Luku 34 Ulkoisvaikutukset Markkinoiden kilpailutasapaino ei ole Pareto-tehokas, jos taloudessa esiintyy ulkoisvaikutuksia. Kertaus: Pareto-tehokas tasapaino on tasapaino, jossa yhden toimijan asemaa markkinoilla ei voida parantaa heikentämättä muiden toimijoiden asemaa. Määritelmä: Ulkoisvaikutuksesta on kyse silloin, kun jokin taloudenpitäjän A toiminta vaikuttaa jonkin toisen taloudenpitäjän B hyöty- tai tuotantofunktioon ilman, että B voi siihen vaikuttaa tai että B saa siitä/maksaa siitä korvausta. Negatiiviset ulkoisvaikutukset aiheuttavat kustannuksia, jotka eivät ilmene markkinahinnoissa hintatehokkuus ei päde. Positiiviset ulkoisvaikutukset synnyttävät tuloja, jotka eivät ilmene markkinahinnoissa hintatehokkuus ei päde. Molemmissa tapauksissa markkinat eivät tuota optimaalista määrää ko. hyödykettä (katso kuviot 1, 2 ja 3) Termejä: MC = rajakustannus, marginal cost (private marginal cost) MEC = rajahaitta, marginal external cost MSC = yhteiskunnallinen rajakustannus, marginal social cost MSB = yhteiskunnallinen rajahyöty (marginal social benefit) D = yksityiskysyntä eli yksityisrajahyöty, marginal private benefit Kuvio 1 Yhteiskunnallinen rajakustannus MSC, rajahaitta marginal external cost, MEC, ja yksityinen rajakustannus marginal cost (myös marginal private cost) MC (Lähde Parkin, luentokalvot, luku 15)
Kuvion 2 esimerkissä havainnollistetaan negatiivisista tuotantoon liittyvistä ulkoisvaikutuksista aiheutuvaa hyvinvointitappiota. Kuvio 2 Negatiiviset tuotantoulkoisvaikutukset ja tehottomuus (Lähde Parkin, luentokalvot, luku 15) Yleisemmin negatiiviset (ja positiiviset) ulkoisvaikutukset voivat liittyä joko kulutukseen tai tuotantoon. Esimerkit kulutukseen liittyvistä ulkoisvaikutuksista: positiiviset kulutukseen liittyvät ulkoisvaikutukset: flunssarokotuksen ottaminen vähentää muiden riskiä sairastua. negatiiviset kulutusulkoisvaikutukset: yksityisautoilu aiheuttaa saaste- meluja ruuhkahaittoja Esimerkit tuotantoon liittyvistä ulkoisvaikutuksista: positiiviset tuotantoon liittyvät ulkoisvaikutukset: katuvalaistus lisää esimerkiksi turvallisuutta negatiiviset tuotantoulkoisvaikutukset: saastuttaminen (esim. CO 2 ) Olkoon MSB = yhteiskunnallinen rajahyöty, marginal social benefit MC = rajakustannus (kuvaajassa oletettu vakioksi) Kuvio 3 havainnollistaa positiivisiin kulutusulkoisvaikutuksiin liittyvää tehottomuutta (esim. flunssarokote).
