7.3. Muut palvelut... 14 7.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa... 14 7.5. Keskuskaupungissa kaupunkikeskuksessa - tuotettavat palvelut... 15 7.6.

Sisällysluettelo 1. Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kaupunkien yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 1 2. Yhdistymisen tarkoitus... 1 2.1. Visio Uuden kunnan visio on Uskaltava ja luova uusi Kuopio.... 1 2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta... 2 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset... 4 4. Uuden kunnan perustaminen... 5 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna... 5 4.2. Yhdistymishallitus... 5 4.3. Yhdistymishallituksen kokoonpano... 6 4.4. Yhdistymisen eteneminen... 7 4.5. Uuden Kuopion yhdyskuntarakenteen periaatteet... 7 5. Hallinnon periaatteet... 8 5.1. Luottamushenkilöhallinto... 8 5.2. Valtuusto... 8 5.3. Kaupunginhallitus... 9 5.4. Lautakunnat... 9 5.5. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen... 9 5.5.1. Alueelliset toimielimet... 9 5.6. Muut toimielimet... 10 5.7. Alueellinen viranhaltijaorganisaatio... 10 5.8. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen... 10 5.9. Kunnanjohtajien asema... 10 5.10. Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa... 10 6. Henkilöstöhallinto... 11 6.1. Palvelussuhdeturva... 11 6.2. Henkilöstöohjelma ja suunnitelma... 11 6.3. Palkkojen harmonisointi... 11 6.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet... 12 6.5. Henkilöstötyöryhmä... 12 7. Palveluiden periaatteet... 13 7.1. Sote-palvelut... 13 7.2. Lähipalvelut... 14

7.3. Muut palvelut... 14 7.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa... 14 7.5. Keskuskaupungissa kaupunkikeskuksessa - tuotettavat palvelut... 15 7.6. Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut... 15 7.7. Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut... 15 7.8. Kehittyvissä kylissä tuotettavat palvelut... 15 8. Uuden kunnan talous... 16 8.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä... 16 8.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö... 16 8.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet... 17 9. Yhdistymisen muut järjestelyt... 17 9.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan... 17 9.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen... 17 9.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat... 17 9.4. Yhdistymisen seuranta... 18

Sivu 1 / 20 1. Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kaupunkien yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoittamat kunnat ovat Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kaupungit. 1.1. Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Siilinjärven kunta ja Suonenjoen ja Kuopion kaupungit lakkaavat 1.1.2017 alusta perustetaan uusi Kuopion kaupunki. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen xx.xx.2015 tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen. Kuntaliitos tulee voimaan 1.1.2017 ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa 1.1.2017 31.12.2021 välisen ajan. Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. 2. Yhdistymisen tarkoitus Kuntien yhdistymisen päämääränä on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä varmistaa palveluiden lainmukainen saatavuus kaikissa kunnan osissa. Tavoitteena on Kuopion seudun yrityskannan monipuolistaminen ja lisääminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Sen myötä asukkaiden toimeentulo sekä kuntien verotulot paranevat. Kuopiosta kehittyy asumisolosuhteiltaan ja palveluiltaan houkuttelevampi kunta, jonka väestö kasvaa aiempaa nopeammin ja säilyttää elinvoimaisen rakenteensa. Kehityksen ja kasvun tuloksena Kuopion asema vahvistuu ja sen mahdollisuudet ajaa alueensa etua paranevat. Uuden kunnan strategiatyössä päätetysti vanhoista Kuopiosta ja Siilinjärvestä muodostuvaa nauhakaupunkia, kaupunkimaisia taajamia ja maaseutua kehitetään tasapuolisesti. Sen seurauksena maankäytön suunnittelu paranee ja elinkeinot sekä asuminen kehittyvät tasapainoisesti; tämän vuoksi uuden kunnan eri osissa mahdollistuu nykyistä voimakkaampi kasvu. Toimivat osakeskukset muodostavat yhdessä verkoston, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Tämän verkoston puitteissa järjestetään toimiva julkinen liikenne. Kuopio selviää nykyistä paremmin julkisten palvelujen tehostamishaasteista, sillä se voi järjestää ja tuottaa palvelut tehokkaammin ja vaikuttavammin. Hallintoa uudessa kunnassa on mahdollista keventää ja sen myötä myös panostaa järjestelmällisemmin palveluverkon pysyvään tehokkuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. 2.1. Visio Uuden kunnan visio on Uskaltava ja luova uusi Kuopio.

