AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta. Elämään jokainen oppii koulun ulkopuolella. Opimme puhumaan, ajattelemaan, rakastamaan, tuntemaan, leikkimään, kiroilemaan, politikoimaan ja tekemään työtä opettajan puuttumatta asiaan. Kasvatukseen kohdistuva tutkimus osoittaa yhä selvemmin että lapset oppivat suurimman osan siitä, mitä opettajat väittävät opettavansa, toveriryhmiltä, sarjakuvista, satunnaisista havainnoista ja ennen kaikkea pelkästään osallistumalla koulun rituaaleihin. Useimmissa tapauksissa opettajat estävät sellaisten asioiden oppimisen, joita koulussa opetetaan. Yhteiskunnan vapauttamiseen kouluista liittyy oppimisen kaksijakoisen luonteen tunnistaminen. Jos koulut ovat väärä paikka tietyn taidon oppimiseen, ne ovat vieläkin huonompi paikka kasvatuksen saamiseen. Koulu suorittaa nämä molemmat tehtävät huonosti osaksi siksi, ettei se tee niiden välille mitään eroa. Koulu on tehoton taidon opettaja varsinkin sen tähden, että se perustuu opinto-ohjelmaan. Useimmissa kouluissa tietyn taidon parantamiseen tähtäävä ohjelma aina kahlehditaan johonkin toiseen, asiaan kuulumattomaan tehtävään. Historian opetus sidotaan edistymiseen matematiikassa ja läsnäolo tunneilla oikeuteen käyttää urheilukenttää. Vielä tehottomampia koulut ovat järjestämään sellaisia oloja, jotka edistäisivät saavutettujen taitojen ennakkoluulotonta ja kokeilevaa käyttöä, jota varten olen varannut nimityksen vapaamielinen kasvatus. Pääasiallisena syynä tähän on se, että koulu on pakollinen ja siitä muodostuu koulutusta koulutuksen itsensä vuoksi, pakollista olemista opettajien seurassa, josta palkintona on kyseenalainen etuoikeus saada lisää tällaista seuraa. Aivan samoin kuin taitojen opettaminen on vapautettava opinto-ohjelman pakkopaidasta, on vapaamielinen kasvatus irrotettava pakollisesta läsnäolosta. Kouluja suunnitellaan siitä olettamuksesta lähtien, että kaikkeen elämässä sisältyy jokin salaisuus; että elämän laatu riippuu siitä, että tämä salaisuus tunnetaan; että salaisuudet voidaan oppia tuntemaan vain oikeassa järjestyksessä, ja että vain opettajat pystyvät asianmukaisesti paljastamaan nämä salaisuudet. Yksilö, jolla on kouliintunut äly, käsittää maailman luokiteltujen pakettien muodostamaksi pyramidiksi, jonka luo vain kunnon nimilapuilla [virallisella opinto-oikeudella] varustetuilla ihmisillä on pääsy. Uudet kasvatusinstituutiot hajottaisivat tämän pyramidin kappaleiksi. Niiden tavoitteena täytyy olla opinhaluisen aseman helpottaminen: hänen on saatava kurkistaa valvontahuoneen tai eduskunnan ikkunasta ellei hän voi päästä ovesta sisälle. Lisäksi tällaisten instituutioiden tulisi toimia kanavina, joihin oppiva pääsisi ilman valtakirjoja tai sukupuita julkisia tiloja, joissa hän voisi tavata vertaisiaan ja vanhempia välittömän elämänpiirinsä ulkopuolelta. Hyvällä kasvatusjärjestelmällä pitäisi olla kolme tarkoitusta: sen tulisi tarjota kaikille oppia haluaville siihen mahdollisuus minä elämänsä kautena tahansa; auttaa kaikkia niitä, jotka haluavat jakaa tietojaan, löytämään ne henkilöt, jotka haluavat heiltä saada oppia; ja lopuksi sen pitäisi antaa jokaiselle, joka haluaa tiedottaa yleisölle jotakin, mahdollisuus julkistaa näkemyksensä. Ihmisten tulisi voida kokoontua käsittelemään itse oma-aloitteisesti määrittelemään- 122