Kuvio 3 Positiivisiin kulutusulkoisvaikutusiin liittyvä tehottomuus (Lähde Parkin, luentokalvot, luku 15) Aktivoiva tehtävä 1 Havainnollistaa negatiivisiin kulutusulkoisvaikutuksiin liittyvää tehottomuutta. p, MC, MB, MSB markkinatasapaino S = MC = MSC = yhteiskunnallinen rajakustannus oletetaan yhtä suuriksi kuin yksityinen rajakustannus TT TT = tehokkuustappio rajahaitta, marginal external cost yhteiskunnalle optimaalinen tasapano MEC D = MB = yksityinen rajahyöty MSB = yhteiskunnallinen rajahyöty, MB - MEC Q* Qp Esim. ilmapallojen kulutus ja sähkökatkot. Katso California's Foil Balloon Problem http://econblog.aplia.com/2008/07/californias-foil-balloon-problem.html?showcomments=false Kuvio 4 Negatiivisiin kulutusulkoisvaikutuksiin liittyvä tehottomuus Q
Aktivoiva tehtävä 2 Sähköntuotannon yksityinen ja yhteiskunnallinen optimi Voimala Oy tuottaa sähköä polttamalla kivihiiltä. Voimala Oy:n rajakustannukset sähkön tuotannossa (q) ovat MC (q) = 10 q. Yhteiskunnalliset rajakustannukset kivihiilellä tuotetusta sähköstä ovat kuitenkin MSC (q) = 20q. Sähköstä saatava rajahyöty (sekä yksityinen, MPB, marginal private benefit että yhteiskunnallinen rajahyöty, MSB, marginal social benefit) on MSB(q)=MPB(q) =MB(q)= 2-12q Määrittele sekä graafisesti että laskemalla sähköntuotannon yksityinen ja yhteiskunnallinen optimi. Yksityinen optimi saadaan maksimoimalla kokonaisnettoyksityishyöty sähkötuotannosta, eli maxtb( q) TC( q) { q} dtb dq dtc dq MB MC 0 Yhteiskunnan optimi saadaan maksimoimalla kokonaisnetto-yhteiskunnallinen hyöty sähkötuotannosta, eli maxtb( q) TSC( q) { q } dtb dq dtsc dq MB MSC 0 Yksityinen optimi löytyy siis pisteestä, jossa yksityinen rajakustannus MC on yhtä suuri kuin yksityinen rajahyöty MB Yhteiskunnan optimi vastaavasti pisteestä, jossa yhteiskunnallinen rajakustannus MSC on yhtä suuri kuin yhteiskunnallinen rajahyöty MB Yksityinen optimi saadaan ehdosta MC = MB 10 q = 2 12q 22 q = 2 q P = 1/11 Yhteiskunnallinen optimi saadaan ehdosta MSC = MB 20 q = 2 12q 32 q = 2 q* = 1/16
MB, MSC, MC MSC = 20q MC = 10 q MB = 2-12q q*=1/16 q P = 1/11 q Kuvio 5. Sähköntuotannon yksityinen ja yhteiskunnallinen optimi
Aktivoiva tehtävä 3 (Lähde Rubinfeld & Pindyck - Students' resources, self-study quizzes, luku 18, kysymys 7, saatavilla http://wps.prenhall.com/bp_pindyck_micro_7/100/25714/6582885.cw/index.html, haettu 16.45.2010) "The demand curve for steel ingot (= harkko) is P = 100-2Q, and the supply curve for steel ingot is P = 19 + Q where Q is million tons of steel ingot per year and P is dollars per ton. Assume that the production of steel ingot generates waste that is dumped into the river. If the external cost of this pollution can be valued at $6 per MILLION ton per year, private market equilibrium quantity of steel produced is, but the socially optimal amount of steel is. " Oikea vastaus on d. Perustelu a 27 million tons; 24 million tons. b 27 million tons; 20 million tons. c 25 million tons; 20 million tons. d 27 million tons; 25 million tons. Yksityinen tasapaino: MC = MB tarjontakäyrä vastaa yksityisiä rajakustannuksia, MC kysyntäkäyrä vastaa yksityisiä rajahyötyjä, MB 100-2Q = 19 + Q, josta saadaan Q = 27. Yhteiskunnallisesti optimaalinen tasapaino: MSC = MSB tarjontakäyrä vastaa yksityisiä rajakustannuksia, MC kysyntäkäyrä vastaa yksityisiä rajahyötyjä, MB, rajahaitta MEC, marginal external cost $ 6 MSC = MEC + MC 100-2Q = (19 + 6) + Q, yksinkertaistetaan 75 = 3Q, josta saadaan Q =25.
