tarkoituksenmukaisiksi yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa pilottien avulla. eportfoliota on otettu käyttöön myös pilottien ulkopuolella. Käyttäjämäärä on yli kolminkertaistunut lukuvuodesta 2013 14 lukuvuoteen 2014 15, jolloin Google Analytics rekisteröi käyttäjiä n. 5200 ja käyttökertoja 8700. Kasvu kertoo sekä tietoisuuden ja kiinnostuksen lisääntymisestä että todellisen käyttäjämäärän kasvusta. Työportfolioita on järjestelmässä nyt 1050 ja näyteportfolioita 850. Kesän 2015 aikana on luotu portfoliotyön tukisivusto, joka kokoaa piloteissa syntyneet toimintamallit, materiaalit ja arviointiperusteet ohjaajien käyttöön ja tukee eportfolion käyttäjiä opasvideoin, ohjein ja malliesimerkein. Tukisivusto mahdollistaa eportfolion käyttöä vaativan ohjausresurssin paremman kohdentamisen. Vuonna 2015 on kerätty kyselyaineisto kolme vuotta kandidaatinportfoliotaan tehneiltä opiskelijoilta. Vastausten perusteella suurin osa opiskelijoista kokee portfoliotyöskentelyn tukevan oman osaamisen tunnistamista ja työelämänäkökulman huomioimista jo opintojen aikana. eeducation-hankkeen myötä eportfolio sulautuu osaksi yliopistopedagogisten opintojen oppimisympäristöä tutustuttaa henkilöstön työvälineeseen käyttäjän näkökulmasta ja näin syventäen ohjausosaamista. 11
Sekä sovelluksen käyttöliittymä, tukisivusto että opetusmateriaalit ovat tarjolla myös englannin kielellä. 10.6.2015: Tehtyä eportfoliojärjestelmää on testattu usealla eri opintojen vaiheessa olevalla/eri yksiköissä opiskelevalla opiskelijaryhmällä ja näiden pilottien perusteella edelleen kehitetty, samalla kun välineen teknistä kehittämistä on jatkettu. Harjoittelija on rekrytoitu keräämään eri lähteistä ura-aineistoa liitettäväksi välineeseen. eportfolio-välineen tarjoaman hyödyn tavoittamiseksi se on kytkettävä osaksi ohjausjärjestelmän kokonaisuutta. Tätä tarkoitusta varten on valmisteltu periaatepäätökseksi aiottua ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa opintojen sujuminen ja ohjauksen laatu. Ohjauksen kokonaissuunnitelman lausuntokierros tiedekunnissa ja yksiköissä käynnistetään syksyn 2015 aikana. Tärkeänä pidetään, että myös opettajilla on omakohtaista kokemusta portfoliovälineen käytöstä. Yliopistopedagogisten opintoihin on kytketty eeducation hanke sulautuvaa yliopistopedagogiikkaa, jonka yhtenä osana on opettajien ammatillisen kehittymisen tukena eportfolio, ja jota opettajat tulevat jatkossa käyttämään omien opiskelijoidensa työelämävalmiuksien kehittymisen ja osaamisen tunnistamisen välineenä. Opetus, opiskelu ja oppiminen Jyväskylän yliopistossa opiskelijakyselyyn 2015 vastanneet perustutkinto-opiskelijat ovat arvioineet saaneensa ohjausta, neuvontaa tai apua riittävästi Pääaineen opintojen suunnitteluun 51 % Sivuaineiden valintaan 31 % 12
Työelämään siirtymistä tukeviin taitoihin 11 % Opiskelijoiden siirtymämahdollisuuksia yliopiston koulutusohjelmien välillä helpotetaan on tehty päätös koulutusohjelmien välillä tapahtuvien siirtojen periaatteista ja prosesseista ensimmäisen opiskeluvuoden opiskelijakysely: opiskelijan kokemus oikean koulutusohjelman löytymisestä Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: opintopalvelut yhdessä tiedekuntien kanssa Osallistuu: koulutusneuvosto 14.12.2016: Vuoden 2017 alkupuolella toteuttavan opiskelijakyselyn suunnittelu on aloitettu ja siinä otetaan huomioon tiedonsaanti opiskelijoiden kokemuksesta oikean alan löytymisestä. 