AINEISTO 54 sä ja valitsemaansa ongelmaa. Luova kokeileva oppiminen vaatii toveriksi vertaisia, joita samat käsitteet tai ongelmat juuri silloin kiinnostavat. Radikaalein vaihtoehto koululle olisi palveluverkko, joka antaisi jokaiselle samat mahdollisuudet keskustella häntä kulloinkin kiinnostavasta kysymyksestä muiden samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Sallikaa minun esittää esimerkkinä kuvaus siitä, kuinka mielekäs kumppanin löytäminen voisi tapahtua New Yorkissa. Kuka tahansa voisi minä hetkenä tahansa ja minimaalisin kustannuksin ilmoittaa tietokoneelle osoitteensa ja puhelinnumeronsa ja mainita sen kirjan, artikkelin, elokuvan tai nauhoituksen, joista hän haluaisi keskustella jonkun kumppanin kanssa. Muu- taman päivän kuluessa hän voisi postitse saada luettelon muista henkilöistä, jotka vastikään ovat tehneet saman aloitteen. Tämän luettelon avulla hän voisi puhelimitse järjestää tapaamisen sellaisen henkilön kanssa, josta hän aluksi tietäisi vain sen, että hänkin haluaa keskustella samasta aiheesta. Sekä taitojen vaihto että kumppaneiden yhteen saattaminen perustuvat olettamukselle, että kaikille tarjolla oleva kasvatus merkitsee kaikkien osallistumista kasvatukseen. Ivan Illich Kouluttomaan yhteiskuntaan 1972 Illichin käsitys nykykoulusta ja opettajista on varsin pessimistinen. Mitä mieltä itse olette koulun toimivuudesta ja hyödyllisyydestä? Illichin mukaan oppimisesta pitää tehdä vapaata ja mielekästä rikkomalla koulun ja maailman rajat. Oppimista ei saa sulkea muodollisen koulutuksen sisälle. Mitä mieltä olette Illichin tarjoamasta vaihtoehdosta ( palveluverkko ) ja sen realistisuudesta tänään? 123
Modernin yhteiskunnan ja yksilön jäljillä AINEISTO 29 Durkheim: kollektiivinen tietoisuus kollektiivinen tietoisuus ja kollektiiviset representaatiot (arvot, normit) yksilöllinen tietoisuus; tunne yhteisöön kuulumisesta ja sitoutumisesta ulkoiset, näkyvät symbolit ja rituaalit; lait ja kirjoitetut normit; instituutiot 136
Modernin yhteiskunnan ja yksilön jäljillä AINEISTO 34 Yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutus muokkaa yksilöiden tietoisuutta ja taipumuksia. YHTEISKUNTA YKSILÖT uusintavat tai muuttavat yhteiskunnan rakenteita. 141
Poliittinen todellisuus AINEISTO 41 Vapauskäsityksiä Individualistinen vapauskäsitys (esim. liberalistit): yksilö on vapaa, ellei hänen toiminnalleen ole ulkoisia esteitä. (negatiivinen) Voluntaristinen vapauskäsitys (esim. Aristoteles): yksilö on vapaa jos hänen tahtonsa on vapaa eikä sille ole ulkoisia tai sisäisiä esteitä. (positiivinen) Rationalistinen vapauskäsitys (esim. Kant): yksilö on vapaa, jos hänen tahtonsa on vapaa ja se noudattaa järjen perusteita. (positiivinen) Yhteiskunnallinen vapauskäsitys: yksilöt ovat vapaita, jos he elävät yhteiskunnassa, joka on vapaa ja demokraattinen, jolloin he voivat osallistua yhteiskunnan hallitsemiseen. (negatiivinen) Kriittinen yhteiskunnallinen vapauskäsitys / käsitys yhteiskunnallisesta autonomiasta: yksilöt ovat vapaita, jos he elävät yhteiskunnassa, joka on vapaa ja demokraattinen, ja he ovat tietoisia yhteiskunnallisista olosuhteista ja mahdollisuuksista sekä itseensä kohdistuvan vaikuttamisen muodoista. (positiivinen) 150