Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta Tieto ja viestintätekniikka koulun arjessa -hanke KÄRKIKOULUJEN HANKEKUVAUKSET (16.12.2008) Anna Mattila & Sanna Vahtivuori-Hänninen 1. Tiivistelmät koulujen hankkeista... 2 2. Hankkeiden esittely... 4 2.1 Espoon Koulumestarin koulu...4 2.2 Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin -hanke...6 2.3 Joutsenon yläkoulu...8 2.4 Kauniaisten suomenkielinen perusopetus...9 2.5 Larsmo Holm skola... 11 2.6 Oulun Oulujoen koulu... 13 2.7 Punkalaitumen yhteiskoulu... 15 2.8 Riihimäen Pohjolanrinteen koulun... 17 2.9 Rovaniemen Saaren koulu... 19 2.10 Ruoveden Kirkonkylän koulu... 21 2.11 Tampereen kaupunki... 22 2.12 Turun Puropellon koulu... 24
1. Tiivistelmät koulujen hankkeista Espoo Koulumestarin koulu Innokas koulumestari Koulumestarin koulun hankkeen tavoitteena on luoda tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen innokas kouluyhteisö, joka on valmis ihmettelemään, tutkimaan ja tarkastelemaan ympäröivää yhteiskuntaa. Opettajien ja oppilaiden oppimis- ja opiskeluympäristö laajennetaan luokkahuoneen ulkopuolelle muun muassa Opit-ympäristöä ja kannettavia käyttäen. Hankkeen tavoitteena on ottaa opettajat, oppilaat ja vanhemmat mukaan yhteistyöhön, innovointiin, koulun kehittämistyöhön ja toiminnan arviointiin. Helsinki Kuninkaantien molemmin puolin -hanke Hankkeessa pyritään kehittämään alueellisesti yhtenäistä peruskoulua. Mukana on viisi perusopetuksen koulua: Jakomäen alakoulu ja yläkoulu, Nurkkatien alakoulu, Puistolan peruskoulu sekä Puistolan alakoulu. Hankkeessa tuetaan opettajien ja oppilaiden koulujen välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan opetusta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Leikillistä liikkumista ja oppimista yhdistetään uuden ajan tekniikkaa leikkivälineisiin (SmartUs) ja verkotetaan leikkiympäristöt. Joutsenon yläkoulu INTO: tieto-ja viestintätekniikka teknologiakasvatuksessa INTO hankkeessa rakennetaan teknologiakasvatuksen kokonaismallia Lappeenrannan alueelle. Hankkeessa hankitaan ja testataan tieto- ja viestintätekniikan soveltuvuutta peruskoulun ja lukion opetukseen. Hankkeessa selvitetään myös tieto- ja viestintätekniikan soveltumista eri oppiaineisiin integroituvana aihekokonaisuutena. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus Unelmakoulu-hanke Unelmakoulussa tuetaan kokonaisvaltaisesti oppijoiden oppimista ja kasvua. Hankkeessa kokeillaan tutkivan oppimisen soveltamista minikannettavilla, avoimen lähdekoodin ohjelmia sekä kokeillaan koulun rutiinitoimintoja ja koulun ja kodin yhteistyötä helpottavien monikanavapalveluiden käyttöä. Larsmo Holm skola Kommunikation som ringar på vatten Holm skolan hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista opetus- ja oppimiskulttuuria tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen ja eritasoisia yhteistyömuotoja kehittäen. Tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköisen median sovelluksia käytetään oppilaiden itsearvioinnin tukena ja koulun arjen dokumentoinnissa. Koulussa on pitkä perinne vuorovaikutteisessa opetuksessa. Koulu on ollut mukana monissa median tuottamiseen liittyvissä projekteissa. Oulun Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulun osaajat Oulujoelta Hankkeessa pyritään oppimis- ja opiskeluympäristön laajentamiseen (muun muassa kirjastot ja museot), oppimisen yhteistoiminnallisuuteen Web 2.0 sovelluksia hyödyntäen sekä Opitympäristön entistä monipuolisempaan käyttöön koulun arjessa (muun muassa aktiivinen yhteydenpito oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä). Oulujoen koulussa on kokemusta minikannettavien hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa. Koulussa on myös kokeiltu opettajien samanaikaisopetusta hyvin tuloksin. 2
Punkalaitumen yhteiskoulu Oppiaineittain yhteistyöhön sosiaalisessa mediassa Punkalaitumen hankkeessa halutaan luoda dynaaminen yhteisöllisen tuottamisen ja kehittämisen malli tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien erilaisten ilmaisten ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien välineiden, ohjelmien ja palveluiden hyödyntämiseksi opetuksessa. Hankkeessa kehitetään sosiaalisen median eri muotojen hyödyntämistä opetuksessa ja opettajien verkostoitumisessa (muun muassa oppiainekohtaiset vertaisverkot ja ilmiölähtöinen opetussuunnitelma). Riihimäen Pohjolanrinteen koulu TAHTO: Teknologia Arjen Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Hankkeella on käytössä teknisesti korkeatasoisesti varustellut tilat. Hankkeessa halutaan kehittää välineiden pedagogista käyttöä eri oppiaineissa. Hankkeessa haetaan myös ratkaisuja opettajien innostamiseen ja motivoimiseen uusien välineiden monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksessa sekä kehitetään koulun toimintakulttuuria ongelmalähtöistä, yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä oppimista mahdollistavaksi. Hankkeessa kokeillaan tutkivan oppimiseen perustuvia oppimisaihioita. Rovaniemen Saaren koulu Virtuaalikouluhanke vieraan kielen etäopetus Saaren koulussa on jo hyödynnetty etäopetusta oppilaiden saksan kielenopetuksessa. Nyt etäopetuksesta halutaan kehittää muiden koulujen käyttöön siirrettävissä oleva etäopetusmalli. Etäopetusta halutaan laajentaa myös muihin oppiaineisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään monimuoto-opetuksen malleja muun muassa monikulttuurisuuden vahvistamiseksi sekä tasavertaisen ja monipuolisen opetustarjonnan varmistamiseksi syrjäseutujen ja pienten koulujen oppilaille. Ruoveden Kirkonkylän koulu Tuhkasta Timantti. TVTn opetuskäytön tosi-tv Ruoveden Kirkonkylän koulun tapaan Ruoveden Kirkonkylän koululla on hyvä tieto- ja viestintätekninen varustelutaso ja hankkeen tavoitteena on ottaa haltuun koulun uudet tieto- ja viestintätekniset välineet ja varmistaa niiden tehokas opetuskäyttö. Hankkeen lähtökohtana on matalan kynnyksen toiminta, joka toteutuu yksinkertaisissa toteutuksissa, laitteiden toimintavarmuudessa sekä ylläpidon helppoutena. Tällä pyritään tukemaan opettajien innostumista, sitoutumista ja motivoitumista hankkeeseen. Tampereen kaupunki Epun mediareppu Tieto- ja viestintätekniikka esi- ja alkuopetuksen pedagogiikassa Tampereen hankkeessa ovat mukana kaksi koulu päiväkotiparia, jotka ovat Kanjonin koulun Hallilan toimipiste ja Kanjonin päiväkoti sekä Nekalan koulun Muotialan toimipiste ja Muotialan päiväkoti. Hankkeessa haetaan uudenlaisia pedagogisia yhteistyö- ja toimintamalleja esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheeseen. Lisäksi halutaan suunnitella tarkoituksenmukainen, pedagogisesti mielekäs ja kustannustehokas laiteympäristö kouluille, joissa järjestetään esiopetusta samoissa tiloissa. Turun Puropellon koulu Toimivat tekniset ja pedagogiset ratkaisut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä opettajille ja oppilaille Puropellon koulun hankkeessa pyritään rakentamaan opetustilanteita ja kokonaisuuksia, joissa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa oppimistapahtumaa. Hankkeessa testataan minikannettavia opetuskäytössä, kokeillaan tutkivan oppimisen oppimisaihiota sekä tuetaan taidoilta epävarmoja opettajien tieto- ja viestintätekniikan monipuoliseen opetuskäyttöön. 3