p, MC, MSC, MEC p = 100-2 Q = MB = MSB MSC = 25 + Q p = 19 +Q = MC 25 25 27 Q Kuvio 6. Ulkoisvaikutusten sisäistäminen Ulkoisvaikutusten esiintyminen taloudessa synnyttää monenlaisia kysymyksiä: - kuinka suureen hyvinvointitappioon ulkoisvaikutus johtaa? - tuleeko ulkoisvaikutus yrittää sisäistää julkisen vallan toimin vai luotetaanko markkinoiden kykyyn selvitä ongelmasta? - jos ulkoisvaikutus sisäistetään, niin millaisin keinoin eli millaisilla kannustinjärjestelmillä taloudenpitäjät saadaan toimimaan niin, että optimi saavutetaan? Ulkoisvaikutusten ja erityisesti tuotannosta aiheutuvien negatiivisten ulkoisvaikutusten ratkaisemiksi (saasteet) on kaksi kilpailevaa lähestymistapaa: ns. pigoulainen vs. ns. coaselainen lähestymistapa: Pigoulainen lähestymistapa: - ulkoisvaikutukset yleensä ja siis saastuminen erityisesti tulee sisäistää julkisen vallan interventiolla markkinoille - sisäistäminen: asetetaan erilaisia ohjauskeinoja, esim. veroja, joille tuotetaan hinta saastumiselle, jotta sen määrä saadaan laskemaan halutulle tasolle - MSC = MC + t = MC + tax = MC + Pigou-vero - Huom. MSC = MC + MEC, josta seura vero = t = MEC = rajahaitta
Kuvio 7. Pigou-vero (Lähde Parkin, luentokalvot, luku 15) Aktivoiva tehtävä 4: Palaa aktivoivaan tehtävään 1, ja vastaa kysymykseen Kuvion 4 perusteella. Kuinka suuri pitäisi Pigou-veron olla, jotta ilmapallojen kulutus saataisiin yhteiskunnallisesti optimaaliselle tasolle (oleta, että ainoa kulutuksesta aiheutuva rajahaitta on sähkökatkoihin liittyvä)? p, MC, MB, MSB MSB = yhteiskunnallinen rajahyöty, MB - MEC S = MC = MSC = yhteiskunnallinen rajakustannus oletetaan yhtä suuriksi kuin yksityinen rajakustannus t = MEC D = MB = yksityinen rajahyöty Q* Qp = tasapainomäärä ennen veroa Esim. ilmapallojen kulutus ja sähkökatkot. Katso California's Foil Balloon Problem http://econblog.aplia.com/2008/07/californias-foil-balloon-problem.html?showcomments=false Q
Coaselainen lähestymistapa: - julkisen vallan interventio markkinoille ei ole suotavaa - oikeampi tapa on edistää omistusoikeuksien täsmällistä määrittelyä - näin edistetään markkinoiden tehokuutta & samalla vältetään valtiointervention tehokkuustappioita
Luku 36 Julkishyödykkeet - Julkishyödyke: Hyödyke on julkishyödyke (public good) silloin kun ketään ei voida sulkea ulos sen kuluttamisesta (non-excludability) ja kun yhdenkään henkilön kulutus ei laske hyödykkeen saatavuutta toisille henkilöille (nonrivalness) - Yhteiskunnallisesti optimaalisen määrän tuottaminen julkishyödykettä on hankalaa mm. vapaamatkustaja- (free-riding) ongelman vuoksi - Free riding: kuluttajat eivät välttämättä ole valmiita maksamaan todellisen kysyntänsä mukaista hintaa julkishyödykkeestä. Vapaamatkustaja pyrkii siis hyötymään muiden toiminnasta maksamatta siitä itse, eli hyötymään positiivisesta ulkoisvaikutuksesta. Yhteisomistusresurssit (common property resources) Idea: jos luonnonvara kaikkien hyödynnettävissä, niin jokaisen kannattaa hyödyntää sitä niin paljon ja nopeasti kuin mahdollista, koska muutoin jokin toinen osapuoli ehtii tehdä samoin Esimerkki: vapaasti kalastettavat (open access) kalakannat kalakanta kalastetaan liian pieneksi ja kalastajien voitot laskevat nollaan. Lähde Parkin, luentokalvot, luku16.