Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00593 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 02.09.2016 Viite Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Bratislava 11-13.9.2016 Epävirallisen maatalousministerikokouksen aiheena on Viljelijän aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Puheenjohtajamaa Slovakia on kuvaillut tausta-asiakirjassaan laajasti eurooppalaisen elintarvikeketjun toimivuutta ja viljelijöiden asemaa ketjussa. Suomi yhtyy puheenjohtajamaan huoleen tuottajien heikosta asemasta elintarvikeketjussa. Suomi pitää vapaaehtoisia toimia, alan itsesääntelyä ja itsesääntelyjärjestelmän kehittämistä ensisijaisina keinoina elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi. Suomi ei pidä tavoiteltavana, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopimussuhteita säänneltäisiin kansallisesti tai EU-tasolla siten, että lainsäädännöllä määriteltäisiin yksityiskohtaisesti elinkeinonharjoittajien välisten sopimussuhteiden sallittu sisältö tai muoto. Jos itsesääntelyn kehittäminen ja vapaaehtoiset toimet eivät kuitenkaan johda tyydyttävään lopputulokseen, elintarvikeketjun toimivuutta parantavien lainsäädännön uudistustarpeiden tarkastelua olisi tarvittaessa mahdollista jatkaa.
Asialista: 2(8) EPÄVIRALLINEN MAATALOUSMINISTERIKOKOUS BRATISLAVA 11-13.9.2016 Kokouksen keskustelun aiheena on Viljelijän aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00575 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 02.09.2016 3(8) Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Bratislavassa 11.-13.9.2016: Viljelijän aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa Kokous Epävirallinen maatalousministerikokous 11.09.2016-13.09.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallinen maatalousministerikokous käy keskustelun aiheesta Viljelijän aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa kokouksessaan Bratislavassa 11. 13.9.2016. Valtioneuvosto on toimittanut Eduskunnalle E-jatkokirjeen (E 26/2013 vp) koskien komission tiedonantoa hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunnasta. Suomen kanta perustuu ko. E-kirjeeseen. Suomi kiittää puheenjohtajamaa Slovakiaa kattavasta tausta-asiakirjasta. Puheenjohtajamaa on kuvaillut laajasti eurooppalaisen elintarvikeketjun toimivuutta ja viljelijöiden asemaa ketjussa. Suomi yhtyy puheenjohtajamaan huoleen tuottajien heikosta asemasta elintarvikeketjussa. Pyrkimys puuttua hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin on lähtökohtaisesti kannatettava. Hyvän kauppatavan vastaisilla käytännöillä voi olla vaikutusta elintarvikeketjun toiminnalle ja erityisesti alan pienemmille yrittäjille ja viime kädessä myös kuluttajille. Suomessa on elintarvikealan toimijoiden itsesääntelynä sitouduttu hyvän kauppatavan periaatteisiin ja niiden noudattamista valvomaan on perustettu Keskuskauppakamarin elintarvikeketjun kauppatapalautakunta. Maataloustuottajat ovat irtautuneet lautakunnan toiminnasta. Ketjun osapuolet käyvät parhaillaan neuvotteluja itsesääntelyjärjestelmän kehittämisestä. Itsesääntelyä täydentävät kilpailulain päivittäistavarakauppaa koskeva määräävän markkina-aseman säännös, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki. Suomi pitää vapaaehtoisia toimia, alan itsesääntelyä ja itsesääntelyjärjestelmän kehittämistä ensisijaisina keinoina elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi. Suomi ei pidä tavoiteltavana, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopimussuhteita säänneltäisiin kansallisesti tai EU-tasolla siten, että lainsäädännöllä määriteltäisiin yksityiskohtaisesti