2. Hankkeiden esittely 2.1 Espoon Koulumestarin koulu Hankkeen nimi Innokas Koulumestari Tulevaisuuden oppimismenetelmät Luovuutta ja innovatiivisuutta koulun tieto- ja viestintätekniikan avulla Hankkeen tavoitteet muodostaa Koulumestarin koulusta innokas yhteisö, joka on valmis ihmettelemään, tutkimaan ja tarkastelemaan koko ympäröivää yhteiskuntaa luomalla uusia ja innovatiivisia ratkaisuja tutkivaan oppimiseen, luovaan ongelmanratkaisuun ja yhteistoiminnallisuuteen kannustavien informaatioteknologiaa hyödyntävien opetusmenetelmien kehittäminen opettajat, oppilaat ja vanhemmat ovat yhdessä mukana kehittämistyössä ja toiminnan arvioinnissa tieto- ja viestintätekniikan suomat mahdollisuudet kodin ja koulun välisessä yhteistyössä teknologiakasvatuksen opetussuunnitelman kehittäminen: arjen teknologiaa, informaatioteknologia ja mediakasvatus opettajille tukea ja mahdollisuuksia osaamiseen kehittämiseen oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkapolun jatkumon turvaaminen esiopetuksesta kuudenteen luokkaan kehittää ja tukea tieto- ja viestintäteknologian avulla erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta oppimisympäristön laajentaminen: ulos luokasta esim. Opit ja Binder opetuksen kehittäminen oppiainejakoisesta opetuksesta aihekokonaisuuksien/teemojen kautta opiskeluun Hankkeen toteuttaminen 1. Koko koulu innovoi ja kehittää Koulumestarin koulun tavoitteena on saada kaikki opettajat ja oppilaat mukaan kehittämistyöhön sekä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Keväällä 2008 Koulumestarissa on aloitettu järjestelmällinen tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen ja koululla onkin käytössä SMARTBoard opetustauluja, dokumenttikameroita, kannettavia tietokoneita ja digikameroita. Lisäksi syksyllä 2008 on muun muassa opettajia, oppilaita ja vanhempia informoitu hankkeesta sekä kartoitettu opettajien koulutustarvetta. Verkko-oppimisympäristönä Koulumestarissa hyödynnetään Opit-palvelua, jonka avulla on rakennettu muun muassa opettajille sähköinen opettajanhuone ja tilanvarausjärjestelmä. Opettajat ovat osallistuneet SMARTBoard taulujen sekä Opitin käytön käyttökoulutuksiin. Keväällä 2009 opettajille järjestetään Huoltaja-Opitin opetusmenetelmällisiä ja pedagogisen käytön koulutuksia. Tämän lisäksi Huoltaja-Opit otetaan käyttöön ja sen toivotaan tukevan kodin ja koulun yhteistyötä (esim. sähköinen reissuvihko). Opitpalvelua hyödynnetään entistä laajemmin muun muassa hankkeen kehittämistyön arviointivälineiden ideoinnissa, verkko-oppimisalustana sekä itsearvioinnin välineenä. 4
Hankkeen myötä Koulumestarin koulu haluaa kehittää koulussa olevien tieto- ja viestintäteknisten välineiden käyttöä sekä tukea innovatiivista ja luovaa kehittämistyötä. Koulun tavoitteena on löytää opettajien ja oppilaiden yhteistyössä ideoimat ja kehittämät uudenlaiset, monipuoliset ja pedagogisesti mielekkäät tavat tieto- ja viestintäteknisten välineiden käyttöön. Opetusteknologisten välineiden nähdään myös havainnollistavan opetusta sekä tarjoavan mielekkään tavan kehittää opetusta yhteistyössä oppilaiden kanssa. Teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmaa kehitetään. 2. Kannettavat tietokoneet oppilailla motivaatio ja oppimisen tuki Toisena toteuttamiskohteena Koulumestarissa kokeillaan kannettavien tietokoneiden /mobiililaitteiden käyttöä oppilaiden työvälineenä koulussa ja koulun ulkopuolella. Kokeilussa halutaan löytää keinoja oppilaiden opiskelumotivaation kasvattamiseen ja oppimisen yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen lisäämiseen. Kokeilun tavoitteena on oppilaiden omaehtoisen oppimisen tukeminen niin koulussa kuin kotonakin. Keväällä 2009 4.luokkien opettajat suunnittelevat kannettavien tietokoneiden hyödyntämistä opetuksessa ja oppilaiden oppimisessa. Syksyllä 2009 5.-luokkalaisten opetuksessa hyödynnetään kannettavia tietokoneita. Kohderyhmä Esiopetus ja luokat 1-6 Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit hanketta koordinoi Koulumestarin koulu ja sen sisällä toimiva oppimiskeskus Innokas Espoon TVT-osasto: laiteresurssit, ylläpito, tukipalvelut, koulutusyhteistyö Opit WSOY: Huoltajan Opit, Binder-laitteet, sähköinen materiaalituki, henkilöresurssi/opit asiantuntija+kehittäjä-käytettävissä laaja-alaisesti, Opit-ympäristön kehittäminen innovatiivisesti ja luovasti Aronet: SMART Board materiaali- ja laitetuki, piirtoalustat, SMART audio Kehittämistarpeet tutkimusyhteistyön aiheina esimerkiksi teknologiakasvatus, oppilaiden osallistaminen ja innovaatioiden mukaan ottaminen, oppilaiden kouluviihtyvyys opetusmenetelmiin liittyvä pedagoginen koulutus ja kehittäminen Vakiinnuttaminen Koko hankkeen ajan pohditaan, mitkä kehitetyt ideat ovat toimivia ja voidaan vakiinnuttaa osaksi koulun toimintaa. Tavoitteena on, että hankkeen loppuvaiheessa syksyllä 2010 Koulumestarin koulussa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti ja luovasti oppimisen/opetuksen ja kodin ja koulun välisen/muun yhteistyön välineenä. Hankkeen tavoitteena on myös, että jokainen opettaja osaa hyödyntää opetuksessa verkkooppimisympäristöä sekä tuottaa omaa oppimateriaalia tukemaan omaa opetusta. Keskeistä on myös, että oppiminen on kehittynyt personoidun opetuksen suuntaan. Koulu pystyy tarjoamaan oppilaalle työkalun ja taidon omaehtoiseen oppimiseen huolimatta siitä, onko oppilas koulussa vai kotona. Kaikki kokemus ja ideat jaetaan yhteiseen käyttöön. 5
