Satakunnan Opin oven I- vaiheen loppuraportti

Satakunnan Opin oven I- vaiheen loppuraportti 1.8.2009 31.7.2012 Projektiryhmä: Elina Harju- Vahekoski,Ulla-Maija Heino, Liisa Sarasoja, Ari Tabell ja Raija Vilponen. Koonnut Ulla-Maija Heino Päivitetty 24.8.2012

Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Satakunnan Opin ovi... 1 2.1 Kohderyhmä... 1 2.2 Toiminnan tavoitteet... 2 3. Strategiatyö... 3 3.1 Alkutilanne... 3 3.2 Strategiaprosessin kuvaus... 3 3.2.1 Vaihe I... 5 3.3.2 Vaihe II... 6 3.3.3 Vaihe III... 6 3.3.4 Vaihe IV... 7 4. Ohjaustyö... 9 4.1 Henkilöasiakkaan näkökulma... 9 4.1.1 Aikuisohjauksen nykytilan kartoitus, haasteet, kehittämisajatukset ja tavoitetila... 10 4.1.2 Ohjaajan käsikirjan valmistelu... 11 4.1.3 Henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa suosituksen valmistelu... 11 4.2 Yritysasiakkaan näkökulma... 12 4.2.2 Yritys- ja oppilaitosyhteistyön kuvaus... 12 4.2.3 Yritys- ja yhdistystoiminnan asiantuntijoiden ja hankkeiden verkostoituminen... 12 4.3 Ohjauspilotoinnit... 13 4.3.4 Kirjastot... 14 4.3.1 Työttömien yhdistykset... 15 4.3.2 Muut yhdistykset... 15 4.3.3 Ammattiliitot... 15 4.3.4 Luki-illat... 16 4.3.5 Yritykset... 16 4.3.6 Muut... 17 4.3.7 Yksittäiset ohjauscaset, esimerkki... 18 6. Osaamisen kehittäminen... 19 7. Muu toiminta... 20 7.1 Vaikuttavuustutkimus... 20 7.2 Valtakunnallinen verkostoituminen... 21

7.3 Wiki-sivusto työkaluna... 21 7.4 Toiminnan arviointi... 21 8. Hyvät käytännöt ja tuotekortit... 23 9. Yhteistyö... 23 9.1 Työelämäyhteistyö... 23 9.2 Kehittämishankkeiden välinen yhteistyö... 23 9.3 Oppilaitosyhteistyö... 24 9.4 Muu maakunnallinen yhteistyö... 24 10. Yhteenveto... 25 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 TNO-strategialausuntojen tiivistelmä Aikuisopiskelun TNO-strategia Pilotointeja varten painettu esite Ohjauksen nykytila, haasteet/ongelmat, kehittämisajatukset ja tavoitetila; yhteenveto Ohjausopas hakeutumisvaiheen neuvonta ja ohjaustyöhön (puuttuu, päivitettävänä) Työelämäteemaryhmät ja alaryhmät Workshop-raportti Luki-iltojen lehti-ilmoitus Synoptinen käyntikortti (arviointimatriisi) Liitteet 10-25 Tuotekortit

1 1. Johdanto Aikuisopiskelun ohjauksella on merkittävä vaikutus aikuisten hakeutuessa kehittämään omaa uraansa tai omaa osaamistaan. Eri ohjausta antavien organisaatioiden ohjauskäytännöt vaihtelevat suuresti. Siksi on tärkeää, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja voidaan yhtenäistää, jolloin palvelut ovat kaikille saatavilla ja asiakaslähtöisiä. Asiakaslähtöisellä palvelulla varmistetaan, että asiakas voidaan ohjata hänen tarpeisiinsa vastaaviin koulutuksiin. Oleellista on, että asiakkaalla on riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista omien päätöstensä tueksi. Tähän raporttiin on koottu Satakunnan Opin oven toiminta ajalta 1.8.2009 31.7.2012 (projektin varsinainen toiminta-aika). 2. Satakunnan Opin ovi Satakunnan Opin oven toiminta käynnistyi 1.8.2009. Projektia hallinnoi Satakunnan oppisopimuskeskus. Projektipäällikkönä aloitti koulutustarkastaja Anne Puutio. Hän toimi projektipäällikkönä 31.1.2010 asti. 1.2.2010 alkaen projektipäällikkönä on toiminut koulutusasiantuntija Ulla-Maija Heino Satakunnan oppisopimuskeskuksesta. Osatoteuttajina Satakunnan Opin ovessa ovat Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä, SATAEDU. WinNovasta ovat mukana olleet opettaja Elina Harju-Vahekoski ja lehtori Liisa Sarasoja. SATAEDU:n toimijoina ovat olleet kouluttaja Ari Tabell ja yrityskehittäjä Raija Vilponen. Mainitut henkilöt muodostivat Opin oven projektiryhmän, jossa toimintaa on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Satakunnan Opin oven rahoitus myönnettiin Länsisuomen lääninhallituksesta. Rahoitus ja seuranta siirtyivät kuitenkin jo toiminnan alkuvaiheessa Satakunnan ELY-keskuksen hoidettavaksi. Valvojina ovat toimineet eu-koordinaattorit Timo Aro ja Ritva Annala. Satakunnan Opin oven varsinainen toiminta-aika on 1.8.2009 31.7.2012. Projektille myönnettiin jatkoaikaa ajalle 1.8.2012 31.12.2013. Satakunnan Opin ovi on osa valtakunnallista Opin ovi hankeperhettä, joka perustuu valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisohjaukseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelman tavoin työ- ja opetusministeriön yhteistyössä laatimaan toimenpideohjelmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseksi (TM:n julkaisu nro 365/2006). 2.1 Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat olleet Satakunnan alueen aikuiskoulutuksen järjestämisestä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen toteuttamisesta vastaavat tahot: ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut,

2 yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, oppisopimustoimijat, työhallinto sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. Välillisenä kohderyhmänä ovat Satakunnan alueen aikuisväestö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Aikuisväestöllä tarkoitetaan tässä työssä olevia, työttömiä työnhakijoita ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista tai joille aikuiskoulutus voi olla yksi vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. työnantajista välilliseen kohderyhmään kuuluvat henkilöstön koulutuksesta kiinnostuneet sekä uuden, osaavan työvoiman rekrytoinnista kiinnostuneet tahot. 2.2 Toiminnan tavoitteet Satakunnan Opin oven toiminta on jaettu kolmeen toimintalinjaan, joita ovat strategiatyö, ohjaustoiminta ja osaamisen kehittäminen. Näissä toimintalinjoissa on valmisteltu tavoitteiden mukaisia toimintoja, joita esitetään omissa kappaleissaan jäljempänä. Strategiatyö Ohjaustoiminta Osaamisen kehittäminen Päätavoitteet Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito Erityistavoitteet Yhteisesti sovittujen toimintatapojen kehittäminen Verkostoitumisen lisääminen ja ylläpitäminen. Hyvien hakevan toiminnan ohjauskäytäntöjen kehittäminen, vakiinnuttaminen ja levittäminen Koulutuksiin osallistuminen Tuotokset Aikuisohjausstrategia Seutukunnittainen yhden luukun -malli Sähköinen ohjaus- ja neuvontapalvelu Alueellinen aikuisohjauksen ja neuvonnan toimintamalli Koulutustilaisuudet Kohderyhmän osallistuminen yhteistyöhankkeiden koulutuksiin Taulukko 1. Toiminnan pää- ja erityistavoitteet sekä tuotokset (suunnitteluvaihe)