4(8) elinkeinonharjoittajien välisten sopimussuhteiden sallittu sisältö tai muoto. Jos itsesääntelyn kehittäminen ja vapaaehtoiset toimet eivät kuitenkaan johda tyydyttävään lopputulokseen, elintarvikeketjun toimivuutta parantavien lainsäädännön uudistustarpeiden tarkastelua olisi tarvittaessa mahdollista jatkaa. Puheenjohtajamaan taustapaperissa jäsenmaille esitetään aiheesta kolme kysymystä. 1. Mitä pitäisi parantaa osana yhteistä maatalouspolitiikkaa ja miten viljelijöitä tulisi tukea ja kannustaa laajempaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen yhteistyöhön elintarvikeketjussa, jotta voitaisiin parantaa heidän neuvotteluasemaansa? Yhteinen maatalouspolitiikka mahdollistaa horisontaalisen yhteistyön viljelijöiden perustamien tuottajaorganisaatioiden muodossa. Suomessa tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen on nykyisin mahdollista hedelmä-, ja vihannes-, maito-, naudanliha- ja peltokasvialoilla. Vuoden 2017 alusta lukien tämä mahdollisuus on tarkoitus laajentaa kaikille tuotealoille. Suomessa on arvioitu tuottajaorganisaatioiden voivan osaltaan parantaa tuottajien neuvotteluasemaa. On kuitenkin epävarmaa, ovatko tuottajat kiinnostuneita toimimaan tuottajaorganisaatioiden puitteissa. Osuuskuntatoiminta on vastannut Suomessa tuottajien tarpeita yhteistyön osalta eikä tuottajaorganisaatioissa välttämättä nähdä tarpeeksi lisäarvoa. Mikäli halutaan, että viljelijät järjestävät toimintaansa nykyistä enemmän tuottajaorganisaatioiden puitteissa, vaikuttaisi perustellulta tehostaa tuki- tai muita mekanismeja niiden toiminnan ja kiinnostavuuden tukemiseksi, valmistella tuottajaorganisaatioiden toimintaa säätelevää kilpailuoikeutta koskevat komission suuntaviivat ja harkita, olisiko perusteltua laajentaa EU-tasolla niitä sektoreita, joilla hintaneuvottelut sallitaan sekä lisätä tietoisuutta olemassa olevista sallituista yhteistyömahdollisuuksista. 2. Millaisia toimia pitäisi ottaa käyttöön EU:n tasolla, jotta tiedollista epäsuhtaa voitaisiin torjua ja elintarvikeketjun hinnoitteluprosessin läpinäkyvyyttä parantaa? Tiedollista epäsuhtaa elintarvikeketjussa on tärkeä vähentää ja elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä parantaa. Komissio kerää hintatietoa EU-maista mm. European Food Prices Monitoring Tool -sivustolleen ja Commodity Price Dashboard -sivustolle, mutta hintatietojen kattavuus maittain vaihtelee. Jäsenmaiden omat hintaseurantajärjestelmät ovat monesti yksityiskohtaisempia, mutta järjestelmät poikkeavat toisistaan ja hintatietojen vertailu on hankalaa. Euroopan komission ja jäsenmaiden olisi edelleen kehitettävä ja yhdenmukaistettava eri hintaseurantajärjestelmiä kilpailulainsäädäntö ja yrityssalaisuus huomioon ottaen, jotta ne voisivat paremmin palvella tuottajia. Myös elintarvikeketjun eri osien kustannusrakenteiden ja -tasojen tilastointia ja vertailua tulisi kehittää. Yhteiseurooppalaiset tutkimushankkeet hintatiedon ja -järjestelmien kehittämiseksi ovat tärkeitä. 3. Millainen yhteinen EU-tason toimenpidekehys hyvän kauppatavan vastaisten toimien estämiseksi toimisi parhaiten, ei ainoastaan toimenpiteiden todellisen tehon kannalta vaan myös toimenpiteiden soveltuvuuden näkökulmasta erilaisten jäsenvaltioiden tarpeisiin?