Sivu 2 / 20 Kun Kuopiota tarkastellaan kymmenen vuoden kuluttua toteutuneesta liitoksesta voidaan havaita, että omaksuttu liitos ja sen strategia turvasi positiivisen kehityksen seudulla; teki mahdolliseksi uskaltavan, luovan ja omaleimaisen kulttuuriympäristön kehittymisen; varmisti seudun pysymisen kymmenen suurimman kaupungin joukossa; varmisti palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden kehittymisen uudelle tasolle; vahvisti seudun asemaa "valtakunnallisena osakeskuksena ; loi seudun, joka oli ja on edelleen kehittämisen, palvelutuotannon ja lähidemokratian edelläkävijä. Tehty kuntajaon muutos auttoi koko seutua selviämään taloudellisesti erittäin vaikeiden vuosien yli. 2.2. Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta Uskaltava ja luova Uusi Kuopio asettaa strategiseksi päätavoitteekseen saada aikaan hallittu kasvu, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja kehittävällä maankäytöllä saadaan aikaan nykyistä parempi aluetalous. Tämä tukee kuntalaisten ja kunnan hyvinvointia sekä luo perustan kunnan palvelujen ja asukkaiden viihtyvyyden parantamiselle. Päätavoitteen toteuttamisessa Uuden Kuopion viisi strategista perustavoitetta ovat: 1. Liikkumavaran turvaava uuden kunnan talous turvaa uuden kunnan asukkaille riittävän laadukkaat ja tasapuoliset palvelut koko kunnan alueella. Sen myötä alueen elinvoiman kehittämisen edellyttämät investoinnit ovat mahdollisia, eikä velkaannuta yli kantokyvyn. Päätösvalta asioissa säilyy omalla alueella, uudessa kunnassa ja se tukee myös ympäröivää aluetta kehitystyössä. 2. Sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus turvataan. Alueen omaa joukkoliikennettä kehitetään palvelemaan koko väestöä mahdollisuuksien mukaan. Vahvistetaan kehityskäytäviä VT5 ja VT9 sekä niihin oheistuvaa raideliikennettä panostamalla edunvalvontaan. Kehitetään Kuopion lentoasemaa ja panostetaan sen mahdollistamaan yritystoimintaan. 3. Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon varmistaminen perustuu Kuopio- Siilinjärvi-nauhakaupungin kehittämiseen. Luodaan palvelukokonaisuus, joka huomioi kansalaiset ja heidän palvelutarpeensa asumisalueesta riippuen sopimalla palveluverkon tasosta kaupunkimaisten keskustojen, merkittävien asutustaajamien ja kehittyvien kylien jaolla ja tuetaan siten maaseutua ja sen kehittämistä. 4. Uuden Kuopion tulevaisuus nojaa tehokkaalla elinkeinopolitiikalla uuden työn ja tulojen luomiseen. Osaamisperusteisiin palveluihin ja tuotantoon lisätään panoksia alueella jo toimivien ja sinne hankittavien kehittämisyksiköiden kanssa yhteistoimin. Kohdennetaan toimintaa uuden vientituotannon aikaansaamiseen. Matkailupalveluita lisätään ja monipuolistetaan tuotteistamalla ja kehittämällä uusia vuodenaikoihin sopeutuvia toimintoja. Edistetään muutenkin kansainvälistymistä ja työperäistä maahanmuuttoa.