3 3. Strategiatyö Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin - kehittämisohjelman strategiassa kuvataan kehittämistyölle kansallisesti asetetut tavoitteet., jotka ohjaavat valtakunnallisten ja alueellisten projektien työtä. Valtakunnallisten ja alueellisten projektien tehtävänä on laatia omat strategiansa, jotka pohjautuvat tässä dokumentissa esitettyyn viitekehykseen ja joissa kuvataan operationaalinen toiminta ja kehittämistyö. Satakunnan Opin ovi -projektissa on valmisteltu yhteistyönä Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012 2015 (jatkossa TNO-palveluiden strategia). TNO-palveluiden strategia kokoaa ja ohjaa maakunnan ohjaustoimijoita sekä mahdollistaa yhdenmukaisen aikuisille ja yrityksille tarjottavan palvelun. Strategiassa määritellään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen maakunnalliset linjaukset, joilla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta sekä edistää moniammatillista verkostoyhteistyötä. Valmisteltua aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategiaa hyödynnetään Satakuntaliiton käynnistämässä maakunnan aikuiskoulutusstrategiatyön valmistelussa ja se tullaan liittämään valmiiseen aikuiskoulutusstrategiaan. 3.1 Alkutilanne Alkuvaiheen aikuisohjauksen tilanteelle kokonaisuutena ominaista Satakunnassa on ohjaustoimintojen hajanaisuus. Satakunnassa ei ole seudullisia, yhteisiä ohjaustyön strategioita eikä koko aikuiskoulutusta ohjaavaa aikuiskoulutusstrategiaa. Satakuntaliitto on käynnistänyt aikuiskoulutusstrategian valmistelutyön. Muissa Opin ovi projekteissa oli strategiatyö jo edennyt Satakuntaa pidemmälle koska projektit olivat alkaneet aikaisemmin. Yleinen tahto strategiaa valmistelevassa työryhmässä oli, että aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian suunnittelu ja valmistelu aloitetaan aivan alusta eikä oteta mallia jo valmistuneista tai valmistuvista muiden maakuntien strategioista. 3.2 Strategiaprosessin kuvaus Strategian valmistelutyössä päätettiin hyödyntää Balance Scorecardia (tasapainoinen tuloskortti) (ks. kuvio?), jota voi käyttää strategian luomisen työkaluna ja strategian viestinnän välineenä. Mallin käyttöä puolsi osaltaan se, että kehittämisohjelman aikuisopiskelun TNO-palveluiden kansalliset tavoitteet on kuvattu ko. mallin avulla. Asiantuntijafoorumin jäsenet pitivät mallia selkeänä ja johdonmukaisena.

4 Miksi olemme olemassa ja mistä otamme vastuun? Millaista tulevaisuutta haluamme? STRATEGIAPERUSTA Toiminta-ajatus Visio Mitä toiminta-ajatuksen ja vision toteutuminen edellyttää näistä näkökulmista? Asiakas Prosessit NÄKÖKULMAT Talous ja resurssit Oppiminen ja uudistumiskyky Missä asioissa meidän on ehdottomasti onnistuttava? KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Mistä tiedämme onnistuneemme? Millaista onnistumista ajanjakson aikana? MITTARIT Kuka vastaa? Onko strategia tasapainossa? Miten strategia käytäntöön? VASTUUTUS TASAPAINOITUS TOIMINNALLISTAMINEN Kuvio 1. Tasapainoinen onnistumisstrategia prosessina (BSC). (Määttä & Ojala 2000, 54)(mukaellen) Tno-palveluiden strategiatyön suunnittelu rakentui yllä olevan kuvion mukaiseen toimintaan. Satakunnan Opin oven I vaiheessa valmisteltiin TNO-palveluiden strategian visio, arvot, näkökulmat ja kriittiset menestystekijät. Strategian toiminnallistaminen ja vastuiden määrittely jäivät projektin IIvaiheen toiminnan tavoitteiksi. Toiminnan arviointi tulee myös jatkossa miettiä ja valmistella mittarit laadun varmistamiseksi. Käytännön strategiatyöskentely toteutettiin prosessimaisesti neljän vaiheen kautta. Varsinainen valmistelutyö kesti kokonaisuudessaan 1,5 vuotta. Valmisteltu strategia on kuvattu kokonaisuudessaan taulukossa 2 (s. 8).

5 Kuvio 2. Käytännön strategiaprosessi. 3.2.1 Vaihe I Asiantuntijafoorumin ja teematyöryhmien perustaminen Ensimmäiseksi perustettiin asiantuntijafoorumi, jonka pääasiallinen tehtävä oli valmistella Satakuntalainen aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia sekä tarvittavat teematyöryhmät, joiden tehtävänä oli mm. kartoittaa alueen ohjauksen nykytilaa ja haasteita sekä yksilöiden että yritysten näkökulmasta. Perustetut teematyöryhmät: 1. Asiantuntijafoorumi 2. Ohjauksen teematyöryhmä 3. Työelämän teematyöryhmä Asiantuntijafoorumin ensimmäinen kokous pidettiin 2.6.2010. Asiantuntijafoorumi koostuu moniammatillisista henkilöistä, jotka edustavat erilaisia ohjausorganisaatioita. Asiantuntijafoorumin puheenjohtajana on toiminut kehitysjohtaja Kirsi-Marja Tattari Kankaanpään Opistosta. Ohjausosaamisen ja työelämän teematyöryhmät perustettiin asiantuntijafoorumin kokouksessa 13.8.2010. Ohjauksen työryhmä jaettiin kahden teeman mukaisesti erilaisten oppijoiden ja sähköisten palveluiden teematyöryhmiksi, jotka kuitenkin myöhemmässä vaiheessa yhdistettiin takaisin yhdeksi ohjauksen teematyöryhmäksi. Toiminnan kuluessa todettiin, että ei ole tarkoituksenmukaista puhua erilaisista oppijoista, koska aikuisopiskelun ohjaus kohdentuu kaikille aikuisille.

6 Sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikutti valtakunnallisen NUOVE-projektin päättäminen. Tarkoituksena oli, että Satakunnassa pilotoitaisiin ja edelleen kehiteltäisiin Satakuntalaista sähköistä palvelumallia mutta NUOVE:n päättäminen tarkoitti samalla myös sähköisten palveluiden teematyöryhmän toiminnan lopettamista ja yhdistämistä takaisin ohjauksen teematyöryhmään. Toimintaympäristön kartoitus Asiantuntijafoorumissa tutustuttiin maakunnan aikuisopiskelun ohjauspalveluihin. Tärkeänä osana strategiatyölle olivat teematyöryhmien tuottamat nykytila-kuvaukset sekä henkilö- että yritysnäkökulmasta. Näistä kuvauksista kerrotaan tarkemmin kappaleissa 4.1.1 (henkilönäkökulma) ja 4.2.2 (yritysnäkökulma). 3.3.2 Vaihe II Näkökulmat Satakunnan aikuisopiskelun TNO-palvelujen strategia on valmisteltu neljästä näkökulmasta, joita ovat asiakkaat, prosessit, oppiminen ja kehittyminen sekä talous ja resurssit. Näkökulmat ovat yhteneväiset kehittämisohjelman sekä useiden muissa maakunnissa valmisteltujen vastaavien strategioiden näkökulmat. Näkökulmat ovat keskeisessä asemassa Balance Scorecard mallissa. Näkökulmien mukaiset visiot, arvot, toiminnan kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa ja näin tukevat tärkeimmän eli asiakkaat-näkökulman linjauksia. Visio Toiminnalle määriteltiin ylätahon visio sekä tätä ohjaavat eri näkökulmien visiot. Visioiden työstäminen vei enemmän aikaa kuin asialle oli aikataulutettu. Asiantuntijafoorumissa keskusteltiin laajasti mm. palvelujen henkilö- ja asiakaskohtaisuudesta, uraohjauksen merkityksestä sekä ohjaustoimijoiden verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Arvot Arvoja pohdittiin ensin omien organisaatioiden näkökulmasta. Esiin nousivat mm. asiakaslähtöisyys, innostuneisuus, turvallisuus, joustavuus, hyvinvointi, päämäärätietoisuus ja kilpailukykyisyys. Nämä ja elinikäisen ohjauksen mukaiset tavoitteet huomioiden päädyttiin neljään TNO-palveluiden toimintaa ohjaavaan arvoon. 3.3.3 Vaihe III Projektiryhmässä muotoiltiin kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet asiantuntijafoorumissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Kriittiset menestystekijät johdettiin toiminnan näkökulmien mukaisista visioista. Menestystekijöiden avulla konkretisoitiin tavoiteltua toimintaa ja kuvattiin asioita, joissa pitää onnistua. Menestystekijöitä tuetaan strategisilla tavoitteilla, joilla onnistuminen varmistetaan.

