Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille luvattiin palaute siinä tapauksessa, että vastauksen perusteella heidän hankkeessaan havaitaan riskejä sekä ensimmäisille vastaajille Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu -kirja. Vastauksia saatiin 57 kpl, joista osa puutteellisia ja osa anonyymejä. Palautteita on annettu 33 kpl ja kirjoja lähetetty 15 kpl. Tarkoitus on arpoa vielä 10 kirjaa vastanneiden kesken.
Arvioitujen hankkeiden koko Valtaosa (61 %) hankkeista oli pieniä, alle 0,5 M hankkeita. Suuria hankkeita oli vain viisi ja ne olivat kaikki > 10 M. Jos arvioidaan niiden keskimääräiseksi arvoksi 20 M, niiden yhteenlaskettu arvo kaikista 52 hankkeesta on luokkaa 70 %. Kokoluokka < 0,1 M 0,1 0,5 M 0,5 1 M 1-5 M 5-10 M >10 M N=52
Onko hankkeen laajuus optimoitu? Valtaosa (70 %) hankkeista oli laajuuden suhteen optimoitu: hanketta ei kannata toteuttaa pienempänä eikä suurempana. Optimointi Kyllä Ei N=50
Johdon yksimielisyys hankkeesta? Valtaosa (72 %) hankkeista käynnistettiin täysin tai melko yksimielisesti. Neljä hanketta on liikkeellä johdon tietämättä/luvatta ja kuusi hanketta on käynnistetty ristiriitaisessa ilmapiirissä. Yksimielisyys Täysin yksimielinen Melko yksimielinen Erilaisia näkemyksiä oli ilmassa En tiedä Ylin johto ei ole ottanut hankkeeseen kantaa N=47
Liiketoimintariski, jos hanke myöhästyy? Noin puolet hankkeista omaa myöhästymiseen liittyvän erittäin tai melko suuren liiketoimintariskin. Liiketoimintariski Erittäin suuri Melko suuri Melko pieni Erittäin pieni N=49
Organisaatiollamme on strategia Valtaosalla (88 %) organisaatioista on strategia. Strategiattomat ilmoittivat 80-prosenttisesti tarvitsevansa strategian. Strategian olemassaolo Kyllä Ei N=49
Strategian jalkautus Strategiamme on hyvin jalkautettu ja kaikki avainhenkilöt tietävät roolinsa strategian toimeenpanemisessa. Strategian jalkautus Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä Lähes eri mieltä Täysin eri mieltä Eos N=42
Hankkeen strateginen merkitys Hanke on tärkeä osa organisaatiomme strategian toimeenpanoa tai Hanke on tunnistettu tärkeäksi osaksi organisaatiomme kilpailukyvyn tai toimintaedellytysten kehittämistä. Strategisesti tärkeä Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä Lähes eri mieltä Täysin eri mieltä Eos N=46
Vaihtoehtoisia konsepteja on luotu Konseptilla tarkoitetaan perusteellisesti suunniteltua toteutusvaihtoehtoa. Alle puolet (43 %) käytti konseptointia hyväkseen sopivaa toteutustapaa etsiessään. Konseptointi Kyllä Ei N=37
Hankkeen tavoitteiden realistisuus Lähes kaikki (93 %) vastaajista piti hankkeen tavoitteita täysin tai lähes realistisina. Tavoitteet ovat realistiset Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä Lähes eri mieltä Täysin eri mieltä N=44
Yhteensopivuus kokonaisarkkitehtuuriin Valtaosa (89 %) vastaajista piti hankkeen tuloksia (tietojärjestelmiä ja prosesseja) organisaation kokonaisarkkitehtuurin kanssa yhteensopivina. Tulokset ovat yhteensopivia Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä Lähes eri mieltä Täysin eri mieltä N=44
Kokonaisuuden sisäinen yhteensopivuus Valtaosa (93 %) vastaajista piti tietojärjestelmäkokonaisuuden osia keskenään täysin tai lähes täysin yhteensopivina. Tietojärjestelmän sisäinen yhteensopivuus Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä Lähes eri mieltä Täysin eri mieltä N=43