2.2 Helsingin Kuninkaantien molemmin puolin -hanke Hankkeen nimi Kuninkaantien molemmin puolin alueellisesti yhtenäinen perusopetus Hankkeessa on mukana viisi perusopetuksen koulua, jotka ovat Jakomäen ala-aste, Jakomäen yläkoulu, Nurkkatien alakoulu, Puistolan peruskoulu sekä Puistolan alakoulu Hankkeen tavoitteet alueellisesti yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen opettajan ammatti-identiteetin vahvistaminen - luokan- ja aineopettajasta peruskoulun opettajaksi opetuksen monipuolistaminen, oppilaiden motivoiminen, oppilaiden hyvän itsetunnon ja kasvun edistäminen oppilaiden ja opettajien välisen yhteistyön kehittäminen 6. 7. -luokkien nivelvaiheessa valtakunnallisten kokeiden hyödyntäminen ja oppilasarvioinnin kehittäminen antaa hankkeessa mukana olevien koulujen opettajille mahdollisuus kohtaamiseen, kokemusten vaihtoon ja yhteissuunnitteluun. tukea Jakomäen ala- ja yläkoulujen yhdistymisprosessia johtamiskäytänteiden kehittäminen mallintaa alueellisesti yhtenäisen peruskoulun kehittämistä tukevia rakenteita Hankkeen toteuttaminen Kuninkaantien molemmin puolin hanke on käynnistynyt vuonna 2007 osana Teknillisen korkeakoulun koordinoimaa monitieteistä tutkimusyhteistyötä (InnoSchool). Tutkimusyhteistyössä on kiinnitetty huomiota muun muassa eri-ikäisten oppilaiden yhteistyöhön, projektipohjaiseen ja tutkivaan oppimiseen, leikillisen oppimisympäristön kehittämiseen sekä koulurakennuksen ja sen lähiympäristön hyödyntämiseen koulutyöskentelyssä. Tämän projektin myötä Kuninkaantien molemmin puolin hankkeessa on käytössä/tulossa käyttöön teknologiaa, joka on laajamittaisesti hyödynnettävissä suomalaisissa peruskouluissa vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2009 alussa otetaan käyttöön SmartUs leikkikenttä, joka mahdollistaa oppimisen liikkuen ja yhdessä toimien. Hankkeessa mukana olevissa kouluissa on vankka osaaminen ja pohja tieto- ja viestintätekniikan mielekkäälle hyödyntämiselle. Hankkeessa on tähän mennessä tuotettu yhdessä visio alueellisesti yhtenäiselle perusopetukselle ja käynnistetty eri koulujen opettajien ja oppilaiden välisiä yhteistyöprojekteja. Lisäksi on järjestetty erilaisia tapaamisia (esim. projektipäivät ja aineryhmäpäivät) ja tempauksia (esim. Jätemäen vuoren valloitus) hankkeeseen liittyen. Hankkeessa työskennellään verkkooppimisympäristössä, joka toimii oppilaitosten opettajien ja oppilaiden yhteistyöfoorumina ideoiden kehittelyssä, ajatusten vaihdossa ja oppimisessa. Opettajien aineryhmät tekevät yhteistyötä koulujen sisäisessä Fronter-huoneessa. Hankeen tavoitteita asettavat mukana olevat koulut omat resurssit ja voimavarat huomioiden. Lukuvuonna 2008 2009 hankkeessa mukana olevissa kouluissa otetaan käyttöön KouluFoorumi sekä koulutetaan toimijoita tämän käyttöön. KouluFoorumi mahdollistaa koulujen toiminnasta tiedottamisen, tuotosten julkaisemisen sekä toimii keskustelukanavana vanhemmille, lähialueen asukkaille ja yhteisöille yms. Vuonna 2009 otetaan käyttöön myös koulujen yhteinen projektitila, 6
jota voidaan erilaisten oppimisprojektien työskentelytilana. Projektitilaan on suunniteltu ryhmien käytössä olevia kannettavia tietokoneita. Tällä hetkellä hankkeessa mukana olevien koulujen tieto- ja viestintätekninen varustustaso vaihtelee. Syksyllä 2009 aloittavasta Jakomäen peruskoulusta tulee tieto- ja viestintätekniikkapainotteinen. Lisäksi kehitetään pedagogisia malleja interaktiivisten valkotaulujen sekä muun teknologian käyttöön. Lukuvuonna 2009 2010 kehitetään hankkeen myötä nousseita toimintamalleja ja vakiinnutetaan käytänteitä osaksi koulujen arkea. Kohderyhmä Perusopetuksen luokat 1-9 Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit Opetushallitus Helsingin kaupungin opetusvirasto/mediakeskus (opetushenkilöstön koulutus, suunnitteluja kehittämistyössä avustaminen, hankintojen toteuttaminen, hankkeessa saatavan tiedon hyödyntäminen) InnoSchool tutkimusprojekti: Teknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Lapin yliopisto (tutkimus ja tulevaisuuden koulun konseptin kehittäminen) Yritysyhteistyökumppanit: Elisa, Martela, LappSet, Microsoft Kuntapartnerit: Espoo, Rovaniemi, Oulu Kehittämistarpeet Avoin suhtautuminen kotimaiseen yhteistyöhön, ammatillisen osaamisen vaihto kiinnostaa, mahdollisuus yhteistyöhön Santa Barbaran yhteistyökoulun kanssa Vakiinnuttaminen Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joita ei ole tarkoitettu kertakäyttötuotteiksi vaan käytännöiksi, joita voidaan vuosittain muunnella ja kehittää eteenpäin. Hankkeen ajallinen kesto on riittävän pitkä opetussuunnitelmien kehittämiseen ja muutosten vakiinnuttamiseen. Mukana olevat koulut ovat sitoutuneet alueellisesti yhtenäisen perusopetuksen kehittämiseen ja ovat itse aloitteen takana. Hankkeessa tehtävä tutkimus tukee myös osaltaan vakiinnuttamista ja myös levittämistä. Hankkeessa pyritään tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetussuunnitelman mukaisen oppimiskäsityksen toteuttamisessa mm. edistämällä projektimaista työskentelyä ja tutkivaa oppimista sekä yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään opettajien osaamista ja osaamisen jakamisen käytäntöjä sekä edistetään opettajien yhteistyötä. Hankkeen tutkimuksen avulla pyritään kehittämään tulevaisuuden koulun konseptia. 7
2.3 Joutsenon yläkoulu Hankkeen nimi INTO tieto- ja viestintätekniikka teknologiakasvatuksessa Hankkeen tavoitteet rakentaa teknologiakasvatuksen kokonaismalli Lappeenrannan alueelle teknologiakasvatukseen innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä esiin nostava ajattelutapa kasvattaa alueelle luovaan, avoimeen, innovatiiviseen ja ennakkoluulottomaan teknologiseen ongelmanratkaisuun kykeneviä oppijoita, joilla valmiuksia ymmärtää yhteiskuntamme teknologiaa, siihen liittyviä lainalaisuuksia ja toimintaperiaatteita. oppijoiden taitojen kehittymisen lähtökohtana on yrittäjäkasvatus. opettajien tieto- ja viestintäteknisten tietojen ja taitojen syventäminen ja kehittäminen koulun oppimisympäristön laajentaminen yhteisöjen, yliopistojen ja mentor-yritysten kohtaamispaikaksi sekä näiden välisten toimivien verkostojen muodostaminen löytää uusia tapoja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä teknologiakasvatuksen viitekehyksessä (teknologisten sisältöjen kytkeminen kasvatuksellisiin tavoitteisiin) Hankkeen toteuttaminen INTO-hankkeen avulla tuetaan teknologiakasvatuksen pilottikoulutusmallien investointeja. Hankkeen aikana hankitaan ja testataan uusia opetusteknologioita sekä näiden soveltuvuutta peruskoulun ja lukion opetukseen. Pilotointitulosten avulla tuetaan koulutus- ja toimintamallien luomista. Hankkeella selvitetään myös parhaiten Lappeenrannan alueelle soveltuva teknologiakasvatusmalli Hankkeessa selvitetään tieto- ja viestintäteknologian soveltamista matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen sekä eri oppiaineisiin integroituvana aihekokonaisuutena. Hankkeen toteuttamisessa käytetään tietoteknisiä laitteita muun muassa fysikaalisiin mittauksiin, fysikaalisten ilmiöiden näkyväksi tekemiseen, ohjausjärjestelmiin, simulointiin, ongelmanratkaisun apuna sekä työkaluina esimerkiksi portfolion ja suunnittelun tukena. Hankkeen kohderyhmä yläkoulun luokat 7-9 Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit Lappeenrannan opetus- ja kasvatustoimi Lappeenrannan ala- ja yläkoulut ja lukiot Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kehittämistarpeet Levitettävissä oleva Hankkeen tavoitteena olevan teknologiakasvatusmallin ja opettajien täydennyskoulutussuunnitelman muodostaminen Lappeenrannan alueelle. Koulun toimintakulttuurin laajentaminen koulun ulkopuolelle tukee alueellista kehittämistä sekä pyrkii vastaamaan Etelä-Karjalan talousalueen tulevaisuuden haasteisiin. Lisäksi hankkeella halutaan kehittää valtakunnallista oppimis/opiskeluympäristöajattelua yrittäjyyden ja teknologian näkökulmista. 8