14.6.2016: Rehtorin maaliskuussa 2016 hyväksymissä yleisisissä valintaperusteissa on tiedekuntia velvoitettu määrittämään valintaperusteissaan edelytykset siirto-opiskelijoiden (myös yliopiston sisällä tiedekunnasta toiseen siirtyvät) hyväksymiselle. Yksiköiden kanssa käydyissä keskusteluissa on toistuvasti muistettu siirtymämahdollisuuksien joustavan luomisen tärkeydestä tilanteessa, jossa opiskelijavalintajärjestelmä on muuttumassa. Kari Pitkänen opiskelijakysely: opiskelijan kokemus siitä, että ohjausjärjestelmä tukee itselleen oikean alan löytämistä Parannetaan opiskelijoiden laadukkaita ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia ympärivuotisten opiskelun edistämiseksi Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori 14.12.2016: JY haki syksyllä 2016 jäsenyyttä EADTU-järjestössä (European Association of Distance Teaching Universities). JY hyväksyttiin 19.10.2016 järjestön täysjäseneksi (joita voi olla vain yksi kustakin maasta). Järjestö antaa tukea yliopistoille online- ja yleensä joustavan opetuksen kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Yksilöllisestä verkkotentistä on kerätty käyttökokemusta ja jatkettu aloitettua työtä laajentaa 13
on selvitetty ympärivuotisen opiskelun esteet verkkovälitteinen kurssitarjonta kasvaa kesäopetusta on lisätty on kehitetty oppimisen arviointitapoja, jossa voidaan käyttää verkkoympäristöjä telee: opetusta antavat yksiköt, opintopalvelut, strateginen kehittäminen, kirjasto ja itpalvelut Osallistuu: koulutusneuvosto verkotentin käyttöä etentin ruuhkahuippujen helpottajana ja sitä korvaavana vaihtoehtona. 14.6.2016: Huhti-toukokuussa 2016 tehtiin kysely opiskelun joustavuudesta (n=1912), jonka yhteydessä selvitettiin myös opintojen edistymisen esteenä olevia ns. pullonkaulakursseja sekä kesäopetuksen tarvetta. Opiskelijoiden vastaukset pullonkaulakursseista on toimitettu yksiköille. Kari Pitkänen ja Tapio Anttonen 59% vastaajista suunnitteli tekevänsä kesäopintoja tulevana kesänä. Opintotarjonnassa toivottiin eniten etäopiskelumahdollisuuksia: - 71% voi osallistua etäopetuksena järjestettävään opetukseen, jos pystyy opiskelemaan vapaasti oman aikataulun mukaisesti - 51% voisi osallistua etäopetuksena järjestettävään opetukseen/tenttiin päiväsaikaan - 48% etäopetuksena järjestettävään tenttiin/opetukseen iltaisin - 41% voisi opiskella kampuksella päiväsaikaan Etä(yksilö)tenttijärjestelmää, joka ei ole sidottu erityiseen etentti-tilaan ja sen rajaamaan volyymiin, on ryhdytty suunnittelemaan osaksi yliopiston kehittämää Koppa-järjestelmää, joka mahdollistaa tarpeen mukaan skaalautuvan ja suorituspaikasta riippumattoman yksilötentin. Käyttöönotto edellyttää myös opettajille suunnattavaa koulutusta oppimisen arvioinnista. Tämä teema on ehdolla seuraavan vuoden opetuksen kehittämishankkeeksi. 14
Kandidaattivaiheen viestintä- ja kieliopinnit integroidaan pääaineen opintoihin kaikilla ainelaitoksilla integrointiprosessin läpikäyneiden yksiköiden osuus (tavoite = 100 %) Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: Kielikeskus ja tiedekunnat Osallistuu: koulutusneuvosto 14.12.2016: Syyslukukaudella 2016 uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen rakenteen mukainen opetus aloitettu yhteiskuntatieteissä, filosofiassa ja kemiassa sekä käynnistetty suunnittelu kauppakorkeakoulun UVK-rakenteeksi. Historian, etnologian ja fysiikan toteutus jatkuu suunnitellusti: fysiikassa käynnistyy kolmas vuosi, historiassa ja etnologiassa toinen. Loput laitokset ja tiedekunnat on aikataulutettu siten, että suunnittelu käynnistyy viimeistään syyslukukaudella 2019, mutta syyslukukausi 2020 pidetään varalla niissä yksiköissä, joissa opintosuunnitelmarakenteen suunnittelun vuoksi toimintaa ei aiemmin kannata käynnistää. Anna Grönlund 14.6.2016: Toteutus etenee marraskuussa 2015 raportoidun mukaisesti, mutta yliopiston rakennemuutoksesta johtuen jäljellä olevat tiedekunnat ja yksittäiset pääaineet tai laitokset aikataulutetaan uudelleen syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. 