Sivu 3 / 20 5. Maankäytön suunnitteluun panostetaan uuden Kuopion kasvun mahdollistamiseksi. Parannetaan yritysten ja elinkeinotoiminnan ja toisaalta asumisen edellytyksiä monimuotoisella suunnittelulla. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan keskustojen ja maaseudun tasapainoinen kehittäminen. Lisäksi tavoitellaan: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, joka vähentää työttömyyttä ja lisää kunnan verotuloja. Nykyisiä yrityksiä ja niiden kasvua on tuettava sekä löydettävä uusia kasvualoja. Alueelle on pystyttävä houkuttelemaan uusia yrityksiä. Yrityksiä on tuettava ammattitaitoisen työvoiman saannissa mm. korkeakouluyhteistyöllä ja ammattikoulutuksen keinoin. Lisäksi on uudella tavalla käytettävä kaupungin ja yksityisen sektorin yhteisten tuotantoketjujen kehittämismahdollisuuksia. 2. Asukasluvun kasvattaminen keskimäärin koko Kuopion alueella tekee mahdolliseksi palvelutarpeen ikärakenteen muutoksesta johtuvan kasvun hoitamisen. Edellytyksenä on työpaikkojen määrän kasvu. Asumisen monipuolisuus sekä laatu suhteessa asumiskustannuksiin houkuttelevat kuntaan uusia asukkaita. Tätä tukevat hyvät liikenneyhteydet. 3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle, jolloin sillä on mahdollisuus palvelujen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä tehostuvaan elinkeinopolitiikkaan. Kunnan lisävelkaantuminen on saatava katkeamaan sekä palvelut vastaamaan kunnan taloudellista kantokykyä. Tätä helpottaa kunnassa työllisyyden kasvu, joka lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Samoin tilannetta parantaa työssä käyvien asukkaiden muutto kuntaan. Keskeisintä on kuitenkin palvelujen tehokkuuden lisääminen sekä vaikuttavuuden parantaminen. Koko nykyinen sopeuttamisvara joudutaan käyttämään, mutta yhdistymisestä saatava merkittävä taloudellinen hyöty luo edellytykset palvelujen laadun ylläpidolle ja kehittämiselle. 4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen, joka luo pohjan yritystoiminnan edellytyksille sekä asukkaiden viihtyisälle asumisympäristölle. Kunnan rakennetta kehitetään perustuen osakeskuksiin ja niiden väliseen julkiseen liikenteeseen ja siten taataan koko kunnan tasapainoinen kehitys ja maaseutualueiden toimintaedellytykset. 5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, joka perustuu yhdistyvien kuntien tehokkaimpien toimintatapojen käyttöönottoon. Uuden kunnan eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus saada saman tasoiset lähipalvelut (merkittävät asutustaajamat) ja keskeiset arjen kuntapalvelut (kaupunkimaiset keskustat). Välttämättömien lähipalvelujen tulee olla kohtuuetäisyydellä vaikka se voi aiheuttaa kunnalle koko maan tarkastelussa keskimääräistä korkeampia kustannuksia. Välttämättömiä lähipalveluita tarjotaan kehittyvissä kylissä.

Sivu 4 / 20 6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen. Muutos edellyttää uusien vaikutuskanavien muodostamista. Yksi uusi vaikutuskanava perustuu perustettaviin aluejohtokuntiin, mutta sitä on myös suoran vaikuttamisen välineiden lisääminen sekä hallintotapa, jossa asukkaiden kannanotot ja palautteet otetaan päätöksissä ja linjauksissa huomioon. 7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi. Tämä vaatii Uuden Kuopion kiinnostavuuden lisäämistä opiskelupaikkakuntana sekä nuorten aidompaa kuuntelemista sekä huomioonottamista päätöksenteossa. Tämä tekee mahdolliseksi myös alueelta muuttaneiden paluun. 8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen, mikä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta ajaa kunnan ja kuntalaisten etua mm. suhteessa valtioon ja mahdolliseen ylemmän tason Sote-alueeseen. Tähän luo mahdollisuuden asukasluvun kasvu. Onnistuminen edellyttää myös sen varmistamista, että kasvava kunta saa varauksettoman tuen edunvalvonnassa maakuntaliitolta ja muilta yhteistoimintaorganisaatioilta. Edellä esitetyt strategiset tavoitteet tukevat toisiaan ja muodostavat yhdistymisen strategian kokonaisuuden. Uudelle kunnalle nimettävän yhdistymishallituksen tehtävänä on käynnistää välittömästi uuden kunnan strategian laadinnan. Strategian valmisteluun otetaan mukaan myös yrittäjiä, nuoria ja opiskelijoita eri puolilta uutta Kuopiota. Laadittavasta strategiasta tulee laatia selkeä ja helposti ymmärrettävä asiakirja, josta uuden Kuopion tuleva toiminta on uskottavasti nähtävissä. Uuden Kuopion strategian suuntaviivat luodaan tässä yhdistymissopimuksessa ja yhdistymishallitus täsmentää niitä vuosina 2015 2017. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittava uusi valtuusto hyväksyy ja operationalisoi tämän strategian. Yhdistymishallituksen tehtävänä on tiedottaa avoimesta ja aktiivisesta, jotta uuden kunnan asukkaat saavat ajantasaista tietoa päätöksenteosta, toiminnasta ja palveluista. Työntekijät sitoutetaan uuden kunnan strategiaan ja uusiin toimintatapoihin hyvällä, asiallisella sisäisellä viestinnällä. Viestinnän myötä usko uuteen ja luovaan Kuopioon vahvistuu ja kansalaiset kokevat sen omaksi kaupungikseen, jonka tulevaisuuteen voi luottaa ja jota kannattaa yhteistuumin rakentaa. Kuntajakoselvityksen työryhmien loppuraportteja ja muita alueella yhteisesti valmisteltuja strategisia asiakirjoja hyödynnetään yhdistymishallituksen johtamassa strategiatyössä 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja

Sivu 5 / 20 henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät toteavat omassa ehdotuksessaan, että yhdistymissopimuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja varsinkin Kuopio ja Siilinjärvi muodostavat työssäkäyntialueen. Suonenjoki suuntautuu myös Kuopioon päin ja kuntajako vahvistaa tätä yhteyttä ja erityisesti varmistaa Suonenjoen palveluiden järjestämisen tulevaisuudessa. Kuntajakoselvittäjät toteavat laskelmiin perustuen, että yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Itsenäisenä kuntana jatkaessaan erityisesti Suonenjoen mahdollisuus järjestää kuntalaisilleen palveluita veroprosenttia korottamallakin ja velkaantumallakin on epävarma. 4. Uuden kunnan perustaminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan niin, että Siilinjärven kunta ja Suonenjoen ja Kuopion kaupungit lakkaavat ja yhdistyvät uudeksi Kuopion kaupungiksi 1.1.2017. 4.1. Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Kuopio. Se ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Vaakunaksi valitaan nykyisen Kuopion vaakuna. 4.2. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen

Sivu 6 / 20 omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina 2015 2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. 4.3. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Siilinjärvelle viisi paikkaa, Suonenjoelle kolme paikkaa ja Kuopiolle seitsemän paikkaa. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kolmen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Suomen keskusta 4, Kokoomukselle ja Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle 3 paikkaa kummallekin, perussuomalaisille 2 paikkaa sekä vasemmistoliitolle, vihreille ja kristillisdemokraateille 1 paikka. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi Suomen keskustan edustajan, I varapuheenjohtajaksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen edustajan ja II varapuheenjohtajaksi kokoomuksen edustajan. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustaja valitaan tämän sopimuksen kohdassa 6.5. tarkoitetun henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sekä esittelijänä toimii tulevan Kuopion kaupungin kaupunginjohtaja. Asioiden valmistelussa toimivat apuna muut kuntajohtajat siten kuin tässä sopimuksessa jäljempänä todetaan. Yhdistymishallitus päättää muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista.

Sivu 7 / 20 4.4. Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisen ajankohdan väliin jää aikaa kaksi vuotta. Uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan välittömästi vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina 2015 2016. Yhteisten toimintojen hallinnollisena sijoituspaikkana pidetään nykyistä Kuopion kaupunkia. 4.5. Uuden Kuopion yhdyskuntarakenteen periaatteet Uuden Kuopion yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien elinvoima säilyy osana uutta kuntaa. - Kunnassa on yksi pääkeskus, joka muodostuu nauhakaupunkimaisesti vanhoista Kuopion ja Siilinjärven kaupungeista. Nauhakaupunki palvelee koko seutua. - Kunnassa on nykyisten Juankosken, Nilsiän ja Suonenjoen kuntakeskuksissa vahvistuvat kaupunkimaiset osakeskukset kattavine yksityisine ja julkisine palveluineen. - Kunnassa on nykyisten Maaningan ja Karttulan kuntakeskuksissa merkittävät asutustaajamat riittävine yksityisine ja julkisine lähipalveluineen. - Kunnassa on laajat maaseutualueet, joiden taajamiin kehittyviin kyliin - järjestetään välttämättömät lähipalvelut. Yhdistymishallitus käynnistää yleiskaavatasoisen selvitystyön uuden kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Uuden kunnan rakennusjärjestyksellä huolehditaan siitä, että rakentaminen on mahdollista myös kaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Mallina käytetään nykyisin voimassa olevaa Kuopion/Siilinjärven rakennusjärjestystä. Maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksien säilyminen ja kehittäminen turvataan erillisellä maaseutupoliittisella ohjelmalla.

