Asia Valtioneuvoston selvitys: Euroopan unionin komission julkinen kuuleminen puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivistä

Transkriptio

1 Puolustusministeriö PERUSMUISTIO PLM RO Nordberg Tommi(PLM) Asia Valtioneuvoston selvitys: Euroopan unionin komission julkinen kuuleminen puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivistä Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio on aloittanut julkisen kuulemisen koskien puolustus- ja turvallisuushankintadirektiiviä (2009/81/EY). Kuuleminen on osa edellä mainitun direktiivin arviointia. Kuulemiseen voi vastata komission verkkosivuilla 8.7. asti. Komissio laatii direktiivin täytäntöönpanokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle syksyllä Kertomukseen sisältyy myös tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Jos kertomus sisältää lainsäädäntöehdotuksen, tullaan siitä antamaan eduskunnalle U-kirjelmä. Suomen kanta Suomi ei tunnista tällä hetkellä merkittäviä muutostarpeita direktiivissä. Lainsäädännön muutosta olennaisempaa on varmistaa direktiivin tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen eri jäsenmaissa. Komission vastuulla on valvoa, että direktiivin säännöksiä noudatetaan yhdenmukaisesti koko unionin alueella. Toistaiseksi direktiivin soveltaminen on vaihdellut jäsenvaltioittain ja yhtenäisen soveltamiskäytännön puuttuminen ei ole ollut omiaan luomaan avoimia ja tasapuoliseen kohteluun perustuvia puolustusmarkkinoita EU:hun. Suomen kannalta on olennaista, että komissio kohdistaa valvontansa varsinkin Euroopan isoihin tuottajamaihin (Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia), joiden laaja puolustustuotannollinen perusta mahdollistaa näille kohdistaa valtaosan hankinnoistaan kotimaisille yrityksille. Avoimen ja tasapuolisen kilpailun vaatimus tulisi johtaa tilanteeseen, jossa yhä enenevässä määrin eurooppalaisten puolustushankintakilpailujen voittaja ratkaistaisiin yrityksen kyvyllä tarjota kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu haettavaan suorituskykyyn eikä yrityksen kansallisuuden perusteella. Markkinoiden aito avautuminen voi synnyttää myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toistaiseksi direktiivi ei ole kuitenkaan merkittävästi onnistunut parantamaan kotimaisten pk-yritysten asemaa

2 2(5) eurooppalaisessa kilpailussa. Isojen tuottajamaiden markkinat ovat edelleen valtaosin kansallisten toimijoiden hallussa ja alan tuotantoketjut pitkälti kansallisia. Suomi katsoo, että direktiivin poikkeusten tulkintaa ei komission toimesta tule pyrkiä kaventamaan. Lisäksi on tunnustettava, että direktiivin alihankintasäännöksistä ei ole markkinoillepääsyssä aiemmin laajalti käytetyn vastakauppamekanismin korvaajaksi. Mikäli direktiivin muutoksista lähdetään neuvottelemaan, tulisi edellä mainittuja alihankintasäännöksiä pyrkiä muuttamaan. Suomen tulisi myös nostaa esille avoimen menettelyn sisällyttämisen direktiiviin. Lisäksi kaupallisilta toimijoilta ostettavan käytetyn materiaalin hankinta tulisi lisätä direktiivin suorahankintaperusteeksi. Muilta osin mahdollisiin muutosehdotuksiin voidaan ottaa kantaa vasta kun ne tulevat käsittelyyn. Pääasiallinen sisältö Komission julkisen kuulemisen taustalla on puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin 73 artiklan 2 kohta, jonka mukaan: Komissio tarkastaa direktiivin täytäntöönpanon ja viimeistään 21 päivänä elokuuta 2016 laatii kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Se arvioi erityisesti, onko ja missä laajuudessa tämän direktiivin tavoitteet on saavutettu sisämarkkinoiden toiminnan ja Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehityksen kannalta, mukaan lukien pienten ja keskisuurten yritysten tilanne. Kertomukseen sisällytetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Julkinen kuuleminen on osa komission tekemää arviointia. Kuulemisen lisäksi komissio konsultoi jäsenmaita ja muita intressitahoja sekä suoraan että muiden foorumien kautta. Erityistä huomiota arvioinnissa tullaan kiinnittämään siihen, millaisia vaikutuksia direktiivillä on ollut pk-yritysten markkinoillepääsyyn ja rajat ylittävään kauppaan. Kuuleminen on suunnattu kolmelle kohderyhmälle: viranomaiset, yritykset sekä muut tahot (mm. yksityiset kansalaiset). Kuulemisessa yleisten kysymysten lisäksi jokaiselle edellä mainituista kohderyhmistä on omia kysymyksiä. Kuuleminen sisältää monivalintaosion sekä mahdollisuuden avoimen vastauksen jättämiseen. Suomi vastaa molempiin osioihin ja avoimen vastauksen perustana on tämän perusmuistion Suomen kanta -osuus. Monivalintakysymyksissä kysytään erityisesti direktiivin vaikutuksista. Miten direktiivi on vaikuttanut; 1) Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyyn, 2) pk-yritysten mahdollisuuksiin toteuttaa julkisia puolustus- ja turvallisuushankintoja sekä 3) rajat ylittävien puolustus- ja turvallisuushankintojen lisääntymiseen. Lisäksi tarkasteluun kuuluu kysymys, onko direktiivi mahdollistanut hankintayksiköille paremman vastineen rahoilleen puolustushankinnoissaan? Direktiivi tuli panna kansallisesti täytäntöön elokuun 21 päivään 2011 mennessä. Valtaosa jäsenmaista myöhästyi tästä takarajasta (mm. Suomessa uusi laki voimaan ) ja näin ollen on syytä huomioida, että tarkastelujakso direktiivin vaikutuksista on lyhyehkö. Kyse on EU-säädöksen tuomisesta uudelle alueelle, jolloin vaikutukset tapahtuvat usein pidemmän ajan kuluessa.