4.11.2015: Uuden rakenteen toteutus käynnistettiin syksyllä 2015 historian ja etnologian laitoksella 1. vuoden opiskelijoiden kanssa. Syksyllä 2015 on myös käynnistetty kemian laitoksen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kanssa syksyllä 2016 alkavan rakenteen suunnittelu. Kauppakorkeakoulun, liikuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien kanssa suunnittelu on sovittu käynnistettäväksi syksyllä 2016. 15 10.6.2015: Pilotti fysiikan laitoksen kanssa on käynnissä ja uusi rakenne vakiintuu toiminnaksi syksyllä 2015 aloittavilla opiskelijoilla. Kehittäminen laajennetaan syksyllä 2015. Samoin syksyllä 2015 käynnistyy historian ja etnologian laitoksella ensimmäinen uuden rakenteen toteutus silloin aloittavien opiskelijoiden opetusohjelmassa ja lisäksi suunnitteluvaihe aloitetaan kolmessa
muussa oppiaineessa. Kansainvälinen kampus - avoimet oppimisympäristöt johtava aikuiskouluttaja Kehitetään partneriyliopistoverkostoa systemaattisesti siten, että ulkomaiset opintojaksot kyetään liittämään aidosti osaksi opiskelijan suorittamaa tutkintoa tutkintoon hyväksyttyjen opintojaksojen opintopisteiden määrä on vähintään 5 op vaihtokuukautta kohden vaihdossa olleen opiskelijan raportin sisältö on kehitetty varmistamaan toimintaa arvioivan tiedon saaminen learning agreement on laadittu siten, että ulkomailla suoritetut opinnot edistävät tutkinnon suorittamista learning agreement on toteutunut Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: opintopalvelut, strateginen kehittäminen, tiedekunnat Osallistuu: koulutusneuvosto 14.12.2016: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. Yliopistojen uudessa rahoitusmallissa opiskelijavaihdon laskentaperiaatetta on muutettu siten, että yliopistot saavat rahoitusta vaihdossa suoritettujen opintopisteiden perusteella aiemman vaihtokuukausikriteerin sijaan. Samalla poistui aiempi 3 kuukauden vähimmäisvaihtoaika. Parhaillaan pilotoideen sitä, saadaanko vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrää kasvatettua tarjoamalla yliopiston apurahaa lyhytkestoisille intensiivikursseille lähtijöille (opetuspäivien minimi kuitenkin 5 päivää). 14.6.2016: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. Ulkomaan opintojaksoista yli 60% tapahtuu Erasmus-ohjelman puitteissa, joten jatkossa huomiota kiinnitetään erityisesti tiedekuntatason partnerisopimuksiin, mutta myös yliopistotason verkoston kehittämiseen. 4.11.2015: Ei merkittäviä muutoksia partneriverkostossa. 10.6.2015: Yliopistolla on 93 koko yliopistoa koskevaa yhteistyö- ja puitesopimusta kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Lisäksi tiedekunnilla on joitakin kymmeniä omia sopimuksia Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa, joista osa koskee muutakin kuin opiskelijavaihtoa (tutkija- ja opettajaliikkuvuus, tutkimusyhteistyö). Tiedekunnilla on alakohtaisia Erasmus+ -vaihtosopimuksia tällä hetkellä 442. Erasmus+ -ohjelmakauden alkaessa tiedekuntia ohjeistettiin kriittisesti käymään lävitse oma sopimuskantansa käyttäen apuna heille laadittua arviointiohjetta ja solmimaan uudet sopimukset vain Anna Grönlund ja Kari Pitkänen 16
strategisesti tärkeiden kumppanien kanssa. Tästä huolimatta solmittujen sopimusten määrä on hyvin suuri. Vaihtoon liittyviä sopimuksia on siis tällä hetkellä edelleen paljon suurempi määrä kuin vaihtoon lähteviä tai saapuvia opiskelijoita. Keskimäärin sopimukset ovat siis vähäisessä käytössä. Tällä sopimusmäärällä ei myöskään ole mahdollista oppia tuntemaan kumppaneita tai tehdä suunnitelmallista koko joukkoa kattavaa yhteistyötä. Rehtorin vuonna 2013 tekemässä päätöksessä koko yliopistoa koskevista puite- ja yhteistyösopimuksista ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tiedekuntia ja laitoksia on ohjeistettu periaatteista, joiden pohjalta ne voivat sopia yhteistyö- ja puitesopimuksia (ei koske tutkimushankkeisiin liittyviä sopimuksia, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien tutkinto-ohjelmien sopimuksia kuten double degree, joint programme ja vastaavat sopimukset, eikä cotutelle-sopimuksia, joita varten on eri ohjeistukset). Ei selkeää, määräaikaista seurantaa sopimusten määrän tai laadun vaihtelusta. Ulkomaisessa yliopistossa vaihtokuukaudessa suoritettujen opintopisteiden keskiarvo oli 2014: 5,3 op. Uudistetaan yliopiston täydennyskoulutuksen järjestäminen, markkinointi ja muu tuki prosessi ja sen edellyttämät resurssit on kuvattu (periaatteet ja vastuut määritelty) Johtaa: rehtori telee: koulutuksesta vastaava vararehtori, hallintojohtaja, strategiajohtaja 14.12.2016: Yksiköiden kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa sovittiin avoimen yliopiston kanssa, että he rekrytoivat resurssin, joka tarjoaa yksiköille tukea täydennyskoulutuksen tuotekehittämisessä ja markkinoinnissa. 14.6.2016: Täydennyskoulutuksen tarjontaa on tarkasteltu osana aikuiskoulutuksen kenttää. Rehtorin alustava linjaus on, että opetusta antavilla yksiköillä on mahdollisuus osana koulutustoimintaansa järjestää myös täydennyskoulutusta. Vuosina 2015 ja 2016 järjestetyjen Kari Pitkänen 17
yleinen liiketoimintakonsepti on määritelty uuden järjestelmän mukainen liiketoiminta on käynnistynyt Osallistuu: talouspalvelut, controller, sopimuslakimies, avoimen yliopiston johtaja, tiedekunnat ja erillislaitokset avoimen yliopiston ja yliopiston muiden opetusta antavien yksiköiden yhteistyökokouksissa on selvitetty yksiköiden näkemykset niiden tarvitsemasta täydennyskoulutustoiminnan tuesta. Yksiköt kokevat tarvitsevansa tukea erityisesti markkinointiin ja täydennyskoulutustuotteiden suunnitteluun. Opetuksessa kehitetään ja otetaan yliopistoyhteisön käyttöön uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, joissa monipuolisesti hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa yliopistopedagogiset opinnot tukevat tavoitteen mukaista pedagogisten ratkaisujen käyttöön ottamista tiedekuntien ja erillislaitosten raportointi rehtorin katselmuksessa opettajakyselyyn pohjautuva tieto Johtaa: koulutuksesta vastaava vararehtori telee: kasvatustieteiden tiedekunta (yliopistopedagoginen koulutus), opintopalvelut, strateginen kehittäminen, ITpalvelut Osallistuu: koulutusneuvosto, opetusta antavat yksiköt, JY:n edustajat EduFutura Jyväskylä - oppimisen uudistaminen - kärkialalta 14.12.2016: Osana OPS-uudistuksia tukevaa seminaarisarjaa tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntämistä käsiteltiin elokuun 2016 OPS-seminaarissa. eeducation-hanke ja A!OLE ovat jatkaneet yhteistyöworkshop ien pitämistä. Viimeisin oli syyskuussa 2016. Yhteistyötä on myös tehty JY:ssa kehitetyn TIM-oppimisalustan kehittämisessä ja hyödyntämisessä. JY osallistui 31.10.2016 päättyneessä OKM:n kärkihankehaussa partnerina hankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja. 14.6.2016: Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on yhtenä teemana OPS-uudistuksessa, ja tematiikkaa on käsitelty joulukuun 2015 OPS-sarjan seminaarissa. Teema on keskiössä meneillään olevassa eeducation-hankkeessa, jossa kuluvana vuonna hankeopettajina on ollut 9 opettajatiimiä eri ainelaitoksista ja erillislaitoksista (kielikeskus, OKL, kirjasto, fysiikka, liikuntakasvatus, kasvatustieteet, bio- ja ympäristötieteet, musiikki ja IHME). Terhi Skaniakos ja Antti Auer, Ulla Klemola Tavoite sisältyy myös vuonna 2015 aloitettuun JY:n ja Aalto-yliopiston yhteistyöhön (A!OLE). eeducation-hanke ja A!OLE ovat pitäneet yhteistyöworkshopeja, joista viimeisin oli maaliskuussa 2016. 18