Sivu 8 / 20 5. Hallinnon periaatteet Uusi Kuopio ottaa käyttöön uuden johtamisjärjestelmän. Siinä hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia. Lähtökohtana on soveltaa yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja toimintatapana läpi koko organisaation. Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sivistystoimiala, kaupunkirakenne- ja ympäristötoimiala, maaseutu- sekä mahdollisesti sosiaali- ja terveystoimiala. Luottamushenkilöiden roolia johtamisessa voidaan vahvistaa siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen ja kahden varapuheenjohtajan sekä kasvu- ja oppimisen lautakunnan ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajien tehtävät ovat puolipäivätoimisia. Asiasta päätetään uuden Kuopion kaupunginvaltuustossa. Perusturvan toimiala päätetään lainsäädännön tultua valmiiksi. Yhdistymishallituksen tehtävänä on ottaa käyttöön kuntien yhdistymisvaiheessa vapautuvat hallinnolliset resurssit. Sen myötä uuteen kuntaan liittyvät määräaikaiset muutostehtävät saadaan toteutettua viivytyksettä. Tämän jälkeen vapautuneet resurssit siirretään edunvalvonta- ja kehittämistehtäviin. Yhdistymishallitus määrittelee uuden virka- ja toimintaorganisaation. Sen muodostaminen perustuu yksiköiden kykyyn palvella tehokkaasti asiakkaitaan, siis asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä. Siksi nykyisen henkilöstön osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti. Niinikään eläkkeelle jäämiset sekä muut tehtävien vapautumiseen liittyvät joustavat järjestelyt on käytettävä hyväksi. Tällä menettelyllä varmistetaan resurssien tehokas kohdentaminen ja sisäiset siirrot myös viiden vuoden työsuhdeturvan aikana. 5.1. Luottamushenkilöhallinto 5.2. Valtuusto Ensimmäisen täyden valtuustokauden alusta lukien kunnanvaltuuston koko on uuden kuntalain mukaisesti 59 valtuutettua. Selvitystyön nojalla tästä poikkeamista ei pidetä tarpeellisena. Kun kuntalakia mitä ilmeisimmin muutetaan hallituksen esityksen mukaisesti ja seuraavat kuntavaalit pidetään keväällä 2017, yhdistetään nykyisten kuntien valtuustot yhdeksi yhteiseksi valtuustoksi 1.1. 31.5.2017 väliseksi ajaksi. Valtuustotyön pääpaino on kunnan strategisessa johtamisessa.

Sivu 9 / 20 5.3. Kaupunginhallitus 5.4. Lautakunnat Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäisen kaupunginhallituksen kokoonpanossa huomioidaan poliittisen edustavuuden lisäksi alueellinen edustavuus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien koko- tai osa-aikaisuudesta päättää uuden kunnan valtuusto. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajistot muodostavat tarvittaessa kaupunginjohtajan/kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla hallituksen asioita valmistelevan toimikunnan poliittisen päätöksenteon vahvistamiseksi. Uuteen kuntaan perustetaan seuraavat lautakunnat hyvinvoinnin edistämisen lautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, kaupunkirakennelautakunta, maaseutulautakunta, joukkoliikennelautakunta sekä tarvittavat muut lakisääteiset lautakunnat ja mahdollisesti perusturva- ja terveyslautakunta riippuen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisistä muutoksista. Lisäksi uudessa kaupungissa on Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta sekä Savo-Pielisen jätelautakunta, joissa on jäseniä myös muista kunnista. Muiden tarvittavien lautakuntien perustaminen valmistellaan yhdistymishallituksessa vuosien 2015 2017 aikana. Lautakunnissa on 11 jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. 5.5. Lähidemokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen 5.5.1. Alueelliset toimielimet Uuteen kuntaan perustetaan Suonenjoki-Karttulan, Nilsiä-Juankosken, Siilinjärvi-Maaningan ja Riistavesi-Vehmersalmen alueelliset toimielimet. Yhdistymishallitus valmistelee näiden toimielinten tehtävät ja toimivallan rajat. Niiden tulee edustaa mahdollisimman monipuolisesti toimialueensa väestöä. Alueelliset toimielimet valitsee Uuden Kuopion kaupunginvaltuusto. Maantieteellinen toimialueen raja voidaan kahden tai useamman toimielimen yhteisestä ehdotuksesta määritellä myös nykyisistä kuntarajoista poikkeavasti.