5(8) Suomi ei pidä tavoiteltavana, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopimussuhteita säänneltäisiin EU-tasolla vaan pitää vapaaehtoisia toimia ja itsesääntelyä ensijaisina. Jäsenvaltioiden välillä tilanteet ovat erilaisia, joten kaikille maille soveltuvaa yhteistä lainsäädäntöä on vaikea laatia. Jos itsesääntelyn kehittäminen ja vapaaehtoiset toimet eivät kuitenkaan johda tyydyttävään lopputulokseen, elintarvikeketjun toimivuutta parantavien lainsäädännön uudistustarpeiden tarkastelua olisi tarvittaessa mahdollista jatkaa. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja pohjustaa keskustelua viljelijöiden aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa. Taustapaperissa puheenjohtajamaa kuvailee elintarvikeketjun strategista asemaa ja tärkeyttä koko EU:lle. Ketju työllistää yli 47 miljoonaa ihmistä ja kattaa noin 7 % Euroopan unionin bruttokansantuotteesta. Puheenjohtajamaa korostaa kuinka ketjun pitkän ajan kestävyys ja vakaus ovat välttämättömiä EU:n elintarviketurvallisuudelle ja omavaraisuudelle. Puheenjohtajamaa kuvailee myös rakennemuutosta eurooppalaisilla elintarvikemarkkinoilla. Globalisaation myötä elintarvikeketjussa on enemmän keskittymistä ja toimijat ovat entistä enemmän kansainvälisiä. Näin on niin elintarvikkeiden jalostuksessa kuin erityisesti vähittäiskaupassa. Puheenjohtajamaan mukaan alkutuottajista neuvotteluasema on heikentynyt asteittain elintarvikeketjussa. Puheenjohtajamaa kuitenkin painottaa, että koko ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin osapuoli ja maataloustuotannon ja tuottajien aseman vaarantuminen vaikuttaa koko ketjun toimivuuteen. Taustapaperissa kerrotaan kuinka alkutuottajien heikentynyt neuvotteluasema heijastuu erityisesti hinnoitteluun ja tuottojen jakautumiseen elintarvikeketjussa. Joissain tapauksissa hinnat ei riitä kattamaan edes tuotantokustannuksia. Kaupan omien merkkien yleistymisen myötä tavarantoimittajien entisistä asiakkaista on tullut myös niiden suoria kilpailijoita. Puheenjohtajamaa näkee, että näin on käynyt erityisesti alkutuottajille ja pienille ja keskisuurille jalostajille. Puheenjohtajamaan mukaan yhteisen maatalouspolitiikan nykyiset toimenpiteet, kuten tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen, eivät ole saaneet aikaan positiivista muutosta asiassa. Taustapaperissa korostetaan, että vapaa ja reilu kilpailu, tasapaino ketjun osapuolten välillä ja sopimusvapaus ovat koko ketjun toimivuuden edellytyksiä. Nämä tärkeät asiat kyseenalaistuvat, jos ketju on epätasapainoinen. Hyvän kauppatavan vastaiset toimet ovat puheenjohtajamaan mukaan yhä vakavampi ongelma, jolle ei ole löydetty vielä tehokasta tai toimivaa ratkaisua. Puheenjohtajamaa kuvailee taustapaperissa hyvien kauppatapojen vastaisia toimia ja toteaa, että usein heikompi osapuoli ei uskalla puolustaa oikeuksiaan kauppasuhteiden menettämisen pelossa. Taustapaperin mukaan vaikka on vaikea tarkasti määrittää hyvän kauppatavan vastaisten toimien laajuutta, useat tutkimukset ja analyysit kuitenkin osoittavat, että sitä ilmenee usein. Jäsenmaiden välillä on eroja ja jäsenmailla on myös erilaista lainsäädäntöä hyvän kauppatavan vastaisten toimien kitkemiseksi. Puheenjohtajamaa mainitsee paperissa vuoden 2013 aloitteen Supply Chain Initiave (toimitusketjualoite), joka edistää ketjussa hyvää kauppatapaa. Puheenjohtajamaan mukaan aloitteella ei ole kuitenkaan saavutettu toivottuja tuloksia tähän asti. Asia voi johtua siitä, että tärkeimmät