2.4 Kauniaisten suomenkielinen perusopetus Hankkeen nimi Unelmakoulun mobiilit laitteet ja sähköiset palvelut Hankkeen tavoitteet oppijoiden oppimisen ja kasvun kokonaisvaltainen tukeminen, oppijoiden metakognitiivisten taitojen kehittäminen ja oppijalähtöisyys ottaa käyttöön minikannettavat, joilla kokeillaan tutkivaa oppimista, oppimista paikasta riippumatta (kotona, koulussa, metsässä) sekä testataan niiden käytettävyyttä ja soveltuvuutta opetuskäyttöön koulun rutiinitoimintojen sekä koulun ja kodin yhteistyötä helpottavien monikanavapalveluiden kokeileminen, etenkin kouluympäristöön sovellettujen poikkeus- ja kriisitilanteisiin kehitettyjä palveluita avoimien ohjelmistojen ja verkkokeskeisen teknisen arkkitehtuurin hyödyntäminen Hankkeen toteuttaminen Kauniaisten suomenkielisessä perusopetuksessa on loppusuoralla kolmen vuoden ajan kestänyt Tulevaisuusprosessi, jonka ovat tuottaneet kaikki perusopetuksen opettajat, koulutoimenjohtajan sekä suomenkielisen lautakunnan johdolla. Unelmakoulussa eletään Tulevaisuusprosessi todeksi. Tulevaisuusprosessin tuotosten ja sitä kautta Unelmakoulun julkistus tapahtuu keväällä 2009. Kauniaisten suomenkielisellä koulutoimella on avoimiin ohjelmistoihin perustuva verkkokeskeinen arkkitehtuuri, jossa oppimisen tukena käytetään Linuxiin, Moodleen, wikeihin ja blogeihin sekä Joomlaan perustuvia oppimisympäristöjä. Oppiminen perustuu pääasiassa tutkivan oppimisen periaatteisiin ja verkon palveluihin pääsee millä tahansa koulun kiinteistä thin client - päätelaitteista tai mistä tahansa maailmalta selaimella internetin kautta. Lisäksi oppilaiden ja opettajien käytössä on koko koulun kattava täysin avoin langaton verkko. Ajatuksena on, että laadukas oppiminen mahdollistuu vuorovaikutteisesti verkossa (F2F tai virtuaalisesti) ja oppimisympäristönä on koko maailma. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi ottaa käyttöönsä joulukuussa 2008 minikannettavat, joilla voi sisäänrakennetun mobiililaajakaistaominaisuuden avulla jakaa tietoa yhteisöllisesti ja reaaliaikaisesti paikasta riippumatta. Lisäksi minikannettavissa on kokeillaan keskitettyä teknistä ylläpitoa. Vuoden 2009 aikana muun muassa kokeillaan minikannettavien käyttöä sekä kerätään ja levitetään kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa sekä avoimen verkkokeskeisen tietojärjestelmän toiminnasta. Vuonna 2010 Kauniaisten koulutoimessa sovelletaan sähköisiä mobiilipalveluita, joita tarvitaan muun muassa koulun ja kodin yhteistyöhön, koulun sisäiseen viestintään, kaksisuuntaiseen kommunikointiin hätätilanteissa sekä monenlaiseen muuhun koulun arkeen liittyvään kuten lomien anomiseen ja poissaoloseurantaan. Hankkeen myötä aiotaan hankkia puhelimet 60 opettajalle, kehittää ryhmätekstiviestien jakelua sekä sähköpostin lukemista, intranettiä ja ekstranettiä mobiilisti. Tällä hetkellä koulukeskuksessa on käytössä Info-TV-järjestelmä monitoreineen. 9
Kohderyhmä Perusopetuksen luokat 1 9 Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit - Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi (olemassa olevat palveluntarjoajat minikannettaviin ja muihin mobiilipalveluihin) - Opinsys Oy (tietojärjestelmän tekninen ylläpito) - Kuusela.com (palvelinten tekninen ylläpito) - Datapolis Solutions (palvelualustojen tuottaja) - Elisa (toimittaa laitteita) - Nokia Oyj (matkapuhelin toimittaja) - IBM Oyj Kehittämistarpeet Miten mobiilisti verkossa olevat minikannettavat soveltuvat tutkivan oppimisen toteuttamiseen? Millainen mobiilikannettava on verrattuna muihin sylikoneisiin? Miten helpottaa tieto- ja viestinätekniikan avulla opettajan työtä ja vapauttaa aikaa perustehtävään, oppimisen ja kasvamisen tukemiseen? Millaisia uusia palveluja mobiililaitteet ja verkot mahdollistavat? Mitä laitteita ja ohjelmistoja opettajan it-työkalupakkiin kuuluu? Miten valtaistaa koulutoimi vastaamaan omista prosesseistaan ja työvälineistään ja mitä hyvää siitä seuraa, entä haasteita? Vakiinnuttaminen Unelmakoulu-konseptin kautta kootaan ja levitetään kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan käytöstä osana tutkivaa opetusta ja oppimista avoimesta verkkokeskeisestä tietojärjestelmästä, mobiilista viestinnästä, ratkaisujen hankkimisesta palvelujen kiinteänä osana sekä kannettavan verkkotietokoneen käytöstä osana opetusta ja opiskelua. Kauniaisten koulutoimi rakentaa avointa sosiaalista Unelmakoulu.net -portaalia, jonka avulla Tulevaisuusprosessin ja Unelmakoulun tulokset ovat käytettävissä kaikille halukkaille Suomen kouluille ja sen opettajille. Siihen on avoin mahdollisuus liittyä. 10
2.5 Larsmo Holm skola Hankkeen nimi Kommunikation som ringar på vatten Hankkeen tavoitteet låta kommunikationen genomlysa skolarbetet som är dels det enorma informationsflödet i dagens samhälle, dels den snabba utvecklingen och de utökade möjligheterna till att kommunicera samt de ökade kraven på kommunikativa färdigheter utgångspunkterna för vår vårt val att Skolan vill att eleverna när de lämnar Holm skola ska ha fått träning i att sortera och värdera den information de får, använda olika medier för att såväl ta emot som att sprida information, uppträda naturligt inför andra och framföra sitt budskap dels genom att berätta, och dels genom att använda medier. att skapa en förändring i undervisnings- och inlärningskulturen genom utvecklandet av samarbetsformerna (lokalt/regionalt) via spridningen av Holm skolans erfarenheter kring verksamhetsidén kommunikation. Utveckla nya samarbetsformer för inlärning med hjälp av informations- och kommunikationsteknik. Hankkeen toteuttaminen Holm skola är oss veterligen enda finlandssvenska (åk 0-6) där portfoliometoden används i samtliga årskurser. Medieteknik har i central roll i elevernas självutvärdering och dokumentationen av skolans verksamhet. Läsåret 1994 1995 fastslogs att skolans profil och verksamhetsidé skulle utgå från begreppet Kommunikation. Utvärdering har skett i egen regi, där föräldrar, elever och personal varit delaktiga. Under åren 1999-2004 vidareutvecklades visionerna och