Sivu 10 / 20 Aluetoimielimien käytettävissä olevat määrärahat päätetään vuosittain kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä. 5.6. Muut toimielimet Muiden toimielinten perustamisesta päättää yhdistymishallitus. Uuteen kuntaan perustetaan joka tapauksessa nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Nuorisovaltuustossa ja neuvostoissa on 11 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ja siihen tulee valita vähintään yksi jäsen sekä kaupunkikeskuksen että kunkin aluetoimielimen alueelta. Nuorisovaltuuston tehtävät määritellään uudessa kuntalaissa. 5.7. Alueellinen viranhaltijaorganisaatio Kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija toimii alueellisen toimielimen asioiden valmistelijana ja esittelijänä. 5.8. Muu osallistuminen ja vaikuttaminen Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Uuteen kuntaan laaditaan erillinen osallisuus- ja vaikuttamisohjelma, jonka perustana ovat nykyisten kuntien parhaat käytännöt ja toimintatavat. Osallistuminen ja vaikuttaminen järjestetään yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, toteutuu sekä tiiviisti asutuissa osakeskuksissa että maaseutualueella. Kunnissa käytössä olevat kuntalaiskuulemisen ja vaikuttamisen keinot otetaan käyttöön koko uuden kunnan alueella. 5.9. Kunnanjohtajien asema Uuden kunnan johtajuudet neuvotellaan ja päätetään sitten, jos kunnat aidosti etenevät kohden uutta kuntajakoa. 5.10. Kunnanjohtajien tehtävät yhdistymishallituksessa Varsinaiseksi kaupunginjohtajaksi valittava viranhaltija toimii yhdistymishallituksen ainoana esittelijänä ja hoitaa virkaa päätoimisesti yhdistymissopimuksen tultua hyväksytyksi valtuustoissa. Viranhaltijan virkaansa valinnut kaupunki myöntää virkavapauden tehtävän hoitamiseksi. Muiden kaupungin/kunnanjohtajien tehtävät valmistellaan ja päätetään yhdistymishallituksessa.

Sivu 11 / 20 6. Henkilöstöhallinto 6.1. Palvelussuhdeturva Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan päättymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalilla tavalla. Jos irtisanomissuojan piirissä oleva henkilö siirtyy uuden kunnan omistaman osakeyhtiön palvelukseen, uusi kunta sitoutuu palkkaamaan hänet uudestaan vuoden 2021 loppuun saakka, jos hänen työsuhteensa yhtiössä päättyy taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Kuntien yhdistymisen seurauksena kunnallisten yhtiöiden palvelukseen siirtyvän henkilökunnan eläketurva järjestetään kunnallisen eläkelainsäädännön tasoisena ennen vuoden 2021 loppua tapahtuvissa eläköitymisissä. 6.2. Henkilöstöohjelma ja suunnitelma Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla, joka laaditaan vuonna 2016 osana uuden kunnan strategiavalmistelua. Vuosille 2017 2021 laaditaan henkilöstösuunnitelma vuonna 2016. Henkilöstöohjelma ja -suunnitelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstötyöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kolme kuntaa erikseen. 6.3. Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on, että uusi Kuopio maksaa samasta työstä saman palkan. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kunnassa. Palkkojen harmonisointi tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehtäväkohtaisissa palkoissa harmonisointi tehdään kunkin tehtävän mediaanipalkkatason mukaan siten, että ala-

Sivu 12 / 20 puoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat yleisen palkkakehityksen myötä. 6.4. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Osaamiskartoituksia hyödynnetään henkilöstön kehittämisen pohjana. Yhdistyvät kunnat eivät perusta uusia virkoja tai toimia, eivätkä täytä toistaiseksi olemassa olevia ja avoimeksi tulevia virkoja tai palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Sijaisuuksien täyttämiseen on saatava kyseisen kunnan henkilöstövastaavan taikka hänen määräämänsä esimiehen lupa. Henkilöstö palkataan ja sijaiset määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiin luodaan yhteiset toimintamallit. Yhdistyvät kunnat eivät tee siirtymäaikana sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden lisäämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana. 6.5. Henkilöstötyöryhmä Selvitystyöhön nimetty henkilöstötyöryhmä, kokoontuu kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstötyöryhmän työ päättyy kun uuden kunnan yhteistoimintaryhmä aloittaa työnsä.