7 3.3.4 Vaihe IV Kokoaminen Tuotettu materiaali koottiin alkuvuodesta 2012 tiiviiksi paketiksi aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiaksi. Strategian nimeksi määriteltiin valmisteluvaiheessa työryhmätyöskentelyssä esiin noussut Satojen koulutusten Satakunta. Valmisteltu aikuisopiskelun TNO-strategialuonnos käsiteltiin ja hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa maaliskuussa 2012. Lausuntokierros Valmistunut aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategialuonnos lähetettiin lausuntokierrokselle 30.3.2012. Lausunnot pyydettiin toimittamaan 27.4.2012 mennessä. Lausuntopyyntö toimitettiin alueen aikuislukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin, oppisopimuskeskukseen, kansanopistoihin, kansalais- ja työväenopistoihin, ELYkeskukseen ja TE-toimistoihin, Kelaan, työelämäjärjestöihin, työelämän kehittämisorganisaatioihin, toiminnassa mukana olleille muille yhdistyksille sekä muille Opin ovi projekteille. Lausuntoja saatiin 18 kpl. Lausunnoissa esitetyt kommentit ja parannusehdotukset koottiin tiivistelmäksi (liite 1). Strategian päivitys Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategiaa (liite 2) päivitettiin annettujen lausuntojen pohjalta siten, että tässä vaiheessa tehtiin pieniä muutoksia. Suuremmat muutokset tullaan toteuttamaan Satakunnan Opin oven jatkoajan puitteissa. Satakuntalaisessa aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiassa kuvataan linjaukset ja strategiset tavoitteet, joilla parannetaan aikuisohjauksen osuvuutta ja tarvelähtöisyyttä Satakunnassa. Strategiaan sisältyy myös verkostomainen toimintatapa, joka perustuu moniammatilliseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

Taulukko 2. Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategia 2012-2015 8

9 4. Ohjaustyö 4.1 Henkilöasiakkaan näkökulma Satakunnan Opin Oven välillisinä kohderyhminä olivat Satakunnan alueen aikuisväestö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Aikuisväestöllä tarkoitettiin tässä työssä olevia, työttömiä työnhakijoita tai työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista tai joille aikuiskoulutus voi olla yksi vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. Toimenpiteitä suunnitellessa pyrittiin huomioimaan myös eri syistä erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Aikuinen henkilö on yhä useammin tilanteessa, jossa on pakko miettiä uutta suuntaa elämälle ja sen yhtenä osa-alueena myös työuralle. Tämä saattaa usein edellyttää opiskelemaan lähtemistä tai ainakin tämän vaihtoehdon työstämistä. Koulutusjärjestelmä, tutkinnot, rahoitusvaihtoehdot, opetus-, oppimis- ja ohjausmenetelmät sekä opettajan ja opiskelijan rooli ovat kuitenkin muuttuneet vuosien saatossa. Aikuiskoulutukseen hakeutuvista suurella osalla saattaa olla edellisistä opinnoista kulunut useita vuosikymmeniä. Tarvitaan ohjausta ja tukea myös oppimaan oppimisen taidoissa ja erityisesti itseluottamuksen tukemisessa, oppijaminäkuvan rakentamisessa. Aikuisopiskelijat aloittavat opintonsa hyvin erilaisissa, usein haastavissakin elämäntilanteissa ja opintopolun varrella eteen saattaa tulla yllättäviä, vaikeita elämänkäänteitä. Opiskelijat saattavatkin tarvita kokonaisvaltaista tukea omaan elämäntilanteeseensa pystyäkseen suoriutumaan opinnoistaan ja löytääkseen paikkansa työelämässä. Aikuisten ohjaustarpeet vaihtelevat valtavasti. Siinä, missä toinen hakeutuu täysin itsenäisesti opiskelemaan eikä opintojen aikanakaan juuri tarvitse ohjausta, saattaa toinen tarvita kädestä pitäen tukemista opiskeluun hakeutumisen lisäksi koko opiskeluprosessin ajan. Aikuiskoulutuksen kentällä siis ohjaustarpeen arvioinnin taidot ovat keskeinen osa ohjaajan ammattitaitoa riippumatta siitä, millä ammattinimikkeellä ohjaustyötä tekevä henkilö toimii. Ohjauksen tarpeesta puhuttaessa on hyvä pohtia myös tarjonnan ja tarpeen suhdetta. Jos opiskelijoille tai opiskelijaksi hakeutuvalle ei ole tarjolla ohjausta ja mahdollisia muita tukipalveluja, opiskelijat eivät välttämättä ota ohjaajan/opettajan kanssa käymissään keskusteluissa esille omaa tarvettaan niihin. Tarvetta voi lukea rivien välistä esimerkiksi huonona opiskelumotivaationa, poissaoloina ja keskeytyksinä. Vastaavasti tieto mahdollisista, tarjolla olevista tukipalveluista rohkaisee opiskelijoita tuen hakemiseen ja asioiden esille ottamiseen. Satakunnassa aikuisten opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvää ohjaustyötä tehdään hyvin erilaisilla käytännöillä ja resursoinneilla ja eri toimijoiden toimesta eri organisaatioissa. Eri organisaatiot eivät välttämättä ole tietoisia toistensa tarjoamista ohjauspalveluista. Yksittäinen, koulutuksesta kiinnostunut aikuinen ei tiedä, mistä ja keneltä lähtisi ohjausta kysymään. Aikuisohjauksen resursointikysymykset ovat tänä päivänä suuri yhteinen haaste, joka myös osittain jarruttaa ohjauksen tärkeää kehittämistyötä. Mistä saadaan pysyvä rahoitus esim. erittäin tärkeään hakeutumisvaiheen ohjaukseen valtakunnallisten aikuiskoulutuksen säästötoimenpiteiden keskellä. Tämä resursointihaaste selkeästi vaikuttaa myös eri ohjaustoimijoiden sitoutumiseen yhteisten ohjausmallien kehittämiseen.

10 Opin Ovi hankkeen puitteissa on ollut mahdollisuus tarjota tätä hakeutumisvaiheen ohjausta yksittäisille asiakkaille. Projektihenkilöstön yhteystiedot sekä teemat painatettiin esitteeseen (liite 3). Esite on ollut jaossa projektissa mukana olleissa organisaatioissa ja olemme jakaneet esitettä aina tilaisuuden tullen erilaisissa ohjaustapahtumissa. Ohjausta henkilöasiakkaille on tarjottu myös hankkeen muiden pilotointien kautta. Pilotointeja on toteutettu työttömien yhdistyksissä, muissa yhdistyksissä, ammattiliitoissa, kirjastoissa sekä erilaisissa ohjaustapahtumissa. Näistä pilotoinneista tarkemmin kohdassa 4.3. 4.1.1 Aikuisohjauksen nykytilan kartoitus, haasteet, kehittämisajatukset ja tavoitetila Ohjauksen teematyöryhmässä kartoitettiin syksyllä 2010 Satakunnan alueen toisen asteen koulutusorganisaatioiden ohjauksen käytäntöjä erityisesti hakeutumisvaiheessa mutta myös muissa henkilökohtaistamisen vaiheissa. Eri koulutusorganisaatioiden toimijat kokosivat yhteenvedon oman organisaationsa ohjaustoiminnoista ja esittelivät oman organisaationsa ohjauskäytännöt ja haasteet teematyöryhmän kokouksissa. Kartoituksessa haluttiin selvittää konkreettisesti II asteen koulutusorganisaatioiden ohjaustoimijat (ammattinimikkeet), asiakkaiden yhteydenottotavat, ohjauskäytäntöjen haasteet hakeutumisvaiheessa sekä ohjauskäytäntöjen haasteet tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. Teemaryhmän kokouksissa ideoitiin ja työstettiin yhdessä myös kehittämistarpeita ja pohdittiin ratkaisuehdotuksia ja uusia käytäntöjä ohjauksen haasteisiin, erityisesti hakeutumisvaiheen näkökulmasta. Asioita konkretisoitiin pohtimalla kehittämisajatusten toteuttamisen hyötyjä niin yksittäisen ohjattavan kuin organisaatioidenkin näkökulmasta ja luotiin skenaarioita ohjauksen tavoitetilasta. Tämä yhteinen uusien käytäntöjen kehittämistyö jatkui edelleen hankkeen edetessä. Mukana teemaryhmän työskentelyssä oli edustajia (opettajia, opinto-ohjaajia, koulutustarkastajia) Sataedusta, WinNovasta, Satakunnan oppisopimuskeskuksesta, Kankaanpään Opistosta sekä Porin Aikuislukiosta. Selvitysten ja yhteisen työryhmätyöskentelyn jälkeen asiat koottiin taulukkomuotoisesti yhteen keväällä 2011. Yhteenvedossa kuvataan mahdollisimman konkreettisesti ohjauksen nykytila, haasteet/ongelmat, kehittämisajatukset ja tavoitetila (liite 4 yhteenveto). Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että ohjauksen merkitys tiedostetaan ja tunnustetaan kaikissa organisaatioissa, kaikilla sektoreilla ja sitä ollaan halukkaita kehittämään. Aikuisten ohjaustyötä tehdään ansiokkaasti mutta hyvin erilaisilla käytännöillä ja resursoinneilla ja eri toimijoiden toimesta eri organisaatioissa. Aikuisten ohjaus on eri koulutusorganisaatioissa ja niiden sisällä eri yksiköissä mallinnettu eri tavoin, jossain aikuisten ohjauksen virallinen mallintaminen on vasta meneillään. Opinto-ohjaajan palveluita on tarjolla tällä hetkellä vain osalla aikuiskoulutuksen toimijoista, erilaisia käytäntöjä on siis organisaatioiden välillä mutta myös saman koulutuksenjärjestäjän eri yksiköissäkin. Virallisen aikuisohjauksen resursointikysymykset ovat suuri yhteinen haaste mistä saadaan pysyvä rahoitus esim. hakeutumisvaiheen ohjaukseen?

11 Ohjauksen teemaryhmän kartoituksessa esille nousseita teemoja hyödynnettiin punaisena lankana myös Satakunnan Opin Oven Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategian valmistelussa. 4.1.2 Ohjaajan käsikirjan valmistelu Ohjauksen teematyöryhmässä keskusteltiin keväällä 2011 hakeutumisvaiheen ohjaajan oppaan tarpeellisuudesta. Hakeutumisvaiheen ohjaustyötä tehdään monenlaisella taustalla ja osaamisella ja moni saattaa hypätä ohjaustyöhön ilman varsinaista ohjauskoulutusta ja/tai osaamista. Teematyöryhmässä todettiin, että ohjaustyötä helpottaisi pienimuotoinen, selkeä ja helppolukuinen opas, käsikirja, johon olisi koottu aikuisten hakeutumisvaiheen ohjauksen näkökulmasta keskeisiä teemoja ja yhteystietoja nettiosoitteineen. Teematyöryhmässä päädyttiin laatimaan käsikirja, opas, jonka tarkoitus olisi tarkoitus palvella eri organisaatioista tulevia ohjaajia hakeutumisvaiheen ohjauksessa Opin Oven ohjauspilotoinneissa mutta myös laajemmin aikuisten ohjauksessa. Pyörää ei ollut tässä asiassa järkevää keksiä kokonaan uudelleen. Opin Oven projektitoimijat pyysivät ja saivat Varsinais-Suomen Opin Ovi hankkeelta luvan hyödyntää työskentelyn pohjana heidän laatimaansa uraohjausmallia. Käsikirjaa työstettiin Ohjauksen teematyöryhmän kokouksissa keväällä ja syksyllä 2011. Tuotoksen raakaversioita hyödynnettiin ja testattiin myös kirjastoissa ja yhdistyksissä toteutetuissa ohjauspilotoinneissa. Käsikirjan työstämisessä eniten keskustelua herätti oppaan teemoista otsikko Ohjaus muiden palvelujen pariin. Opas oli suunniteltu koko Satakunnan alueelle ja mietimme pitkään, miten kattavasti eri kuntien palveluja olisi otsikon alla mielekästä avata ja miten laajaa palvelukarttaa tähän rakentaa. Alustavaa kartoitustyötäkin tehtiin eri kuntien osalta. Lopulta kuitenkin päädyttiin tämän otsikon alle laittamaan vain otsikkotasolla yleisimmät palvelut, joihin asiakkaita voisi tarvittaessa ohjata eteenpäin. Käsikirja täydentyi vielä ohjauspilotointien jälkeen ja prosessi aikana käsikirjan nimi vaihtui oppaaksi eli tuotoksena on Ohjausopas hakeutumisvaiheen neuvonta- ja ohjaustyöhön. LINKKI OPPAASEEN TÄHÄN sitten kun opas tulee valmiiksi. Liite 5. 4.1.3 Henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa suosituksen valmistelu Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu maakunnassa eri tavoin. Syksyllä 2010 toteutettiin yhteistyötä koulutukseen projektin toimesta pienimuotoinen selvitys henkilökohtaistamisen ohjauksen nykytilasta eri oppilaitoksissa, jotka järjestivät näyttötutkintojärjestelmän mukaista koulutusta. Tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen osalta löytyi eroja koulutuksen järjestäjien välillä mutta myös oppilaitosten sisällä toimittiin eri tavoin eri ammattialoilla. Yhtenäistä toimintamallia ei siis ollut olemassa. Selvityksen pohjalta päätettiin yhteisesti yhteistyötä koulutukseen ja Satakunnan Opin ovi projektien toimesta käynnistää toimintamallin valmistelu opintojen henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa. Suositus (ks. kpl Tuotekortit) valmisteltiin työryhmässä, jossa oli edustus näyttötutkintojärjestelmän mukaista koulutusta järjestävistä koulutuksen järjestäjistä. Valmisteluun kului aikaa n. 1 v.

12 4.2 Yritysasiakkaan näkökulma Yritysyhteistyö on osa oppilaitosten TNO-palveluja, joita on myös kehitettävä entistä enemmän yritysasiakkaan näkökulmasta ja kuunnellen yritysten tarpeita. Yritykset tarvitsevat enemmän räätälöityjä ja joustavia koulutuksia, joiden tarjontaan TNO-palveluiden tehostaminen tähtää. Työelämäteemaryhmä on työstänyt Workshop-työskentelynä työelämä/yritys/oppilaitostosyhteistyötä, josta tuotoksena on koostettu raportti. Lisäksi on otettu pilottimaisesti käyttöön yrityskäyntien avuksi Progress-ohjelma, jonka käyttökokemukset henkilöityvät yhden työkalua käyttäneen yrityskehittäjän (RV) mielipiteeseen. Työelämätyöryhmän toimijat (LS, RV) ovat myös osallistuneet työelämäinnovaatiot valmennukseen kevään 2012 aikana. Valmennuksen järjestäjänä toimii Opetusalan koulutuskeskus Educode. Ote valmennuksen tavoitteista, jotka tukevat OpinOven TNO-palveluiden kehittämistä; Työelämäinnovaatiot -valmennusohjelmalla voidaan nähdä useammanlainen rooli ja hyöty. Se voi toimia itsenäisenä koulutusohjelmana palvellen oppilaitoksen työelämäosaamiseen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, jolloin tavoitteena on viedä ohjatusti eteenpäin asioita/ratkaisuja (työkaluja, menetelmiä yms.), jotka koetaan tärkeiksi, mutta jotka jäisivät muuten helposti tekemättä. 4.2.2 Yritys- ja oppilaitosyhteistyön kuvaus Työelämäteemaryhmä on koonnut workshop-raportin, joka sisältää koulutusorganisaatioiden, sidosryhmien ja työelämän kokemusten pohjalta laaditun tarkastelun koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyöstä. (liite 6 työelämätyöryhmä ja alaryhmät) Työelämäteemaryhmän workshop raportti Raportti on koottu vuosien 2010 2011 aikana. Kooste sisältää: 1. nykytilan kuvauksen 2. ongelmat 3.kehittämisehdotukset 4. tavoitetilan kuvaukset 5. hyvät käytännöt Lisäksi valittiin kriittiset menestystekijät kustakin osa-alueesta. Lähtökohtana oli tarkastella yhteistyötä ohjauksen näkökulmasta siinä tilanteessa, että asiakas on yritys. Tuotosta on käytetty aikuisopiskelun TNO-palvelujen strategian valmistelussa. (liite workshop-raportti) 4.2.3 Yritys- ja yhdistystoiminnan asiantuntijoiden ja hankkeiden verkostoituminen Sidosryhmille on esitelty työelämäteemaryhmän valmistelemaa workshop-raporttia ja kartoitettu heidän näkemyksiään siitä sekä informoitu Opin oven toiminnasta. Sidosryhmiä on käyty henkilökohtaisesta tapaamassa keväällä 2012, jolloin on suunniteltu yhdessä Vauhtia uuteen nousuun tapahtuman (ks. kpl tuotekortit) tavoitteita ja kartoitettu sidosryhmien kiinnostusta osallistua tapahtumaan.

13 Vauhtia uuteen nousuun tapahtuma 10.5.2012 Lisäksi on selvitetty sidosryhmien toiveita koskien koulutustarpeiden ohjauspalveluita (miten toivotaan yhteistyön ja yhteydenottojen toimivan sekä miten voidaan huomioida työelämän muutokset ja tarpeiden ennakointi paremmin). 4.3 Ohjauspilotoinnit Punaisena lankana ohjauspilotoinneissa oli ohjauspalveluiden tekeminen näkyväksi ja niiden vieminen ohjausta tarvitsevien ihmisten luo. Alun perin Satakunnan Opin Ovessa oli ajatuksena sähköisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen suunnittelu ja pilotointi sekä alueellisten pilotointien sitominen valtakunnallisen Nuove-hankkeen tuotoksiin. Nuove-hankkeen aikataulun viivästyminen ja projektin päättyminen suunniteltua aikaisemmin aiheuttivat kuitenkin sen, että Satakunnan Opin Ovi ei pystynyt hyödyntämään Nuoven tuotoksia alkuperäisten suunnitelmien mukaan mm. osana sähköisen ohjauksen pilotointia. Uusissa valtakunnallisissa hankkeissa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uudenlaisia sähköisiä ohjauspalveluja. Näistä hankkeista irrallisten, alueellisten palvelujen suunnittelu ja toteutus ei olisi ollut järkevää. Sähköisten palvelujen teemaa vietiin kuitenkin eteenpäin koko projektin ajan ohjaamalla asiakkaita sähköisten palvelujen pariin ja tarvittaessa kädestä pitäen etsimään tietoa mm. internetistä. Haasteena tässä oli tarvittavien koneiden ja laitteiden (kannettavat tietokoneet, joissa eri ympäristöissä sujuvasti toimiva verkkoyhteys) vähäisyys projektitoimijoiden keskuudessa. Projektihenkilöstön ja ohjauksen teematyöryhmän yhteistyönä suunniteltiin ja toteutettiin useampia eri kohderyhmille suunnattuja ohjauspilotointeja. Ohjauspilotoinnit aloitettiin kirjastoista alkuvuodesta 2011 ja niitä jatkettiin myös syksyllä 2011. Uutena pilotoinnin kohteena olivat syksyn 2011 aikana erilaiset yhdistykset. Yhdistyksiin jalkautumisen kautta tavoitteena oli tavoittaa henkilöitä, jotka voivat helposti jäädä hakeutumisvaiheen ohjauksen ulkopuolelle. Ohjauspilotointeja toteutettiin mm. Porin ja Rauman työttömien yhdistyksissä, Pormestariluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektissa Väinölän kirjatuvalla, sekä ammattiyhdistyksissä (JHL,

14 PRO). Erityisesti kokemukset ammattiyhdistyksistä olivat rohkaisevia. Hakeutumisvaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja annettiin myös suoraan yksittäisille henkilöille, jotka ottivat projektitoimijoihin yhteyttä kuultuaan Opin Ovi hankkeesta. Keväällä 2012 toteutettiin Porissa kaksi Luki-iltaa yhdessä Satakunnan lukikeskus Salukin sekä OpinVerkko projektin kanssa. Ohjauksen teematyöryhmässä kehitettiin myös erilaista ohjausmateriaalia (mm. pp-tietopaketti aikuisopiskelusta sekä Ohjausopas hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontatyöhön) joita hyödynnettiin ohjauspilotoinneissa. 4.3.4 Kirjastot Ohjauksen teematyöryhmässä suunniteltiin ja toteutettiin tammi-helmikuussa 2011 ohjauspilotointeja Satakunnan alueen kirjastoissa. Kirjastopilotoinnit, joita edelsi mainonta paikallislehdissä ja kirjastojen ilmoitustauluilla, toteutettiin Porissa (20. ja 27.1, 3.2). Raumalla (7.2 ja 8.2 ), Huittisissa (18. ja 19.1) sekä Kankaanpäässä (17. ja 24.1.) Kirjastoillat toteutettiin pääsääntöisesti projektihenkilöstön sekä ohjauksen teematyöryhmän jäsenten voimin. Kirjaston auloihin ja eteistiloihin pystytettiin esittelytiloja rolluppeineen, esitepöytineen ja keskustelunurkkauksineen. Ohjaustilaisuuksissa tuotiin esille koulutusmahdollisuuksia sekä annettiin mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kokemukset näistä ohjausilloista olivat positiivisia ja kirjastot koettiin luonteviksi paikoiksi hakeutumisvaiheen ohjauksen toteuttamiseen. Asiakkaiden määrä vaihteli illasta ja paikkakunnasta riippuen muutamasta asiakkaasta noin neljäänkymmeneen asiakkaaseen. Osa asiakkaista sai tarvitsemansa infon esittelypöytien esitteistä ja muutamalla lyhyellä tarkentavalla kysymyksellä. Osa kävi hyvinkin pitkiä ohjauskeskusteluja omista suunnitelmistaan ja mahdollisuuksistaan. Erityisesti keskustelua ja kysymyksiä herättivät opintojen rahoitusmahdollisuudet. Ohjausiltojen toteutuksissa oli huomioitu mahdollisten pidempien ohjauskeskustelujen tarve niin, että paikalla oli koko ajan useampi ohjaaja. Tärkeä ohjausväline oli verkossa oleva tietokone, josta saattoi nopeasti hakea asiakkaan tarvitsemaa lisätietoa. Kirjastojen ohjauspilotointeja jatkettiin syksyllä 2011. Pilotointeja toteutettiin tällä toisella kierroksella Porissa (1., 15. ja 29.11.), Raumalla (5 ja 19.10.) sekä Huittisissa (25.10. ja 8.11.). Toisella kierroksella ohjauksen teematyöryhmä oli aktiivisesti mukana iltojen suunnittelussa mutta toteutuksesta vastasi Opin Oven projektihenkilöstö. Lisäksi Rauman illoissa oli mukana OpinVerkko projektin projektipäällikkö sekä koulutusneuvoja. Uutena elementtinä toisen kierroksen kirjastopilotoinneissa oli mahdollisuus pikalukitestin tekemiseen ja keskusteluun luki- ja oppimisvaikeuksiin liittyvistä teemoista ohjaajien kanssa. Toisella pilotointikierroksella asiakasmäärä jäi ensimmäistä pienemmäksi. Toinen mielenkiintoinen havainto oli erityisesti Rauman kirjastossa maahanmuuttajien suuri osuus pilotointi-iltojen asiakkaista. Maahanmuuttajat olivat erityisen kiinnostuneita suomen kielen koulutusvaihtoehdoista ja vaikka ko. iltojen ohjaajista kaikki olivat koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa, oli kielikoulutusten etsiminen verkosta todella haastavaa ja aikaa vievää. Yhteensä kirjastoissa oli tarjolla TNO-palveluita 16 iltana, joiden aikana tavoitettiin n. 150 asiakasta.

4.3.1 Työttömien yhdistykset 15 Syksyllä 2011 ohjauspilotointeja laajennettiin yhdistystoimijoiden suuntaan. Tällä toiminnalla pyrimme löytämään erityisesti niitä kohderyhmiä (mm. pitkäaikaistyöttömät, kuntoutujat jne.) jotka helposti saattavat muutoin jäädä hakeutumisvaiheen ohjauksen ulkopuolelle. Ohjauspilotointeja toteutettiin neljänä tiistaina syys-marraskuussa 2011 Porin Seudun Työttömien yhdistyksen tiloissa. Ensimmäinen ohjauskerta oli toteutettu ryhmämuotoisesti ja paikalla oli noin 15 osallistujaa. Tapaamisen aikana keskusteltiin koulutusvaihtoehdoista, koulutusmuodoista, rahoitusmahdollisuuksista sekä käytiin läpi yksittäisten henkilöiden koulutusajatuksista nousseita kysymyksiä., jotka koskivat erityisesti opintojen rahoitusmahdollisuuksia sekä aikuisopiskelun mahdollisia haasteita pitkän opiskelutauon jälkeen. Kaksi seuraavaa ohjauskertaa olivat samassa erillisessä tilassa kuin ensimmäinenkin, ryhmämuotoinen kerta. Kynnys keskustelemaan tulemiseen oli kuitenkin korkea ja paikalla kävi vain muutama opiskeluteemasta kiinnostunut henkilö. Viimeinen ohjauskerta toteutettiin aikaisemmista kerroista poiketen yhdistyksen jäsenten kahvitilassa. Paikalla kävi vaihtelevasti ihmisiä ja ohjaajan oli helppoa ohimennen esitellä itsensä ja syy läsnäoloon. Keskustelut ajautuivat automaattisesti paikalla olevien omiin opiskelukokemuksiin. Aamupäivän aikana selviteltiin tarkemmin muutaman henkilön kanssa mm. tietotekniikan opiskelumahdollisuuksia sekä sairauseläkkeen ja omaehtoisen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhdistämisen mahdollisuutta. Opintojen rahoitusmahdollisuuksista keskusteltiin laajemminkin. Vaikka paikalla kävi yhteensä vain noin 10 henkilöä, suuri osa heistä osallistui kuitenkin muutamalla sanalla keskusteluun aikuisopiskelusta. Konkreettisia jatkosuunnitelmia ei suoraan tässä tilaisuudessa syntynyt mutta kynnys koulutukseen lähtemisestä toivottavasti hieman madaltui. Rauman Seudun Työttömien yhdistyksen tiloissa toteutettiin yhdessä nuorille aikuisille suunnatun NovaNet hankeen toimijoiden kanssa syyskuussa 2011 ohjaustapaaminen, jonka aiheena olivat erityisesti erilaiset koulutusvaihtoehdot. Paikalla oli 9 nuorta aikuista OppiQ-ryhmästä, joka on osa Toppi-ohjaushanketta. Tilaisuudessa esiteltiin myös muita ohjauspalveluja. 4.3.2 Muut yhdistykset Syyskuun alussa 2011 toteutettiin ohjauspilotointi Pormestariluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektissa Väinölän kirjatuvalla. Paikalla oli kuusi työllisyysprojektin asiakasta ja kaksi Opin Oven projektitoimijaa. Kankaanpään Reumayhdistyksen syyskokouksessa (2011) toteutettiin myös vastaavanlainen tilaisuus. Paikalla oli 10 henkilöä. Ohjaustilaisuuksissa käytiin läpi aikuisten opiskelumahdollisuuksia erityisesti erilaiset rahoitusvaihtoehdot herättivät runsaasti keskustelua. 4.3.3 Ammattiliitot Ohjauspilotointeja kohdennettiin syksyn 2011 aikana myös ammattiliittoihin. Pilotoinnit toteutettiin Palveluajojen ammattiliitto PAM:ssa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä ja Ammattiliitto PRO:ssa. Pilotointimalli ammattiliitoissa tapahtui yhteistyökumppanin tarpeiden mukaisesti. Ohjausta saivat sekä ammattiliittojen omat toimijat sekä jäsenistö.

16 Ensin järjestettiin omat tilaisuudet liittojen toimijoille ml. alueyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämän jälkeen toteutettiin alueyhdistysten kokouksiin ohjaustapahtumat, joissa toiminta oli kaksivaiheista edeten yleisinfosta kahdenkeskisiin ohjauskeskusteluihin. Yleisinfo-osuudessa kerrottiin Suomen koulutusjärjestelmästä, erilaisista koulutusmahdollisuuksista ml. koulutusmuodot, selkiytettiin koulutukseen liittyviä termejä ja opintojen rahoitusmahdollisuuksia sekä keskusteltiin aikuisena oppimisesta ja opiskelusta. Tapahtumia oli yhteensä syksyn 2011 aikana 5 ja näihin tapahtumiin osallistui n. 155 henkilöä. 4.3.4 Luki-illat Aikuisten erilaiset oppimisen haasteet ovat hyvin yleisiä. Aikuisille on kuitenkin tarjolla vielä varsin vähän mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kartoitukseen ja kynnys omien oppimisvaikeuksien kuten esimerkiksi lukivaikeuksien selvittelyyn ja tuen hakemiseen on monen kohdalla korkea. Tätä teemaa alettiin Satakunnan Opin Ovi hankkeessa pohtia syksyllä 2011 ohjauksen teemaatyöryhmän sekä Satakunnan Lukikeskus Salukin ja OPinVerkko projektin yhteistyönä. Huhtikuussa 2012 toteutettiin Porissa em. hankkeiden yhteistyönä kahtena peräkkäisenä keskiviikkoilta kaikille avoimet, maksuttomat, Luki-illat, joiden kesto oli 3 tuntia. Illan aikana pidettiin ensi luento oppimisesta ja oppimisvaikeuksista, jonka jälkeen oli mahdollisuus osallistua Niilo Mäki Instituutin aikuisille tarkoitettuun Lukiseulaan. Testauksen jälkeen keskusteltiin vielä erilaisista oppimistyyleistä ja osallistujat saivat halutessaan tehdä teemaan liittyviä testejä. Illan aikana paikalla olevat Opin Oven ja Salukin projektitoimijat tarkastivat testit ja testin tehneet saivat tuloksista henkilökohtaisen palautteen. Illan aikana tarjolla oli myös tietoa aikuisopiskelusta ja koulutusvaihtoehdoista sekä mahdollisuus saada oppimisen haasteisiin ja opiskelusuunnitelmiin liittyvää ohjausta. (liite 8). Iltoihin osallistui yhteensä noin 30 osallistujaa ja Opin Oven yhteistyötoimijaa Kokemukset ja palaute Luki-illoista olivat positiivisia niin osallistujien kuin järjestäjienkin näkökulmista. Lukiiltoja päätettiin jatkaa elo-syyskuussa 2012 ja laajentaa niitä myös muualle Satakuntaan. Syksyllä 2012 Luki-iltoja toteutetaan Raumalla, Kokemäellä sekä Kankaanpäässä. 4.3.5 Yritykset Yritysten ohjauskäynnit pilotoitiin ns. normaalina yrityskäyntinä ja Progress-ohjelmaa hyväksikäyttäen. (Yritysten kanssa tehdyn ohjauskäynnin jälkeinen liiketoiminnan kehitystyö on toteutettu TrioPLUS hankkeessa.) Yrityskäynnin yhteydessä kerrottiin Satakunnan Opin ovi hankkeesta sekä sen toiminnasta. Keskusteluissa on käyty läpi TNO-palveluiden kehittämistoimintaa yritysnäkökulmasta workshoptyöskentelyn tulosten perusteella. Yrityskäyntien yhteydessä yrityksissä yleisesti toivotaan aktiivisempaa yhteistyötä. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus ja tiedotus eri yhteistyö / koulutus mahdollisuuksista lähentää toimijoita ja yhteistyömahdollisuudet paranevat.

Yrityskäynti / tiedotus hankkeesta sekä yrityskäynnin toteutus Progress ohjelmaa hyväksikäyttäen. 17 Yrityskäyntejä on tehty myös käyttäen hyväksi Progress-ohjelmaa tarkemmin Progress E3 Kehittämiohjelmatyökalua; jolla laaditaan yritykselle tilikausikohtaiset liiketoimintatavoitteet, operatiivisen kehittämisen suunnitelmat, aikataulut ja budjetti. Progress E3 työkalulla yrityksen johtoryhmä laatii vuosisuunnitelmat, tekee seurannan ja päivittää suunnitelmia jatkuvasti. Kehittämisohjelman sisältö tuotetaan analysoimalla yrityksen liiketoimintaprosessit ja niissä tunnistetut kehittämistarpeet (tekstin lainaus www.prizzway.fi) (ks. kpl Tuotekortit). Joitain kokemuksia ohjelmiston käytöstä: (Raija Vilponen, Sataedu) Yrityskäynti ohjautuu yritystä kiinnostavalle tasolle heti alusta alkaen Yrityksessä keskustellaan aikaisemmista, käynnissä olevista ja tulevista kehitystarpeista Yrityksen kokonaisvaltaisempi kehittämistarve hahmottuu yhteistyökumppanille Yrityksen kehittämistarpeiden mukainen asiantuntijatyö mm. koulutustarve konkretisoituu ja tunnistetaan liiketoimintaprosessien mukaan Kuvio 3. Liiketoimintaprosessit (Prizzway) 4.3.6 Muut Kirjastojen lisäksi hakeutumisvaiheen ohjausta toteutettiin erilaisten koulutusinfotapahtuminen yhteydessä mm. TE-toimiston RekryCenterissä, Eetun aukiolla ja Porin Itäkeskuksen Prismassa syksyllä 2010 ja 2011. Näissä tapahtumissa oli pääsääntöisesti mukana useita toimijoita Satakunnan keskeisistä II asteen koulutusorganisaatioista. Prisman tapahtumissa mukana oli myös OpinVerkko hanke syksyllä 2011. Syksyllä 2011 koulutusohjauksen lisäksi tapahtumissa oli mahdollisuus myös tehdä pikalukitesti sekä keskustella oppimiseen liittyvistä kysymyksistä.

18 Ohjaustapahtuma Prismassa 4.3.7 Yksittäiset ohjauscaset, esimerkki Noin 40-vuotias nainen (jatkossa Leena) oli saanut tuttavaltaan tietää Opin Ovi hankkeesta ja otti yhteyttä sähköpostitse. Kyseessä oli terveydellisistä syistä alanvaihtoa pohtiva, sairauslomalla oleva henkilö. Kävimme ensi useampaan otteeseen sähköpostitse ja puhelimitse asiaa läpi ja sovimme ohjaustapaamisesta. Ensimmäisessä, noin kaksi ja puoli tuntia kestäneessä ohjaustapaamisessa keskustelimme tarkemmin Leenan elämäntilanteesta, perhetilanteesta, työ- ja koulutushistoriasta sekä sairastumisesta. Kävimme myös läpi prosessia vakuutusyhtiön ja muiden toimijoiden kanssa ja pohdimme Leenan ajatuksia mahdollisesta tulevasta työstään. Leena oli selkeästi motivoitunut alanvaihtoon ja koulutukseen. Aikaisemmasta opiskelusta oli kulunut aikaa yli kolmekymmentä vuotta. Koulutusmaailma käsitteineen oli täysin vieras ja koulutusmahdollisuuksien hakeminen Internetistä tuntui myös Leenalle vieraalta tiedonhankkimismuodolta. Leenalla oli kuitenkin ajatuksissa itseään kiinnostava ala, ollut jo useamman vuoden ajan. Haimme yhdessä Internetistä tietoa ko. alasta ja sen erilaisista opiskelumahdollisuuksista ja löysimme kaksi hyvinkin erilaista tutkintoa, joista kuitenkin voisi päätyä samoihin, Leenaa kiinnostaviin työtehtäviin. Lupasin selvitellä asiaa vielä tarkemmin ja lähettää Leenalle sähköpostitse lisätietoa ennen seuraavaa ohjaustapaamistamme, jonka sovimme noin kuukauden päähän ensimmäisestä. seuraavaan tapaamiseen Leena lupasi selvittää opiskelumahdollisuuksiaan vakuutusyhtiön kanssa ja pohtia erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Annoin hänelle myös kotitehtäväksi erilaisten ammatti- ja urasuunnittelutestien tekemistä verkossa. Sovimme, että tarvittaessa voin auttaa häntä seuraavalla kerralla opiskelupaikan hakulomakkeiden täyttämisessä. Kuukauden kuluttua tapasimme uudelleen. Toiseen ohjauskeskusteluun käytimme aikaa reilut kaksi tuntia. Leena oli tehnyt kotitehtäviä ja päätynyt hakeutumaan lähihoitajakoulutukseen. Soitin vielä eri oppilaitoksiin ja tarkensin eri koulutusmuotojen toteutustapoja, joista Leena valitsi itselleen parhaiten sopivan. Opiskelupaikan hakuprosessi tuntui Leenasta hankalalta, oikeita lomakkeita oli ollut vaikea löytää verkosta ja niihin oli hankala löytää sopivia sanoja. Kävimme lomakkeet yhdessä läpi ja kokosimme Leenan mukanaan tuomista todistuksista työ- ja opiskeluhistoriat sekä muut tarvittavat tiedot. Leena kirjoitti lomakkeen valmiiksi työhuoneeni koneella, tulostimme sen ja Leena toimitti sen samana päivänä ko. oppilaitokseen. Vuodenvaihteessa sain Leenalta viestin, että opiskelupaikka toivotulta alalta oli varmistunut.