inom personalfortbildningen och utvecklingsarbetet lades tyngdpunkten till exempel på följande delområden kommunikationsfostran, företagsamhetsfostran (Snöbollsprojektet Larsmospelet, Livet kring Kackurviken samarbetsprojekt med Österbottens Museum), Film i skolan (skolan part i pilotprojekt ledd av MediaCity/ÅA under åren 2002-2003), portfolio och IKT. Sedan år 2005 har visionen kring verksamhetsidén Kommunikation förverkligats till den del att portfoliometoden används i samtliga årskurser (förskola-åk 6), ett skolbibliotek (filialbibliotek till kommunens huvudbibliotek inrättats), planeringen av tillbyggnad och renovering av skolfastigheten är klar år 2008. Under åren 2009-2011 tas den nya tekninken i bruk (videokanoner i samtliga undervisningsutrymmen, trådlöst nätverk och bärbara elevdatorer) och läroplattformen (Fronter). Målet är att genom skapandet av nya lärmiljöer dokumentera, utvärdera och utveckla metoder för samarbete och gemensam inlärning mellan olika aktörer i närmiljön, de grupprocesser som sker i skolans regi, samarbetsformer och modeller för gemensam inlärning mellan olika aktörer samt nätkulturen och lärmiljön ur data- och kommunikationsteknisk synvinkel samt användningen av IT-teknik i undervisingen och som stöd för inlärning Kohderyhmä förskolan - årklass 6 11
Yhteistyökumppanit Portfolio: - Karleby svenska bildningsväsende - Vörå-Maxmo skolväsende - Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi, Vasa Lärplattform: - Larsmo bildningsväsende, bildningschef Carola Holm-Palonen Utveckling av modeller för gemensam inlärning: - Bosund skola i Larsmo kommun (science) IT/Mediafostran - Cronhjelmskolan i Larsmo kommun - Larsmo När-TV Kehittämistarpeet Hur miljön fungerar didaktiskt? Hur inlärning och undervisning optimalt stöds i lärmiljön? Vakiinnuttaminen Skolans erfarenheter av Film i skolan innebär att undervisningsmaterial och dokumentationer som publiceras på webbsida blir tillgångliga för alla. Dokumentering, utvärdering och spridning av projektets delområden sker via webbsida samt den lärplattform som fungerar som verktyg för såväl elever, undervisningspersonal och samarbetspartners. 12
2.6 Oulun Oulujoen koulu Hankkeen nimi Tulevaisuuden koulun osaajat Oulujoelta; Tablet-PC, samanaikaisopetus ja personoitu oppiminen Hankkeen tavoitteet tulevaisuuden kouluyhteistyö piirteitä oppilaskeskeisyys oppimisessa, pedagogisesti joustavat opetusryhmät, oppiainekeskeisyydestä oppikokonaisuuksiin ja projektityöskentelyyn, samanaikaisopetus sekä opettajat ja oppilaat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti opetuksessa ja oppimisessa tulevaisuuden oppilas muun muassa kantaa vastuun omasta oppimisestaan, on itseohjautuva ja kyvykäs yhteisölliseen työskentelyyn sekä osaa raportoida samanaikaisopetusta hyödyntävä tulevaisuuden opettaja muun muassa kokee työnsä mielekkäänä, viihtyy työssään sekä kehittää ja vahvistaa opettajuuttaan Hankkeen toteuttaminen Oulujoen koulu kuuluu Oulun kaupungin Tulevaisuuden koulu -ohjelman kymmenen kehittäjäkoulun (Smart School) verkostoon. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joiden avulla koulut, opettajat ja oppilaat kykenevät vastaamaan oppimisen ja työelämän haasteisiin tulevaisuudessa. Oulujoen koulun syksyllä 2007 aloittaneilla kolmasluokkalaisilla on käytössään omat kannettavat tietokoneet, joilla he voivat työskennellä myös kotona. Oppilaiden henkilökohtaisen tablet PC:n käyttö, vaihtelevat ryhmäkoot ja samanaikaisopettajuus toimivat oppimista edistävinä asioina. Lukuvuonna 2008 kolmannen luokan aloittaneille pyritään myös hankkimaan tablet PC:t. Työskentelyä tukemaan on kouluun rakennettu 2000-luvun oppimisympäristö, joka on varustettu opetusteknologialla ja langattomalla (PanOulu) verkkoyhteydellä. Varsinkin oppimisympäristön kalustamisessa on vielä lukuisia haasteita ja kehittämisen mahdollisuuksia. Hankkeen pedagogisten haasteiden ratkaisemiseksi koulun toimintaa on mietitty monista uusista näkökulmista. Tärkeimpiä toimintasuunnitelmia vuodelle 2009 ovat oppimisympäristön laajentaminen, oman luokassa olevan oppimisympäristön kehittäminen ja uudet työskentelytaidot. Oppimis/opiskeluympäristö on tarkoitus aluksi laajentaa koulusta kirjastoon ja myöhemmin kirjastosta kaupungille, esimerkiksi museoon. Tulevat viikkourakat kehittävät oppilaiden vastuun ottamista oppimisprosessista. Tällöin myös itseohjautuvuus lisääntyy. Uudet ohjelmat ja monet Web 2.0 sovellukset ohjaavat yhteistoiminnallisuuteen. Vuoden 2009 tavoitteiseen kuuluu myös oppilaiden välisen palautteenantotaidon kehittäminen Opit-oppimisympäristössä. Vuoden 2010 toimintasuunnitelman tärkeimmät tavoitteet ovat Opit-oppimisympäristön käyttö aktiivisena yhteydenpitovälineenä oppilaiden, vanhempien ja opettajien välillä, mediakasvatustaitojen kehittyminen, Web 2.0 ympäristöjen laajempi hyödyntäminen ja digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen (yhteistyössä Roots and Wings verkosto). Oulujoen koulu seuraa monenlaisin kyselyin ja mittarein hankkeen edistymistä, opettajien ja oppilaiden kokemuksia sekä muuta kehittämistä. Kohderyhmä vuosiluokat 3-6 13
Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit WSOY, Opit, verkko-oppimisympäristö Brieftec Binder (mobiilioppimissovelluksen kytkeminen hankkeeseen) HP, Hewlett Packard (laitetoimittaja) Oulun kaupungin opetustoimi, Tulevaisuuden koulu ohjelma, Smart School-verkosto Microsoft, School of the Future Program & Innovative Schools -verkosto Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta ja opettajankoulutus Oulun yliopisto; MOTTI monitieteinen tutkijatiimi (käytettävyystutkimus on käynnistynyt) Oulun yliopisto, Future School Research (FSR) OTT, Oulun tietotekniikka (laitetuki ja ylläpito) OAMK (kouluttajat) OPH (Oppimisympäristöhankkeet ja kehittämistyö) suurten kaupunkien verkostot (säännölliset tapaamiset ja benchmarkkaus), vastaavien hankkeiden yhteistyö ja tukeminen Martela, 2000-luvun koulu- / oppimisympäristökalustaminen Archeus, arkkitehtitoimisto, 2000-luvun oppimisympäristö näkökulma Kehittämistapeet - Miten tieto- ja viestintäteknisten välineiden potentiaali saadaan tukemaan erilaisten oppijoiden oppimista ja millaisten taitojen oppiminen on tärkeää? - Miten oppiminen pidetään näkyvänä ja tietotekniikka läpinäkyvänä? Vakiinnuttaminen Oulujoen koulun tablet PC -kokeilun hyvien käytänteiden levittäminen muihin oppilaitoksiin. Prosessien dokumentointi (toimintamallikäsikirja), jonka avulla saavutetut tulokset ja kokemukset voidaan jakaa muille kouluille. 14
