PedaForum 10 v. Työelämänäkökulma opintojen suunnittelussa ja opetuksen kehittämisessä

Samankaltaiset tiedostot
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

Työnhakuvalmennus Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Onnistunut monialainen verkostoyhteistyö. Alueelliset työpajapäivät Marja Heinistö, Villinikkarit Oy

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Työelämäyhteydet kielten yhteisissä

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

HOPS ja opintojen suunnittelu

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

MERCURIA

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Oman osaamisen tunnistaminen

Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

Osaamista opintojen ohessa (OOO) - tutkimusnäkökulma

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Liisa Vanhanen-Nuutinen

Työelämän osaamistarpeet. Pekka Ruohotie

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Teologit Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta. Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos.

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa

SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Oppisopimustyyppisen koulutuksen ABC. Yliopettaja Mika Saranpää HAAGA-HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen,

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

Osaamisperusteisuuden merkitys yhteisissä tutkinnon osissa

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Transkriptio:

PedaForum 10 v. Työelämänäkökulma opintojen suunnittelussa ja opetuksen 11.11.2004 Erkki Härkönen, TuY Tapio Anttonen, KuY Mitä koulutuksestasi saamiasi taitoja ja valmiuksia pidät relevantteina nykyisessä työssäsi? 1

Yleiset työelämävalmiudet Yleiset työelämävalmiudet Elämänhallinta Kommunikointitaito Ihmisten ja tehtävien johtaminen Innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen Oppimisen taito Vuorovaikutustaito Koordinointikyky Hahmottamiskyky Kyky organisoida ja hallita ajankäyttöä Kuuntelutaito Päätöksentekotaito Luovuus, innovatiivisuus, muutosherkkyys Henkilökohtaiset vahvuudet Suullinen viestintätaito Johtamistaito Riskinottokyky Ongelmanratkaisutaito ja analyyttisyys Kirjallinen viestintätaito Taito hallita konflikteja Visiointikyky Suunnittelu- ja organisointitaito Työpajan kulku: 4 keskusteltavaa teemaa 1. Hyödyt 2. Resurssit 3. Esteet 4. Työelämäkytkentä OPSssa & HOPSssa 2

Työpajan kulku: 2 ryhmää Ryhmä 1 pohtii: Hyödyt Resurssit Esteet Ryhmä 2 pohtii: Työelämänäkökulma OPSssa ja HOPssa Hyödyt Mitä hyötyä on yliopistokoulutuksen työelämärelevanssista; sen tiedostamisesta, sen huomioimisesta ja esilletuomisesta? Miksi tämän asian selkiinnyttämistä yliopistossa tarvitaan? hyöty opiskelijalle? hyöty yliopistolle? hyöty työnantajalle? hyöty Sinulle? 3

Resurssit Millaista tietoa tarvitaan? Millaista osaamista tarvitaan? Mitä resurssilähteitä on käytettävissä? - yliopiston sisällä? - yliopiston ulkopuolella? Esteet Mikä estää työelämänäkökulman sisääntuomista yliopisto-opintoihin opintoihin? Perinteet? Akateemisuus tiedepolitiikka? Ajattelu asenteet arvostukset? Muutosvastarinta toimintamallin uutuus? Resurssit osaamispula? Mitä esteille voidaan tehdä? 4

Työelämänäkökulma OPS/HOPS Mitä valmiuksia yliopiston tulisi kyetä kasvateilleen tarjoamaan? Miten ne näkyvät? Miten ne saadaan näkyviksi? Missä on puutteita? Miten puutteet ilmenevät? Kenen vastuulla on mitäkin? Opetus / opetushenkilökunta Opiskelija Työnantaja HOPS uusi asia; miten tähän saakka vallinnut (?) suunnittelemattomuus ilmenee? Konkretisointi Kuka tarjoaa, mitä tarjotaan, kenelle ja missä vaiheessa? Opintoja tukevat toiminnot tutkintorakenteeseen liittyvä ohjaus opiskeltaviin aineisiin liittyvä ohjaus työelämään sijoittumista edistävä ohjaus Tietoa ja välineitä opiskelijan suunnitelmiin ja valintoihin. 5

Hyödyt Resurssien hyötykäyttö opiskelijat opintoja rahoittavan yhteiskunnan palveluksessa Samalla lisää rahaa ja resursseja yliopistojen käyttöön Parhaat tutkimusaiheet todellisesta elämästä Tutkijat pois kammioistaan Pitkäaikainen yhteistyö työnantajien kanssa Opiskelijan motivaatio kasvaa kun on kuva työelämästä opiskelijan syyt opiskella Tutkintoaikojen lyheneminen ja tietoisia valintoja tehneitä maistereita Työllistymisen helppous etu kaikille Hyvät tuotteet, joilla yliopistojen laatutakuu Avoimuudella tervehdyttävä vaikutus työtapoihin ja tieteeseen, yliopistojen toimintaan vähemmän pölyä työelämän kärpäsiä Resurssit Ei välttämättä erillisiä resurss sseja jos integroitu Tahtoa ja tietoa tarvitaan Tenhoa ja henkisiä resursseja, intoa! Ohjaajat eivät aina tiedä projekteista tms, jolloin tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta kuka sen maksaa? Tutkijat,, yliopisto, yhteiskunta, kansainvälisyys tutkimusten ja tuotosten esillesaanti/pano on hankalaa/heikkoa heikkoa Teemme tätä yhteiskunnalle emme vain itsellemme Apuvälineitä, joilla helpotetaan aloittamista pienten askelten osoittaminen Myös epäonnistumisten dokumentointi, ettei samoja virheitä toistettaisi kerrasta toiseen Vrt Nasan tietokanta Työnteon arvot, mikä on tärkeää yksikölle keskustelut olisivat tärkeitä, jotta voidaan tunnistaa katveeseen jääneet alueet 6

Esteet Kenelle työelämäkontaktit ja asiat kuuluvat vat? Kuka tekee työt? Kenellä on vastuu? Kuka on yhteydessä esim. teollisuuteen? Ohjausryhmät Kontakteja on ylläpidettävä, ylätason vastuulla, koko yhteisön hyödyksi Toimitusjohtajaprofessorit ammattijohtajiksi Opinnäytetöiden ohjaajien yhteydet työelämään kohdistaen (alumnitoiminta) Kuormitus jakaantuu epätasaisesti Raha ja aika sekä kiinnostus (!) puuttuu Esteet... Muutosvastarinta meillä on aina tehty näin Miten työelämätarpeet kanavoidaan laitokselle? Rekrytointipalvelut ja opetussuunnitelmien laatijat eri paikoissa Selvityksiä ja tutkimuksia opettajien tietoon Innokkaimmat kehittäjät ovat määräaikaisia Yhteyksiä määräaikaisten projektien kautta Asiat henkilöityy ja hän vie tiedon ja yhteydet lähtiessään Ihmisten täytyy tuntea toisensa MITEN VARMISTETAAN TIEDON SIIRTYMINEN? Perustutkimukseen tähtäävillä aloilla työelämäyhteydet on selvitettävä,, kaivettava esille, jolloin siihen tulee panostaa erikseen Kukaan ei tiedä kokonaisuutta, jokainen tuntee vain oman urapolkunsa Uragallerian perustaminen (HY, humanistinen tiedekunta) 7

