Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Transkriptio

1 Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen

2 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena on strateginen, lainsäädännöllinen, organisaatioiden välinen, semanttinen (tieto) ja tekninen yhteentoimivuus! EU komission tiedonanto , jossa tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus" Suomessa tietohallintolaki tuli voimaan , jossa samaan suuntaan tähtäävä vaade Yhteentoimivuuteen pyritään ja tehdään koska on - järkevää - ymmärrettävää - laatua parantavaa - pitkällä aikavälillä resursseja säästävää! Yhteentoimivuusyöskentelyn kohteena ovat yhteiskunnan ja organisaatioiden - palvelut - toiminta - rakenteet 2

3 Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Yhteentoimivuuden kehikko (European Interoperability Framework) Poliittinen tahtotila Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet 3 3

4 Miten yhteentoimivuustyö tehdään? Lyhyellä aikavälillä vaatii paljon työtä ja taitoa toteutukseen sekä uusien toimintatapojen luomista ja käyttöönottoa! Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityöllä on yhteentoimivuuden toteutuksessa keskeinen tehtävä. Johtamisessa yhteentoimivuuden rooli korostuu kokonaisvaltaisten toimintamallien luomisessa sekä verkostojen johtamisena. Toimitaan usealla tasolla: 1) julkishallintotaso, 2) kohdealuetaso, 3) osa-aluetaso. 4

5 Ministeriövastuut tietohallintolaissa Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä (4 ) Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset (8 ) Jos kahden tai useamman ministeriön toimialalla on tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä tai haittaavia kuvausten ja määritysten päällekkäisyyksiä ministeriöiden on yhdessä sovittava päällekkäisyyksien poistamisesta (8 ) 5

6 Koulutus, tiede ja kulttuuri kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri * Julkishallinnon toiseksi laajin osakohdealue Koulutus, tiede ja kulttuuri kohdealue Kohdealueen yhteinen arkkitehtuuri Hallinnonala ministeriön, virastojen ministeriön, ja virastojen ja laitosten virastojen ja laitosten arkkitehtuurit laitosten arkkitehtuurit arkkitehtuurit Kohdealueen organisaatiorajat ylittävät arkkitehtuurit Koulutus ja tiede osakohdealue Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksenosakohdealueen osa * Taide ja kulttuuri osakohdealue Kirjastot, arkistot, museot osakohdealue Liikunta osakohdealue Nuoriso osakohdealue

7 Yhteentoimivuudessa kokonaisarkkitehtuuri on 7 johdon keskeinen kehittämisen toteutuksen työkalu! Visio ja strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Järjestelmäkehityksen hallinta Visio ja strategia sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat yhteentoimivuuden kehittämistä. Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun. Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeen suunnittelua. Hankkeessa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua. Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Lähde: VM Julk ICT Jukka Uusitalo / mukaeltu 2011