2.7 Punkalaitumen yhteiskoulu Hankkeen nimi Oppiaineittain yhteistyöhön sosiaalisessa mediassa Hankkeen tavoitteet oppimisprosessien yksilöllistäminen ongelmalähtöisellä opetuksella, oppijalähtöisyys luoda dynaaminen yhteisöllisen kehittämisen malli tieto- ja viestintätekniikan erilaisten ilmaisten ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien välineiden, ohjelmien ja palveluiden hyödyntämiseksi opetuksessa tietotekniikan dynaaminen opetussuunnitelma: ajankohtaisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden, työkalujen ja ohjelmien käyttö ilmiöpohjainen ops ja oppiaineintegraatio (esimerkiksi 7. luokan matematiikassa huomioon kotitalouden opinnoissa tarvittavat murtolaskut) oppiainevertaisverkostot Hankkeen toteuttaminen Hankkeessa selvitetään ensisijaisesti tietotekniikan, matematiikan ja luonnontieteiden yhtymäkohtia sekä toisiinsa että muihin oppiaineisiin. Keväällä 2009 perustetaan tarvittavat sosiaaliset verkostot ja wikit sekä käynnistetään hanke levittämällä kutsuperiaatteella tietoa hankkeesta. Olemassa olevien yhteistyökontaktien kautta luodaan perusta oppiainekohtaisten vertaisverkkojen rakentamiselle. Lisäksi uudenlaisen tietotekniikan opetuksen rakenteelliset ja sisällölliset lähtökohdat sekä suunnitellaan opetusryhmän sisäisen eriyttämisen malli tietotekniikan opetukseen. Tvt-luokan tietokoneisiin hankitaan web-kamerat ja kuulokemikrofonit videoneuvottelukäyttöä varten. Ilmaisena testikäyttönä kokeillaan videoneuvotteluohjelmiston (Adobe ConnectPro) toimivuutta yhteisöllisen kehittämisen yhtenä työkaluna. Yhdessä Punkalaitumen lukion kanssa tehdään valmistelut videoneuvottelujärjestelmän täysimittaisesta käyttöönotosta lukuvuoden 2009 2010 aikana. Syksyllä 2009 kokeillaan Punkalaitumen yhteiskoulussa uudistettua tietotekniikan opetussuunnitelmaa sekä löydettyjen oppiaineyhtymäkohtien integrointia. Näiden ohella määritetään tietotekniikan arvioinnin perusteet, kerätään tietoa kokeiluista, laajennetaan oppiainevertaisverkkoja sekä tarkennetaan ilmiöpohjaisen ops:n rakentamista. Lisäksi muun muassa luodaan sosiaalisen median avulla luokittelu oppiainekohtaisten tietokannan työkalujen pohjaksi ja aloitetaan oppiainevertaisverkkojen mentorikäytäntö. Varustetaan kieliluokka ja yksi luonnontieteen luokka nykyaikaisella esitystekniikalla mahdollistamaan hankkeessa esiin tulleiden uusien työkalujen käyttö opetustyössä. Keväällä 2010 ja syksyllä 2010 vakiinnutetaan uudenlainen tietotekniikan opetussuunnitelma osaksi yläkoulun tietotekniikan opetusta. Ilmiöpohjainen ops saatetaan matematiikan ja luonnontieteiden näkökulmasta valmiiksi ja laaditaan suunnitelma sen laajentamiseksi koskemaan kaikkia oppiaineita. Oppiainevertaisverkkojen laajentamista ja kehittämistä jatketaan eri verkostoissa. Kohderyhmä vuosiluokat 7 9 15
Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit - opettajia Emäkosken koulusta Nokialta, Oriveden yhteiskoulusta, Kauhajoen yhteiskoulusta sekä mahdollisesti lähiseudun oppilaitoksista - olemassa olevat virtuaaliset vertaisverkostot kuten Sometu Kehittämistarpeet Vakiinnuttaminen Kokemukset aiotaan hyödyntää ja saattaa kaikkien hyödynnettäviksi opetuksen ainekohtaisena asiantuntemuksena tieto- ja viestintätekniikasta. Lisäksi tietoa hyvistä käytänteistä ja onnistuneista kokeiluista kerätään, tallennetaan, luokitellaan ja jaetaan avoimeen lähdekoodiin perustuvat sosiaalisen median keinoin. Oppiaineverkostot toimivat sekä kutsupohjaisesti että ovat kaikille avoimia. 16
2.8 Riihimäen Pohjolanrinteen koulun Hankkeen nimi TAHTO: Teknologia Arjen Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Hankkeen tavoitteet selvittää ja arvioida, miten nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa ja opiskelussa yläkoulussa vuosiluokilla 7-9. selvittää, millaisia pedagogisia sovelluksia eri oppiaineissa kehittyy ja otetaan käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäessä, jotka edistävät oppimista ja tukevat opettajan työtä. selvittää, millaiset sähköiset oppimateriaalit tukevat opettamista ja oppimista parhaiten ja miten uusi oppimisympäristö vaikuttaa opettajien ja oppilaiden tapaan tuottaa omaa materiaalia. selvittää, millaisia vaatimuksia tieto- ja viestintätekniikka asettaa opettajien pedagogiselle käytön tuelle ja opettajien täydennyskoulutukselle oppimis- ja opiskeluympäristöratkaisujen suunnittelussa, käyttöönotossa ja sen myötä vakiintuvassa opetustoiminnassa selvittää miten opettajia voidaan tällaisessa tilanteessa innostaa ja miten tämä muutosprosessi vaikuttaa opettajien ammattitaidon kehittymiseen ja keskinäiseen tietotaidon jakamiseen. kehittää koulun toimintakulttuuria siten, että ongelmalähtöinen, yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen mahdollistuu Hankkeen toteuttaminen Riihimäellä on kolme yläkoulua, jotka kaikki perusparannetaan vuoteen 2012 mennessä. Pohjolanrinteen koulu on siirtynyt lokakuun 2008 alussa perusparannettuihin tiloihin. Remontin myötä kouluun on hankittu opettajien ja oppilaiden käyttöön nykyaikainen oppimisympäristö uusimpien tieto- ja viestintäteknisten välineiden avulla. Kaikissa opetustiloissa on vähintään opettajan tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera, digiboksi ja ohjainyksikkö. Suurimmassa osassa luokkia (23:ssa 27:stä) on interaktiivinen taulu ja kahdesta kolmeen tietokonetta oppilaiden käyttöön, mediateekissa 28 ja ATK-luokassa 27 oppilaskonetta. Opettajilla on käytössään opettajanhuoneen seitsemän yhteisen tietokoneen lisäksi kannettavia tietokoneita. Riihimäen koulutoimessa ollaan siirtymässä sähköisen asiointijärjestelmän käyttöön, jonka on tarkoitus tulla osaksi uutta oppimisympäristöä ja välineeksi kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulun opettajille pidettiin hankkeesta infotilaisuus lokakuussa 2008, jolla opettajat sitoutettiin hankkeeseen. Opettajat jaettiin oppiaineittain ryhmiin, jotta heillä on oppiainekohtaisesti tuki saatavilla. Hankkeelle nimetään koulun opettajista päävastaava ja aineryhmäkohtaiset vetäjät, jotka ohjaavat aineryhmätyötä, arvioivat ja raportoivat hankkeen etenemisestä toimintasuunnitelmaan merkattuina ajankohtina (1/09, 10/09, 4/10). Päävastaava toteuttaa opettajien tasokartoitukset ja kyselyt (4/09, 2/10) ja vastaa raporttien toimittamisesta koulutoimen opetusteknologiselle suunnittelijalle. Aineryhmissä jaetaan tietotaitoa, kehitetään ideoita ja toteutetaan opetuskokeiluja oppimisympäristön ainekohtaiseen hyödyntämiseen ja tehdään yhteistyötä muiden aineryhmien kanssa sekä mahdollisten muiden kaupunkien saman aineryhmän opettajien kanssa. Päävastaava, aineryhmävetäjät ja opetusteknologinen suunnittelija tarkentavat yhdessä koulutussuunnitelmaa 17