3 Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että ainakaan tähän asti direktiivin tavoitteet eivät näytä täysimääräisesti toteutuneen. Markkinoiden avautumista on tapahtunut Euroopassa vaihtelevasti. Yhteistä lainsäädäntöä tulkitaan eri jäsenvaltioissa eri tavalla ja hankintojen avoimuudessa on runsaasti jäsenvaltiokohtaista vaihtelua. Osana direktiivin arviointia komissio seuraa järjestelmällisesti EU:n hankintaportaalissa (Tenders Electronic Daily, TED) julkaistuja hankintailmoituksia sekä jäsenvaltioiden toimittamia tilastoselvityksiä. Arvioinnit sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia analyysejä. Samaan aikaan komissio pyrkii keräämään tietoa myös niistä puolustus- ja turvallisuusalan hankinnoista, joita ei julkaista ilmoitusta TED-portaalissa. Seurantaa tehdään muun muassa alan erikoislehdistön ja markkinatoimijoiden antamien tietojen avulla. Ns. isojen tuottajamaiden (Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia) markkinat ovat edelleen pääosin kansallisten toimijoiden hallussa. Vaikka hankinnoista ilmoitetaan direktiivin edellyttämällä tavalla TED-portaalissa, hankintasopimuksista valtaosa menee oman maan yrityksille. Direktiivi on kuitenkin julkisen ilmoittamisvelvoitteen myötä lisännyt puolustushankintojen avoimuutta EU:ssa. Suomessa tämä on näkynyt muun muassa hankintakilpailuissa saatujen tarjousten määrän kasvuna. Komissio on myös julkaissut v direktiivin soveltamista koskevia ohjeasiakirjoja. Näistä direktiivin poikkeuksia koskevaa asiakirjaa (valtioiden väliset hankinnat sekä kansainväliset hankinnat) on päivitetty yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja uudistettu ohjeasiakirja tullaan komission mukaan julkaisemaan lähiaikoina. Tässä yhteydessä on olennaista, että ohjeasiakirjoissa ei tehdä tulkintoja, jotka eivät ole direktiivin kirjaimen tai hengen mukaisia. Ainoastaan EU-tuomioistuin voi antaa sitovia tulkintoja direktiivin soveltamisesta. Direktiivi sisältää säännöksiä alihankinnoista. Niiden tarkoituksena on edesauttaa erityisesti pk-yritysten markkinoillepääsyä ja mahdollisuutta osallistua puolustus- ja turvallisuushankintojen toteuttamiseen. Nämä säännökset ovat kuitenkin käytännössä jääneet kuolleeksi kirjaimeksi niin Suomessa kuin muissa jäsenvaltioissa. Hankintaviranomaiset ovat katsoneet, että niiden soveltaminen sisältää siinä määrin mm. kustannuksiin ja aikatauluun liittyviä riskejä, että niiden käyttö ei ole tarkoituksenmukaista, kun pyritään saamaan parasta vastinetta rahoille. Komission syksyllä julkaistavassa arviointiraportissa saatavan ajantasaisen tiedon myötä on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa markkinoiden avautumiseen ja Suomen asemaan kokonaisuudessa. Vuonna 2013 komission julkaisemissa puolustushankintatiedoissa Suomi sovelsi direktiiviä EU:n keskiarvoa useammin, mutta tuolloin tarkastelun kohteena oli direktiivin voimassaolon ensimmäiset 18 kuukautta (elokuu maaliskuu 2013). Osalla jäsenvaltioista kansallinen voimaansaattaminen valmistui vasta ko. ajanjakso lopussa, joten tuolloin saatu informaatio oli korkeintaan suuntaa-antavaa. 3(5) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi, 73 art. 2 kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa

4 Käsittely parlamentissa käynnistyy, kun komissio on toimittanut edellä mainitun täytäntöönpanokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle syksyllä (5) Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin IMCO-valiokunta järjesti direktiiviä koskevan julkisen kuulemisen Suomelta oli pyydetty puheenvuoro kuulemiseen. Kirjallinen menettely seuraavissa EU-jaostoissa: sisämarkkinajaosto kilpailu-, valtiontuki- ja hankintajaosto elinkeinopolitiikkajaosto Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi on saatettu voimaan lailla julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011). Puolustusministeriö käynnisti syksyllä 2015 lain arviointityön, tavoitteena muodostaa arvio kansallisen lain sekä direktiivin toimivuudesta ja mahdollisista muutostarpeista. Arvioinnin yhteydessä on järjestetty 4 erillistä kokousta / työpajaa puolustusvoimien (2), muiden lain soveltajaministeriöiden sekä alan teollisuuden edustajien kanssa. Taloudelliset vaikutukset Ei suoria vaikutuksia Suomen tai EU:n budjettiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat EU:n komission kuulemisasiakirja Consultation strategy: Evaluation of Directive 2009/81/EC on public procurement in the fields of defence and security. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Erityisasiantuntija Tommi Nordberg, puolustusministeriö, tommi.nordberg@defmin.fi, Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi aseteollisuus, julkiset hankinnat, puolustusvälineet, puolustusvoimat PLM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VNK, YM