TVT-kummitoiminta on jatkunut syksyn jälkeen kevät- ja syyskaudella 2016. IT-palvelujen asiantuntijat ovat tarjonneet hankeopettajille kohdennettua pedagogis-teknologista tukea. Opetusteknologiaa on piloteissa kokeiltu moninaisesti ja lisäksi hankeopettajat ovat tuottaneet yli 100 opetusvideota. 4.11.2015: eeducation-kehittämistyö jatkuu vuonna 2016 aikaisempaa fokusoituneempana tiettyihin teemoihin ja hankkeiden kehittämistyö kytketään opetussuunnitelmatyöhön ja sille asetettuihin tavoitteisiin. 10.6.2015: eeducation on opetuksen kehittämishanke, jota jatkettu vuonna 2015 siten, että opetusta kehitetään usean eri yksiköistä olevien kehittäjäopettajien toimesta. Kehittäjätiimit sitoutuvat vakiinnuttamaan e-opetusta omaan yksikköönsä ja edistämään kehittämisen tulosten hyödyntämistä myös laajemmin. 3.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tieto ja osaaminen yhteiskunnan käyttöön Toteutetaan yrittäjyysstrategiaa yhdessä JAMKin ja Koulutuskuntayhtymän kanssa yrittäjyyskulttuuria ja ilmapiiriä arvioivan kyselyn tulokset Johtaa: hallintojohtaja telee: opintopalvelut Osallistuu: JY:n edustajat Edu- Futura Jyväskylän yrittäjyyden edistäminen -kärkialalta (YOP, 14.12.2016: Sopimuskaudelle 2017-2020 yliopistopalveluiden kehittämishankkeeksi on sovittu yrittäjyys- ja innovaatiokeskittymän luominen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. EduFuturan yrittäjyysstrategian päivitys on valmistumassa ja kauppakorkeakoulun sisäiseksi kehittämisprojektiksi on määritelty yrittäjyystutkimuksen ja - koulutuksen vahvistaminen. 19
yhteisiä yrittäjyysvalmennuksia ja koulutuksia toteutettu yhteisiä tapahtumia toteutettu yhteiset kehittämishankkeita toteutettu järjestetty henkilöstön valmennustilaisuuksia JSBE, KTK/OKL), suunnittelupäällikkö 14.6.2016: Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä solmittiin EduFutura Jyväskylä -yhteistyösopimus. Sopimuksen yhtenä kärkialana on yrittäjyyden edistäminen, minkä tavoitteet pohjautuvat yrittäjyysstrategiaan. Syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana on toteutettu suunnitelman mukaiset koulutustilaisuudet ja tapahtumat. Oppilaitosyhteistyön johtoryhmä on päättänyt jatkaa yrittäjyys yhdistää -hanketta ja sen sisältämiä koulutuksia ja tilaisuuksia. 4.11.2015: Toteutetaan 1.9.2015 alkaen yhteistä yrittäjyysstrategiaa osallistumalla Jyväskylän Yritystehtaan ohjausryhmään sekä Ideasta kasvuun -hankkeeseen. 1.10.2015 alkaen yliopisto osallistuu yrityskiihdyttämön toimintaan yhteistyössä JAMK:n ja Suomen Yrityskehitys Oy:n kanssa. 10.6.2015: Yrittäjyys yhdistää -hankkeen avulla yliopisto osallistuu yrittäjyysstrategiaan sisältyvän Yritystehtaan toimintaan. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat JAMK ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Jarkko Pirkkalainen ja Toivo Takala UNIFUNDin ja yliopiston kaupallistamistoimintaa kehitetään haettujen patenttien määrä kasvaa toteutuneet rahoitukset syntyneet uudet yritykset Johtaa: hallintojohtaja telee: controller, tutkimus- ja innovaatiopalvelut Osallistuu: YVV-neuvosto 14.12.2016: UNIFUND on vuoden 2016 jälkipuoliskolla arvioinut tarkemmin viittä liiketoimintamahdollisuutta. On mahdollista, että 15.12. pidettävässä UNIFUNDin hallituksen kokouksessa tehdään uusia investointipäätöksiä. 14.6.2016: UNIFUND on arvioinut kaikkiaan noin 20 liiketoimintamahdollisuutta, joista yhdeksää on arvioitu tarkemmin. Tähän mennessä on tehty kolme investointipäätöstä. Kari Pitkänen 20
Toimitaan aktiivisesti alueellisten osaamiskeskittymien valmistelussa ja rakentamisessa yliopisto osallistuu aktiivisesti osaamiskeskittymien valmisteluun osaamiskeskittymien jäsenillä on yhteisiä tutkimushankkeita oppilaitosten välille luotu joustavia opintopolkuja luotu yhteisiä infrastruktuureja Johtaa: rehtori telee: Oppimisen uudistaminen: KTK, KTL, ITK Liikunta, terveys, hyvinvointi ja kuntoutus: LTK, JSBE Biotalous: MLTK, JSBE Suomalainen musiikkikampus: HTK Kyberturvallisuus: ITK Yrittäjyyden edistäminen: YOP, JSBE Osallistuu: koulutusneuvosto, tiedeneuvosto, YVV-neuvosto, strateginen kehittäminen, Edu- Futura Jyväskylä -edustajat, Campus.FI 14.12.2016: EduFutura -osaamiskeskittymän yhteistyö etenee suunnitellullisti valituilla kärkialoilla. Toukokuussa käynnistettyjen nopeiden starttien tulokset ovat raportoitavissa helmikuussa 2017. Yhteistyön syventämismahdollisuuksia on käsitelty Jyväskylän kaupungin nimeämän selvitysmiehen, rehtori Jussi Halttusen Graniitti hikoilee raportissa, joka julkaistiin lokakuussa 2016. Yhteensä 16 organisaation kesken solmittiin 3.10.2016 aiesopimus Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHO) rakentamiseksi. Sopimus korvaa 1.2.2016 solmitun aiesopimuksen TKI-keskittymän perustamiseksi Sairaalanmäelle. Uuden aiesopimuksen tarkoituksena on kehittää teknologisia ja kulttuurisia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseksi hyödyntäen Jyväskylän kaupunkikehitysalustoissa (Hippos, Kangas, Kukkula) syntyviä ekosysteemejä sekä koko maakunnan kehittämisympäristöjä. Osaamiskeskittymän rakentamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös Itä-Suomen yliopiston (ja Kuopion yliopistollisen sairaalan) kanssa. Aiesopimus on voimassa siihen saakka, kunnes osapuolten välillä solmitaan yksityiskohtaisempi yhteistyösopimus, kuitenkin enintään vuoden 2018 loppuun saakka. 14.6.2016: Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välillä solmittiin EduFutura Jyväskylä -yhteistyösopimus. Sopimuksen tavoiteena on luoda valituilla kärkialoilla Jyväskylään kansainväliset osaamiskeskittymät liikunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan sekä oppimisen uudistamisen alueille. Lisäksi vahvistetaan kansallisia osaamiskeskittymiä suomalaisen musiikkikampuksen, kyberturvallisuuden, yrittäjyyden edistämisen ja biotalouden alueilla. Jarkko Pirkkalainen, Jari Ritsilä 21
Kärkialat valmistautuvat yhteisten tutkimushankkeiden hakemiseen (ml. hallituksen kärkihankkeet), ja hankevalmistelua vauhditetaan 26.5. lanseetatulla nopeat startit -rahoituksella. Kukin kärkiala kartoittaa mahdollisuuksia infrastruktuurien yhteiseksi kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Jyväskylän kaupunki on asettanut selvitysmiehen tarkastelemaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun vielä tiiviimpää yhteistyötä. 1.2.2016 solmittiin aiesopimus 11 organisaation kesken yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-keskittymän perustamiseksi Jyväskylän sairaalanmäelle. Sopimuskumppaneita ovat mm. KSSHP, JKL kaupunki, JY, JAMK, ISY ja JKKY. Aiesopimus on voimassa, kunnes se korvataan varsinaisella yhteistyösopimuksella, kuitenkin korkeintaan 31.12.2017 saakka. Jyväskylän yliopisto toimii aktiivisesti Hippoksen osaamiskeskittymän edistämiseksi, ja kehittää mm. LTK:n laboratoriohanketta osaamiskeskittymän kokonaistavoitteisiin peilaten. 4.11.2015: Ei uusia toimenpiteitä. 10.6.2015: INKA-ohjelman ensimmäisellä hakukierrokselle (syksy 2014) yliopiston neljästä hakemuksesta yksi hyväksyttiin. Vuorovaikutuksellista yhteistyötä kehitetään elinkeinoelämän kanssa kehittämistoimenpiteet kuvattu osana TTS-prosessia luodut uudet toimintamallit todennetusti käytössä Johtaa: rehtori telee: tiedekunnat ja erillislaitokset, YOP Osallistuu: YVV-neuvosto 14.12.2016: Yliopistossa on otettu käyttöön uudistettu strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen toimintamalli. Toiminta- ja taloussuunnitelmat on kytketty tiiviimmin yliopiston strategisiin tavoitteisiin, ja TTS-asiakirjapohja on yhdenmukaistettu. Yksiköt joutuivat osana tätä prosessia kuvaamaan TTS-asiakirjoissa vuorovaikutuksellisen yhteistyön kehittämistä luvussa Kansallinen yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Jarkko Pirkkalainen ja Toivo Takala 22