raporttien ja arviointien pohjalta ja peilaavat tuloksia hankkeen toimintasuunnitelmaan. Opettajille on tehty tieto- ja viestintäteknisen osaamisen tasokartoitus syyskuussa 2008. Tämän pohjalta tehdään koulutussuunnitelma Pohjolanrinteen koululle lokakuussa 2008. Koulutukset aloitetaan välittömästi koulun alettua uusissa tiloissa ja ne toteutetaan sisäisenä täydennyskoulutuksena. Opettajien koulutukset voivat limittyä soveltuvin osin Riihimäen koulutoimessa toteutettavaan yhteiseen opettajien koulutukseen, jonka suunnitelma on tehty vuosiksi 2008 2015. Opettajia tiedotetaan hankkeen etenemisestä sen eri vaiheissa ja tiedot ovat muutenkin julkisia. Hankkeen tuloksista tiedotetaan toukokuussa 2010 infotilaisuudessa Riihimäellä päättöarviointien ja raporttien koonnin jälkeen. Hankkeen myötä Pohjolanrinteellä ja sen jälkeen muilla Riihimäen yläkouluilla pyritään tukemaan muutosta, jossa koulun toimintakulttuurissa otettaisiin entistä enemmän huomioon ongelmalähtöistä, yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä oppimista. Hankkeen toteuttajat toivovat, että hankkeen myötä opettajilla ja oppilailla heräisi mielenkiinto, yhteinen halu ja rohkeus tutkia opiskeltavia asioita ja tuottaa uusia ajatuksia ja omiakin materiaaleja. Toiveena on myös, että hankkeen myötä opettajien mielenkiinto omien pedagogisten taitojen kehittämiseen heräisi ja opettajien kesken alkaisi kehittyä yhteistyötä aineryhmätasolla materiaalien ja käytänteiden jakamisessa niin Riihimäellä kuin muidenkin kaupunkien opettajien kesken Kohderyhmä vuosiluokat 6 9 Kehittämis- ja tutkimustarpeet Tuleva tutkimusyhteistyö esim. aiheesta opettajien jaksaminen ja motivointi Tvt-laitteiden järkeviä käyttötapoja ja pedagogisen hyödyn löytyminen eri oppiaineisiin Opettajien pelot, ennakkoluulot, taitotasojen erot, motivaatiokysymykset Yhteistyökumppanit Aronet-Esitysyhtiö Oy (pedagoginen tuki) Fronter/Aplinet Oy/OTAVA Hämeen Konttoritekniikka Oy Hämeen PC Tekniikka Oy RHL-Data Oy Vakiinnuttaminen Pohjolanrinteen koulun hankkeen myötä käytäntöön otetut ja eri vaiheissa arvioidut työskentelymenetelmät voivat olla luomassa pohjaa uudelle syntyvälle toiminta- ja oppimiskulttuurille nykyaikaisissa oppimisympäristöissä tulosten ollessa hankkeen eri vaiheissa ja sen päättyessä julkisia. Riihimäellä seuraavaksi remontoitavat yläkoulut tulevat käyttämään Pohjolanrinteen koulun pilottihankkeen tuloksia omassa siirtymässään uusiin tiloihin ja uuden teknologian äärelle. Pohjolanrinteen tuloksia tullaan Riihimäellä soveltamaan myös alakouluille teknologian siirtyessä sinnekin. Tulokset ovat myös hyvin siirrettävissä muihin kouluihin Suomessa. 18
2.9 Rovaniemen Saaren koulu Hankkeen nimi Virtuaalikouluhanke / A2-kielen etäopetus Hankkeen tavoitteet sitoa monimuotoinen oppiminen kiinteästi koulun opetussuunnitelmaan ja luoda malleja ja toimiviksi koettuja käytänteitä sovellettavaksi muuhun koulutoimeen Rovaniemellä, jossa kunnan maantieteellinen laajuus asettaa erityisiä vaatimuksia ja haasteita koulutuksen kehittämiselle (muun muassa tasa-arvoisuus syrjäisten seutujen ja pienten koulujen monipuolinen ja tasavertainen opetustarjonta) laajentaa etäopetusta Rovaniemen kaupungin alueella siten, että se palvelisi laajaa kouluverkkoa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti luoda muiden käyttöön siirrettävissä oleva etäopetusmalli (paikallisen palautteen perusteella muokataan levitettävissä oleva etäopetusmalli) laatia tukea, opastusta, opetusta ja virikkeitä jakava vertaisverkosto etäopetuskoulujen välille. uudenlaisen, innovatiivisen opetuskäytänteen kehittäminen, joka toteuttaa kestävän kehityksen näkökohtia kehittää yhdessä oppimisen malleja eri tahojen toimijoiden välille sekä malleja monikulttuurisuuden hyödyntämiseen ja sen näkemiseen vahvuutena tehdä pienimuotoinen selvitys, onko hankkeen toteuttamisella merkitystä poikien oppimismotivaation kohottamisessa lisätä koulujen välistä seutukunnallista yhteistyötä ja koulujen verkostoitumista Hankkeen toteuttaminen Saaren koulu on ollut mukana kieltenopetusta kehittävissä hankkeissa 90-luvun alusta alkaen esim. kielisuihkutus CLIL, KIMMOKE- projekti, A2-kielten tarjonta (ruotsi, ranska, saksa, saame ja venäjä). Hankkeessa on tarkoitus kehittää etäopetukseen soveltuva opetusmuoto Rovaniemen kaupungin perusopetukseen vuosiluokille 5 ja 6. Etäopetus toteutetaan tällä hetkellä Saarenkylän ja Sodankyläntien koulupiireissä A2-saksan ja osittain A2-ranskan opetuksessa. Oppijakso tapahtuu oppilaiden omilla kouluilla pc-pohjaisen kielistudio-ohjelman avulla. Onlinetunneilla oppilaat toimivat ryhmissä tai pareina eri kouluilla käyttäen ohjattuun kommunikointiin kuulokemikrofoneja tai Messengeriä. Oppituntien aikana toimitaan siis usean koulun välillä. Nykyinen ohjelma ei vielä mahdollista laajaa eri koulujen välistä ryhmäkeskustelua, mutta siihen pyritään yhteisellä kehitystyöllä ja testaamalla uusia markkinoille tulleita online-ohjelmia. Etäopetuslaitteisto mahdollistaa neuvottelu- ja ohjausmahdollisuuden myös opetushenkilöstön välille jolloin saadaan jaettua henkilöstön asiantuntijuutta ja hyviä käytänteitä. Opetushenkilöstö toimii tällöin myös toistensa vertaistukena ja hanketta vetävät opettajat opetushenkilöstön mentoreina. Syyslukukaudella 2008 etäopetushanke on osana A2-saksan opetusta viikoittain toteutettavalla etätunnilla. Testataan käytössä olevan sovelluksen toimivuutta langattomassa verkossa omalla palvelimella. Testataan muiden markkinoilla olevien sovellusten toimivuutta saksan etätunneilla. Asennetaan langaton verkko, oma palvelin ja kieliohjelma. Aloitetaan hankkeen esittelydokumentin (synopsis, etäkoulujen videointi) ja kirjallisen esittelymateriaalin laatiminen. Arvioidaan toteutunutta osuutta. 19