Sivu 13 / 20 7. Palveluiden periaatteet 7.1. Sote-palvelut Palvelutuotannon periaatteiksi kirjataan hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille on riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestetään kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuvat uuden kunnan kehittyvät osakeskukset. Palvelut sijaitsevat asukkaiden päivittäisten asiointireittien varrella. Uusia liikkuvia ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Tavoitteena on myös, että palvelut pystytään toteuttamaan nykyistä kustannustasoa edullisemmin tinkimättä kuitenkaan niiden vaikuttavuudesta. Tätä tuottavuuden kasvua tarkastellaan muuttuvina yksikkökustannuksina vuosittain. Tarkasteltavien palveluiden tarkasteltavat, tuotettavat yksiköt valitaan toimialojen esityksestä yhdistymishallituksen ensimmäisen toimintakauden aikana. Palveluverkon yhdistämisen edellytyksenä on tietoverkon yhdistäminen yhdeksi verkoksi sekä kunnan koko ICT-tuotannon yhdistäminen yhdelle toimijalle. Taloudellinen ja toimiva toteuttaminen edellyttää käytännössä uuden kunnan ICT-palvelutuotannon ulkoistamista. Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Yhdistymishallitus toteuttaa tarkemmat kuntalaislähtöisiin palveluprosesseihin, palveluverkostoon, lähipalvelumalliin ja toimialojen väliseen yhteistyöhön liittyvät selvitykset. Niiden pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015 2017. Näiden selvitysten yhteydessä myös arvioidaan, miten valtion tulevat päätökset kuntien tehtävien vähentämisestä vaikuttavat kunnan palveluihin ja palveluverkkoon sekä palvelujen tuottamisen kustannuksiin. Selvityksissä käytetään apuna valmistelutyöryhmien loppuraportteja. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisratkaisun perusteella kunnilta on todennäköisesti poistumassa sote-palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu. Kyseiset palvelut muuttuvat edunvalvonta-asiaksi. Tässä sopimuksessa sote-palveluissa on kysymys tavoitteista eikä kuntien välisestä sopimuksesta siitä, miten palvelut järjestetään. Sotepalveluiden palvelurakenteessa tavoitellaan jäljempänä kuvattavaa rakennetta sen mukaan, millainen osakeskus on kyseessä.

Sivu 14 / 20 7.2. Lähipalvelut 7.3. Muut palvelut Lähipalvelut jaetaan välttämättömiin lähipalveluihin ja lähipalveluihin. Välttämättömiä lähipalveluita tarjotaan uuden kunnan kehittyvissä kylissä, lähipalveluita merkittävissä asutustaajamissa. Lähipalveluita voidaan järjestää myös sähköisinä palveluina tai ne viedään asukkaan kotiin. Lähipalvelut ovat palveluita, joita tarvitsee usea henkilö päivittäin taikka jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus alakoulussa, neuvolatoiminta, perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, laboratorion näytteenotto, perustason fysioterapia, kotihoidon palvelut, lähiliikuntapaikat, kirjastotai kirjastoautopalvelu, nuorisopalvelut sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Palvelujen tuotantotavassa ja -paikassa voi olla ajoittain eroja lomakausista yms. syistä johtuen. Julkisten palveluiden merkitys nykyisten kuntakeskusten kehittämiselle uuden kunnan osakeskuksiksi on sekä elinkeinoelämän että asukkaiden kannalta oleellinen, joten se tulee ottaa huomioon myös lähipalveluiden palveluverkkoa määriteltäessä. Yhdistymishallitus merkitsee osan yllä luetelluista palveluista välttämättömiksi lähipalveluiksi. Yhdistymishallitus päättää määritelläänkö lähipalveluiksi muita kuin tässä sopimuksessa lueteltuja palveluita. Muut palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueellisina palveluina. Asiakasvastaanottoja järjestetään osakeskuksissa sellaisissa palveluissa, joissa henkilökohtainen kontakti on tarpeellinen. Ulkopuolisten palvelujen hankinta suoritetaan siten, että myös pienillä paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. 7.4. Palvelut uuden kunnan eri osissa Uudessa kunnassa tulee olemaan erikokoisia osakeskuksia. Nykyinen Kuopion kaupunki keskuksena yhdessä Siilinjärven kunnan kanssa muodostaa nauhakaupungin, Suonenjoen, Nilsiän ja Juankosken kuntakeskus kaupunkimaisen osakeskuksen sekä Maaningan ja Karttulan kuntakeskus merkittävän asutustaajaman. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti osakeskuksissa ja taajamissa. Palveluita tuotetaan myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin, niin kauan kun se on käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto ja muut taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista.