14.6.2016: Tiedekunnille ja erillislaitoksille on annettu tehtäväksi TTSohjeistuksessa vahvistaa elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä, ja yksiköt kuvaavat sopimuskaudelle 2017-2020 suunnittelemansa toimet viikolla 40 julkaistavissa TTS-asiakirjoissaan. Kullekin EduFutura-kärkialalle on annettu tehtäväksi vuorovaikutuksellisen yhteistyön kehittämiseen tähtääviä toimia elinkeinoelämän kanssa. Campus FI -hankkeessa ideoitiin ja käynnistettiin Tuleva sairaala - kasvupolku. Kasvupolku liittyy SOTE- ja TKI-keskittymän suunnitteluun ja perustamiseen. Keväällä 2016 valittiin hakemusten perusteella sparrattavaksi aihealueen 15 kasvupotentiaalista yritystä. Kasvupolun toteuttamisessa JSBE:n Avance-yksiköllä on vahva rooli Kasvu Openin kumppanina. Muita kumppaneita olivat mm. Keski- Suomen Kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät. 3.4 Johtamisen tuki Uudistetaan yliopiston toiminnanohjausjärjestelmä ja tehostetaan tiedolla johtamista toiminnanohjausjärjestelmä on uudistettu ja kuvattu laatujärjestelmässä yliopiston toiminnan raportointi laajenee ja monipuolistuu Johtaa: Rehtori, strategiajohtaja telee: strateginen kehittäminen 14.12.2016: Sopimuskauden 2017-2020 suunnittelu on koko yliopistossa toteutettu uudistetun strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen mukaisesti. Uudistustyön jatko tiedolla johtamisen välineiden ja raportoinnin kehittämiseksi on käynnissä. 14.6.2016: Yliopiston strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen prosessi on uudistettu yhteistyössä yliopiston yksiköiden johdon kanssa. Sopimuskautta 2017-2020 koskeva ohjeistus ja suunnitteluperusteet on annettu uuden toimintatavan mukaisesti. Kari Pitkänen, Jarkko Pirkkalainen ja Pirjo Halonen 23
on luotu avainmittarit (KPI) mittareiden tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja toiminnassa Osallistuu: talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, opintopalvelut, asiantuntijapalvelut Uusi toimintamalli kuvataan erillisessä ohjeessa Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Jyväskylän yliopistossa (luonnos) ja laadunhallinnan käsikirjassa. Toimintamalli on käsitelty yliopiston laadunohjausryhmässä. Yliopisto kehittää kykyään toimintaympäristön muutosten ennakointiin on luotu strategisen tilannearvioinnin malli osaksi strategisen suunnittelun prosessia prosessi on kuvattu laatujärjestelmässä Johtaa: Rehtori, strategiajohtaja telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: YOP, tiedekunnat ja erillislaitokset, neuvostot 14.12.2016: Yliopistopalvelujen uudistuksen myötä strategisen kehittämisen vastuualue organisoi tiedontuotannon ja laatii tiedolla johtamisen mallin, jonka yksi keskeinen osa on ennakointi. Tiedon tuottamisen automatisointia ja tietojen joustavaa esittämistä palvelemaan ollaan hankkimassa QlikView-järjestelmän laajennus. Automatisoitu tiedontuotanto keskeisillä toiminnan alueilla lisää resilienssiä ja tarpeen niin vaatiessa mahdollisuuksia ketterään reagointiin. 14.6.2016: Yliopiston strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen prosessin osana on kuvattu strategisen tilannearvioinnin ja ennakoinnin vaatimukset sekä alustava prosessi. Tarkempi kuvaus tulee syksyllä julkaistavaan ohjeeseen. Lausuntokierroksen jälkeen prosessi kuvataan laadunhallinnan käsikirjassa syyskuussa. Kari Pitkänen, Jarkko Pirkkalainen ja Pirjo Halonen Yliopiston eri tasoilla kehitetään johtoryhmätyöskentelyä integroimalla ryhmien toiminta yliopiston suunnittelu-, kehittämis- ja raportointiprosesseihin prosessi on todennetusti osa laatujärjestelmää uusi toimintamalli on käytössä Johtaa: rehtori telee: strateginen kehittäminen Osallistuu: neuvostot, johtoryhmät 14.12.2016: Osana strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen uudistamista johtoryhmät ja neuvostot ovat kytkeytyneet tiiviimmin suunnitteluprosessiin. Raportoinnin ja tiedolla johtamisen prosessin uudistaminen on käynnissä, ja sen on arvioitu valmistuvan tammikuussa 2017. 14.6.2016: Yliopiston strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen prosessin uudistamisen osana kuvataan eri tasojen johtoryhmien ja Jarkko Pirkkalainen ja Pirjo Halonen 24