Kevätlukukaudella 2009 hankkeessa jatketaan etäopetusta saksan kielessä sekä koulutetaan A2- ruotsin ja ranskan opettajille valmiudet etäopetuksen toteuttamiseen, jota ryhdytään toteuttamaan syksyllä 2009. Lisäksi vuonna 2009 koululla jatketaan sovellusten ja tekniikan testaamista, dokumenttien ja seurannan laatimista, arvioidaan hankkeen toteutunutta osuutta sekä aloitetaan virallinen selvitystyö hankkeesta. Selvityksen lähtökohtina ovat etäopetuksen pedagogiset ratkaisut (opetuksen järjestäminen, ryhmä koko), tietotekniset ratkaisut (tarkoituksenmukainen it-järjestely), taloudelliset ratkaisut (säästöt kuljetuksissa), mallin levittämisen ratkaisut sekä opetushenkilöstön kouluttaminen. Vuonna 2010 on tarkoitus, että etäopetusta annetaan saksan, ruotsin ja ranskan kielissä sekä koulutetaan muita koulun opettajia etäopetusta varten ja aloitetaan etäopetus myös muissa oppiaineissa. Lisäksi laaditaan selvitystyötä hankkeesta ja raportoidaan tuloksia. Kohderyhmä vuosiluokat 4-6 Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit Ylinamman, Nivasvaaran ja Koskenkylän koulut sekä Napapiirin yläaste Englannissa Exmouthin kaupungissa, Marpoolin Primary School ja Exmouth Community College Rovaniemen kaupunki Lapin yliopiston mediatieteen laitos LapIT Oy Renet Oy Kehittämistarpeet Vakiinnuttaminen Ensisijaisen tuotoksena on kokeilujen kautta toimivaksi luotu malli tai mallit, joita Rovaniemen kaupungin koulutoimi voi hyödyntää eri oppiaineissa vuotuisten tarpeiden mukaan. Jokaisen etätunnin hyväksikoettu materiaali jätetään muiden hyödynnettäväksi Saaren koulun verkkosivuille. Tulevaisuudessa materiaalia varten voidaan rakentaa eri oppiaineisiin täydennettävä materiaalipankki, joka olisi avoimesti käytettävissä. Hankkeesta raportoidaan jatkuvasti koulun verkkosivuille www.saarenkoulu.fi. Mallin esittelystä laaditaan monimuotoinen mediakooste, johon sisältyy kirjallisen selvityksen ohella videoitua ja kuvattua materiaalia. Kyseisen tuotoksen avulla voidaan esitellä hanketta ja sen toteutusmalleja laajemminkin lisäinformaatiota haluaville tahoille. 20
2.10 Ruoveden Kirkonkylän koulu Hankkeen nimi Tuhkasta Timantti. TVTn opetuskäytön tosi-tv Ruoveden Kirkonkylän koulun tapaan Hankkeen tavoitteet lisätä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa matalan kynnyksen toiminta: ylläpidon helppous, yksinkertaiset toteutukset, toimintavarmuus, avoimet ympäristöt, osallistaminen, yhteisöllisyys ja turvallisuus irti vanhoista perinteistä: paperin käytön vähentäminen, ei käytetä atk-luokkia ja romppuja Hankkeen toteuttaminen Ruoveden Kirkonkylän koulu on aloittanut lukuvuoden 2008 2009 saneeratuissa tiloissa, jossa on samalla uusittu myös esitys- ja tieto- ja viestintätekniikka. Koulussa ei ole ollut mahdollista panostaa TVT:n opetuskäyttöön resursseista ja ehkä myös henkilökunnan henkisistä kynnyksistä johtuen. Saneerauksen myötä koululla on nyt kuitenkin käytössä hyvät tvt-resurssit. Opettajilla on käytössään kannettava tietokone sekä jokaisessa luokassa on dataprojektori, dokumenttikamera, av-ohjain ja tarvittavat mediatoistimet. Koulussa on langaton verkko. Lisäksi käytössä on kaksi tietokoneluokkaa Yhteiskoulun (vuosiluokat 7 9 ja lukio) tiloissa. Kirkonkylän koulun haasteena onkin ottaa haltuun uudet tieto- ja viestintätekniset laitteet sekä niiden tehokas opetuskäyttö. Opettajisto on innostunut oppimaan uutta, ja valmis sitoutuman hankkeeseen, jossa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa koulun arkipäivää. Avainasemassa uuden teknologian soveltamisessa on rehtorin ja henkilökunnan myönteinen asenne ja halu oppia uutta. Koulun tavoitteena on kuvata eteneminen "nollasta" ja koko yhteisön aktiivisella toiminnalla lopputavoitteen saavuttaminen. Hankkeen tavoitteet ja toteutus täsmentyvät opettajakohtaisen toiminnan käynnistymisen myötä. Lähtökohtana on opettajien olemassa olevien vahvuuksien hyödyntäminen tvt:n opetuskäyttöön soveltamisessa. Keväällä 2009 hankkeessa on tarkoitus selkeyttää tavoitteita sekä kouluttaa opetushenkilöstöä. Syksyllä 2009 opettajat soveltavat tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Vuonna 2010 osallistetaan opiskelijoita tvt:n käytöön sekä pohditaan jatkoa. Kohderyhmä vuosiluokat 1 6 Olemassa olevat tai toivotut yhteistyökumppanit Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hankkeen muut toimijat: yhteistyö, sparraus, vinkit Pohjois-Hämeen puhelin Oy Kehittämistarpeet - verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen - minikannettavat opetuksessa Vakiinnuttaminen Ruoveden Kirkonkylän koulu dokumentoi ja jakaa muille kouluille kulkunsa aloittelevasta tietoja viestintätekniikan käyttäjäkoulusta aktiivikouluksi ja pyrkii myös löytämään konkreettisia 21
keinoja tvt:n lisäämiseksi opetuskäytössä. Koulu pyrkii olemaan matalan kynnyksen -hanke eli rohkaisemaan muita tvt:n suhteen passiivisia kouluja aktivoitumaan. 2.11 Tampereen kaupunki Hankkeen nimi Epun mediareppu - tieto- ja viestintätekniikka esi- ja alkuopetuksen pedagogiikassa Hankkeen toteuttajina on kaksi koulu ja päiväkoti paria. Tavoitteena on tukea vertaistukikäytäntöjä sekä saada aikaan vertailua ja laaja-alaisuutta. Koulu/päiväkoti-parit ovat Kanjonin koulun Hallilan toimipiste ja Kanjonin päiväkoti sekä Nekalan koulun Muotialan toimipiste ja muotialan päiväkoti. Hankkeen tavoitteet toimintaprosessien kehittäminen uudenlaisten pedagogisten yhteistyö- ja toimintamallien löytämiseksi esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheeseen uusia toimintamalleja tukevan ja pedagogisesti mielekkään sekä kustannustehokkaan laiteympäristön suunnittelu sellaisille vuosiluokkien 1-6 kouluille, joiden tiloissa järjestetään esiopetusta henkilöstön osaamisen kehittäminen tutkimustiedon saaminen toimintamallien ja laiteympäristön kehitystyön tueksi Hankkeen toteuttaminen Tampereen kaupungin perusopetuksessa ja päivähoidossa on tehty systemaattisesti yhteistyötä lasten- ja nuorten mediamaailmaan liittyvien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä. Esiopetuksen tvt-opetuskäytön tavoitteet on nivelletty perusopetuksen tavoitteisiin vuonna 2006 2007 toteutetussa tvt-stragiatyön uudistusprosessin yhteydessä. Koulujen tvt-suunnittelutyö on tehty julkiseksi ja siten läpinäkyväksi. Perusopetuksen tvt-strategia ja koulujen kolmen vuoden tvt-suunnitelmat on löydettävissä verkosta osoitteesta http://tvt.tampere.fi. Luonnollinen jatko tehdylle kehitystyölle on mallintaa ja löytää pedagogisesti uusia ratkaisuja sekä käytännön toimintamalleja sellaisille kouluille, joilla on sekä perus- että esiopetusta. Hankkeen valmistelu on aloitettu syksyllä 2008. Keväällä 2009 täsmennetään toimijoiden rooleja ja investointitarpeita sekä sitoutetaan toimijoita hankkeeseen. Syksyllä 2009 rakennetaan toiminnallisen ja teknillisen suunnittelun perusteella toimintaympäristö. Vuoden 2010 aikana koulutetaan henkilöstöä sekä pilotoidaan ja arvioidaan toimintamallia. Kohderyhmä Esiopetus ja luokat 1 6 Kehittämistarpeet miten pienet oppijat hahmottavat informaatiorikkaan toimintaympäristön sekä miten lapset pystyvät toimimaan ja tuottamaan omia sisältöjä tässä ympäristössä. Lisäksi olisi tärkeää saada tutkimustietoa malleista päätöksenteon ja kehitystyön tueksi selvittää, millaisia toiminnallisia yhteistyömalleja on löydettävissä esim. mediakasvatusprojektien toteutukseen yhteistyössä esi- ja perusopetuksen osalta. selvittää, millainen toimintaympäristön tulisi olla, että esiopetuksessa olevat lapset pystyisivät hyödyntämään koulun tiloja ja laitteita. Miten tilojen yhteiskäyttö tulisi suunnitella ja mitä se vaatii opetus- ja oppimiskulttuurilta kehittyäkseen haluttuun 22