Toteuttamistapa Liki kaksi kolmasosaa (65 %) valitsi valmisjärjestelmän käyttöönoton ja yli kolmannes (35 %) kehitti hankkeen puitteissa kokonaan uuden järjestelmän. Toteuttamistapa Valmisjärjestelmän käyttöönotto Kokonaan uuden järjestelmän kehittäminen N=43
Valmisjärjestelmien räätälöintiaste? Merkittävä osa (69 %) vastaajista on raportoinut vähäistä suuremmasta valmisjärjestelmän räätälöintiasteesta. Korkea räätälöintiaste johtaa kustannusten kasvuun ja projektin pituuden kasvuun. Jos hyödyt eivät kasva dramaattisesti, takaisinmaksuaika sen tekee. N=26 Räätälöintiaste Erittäin suuri Melko suuri Melko pieni Erittäin pieni
Kyky muutosjohtaa standardiprosesseihin? Liki puolet (45 %) raportoi huonosta muutosjohtamiskyvystä. Huono muutosjohtamiskyky johtaa alhaiseen hyötyjen saavuttamisasteeseen ja muutospyyntöjen kautta räätälöintiasteen kasvuun. Muutosjohtamiskyky Erittäin suuri Melko suuri Melko pieni Erittäin pieni N=22
Räätälöinti vs. muutosjohtamiskyky N=22 Liki puolet (45 %) raportoi huonosta muutosjohtamiskyvystä. Jos muutosjohtamiskyky on huono, valmisjärjestelmän standardiprosessit ja - toiminnot korvautuvat helposti räätälöidyillä, jolloin valmisjärjestelmän hyötyjä menetetään ja kustannukset kasvavat. 6 4 6 6
Räätälöinti vs. muutosjohtamiskyky Räätälöinnit ja alhainen muutosjohtamiskyky ovat aina riski hankkeelle. 6 Turvassa on vain 27 % hankkeista, sillä niillä on alhainen räätälöintiaste yhdistettynä hyvään muutosjohtamiskykyyn. 4 6 6 N=22
Uusien toimintatapojen ja prosessien edistyksellisyys? Valtaosa (80 %) uuden järjestelmän kehittäjistä tavoittelee edistyksellisiä toimintatapoja ja prosesseja. Edistykselliset toimintatavat ja prosessit nostavat hankkeen vaikeusastetta ja muutosvastarintaa mutta toteutuessaan kasvattavat hyötyjä ja lyhentävät takaisinmaksuaikaa. Edistyksellisyys Erittäin suuri Melko suuri Melko pieni Erittäin pieni N=15
Kyky muutosjohtaa uusiin edistyksellisiin prosesseihin? Liki puolet (45 %) raportoi huonosta muutosjohtamiskyvystä. Huono muutosjohtamiskyky johtaa alhaiseen hyötyjen saavuttamisasteeseen ja muutospyyntöjen kautta räätälöintiasteen kasvuun. Muutosjohtamiskyky Erittäin suuri Melko suuri Melko pieni Erittäin pieni N=15
Edistyksellisyys vs. muutosjohtamiskyky Liki puolet (45 %) raportoi huonosta muutosjohtamiskyvystä. 9 Jos muutosjohtamiskyky on huono, valmisjärjestelmän standardiprosessit ja - toiminnot korvautuvat helposti räätälöidyillä, jolloin valmisjärjestelmän hyötyjä menetetään ja kustannukset kasvavat. 3 0 2 N=22
Kokonaisarkkitehtuuri Peräti neljä viidestä (82 %) vastaajista piti kokonaisarkkitehtuuria tärkeänä kehityshankkeiden onnistumiselle. Liki kaksi kolmesta (65 %) arvioi kokonaisarkkitehtuurinsa kypsyystason korkeaksi. 22 10 3 4 N=39
Tavoitteiden realistisuus vs. EA Tulokset sopivat EA:han vs. EA Kokonaisarkkitehtuurin tärkeäksi hankkeen onnistumiselle mieltävät pitävät hankkeidensa tavoitteita realistisempina kuin muut. Heidän arkkitehtuurinsa on myös kypsempi. Tavoitteet realistiset N Kypsyys Tärkeys Täysin samaa mieltä 18 57,4 68,6 Lähes samaa mieltä 17 52,6 68,5 Lähes eri mieltä 3 41,8 47,4 Täysin eri mieltä - - - Hankkeen tulokset kokonaisarkkitehtuurinsa yhteensopivaksi mieltävien arkkitehtuurit ovat kypsempiä. Kaikki mieltävät kokonaisarkkitehtuurin suurin piirtein yhtä tärkeäksi. EA-yhteensopivia N Kypsyys Tärkeys Täysin samaa mieltä 18 63,3 68,5 Lähes samaa mieltä 16 51,8 65,6 Lähes eri mieltä 4 21,1 64,5 Täysin eri mieltä - - -
Kokonaisarkkitehtuuri vs. realistisuus Hankkeen tavoitteet ovat realistiset ts = täysin samaa mieltä ls = lähes samaa mieltä le = lähes eri mieltä ts ls 22 10 3 le 4 N=39
Kokonaisarkkitehtuuri vs. yhteensopivuus Hankkeen tulokset sopivat hyvin yhteen kokonaisarkkitehtuurin kanssa. ts = täysin samaa mieltä ls = lähes samaa mieltä le = lähes eri mieltä 22 10 3 le ts ls 4 N=39
Realistisuus vs. sisäinen yhteensopivuus Täysin samaa mieltä Tietojärjestelmäkokonaisuuden osat sopivat hyvin yhteen Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä 11 7 Lähes eri mieltä Täysin eri mieltä Hankkeen tavoitteet ovat realistiset Lähes samaa mieltä Lähes eri mieltä 6 10 1 1 2 Täysin eri mieltä
Muutostarpeen kuvaus N=40 Lähes jokainen (98 %) piti kehityshankkeella tavoiteltavan muutoksen tarpeen kuvaamista tärkeänä ja useimmat (83 %) olivat mielestään tehneet sen perusteellisesti. Valmisjärjestelmien käyttöönottajien ja uuden kehittäjien välillä ei ole merkitsevää eroa. 33 6 0 1
Business Casen laadinta Valtaosa (80 %) piti Business Casen laadintaa tärkeänä ja kolme neljästä (75 %) oli mielestään tehnyt sen perusteellisesti. Valmisjärjestelmien käyttöönottajien ja uuden kehittäjien välillä ei ole merkitsevää eroa. 27 5 3 7 N=42
Järjestelmien ja toimittajien kartoitus Valtaosa (86 %) piti mahdollisten järjestelmien ja toimittajien kartoittamista tärkeänä. Melkein kolme neljästä (74 %) oli tehnyt se mielestään perusteellisesti. 27 6 1 4 N=38
Valintakriteerien laadinta Melkein kolme neljästä (74 %) piti järjestelmien ja toimittajien valintakriteerien laadintaa etukäteen tärkeänä. 68 % oli tehnyt se mielestään perusteellisesti. 20 8 6 4 N=38
Vaihtoehtojen puolueeton arviointi Enemmän kuin kolme neljästä (77 %) piti järjestelmien ja toimittajien puolueetonta arviointia tärkeänä. Yhtä moni oli tehnyt se mielestään perusteellisesti. 24 3 3 5 N=35
Neuvottelustrategia Kolme viidestä (77 %) piti neuvottelustrategian laadintaa tärkeänä. Alle puolet (46 %) oli laatinut neuvottelustrategian mielestään perusteellisesti. 12 10 5 10 N=37
Sopimustekstien läpikäynti 70 % piti sopimustekstien läpikäyntiä ja vertaamista tavoitteisiin tärkeänä. 62 % oli mielestään tehnyt läpikäynnin ja vertaamisen perusteellisesti. 19 5 2 8 N=34
Työvoiman tarve Vähenee huomattavasti Vähenee jonkin verran Säilyy ennallaan Lisääntyy jonkin verran Lisääntyy huomattavasti N=38
Olemassaolo Kokemus Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän N=37 Kyllä Ei Eos
Olemassaolo Kokemus Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän N=37 Kyllä Ei Eos
Olemassaolo Kokemus Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän N=39 Kyllä Ei Eos
Kokemus N=35 Erittäin paljon Melko vähän Melko paljon Erittäin vähän
Kokemus Hankkeen omistaja Hankkeen projektipäällikkö Prosessin omistaja Projektin avainhenkilö Muu N=38
Kysyttävää? Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki reino.myllymaki@cxopro.fi 044 306 3954 CxO Professional Oy Teknobulevardi 3-5 G 01530 VANTAA www.cxopro.fi