Sivu 15 / 20 7.5. Keskuskaupungissa kaupunkikeskuksessa - tuotettavat palvelut Kaupunkikeskuksessa tulee olla saatavilla kaikki kunnan tarjoamat palvelut. Jos jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa, se voidaan myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella. 7.6. Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, jos opiskelijamäärät ovat riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen tai toisen lukion kanssa. Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta. Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotetaan myös monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. 7.7. Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut Osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, mikäli opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, taikka koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen tai toisten lukioiden kanssa. Näissä taajamissa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, arkipäivisin hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto sekä neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Niissä tuotetaan myös nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. 7.8. Kehittyvissä kylissä tuotettavat palvelut Kehittyvissä kylissä tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta oppilaiden lukumäärän edellyttämille vuosiluokille. Kehittyvissä kylissä tuotetaan vanhustenhuollon palveluita ja vähintään kerran viikossa hoitajan ja lääkärin vastaanotto. Hammashoitajan ja hammaslääkärin palveluita tuotetaan vähintään kerran viikossa edellyttäen, ettei se edellytä uusien tila- tai laiteinvestointien tekemistä. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Kehittyvissä kylissä tuotetaan nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita sekä lähiliikuntapalveluita.

Sivu 16 / 20 8. Uuden kunnan talous Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla. 8.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä Yhdistyvät kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan vuosina 2015 2016 niin, että talouden sopeutuminen saadaan hyvään käyntiin ja uuden kunnan sopeutuminen suunnitelman mukaiselle tasolle on mahdollista. Yhdistymishallitus voi päättää poikkeuksista perustellusta syystä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Kun tiedetään valtion päätökset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisuudistuksesta ja kuntien tehtävien vähentämisestä sekä niiden taloudellisista vaikutuksista voi yhdistymishallitus tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kunnan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuosina 2014 2016 sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena toimintakate sopeutuu vuoden 2017 alkuun mennessä Kuopiossa 11 M, Juankoskella 4,5 M, Suonenjoella 5 M ja Siilinjärvellä 4 M. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen valtuustot samalla sitoutuvat siihen, että vuoden 2016 talousarvio laaditaan ja hyväksytään niin, että tässä sopimuskohdassa tarkoitetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta taikka käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen. Yhdistyvät kunnat eivät käynnistä vuosien 2015 2016 välisenä aikana taloussuunnitelman ulkopuolisia investointeja taikka muita pitkävaikutteisia hankkeita ilman yhdistymishallituksen lupaa. 8.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017 2019 yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena maksetaan 40 % ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %. Yhdistymisavustuksesta käytetään 25% (0,9 M ) elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan varmistamiseen, 62,5% (2,375 M ) yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen kuten palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen ja 12,5% (0,475 M ) muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin.

Sivu 17 / 20 Koska valtion yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina 2015 2016 kirjataan erikseen Kuopion kaupungin kirjanpitoon. 8.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Tavoite vuoden 2017 kunnallisveroprosentiksi on 20.5. Asukaskohtaisen lainamäärän ensimmäisen täyden valtuustokauden lopussa ilman välitettyjä konsernilainoja tulee olla alempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Uuden kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä olevaan korkeimpaan tasoon. Yhdistymishallitus valmistelee kuitenkin maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja siihen, että markkinaehtoinen toiminta kunnan eri osissa on edelleen mahdollista. Veroja kerätään uuden kunnan ensimmäisenä toimintavuotena vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä vuonna 2016. Uuden kunnan ensimmäisen talousarvion ja suunnitelman valmistelee yhdistymishallitus ja siitä päättää uuden kunnan valtuusto. Uuden kunnan taloudenhoidossa noudatetaan lisäksi niitä periaatteita, jotka on linjattu talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa ja sen liitteissä. 9. Yhdistymisen muut järjestelyt 9.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kolmen kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.5.2017, ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen toisin sovita. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Kuopio, Siilinjärvi ja Suonenjoki ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. 9.2. Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat kuntajakoa vastaavaksi 1.1.2017 alkaen. 9.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kolmen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n edellyttämällä tavalla.

Sivu 18 / 20 9.4. Yhdistymisen seuranta Uuden kunnan perustamisen asianmukaisen valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahden vuoden välein kaudella 2017 2022. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia.