Algebra I, harjoitus 5,

Samankaltaiset tiedostot
Algebran perusteet. 44 ϕ(105) = (105). Näin ollen

a b 1 c b n c n

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Lukuteorian kertausta

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Algebra I, harjoitus 8,

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

2017 = = = = = = 26 1

Diofantoksen yhtälön ratkaisut

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

1 Lukujen jaollisuudesta

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

a ord 13 (a)

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

jonka laskutoimitus on matriisien kertolasku. Vastaavasti saadaan K-kertoiminen erityinen lineaarinen ryhmä

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

5.6 Yhdistetty kuvaus

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Ennakkotehtävän ratkaisu

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Surjektion käsitteen avulla kuvauksia voidaan luokitella sen mukaan, kuvautuuko kaikille maalin alkioille jokin alkio vai ei.

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan

HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

Tekijäryhmät ja homomorsmit

Todistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset alhaaltaylöspäin.

Polynomien suurin yhteinen tekijä ja kongruenssi

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Äärellisten mallien teoria

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

LUKUTEORIA johdantoa

Kvasiryhmistä ja niiden sovelluksista

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Tekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

811120P Diskreetit rakenteet

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

Koodausteoria, Kesä 2014

Rationaaliluvun desimaaliesitys algebrallisesta ja lukuteoreettisesta näkökulmasta

802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

Käänteismatriisi 1 / 14

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 4. (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N,

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

1 Algebralliset perusteet

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon Harjoitus 6, ratkaisuehdotus (5 sivua)

Toispuoleiset raja-arvot

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

(2n 1) = n 2

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

ja jäännösluokkien joukkoa

d Z + 17 Viimeksi muutettu

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

Syklinen ryhmä Pro Gradu -tutkielma Taava Kuha Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2016

Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Transkriptio:

Algebra I, harjoitus 5, 7.-8.10.2014. 1. 2 Osoita väitteet oikeiksi tai vääriksi. a) (R, ) on ryhmä, kun asetetaan a b = 2(a + b) aina, kun a, b R. (Tässä + on reaalilukujen tavallinen yhteenlasku.) b) (R, ), missä tarkoittaa reaalilukujen tavallista kertolaskua, on ryhmä. a) (R, ) ei ole ryhmä, sillä liitännäisyys ei päde: Esimerkiksi mutta 1 (2 3) = 1 (2(2 + 3)) = 1 10 = 2(1 + 10) = 22, (1 2) 3 = (2(1 + 2)) 3 = 6 3 = 2(6 + 3) = 18. (Myöskään neutraalialkiota ei löydy: Jos olisi olemassa sellainen x R, että a x = a kaikilla a R, niin 2(a + x) = a, joten oltava x = 1 a kaikilla a R, mikä ei tietenkään ole mahdollista.) 2 b) (R, ) ei ole ryhmä, sillä nollalla ei ole käänteisalkiota. Selvästi luku 1 on neutraalialkio, mutta 0 x = 0 1 aina, kun x R. Olkoon G = R\{ 1}. Määritellään laskutoimitus joukossa G asettamalla a b = a + b + ab aina, kun a, b G, missä + on tavanomainen reaalilukujen yhteenlasku. Mitkä Abelin ryhmän määritelmän ehdoista ovat voimassa? Onko G Abelin ryhmä? Mielekkyys: Olkoot a, b G. Osoitetaan, että a b G. Nimittäin a b / G a b = 1 a + b + ab = 1 a(1 + b) = 1 b a = 1 b 1 + b a = 1 a / G (b 1)

mikä on ristiriita. Vaihdannaisuus: Olkoot a, b G. Tällöin a b = a + b + ab = b + a + ba = b a. Liitännäisyys: Olkoot a, b, c G. Tällöin a (b c) = a (b + c + bc) = a + (b + c + bc) + a(b + c + bc) = a + b + c + bc + ab + ac + abc = (a + b + ab) + c + (a + b + ab)c = (a + b + ab) c = (a b) c Neutraalialkio: Kaikilla a G joten 0 on neutraalialkio. a 0 = a + 0 + a 0 = a, Käänteisalkiot: Olkoon a G. Halutaan löytää sellainen b G, että a b = 0. Huomataan, että 3. a b = 0 a + b + ab = 0 b(1 + a) = a b = a 1 + a Siispä luvun a G käänteisalkio on a 1+a. On siis osoitettu, että (G, ) on Abelin ryhmä. (1 + a 0 koska a 1) Olkoon X joukko ja (G, ) Abelin ryhmä. Tarkastellaan joukkoa F (X, G) = {kuvaukset X G}. Jos f, g F (X, G), niin määritellään tulo f g asettamalla (f g)(x) = f(x) g(x) kaikilla x X. Onko (F (X, G), ) tällöin Abelin ryhmä?

Vaihdannaisuus: Olkoot f, g F (X, G). Tällöin kaikilla x X (f g)(x) = f(x) g(x) = g(x) f(x) (vaihdannaisuus ryhmässä G) = (g f)(x), joten f g = g f. Liitännäisyys: Olkoot f, g, h F (X, G). Tällöin kaikilla x X (f (g h))(x) = f(x) (g h)(x) = f(x) (g(x) h(x)) = (f(x) g(x)) h(x) (liitännäisyys ryhmässä G) = (f g)(x) h(x) = ((f g) h)(x), joten f (g h) = (f g) h. Neutraalialkio: Määritellään kuvaus f e : X G asettamalla f e (x) = e kaikilla x X (neutraalialkio e on olemassa, koska G on ryhmä). Nyt, jos f F (X, G), niin kaikilla x X pätee (f e f)(x) = f e (x) f(x) = e f(x) = f(x). Siis f e f = f, joten f e on neutraalialkio. Käänteisalkiot: Olkoon f F (X, G). Määritellään kuvaus g : X G asettamalla g(x) = f(x) 1 aina, kun x X (alkiolla f(x) on olemassa käänteisalkio, koska G on ryhmä). Tällöin kaikilla x X (f g)(x) = f(x) g(x) = f(x) f(x) 1 = e = f e (x). Siispä f g = f e, joten g on alkion f käänteisalkio. 4. Näin ollen (F (X, G), ) on Abelin ryhmä. Olkoon (G, ) ryhmä. a) Osoita, että (x 1 ) 1 = x aina, kun x G. b) Oletetaan, että x 2 = e aina, kun x G. Osoita, että G on Abelin ryhmä.

a) Olkoon x G. Koska x 1 x = x x 1 = e, niin x on alkion x 1 yksikäsitteinen käänteisalkio lauseen 2.2 perusteella. Siis x = (x 1 ) 1. b) Tiedetään jo, että G on ryhmä. Riittää osoittaa vaihdannaisuus. Oletuksen nojalla g = g 1 aina, kun g G. Olkoot x, y G. Tällöin x y = (x y) 1 (g = g 1 ) = y 1 x 1 (lause 2.4) = y x (g = g 1 ). 5. 6. Kirjoita kaikki mahdolliset neljän alkion ryhmän kertotaulut. Merkitään G = {e, a, b, c}. Saadaan kertotaulut e a b c e a b c a a e c b a a e c b b b c e a b b c a e c c b a e c c b e a e a b c a a b c e b b c e a c c e a b e a b c a a c e b. b b e c a c c b a e a) Haluttaisiin määritellä laskutoimitus joukossa Z 7 seuraavasti: a b = max{a, b} aina, kun a, b Z. Onko tämä mielekästä? b) Jos onkin vastaava joukon Z laskutoimitus (siis a b = max{a, b}, kun a, b Z), niin onko (Z, ) Abelin ryhmä? a) Nythän (1, 2) = (8, 2). Koska 1 < 2, niin 1 2 = 2. Toisaalta 8 > 2, joten 8 2 = 8. Täten 1 2 8 2, joten ei ole mielekäs laskutoimitus. b) (Z, ) ei ole Abelin ryhmä, sillä neutraalialkiota ei löydy: Jos olisi olemassa neutraalialkio e Z, niin erityisesti pätisi mikä on ristiriita. e 1 = e (e 1) = max{e, e 1} = e, 7. Laske a) ryhmän Z 58 kertaluku b) alkion 23 käänteisalkio (tai vasta-alkio) ryhmissä Z 82 ja Z 82.

a) Etsitään sellaisia kokonaislukuja x {1,..., 57}, että syt(x, 58) = 1. Tähän voidaan soveltaa Erastotheneen seulaa: Koska alkutekijähajotelmana 58 = 2 29, niin riittää yliviivata kaikki lukujen 2 ja 29 monikerrat. Jäljelle jää tällöin kaikki joukon parittomat luvut paitsi 29. Näitä on 28 kappaletta. b) Alkion 23 vasta-alkio ryhmässä Z 82 on 59, sillä 23 + 59 = 23 + 59 = 82 = 0. Toisaalta soveltamalla laajennettua Eukleideen algoritmia lukuihin 23 ja 82 saadaan 1 = 25 23 7 82, joten 1 = 25 23 7 82 = 25 23 7 82 = 25 23. Siis ryhmässä Z 82 käänteisalkio 23 1 = 25. 8. Ratkaise ryhmässä Z 12 yhtälöt a) 8x = 3 b) 8x = 4. a) Huomataan aluksi, että Täten 8x = x + + x = x + + x = 8x. 8x = 3 8x = 3 8x 3 mod 12 12 8x 3 8x 3 = 12k jollakin k Z 8x + 12k = 3 jollakin k Z. Tämähän on Diofantoksen yhtälö. Koska syt(8, 12) = 4 3, niin ratkaisua ei löydy. b) Vastaavasti kuin kohdassa a) saadaan Diofantoksen yhtälö 8x + 12k = 4,

jolla on ainakin yksittäisratkaisu x = 2, k = 1. Ratkaisukaavasta nähdään, että erityisesti x = 2 + 3n, n Z, joten alkuperäisen yhtälön ratkaisu on x {2, 5, 8, 11}.