neuvostojen toiminnan prosessit ja niiden vuosikellot. Prosessit kuvataan laadunhallinnan käsikirjassa. Prosessit ja ryhmien vuosikellot ovat luonnosasteella. 3.5 Toimintaedellytykset Academic Life: yliopistossa toimivien akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä tuetaan tarjoamalla järjestelmällisesti mahdollisuuksia pedagogisen osaamisen kehittämiseen ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuoliseen hyödyntämiseen ICT-ohjelmassa on määritelty opetusteknologian tavoitetila on jatkettu verkostomaista opetuksen kehittämistoimintaa on suunnitelma pedagogisen henkilöstökoulutusten toteutuksesta henkilöstökoulutusten toteutuminen opettaja- ja tutkijakysely: tyytyväisyys asiantuntijuuden kehittymisen tukeen Johtaa: Koulutuksesta ja henkilöstön kehittämisestä vastaava vararehtori, henkilöstöjohtaja telee: henkilöstöpalvelut, Academic Life -ohjausryhmä Osallistuu: neuvostot, henkilöstön kehittämistoimikunta 14.12.2016: Yliopistopedagogista koulutusta on jatkettu syksyllä 2016. YPE-, TACE- ja ohjausosaamisen kehittäjät ovat valmistelleet opetusja ohjausosaamisen kokonaisuuksien kehittämistä. Henkilöstöohjelman ja Academic Life -ohjausryhmän tehtävän mukaisesti ohjausryhmä tukee opetukseen ja ohjaukseen liittyvää pedagogista osaamista. Osaamisen kehittymistä seurataan osana esimiestyötä ja suoriutumisen johtamista (kehityskeskustelut ja henkilöstöohjelman mittarit). Opetusteknologian tavoitetila määritellään osana ICT-johtajan valmistelemaa Smart Campus konseptia. Suunnitelma valmistuu helmikuussa 2017. Yksiköiden pedagogisten johtajien verkostotyöskentelyä on jatkettu mm. koulutuksella opetussuunnitelmauudistuksen johtamisesta. 14.6.2016: Yliopistopedagoginen koulutus jatkuu ja KTK:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tiedekunta järjestää vuonna 2016 kolme yliopistopedagogiikan koulutuskokonaisuutta. Keväällä 2016 on toteutettu sekä YPE 10-op- (20 suorittanutta) että YPE 15 opjakso (13 suorittanutta). Antti Auer ja Kari Pitkänen 25
eeducation-hanke on kohdentanut toimintansa tähän tavoitteeseen liittyvään toimintaan (ks. toimenpideohjelman kohtaa Kansainvälinen kampus - avoimet oppimisympäristöt johtava aikuiskouluttaja ). ICT-ohjelmaa valmistelemaan palkataan konsultti. 4.11.2015: Yliopistopedagogisten opintojen toteuttamisen jatkaminen v. 2016 yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa on käynnistetty sekä muiden opetus- ja ohjausosaamisen toteutus henkilöstöja koulutussuunnitelman mukaisesti v. 2015 ja 2016. Opetusteknologian osalta ks. edellä kohta 2.2. Koulutuksen vahvistaminen. Henkilöstöpalveluissa on kesäkuussa 2015 käynnistetty sisäisenä hankkeena opetus- ja ohjausosaamisen kartoitus- ja mallinnushanke, jossa myös pyritään varmistamaan osaamisen siirtyminen yliopistoyhteisön sisällä. 10.6.2015: Kasvatustieteiden tiedekunta toteuttaa yliopistopedagogiset opinnot (10 op + 15 op) henkilöstökoulutuksena Jyväskylän yliopiston opetusta antavalle henkilöstölle. Koulutukseen osallistuneiden tiedot tallentuvat Korppi-järjestelmän kautta. Yliopistopedagogisten opintoihin on kytketty eeducation hanke sulautuvaa yliopistopedagogiikkaa, jossa kehitetään opinnoissa käytettävien, ja siten myös opettajien omaa opetusta tukevien tieto- ja viestintäteknologisten välineiden pedagogista käyttöä. Hanketta toteutetaan syksyllä 2015 koulutuksista alkaen. Henkilöstö osallistetaan uudistusten valmisteluun ja toteuttamiseen Johtaa: rehtori ja hallintojohtaja 14.12.2016: Tiedekunnissa, laitoksilla ja yliopistopalveluissa henkilöstö on osallistunut toiminta- ja taloussuunnitteluprosessiin. 26