19 Ko. ohjauksessa keskeisintä oli ohjaukselle varattu riittävä aika ja yhden henkilön keskittyminen Leenan kokonaiselämäntilanteeseen. Ohjauskeskusteluihin kului nyt 5-6 tuntia ja lisäksi taustatöihin muutama tunti. Opin Ovi hankeen puitteissa tuo aikaresurssi oli nyt mahdollista mutta miten ko. henkilön olisi käynyt ilman Opin Ovi hanketta? Yhteiskunnalle Leenan sijoittuminen koulutukseen ja sitä kautta todennäköisesti takaisin normaaleille työmarkkinoille oli kuitenkin huomattavasti suurempi säästö kuin yhden opettajan yhden työpäivän tunnit. 6. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen oli yksi Opin oven kolmesta päätavoitteesta. Osaamisen kehittäminen kohdistui sekä alueen ohjaustoimijoihin että Opin oven verkoston jäseniin. Ohjausosaamisen lisäämiseksi hyödynnettiin valtakunnallisten STUDIO ja ERKKERI projektien paikallisesti toteuttamia koulutuksia. Näihin koulutuksiin osallistui hyvin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita toteuttavien organisaatioiden henkilöstöä. Koulutus tarjosi verkostoitumista ja siitä sai konkreettisia, helposti arkeen sovellettavia työkaluja asiakkaan kohtaamiseen ja ohjaukseen. Koulutuksen jälkeen oli todella hienoa nähdä saatujen työkalujen toimivan arjessa ja johtavan tuloksellisiin ohjaustilanteisiin. (Osallistujan kommentti) Kuvio 4. Toteutuneet koulutukset ja seminaarit Vertaisoppimisella oli suuri merkitys verkostossa. Projektissa toimijat, erilaisten työryhmien jäsenet, ovat kokoontuneet projektin aikana kymmeniä kertoja ja tietoja sekä osaamista on levinnyt valtavat määrät verkostoon. Toimijat ovat oppineet yhteistoiminnallisesti verkostona mutta myös yksilöinä.

20 Opin ovi projektin toimijoille järjestettiin verkostovalmennus 14.10.2010. Valmennuksen tavoitteena oli verkostona työskentelyn vahvistaminen organisaatioiden rajapinnoilla. Päivän aikana käsiteltiin mm. verkostotoiminnasta teematyöryhmien ja organisaatioiden rajat ylittävänä työskentelystä sekä verkostotoimijoiden roolista muutosagentteina. Valmennukseen osallistui n. 10 toimijaa. Verkostovalmennuksen toteutuksesta vastasivat lehtorit Anne Leppänen ja Hannele Torvinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. 7. Muu toiminta 7.1 Vaikuttavuustutkimus Komission Eurooppa 2020 -strategian mukaan väestön ikääntyessä osaamistalouksien kilpailukyvyn odotetaan globaalitaloudessa perustuvan edelleenkin koulutukseen, mutta erityisesti elinikäiseen oppimiseen. Tässä aktiivisella aikuiskoulutuksen ohjauksella nähdään yleisesti olevan merkittävä rooli. Tätä roolia ei tiettävästi ole kokonaisvaltaisesti tutkittu, eikä sitä ole tutkittu ainakaan Satakunnan osalta. Satakunnan Opin ovi -hankkeen aloitteesta haluttiin selvittää aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä Satakunnassa. Selvityksen tekijäksi valikoitui Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Ari Karppisen ja Saku Vähäsantasen toteuttamassa ja toukokuussa 2012 valmistuneessa tutkimuksessa aikuisopiskelun merkitystä tarkastellaan kolmesta toisiaan tukevasta näkökulmasta. Ensiksi millainen on aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa alueen aikuiskoulutusorganisaatioiden ja niiden keskeisten sidosryhmien johdolle ja asiantuntijoille suunnatun kyselyn perusteella. Toiseksi millainen on koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja niin muodoin aikuisopiskelun ohjauksen merkitys keskeisten kansainvälisten strategia-asiakirjojen ja taloustieteellisen tutkimuksen perusteella. Kolmanneksi millaiselta näyttää aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalinen tarve Suomessa ja Satakunnassa tilastojen avulla kuvattuna. Tutkimuksessa ensikin havaittiin, että jokaisella kolmella osa-alueella aikuisopiskelun ohjaukselle on löydettävissä varsin merkittävä painoarvo. Toiseksi havaittiin, että niin strategioiden, taloustieteellisen tutkimuksen kuin myös tilastojen perusteella aikuisopiskelun ohjauksen merkitys nähdään tulevaisuudessa kasvavana, mutta vastaava tulevaisuustietoisuus ei suoraan näkynyt tehdyn kyselyn vastauksissa. Lisäksi kyselystä voitiin tehdä johtopäätös siitä, että vaikka maakunnan tahtotila aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen nykytilasta on selkeä, niin yhtenäisen alueellisen aikuisopiskelun ohjausjärjestelmän konkreettiset kehittämistoimenpiteet jäivät kyselyssä vähäisiksi. Vastaava tilanne on tutkimuksen mukaan kuitenkin yleinen myös muualla Euroopassa. Tutkimuksessa suositellaan, että lisätään tiedottamista aikuisopiskelun ohjauksen yleisestä merkityksestä sekä ehdotetaan ryhdyttäväksi konkreettisten yhteisten tulevaisuustoimenpide-ehdotusten toteuttamiseen Satakunnassa. Tutkimuksen tiedot: Karppinen, Ari ja Vähäsantanen, Saku (2012). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikön julkaisusarja A, A41/2012. Tutkimus on vapaasti ladattavissa sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.satamittari.fi/

21 Tutkimukselliset lisätiedot: Ari Karppinen Saku Vähäsantanen Tutkija tutkija 0505200775 0505200780 etunimi.sukunimi@utu.fi 7.2 Valtakunnallinen verkostoituminen Valtakunnallinen verkostoituminen tapahtui pääasiassa osallistumalla erilaisiin koordinaatioprojektin ja muiden Opin ovi projektien järjestämiin seminaareihin ja tapahtumiin. Näissä tilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa muiden toimijoiden kanssa, syntyi monia uusia ideoita toiminnan toteuttamiseen. Tilaisuudet tarjosivat myös mahdollisuuden toiminnan vertailuun ja vertaisoppimiseen. Satakunnan Opin ovi hanke pääsi starttaamaan muiden maakuntien hankkeiden ollessa jo hyvässä vauhdissa. Siksi oli mahdollista ja perusteltua tutustua siihen, mitä muut olivat jo saaneet aikaan. Projektiryhmä tutustui Pirkanmaan Opin oven toimintaan Tampereella. Tutustumiskohteena oli mm. valtakunnallistakin huomiota saanut Opin ovi auto, joka on kiertänyt infotapahtumissa eri puolilla Pirkanmaata. Pirkanmaan toteuttamaan Vauhtia uuteen nousuun tapahtumaan tutustuttiin Parkanossa. Lisäksi projektiryhmäläiset tekivät benchmarkingmatkan Turkuun, jossa tutustuttiin JobCafen toimintaan. Työelämätyöryhmä tutustui Timalissa OpinOvi- hankkeen työelämätyöryhmän toimintaan. 7.3 Wiki-sivusto työkaluna Opin Ovelle tehtiin oma sähköinen työskentelysivusto. Tarkoitus oli, että sivusto toimii sekä tiedotuskanavana että työskentelypohjana eri toimijoille. Sivusto löytyy osoitteesta www.ivonipo.wikispaces.com. Sivusto on siinä mielessä yleinen, että kuka tahansa pääsee katselemaan tuotoksia ja asioita mutta vain jäsenet voivat tehdä muutoksia, kirjoittaa tekstiä ja osallistua keskusteluihin. Sivustoa kehitetään jatkuvalla periaatteella. 7.4 Toiminnan arviointi Opin oven ohjausryhmä arvioi projektin toimintaa kolme kertaa. Arvioinnin painopiste oli erityisesti toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. Ohjausryhmän palautteen mukaan toimenpiteet ovat pääsääntöisesti onnistuneet hyvin tai kiitettävästi. Projektitoimijat tekivät toiminnasta itsearviointia toiminnan aikana. Arviointi kirjattiin synoptiseen käyntikorttiin (arviointimatriisi) (liite 9), jota päivitettiin projektin aikana. Arviointiin laajemmin voi tutustua myös Opin oven wikisivustolla.