Työelämäkytkentä OPS & HOPS Mitä työelämätaitoja uusilla opiskelijoilla tulisi olla? Mitä yliopisto edellyttää? Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Yhä moninaisempi opiskelija-aines aines Osaamisen näkyväksi tekeminen Kaikkien opittujen osa-aluiden aluiden tunnistaminen Gradupaikkojen hankkiminen yrityselämästä Paikkoja löytyy kaikille aloille, niitä on etsittävä Gradun tekeminen on tehtävä mukavaksi asiaksi,, kivalla soundilla Gradun painoarvo - se on vain opinnäytetyö OPS/HOPS... Opiskelijoiden sijoittumisen seuraaminen systemaattiseksi kaikille aloille ja hyödyttämään ops- ja hops-työtä Keskeisten osaamistavoitteiden tunnistaminen Työelämäprojektien ajoitus sovitettava yhteen yritysten aikataulujen kanssa Ops-työhön pitkäjännitteip itkäjännitteisyyttä ja jatkuvuutta, jolloin firmat voivat suunnitella omat aikataulunsa yritykset saavat riittävän pitkälle edenneitä / osaavia opiskelijoita silloin kun tarvitaan Opsien miettiminen: työelämäyhteyden kytkeminen läpi koko opetussuunnitelman sisäänrakentaen Jokainen opettaja kytkee asiansa työelämään Työelämäyhteys ei tule pelkästään harjoittelun kautta HOPS ohjauksen eri tahot palaavat tähän ja opiskelijat pohtivat (ainakin pari kertaa vuodessa) mihin ovat menossa Hops ei saa olla pelkkä kurssilista Hopsin kautta opiskelija oppii arvioimaan myös yleisiä taitoja 8

OPS/HOPS... Ops:n laatimisessa periaate teorian ja käytännön yhteenkytkemisestä Miten voitaisiin opetusjärjestelyiden kautta antaa yleisiä valmiuksia? Piilo-opetussuunnitelma opetussuunnitelma: tiedonhaku, kommunikaatiotaidot jne kulkevat läpi koko tutkinnon jo nyt: miten ne tehdään näkyviksi? Oppiaineet eivät tiedä näkyvästi mitä osataan? Miten opiskelijat voisivat tietää? Ops:n työkalut, miten opetetaan jne ja opiskelija pakotetaan heti 1. kurssista asti miettimään osaamistaan Työelämälle on kerrottava mitä opiskelijat osaavat tietoa on lisättävä kaikilla tasoilla Työelämän ydintaidot tarjoittava muttei pidä lähteä koulutuksessa kaikkien trendien perään Norsunluutorni ja kenttä yliopistolla täytyy olla visioita ja sen tulee olla jo vähän edellä kehityksessä proaktiivinen rooli Joillakin aloilla ongelmana opiskelijoiden saaminen takaisin opiskelemaan, keskeyttämisten estäminen Uusi tutkintorakenne kandin jälkeinen työllistyminen? Paluu takaisin opintojen pariin pitää tehdä mahdollisimman helpoksi Toimenpiteet ja vastuut MIKÄ ON OPISKELIJAN VASTUU? MIKÄ ON OPETTAJAN VASTUU? Työelämä muuttuu nopeasti,, ops:ien suunnittelu vaikeaa Miten saadaan opiskelijat itsenäisiksi ja vastuullisiksi työntekijöiksi? Akateemisen koulutuksen luonne? Yliopisto antaa niin hyvää koulutusta, että opiskelijat työllistyvät Työllistyminen ja työelämän seuraaminen on opiskelijan vastuulla Yliopiston suorat, jatkuvat ja henkilökohtaiset yhteydet työelämään Mitä te teette? Mitä te tarvitsette? Tuntosarvet ylhäällä näkee työelämän suhdanteet OPM opetus ja ops ei saa olla riippuvainen teollisuuden suhdanteista Yliopiston on pidettävä huolta osaamisesta ja opiskelijan elinkautisesta oppimisesta 9

Lopetus: kaikkia asioita ei voi saada kerralla, mutta Logiikkatehtävä: : opinto opinto-ohjaajan saatava kaikki 3 joen yli veneellä ilman, että mitään menetetään syödään, mutta vain yksi mahtuu veneeseen kerrallaan. Miten? Kaali Nälkäinen vuohi Nälkäinen susi 10