6(8) maatalouden katto-organisaatiot eivät liittyneet aloitteeseen vaan mukana on lähinnä kaupan ja jalostavan teollisuuden toimijoita. Puheenjohtajamaa kertoo taustapaperissaan myös Euroopan komission toimista sekä Euroopan parlamentin mietinnöstä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä. Euroopan komissio suosii vapaaehtoisia toimia ja itsesääntelyä. Asiakirjan lopussa puheenjohtajamaa esittää jäsenmaiden ministereiden vastattavaksi kolme kysymystä teemoista 1) maataloustuottajien järjestäytyminen ja vertikaalinen yhteistyö elintarvikeketjussa, 2) markkinoiden läpinäkyvyys ja arvonlisän jakautuminen elintarvikeketjussa ja 3) hyvän kauppatavan vastaiset toimet. Kysymykset löytyvät perusmuistion Suomen kanta -osasta. Puheenjohtajamaa näkee tehokkaana keinona yhteisen EU-tason toimenpidekehyksen luomista. Se antaisi puheenjohtajamaan mukaan jäsenmaille keinoja paremmin puuttua hyvän kauppatavan vastaisiin toimiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on epävirallisen maatalousministerikokouksen keskustelu. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunta (IMCO) laati mietinnön hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa. Mietintö hyväksyttiin täysistunnossa kesäkuussa 2016. Esittelijänä toimi Edward Czesak (ECR, PL). EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 5.9.2016 EU12-jaosto (kilpailu-, valtiontuki- ja hankintajaosto) 29.8.-2.9.2016 (kirjallinen menettely) EU-ministerivaliokunta 5.-7.9.2016 (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta 9.9.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Kyseessä on epävirallisen maatalousministerikokouksen keskustelu. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Maatalousministereiden keskustelua alustettiin heinäkuun 2016 alussa Bratislavassa puheenjohtajamaan järjestämässä seminaarissa, jonka aihe oli Strengthening of the Farmers position in the Food Supply Chain.
7(8) Erityisesti uusien jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin edustajien puheenvuoroissa toivottiin unionin tason sääntelyä tuottajien aseman parantamiseksi. Samoin Copa Cogecan edustaja piti lainsäädäntöä välttämättömänä. Kaupan ja teollisuuden eurooppalaisten järjestöjen edustajat korostivat itsesääntelyn (SCI-Supply Chain Initiative) kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 25.8.2015 työryhmän valmistelemaan kilpailulain uudistamista Sipilän hallitusohjelman perusteella. Työryhmä julkisti väliarvionsa toukokuussa 2016. Tämän väliraportin mukaan kotimaisen maataloustuotannon kannattavuushaaste on tiedostettu, mutta keinoja kannattavuuden parantamiseksi ei ole löydettävissä kilpailulain muutosten kautta. Raportissa todetaan myös, ettei olemassa olevia kilpailulain, EU:n kilpailusääntöjen ja EU:n markkinajärjestelyasetuksen mukaisia mahdollisuuksia tuottajien neuvotteluaseman parantamiseksi ole ehkä vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Työryhmässä on käsitelty myös elintarvikeketjun sopimuskäytäntöihin liittyviä haasteita ja niiden ratkaisutapoja Suomessa ja muualla EU:ssa. Suomessa elintarvikeketjun osapuolet ovat käynnistäneet edelleen käynnissä olevat elintarvikeketjua koskevat itsesääntelyneuvottelut. Itsesääntelyä pidetäänkin väliraportissa ensisijaisena keinona tilanteen parantamiseksi. Työryhmä ei esitä merkittäviä muutoksia kilpailulakiin eikä toimialakohtaista sääntelyä elintarvikeketjun sopimustoiminnan osalta. Työryhmä esittää teknisluonteisena muutoksena, että kilpailulain ns. maatalouspoikkeusta selvennettäisiin siten, että sen muotoilu kattaisi jatkossa selkeämmin kaikki EU-lainsäädännössä sallitut järjestelyt. Asiakirjat Puheenjohtajamaa Slovakian tausta-asiakirja Strengthening of the farmers position in the food supply chain. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM/RO/EUCO Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh. 0295 162 481, sannahelena.fallenius@mmm.fi MMM/RO/OKY Lainsäädäntöneuvos Aku-Petteri Korhonen, puh. 0295 162 325, akupetteri.korhonen@mmm.fi Liitteet Viite
8(8) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM