Rakennus- ja ympäristölautakunta 193 16.11.2016 Poikkeamislupa / Kupila Erkki ja Kniivilä-Kupila Terhi 236/10.03.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.11.2016 193 Valmistelijat: yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg puh 044 7809 364 ja lupatarkastaja Minna Torppa puh 040 4882 978 Kartat: Sijaintikartat, KTJ-kartta, ote Kälviän rannikon ja saariston osa yleiskaa vas ta, asemapiirros ja ilmakuva alueesta. Liite A 193 Kartat Hakijat: Kupila Erkki ja Kniivilä-Kupila Terhi Rakennuspaikka: Kokkolan kaupungin Ruotsalan kylän Kultaranta -niminen tila RN:o 26:46 (272-422-26-46). 2136 m 2 :n suuruinen tila sijaitsee Ruot sa lossa Käpyniementien varrella. Rakennuspaikka on hakijoiden omis tukses sa, lainhuutotodistus on hakemuksen liitteenä. Rakennuspaikka on rakentamaton, ja tilan läpi kulkee Kä py nie men tie joka on rasitteena merkitty tilaa koskeviin kiin teis tö re kis te ri tie toi hin. Hanke: 1-kerroksinen loma-asunto, noin 60 k-m 2. Haetut poikkeukset: Poikkeusta haetaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 mo mentin nojalla 72 :n 1 momentin säännöksistä. Alueella ei ole ranta-ase ma kaa vaa ja hanke on vastoin voimassa olevaa osa yleis kaavaa. Naapurien kuuleminen: Hakija on toimittanut selvityksen siitä, että naapurit ovat tietoisia hank kees ta. Hankkeesta ei ole tullut kirjallisia muistutuksia. Kaavallinen tilanne: Rakennuspaikalla on voimassa 30.6.2000 hyväksytty Kälviän ran nikon ja saariston osayleiskaava. Osayleiskaavassa rakennuspaikka on suurelta osin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, M, ja pieneltä osin loma-asuntojen aluetta, RA/4.
Keskeiset kaavamääräykset liitteessä (Liite A Kartat). Hakemuksen perustelut: Hakemuksen liitteenä on perustelut hakemukselle, ja lisäksi hakija on erikseen lähettänyt (sähköposti 27.4.2016) valokuvia tilalla si jaitse vas ta kalakämpästä. Liite B 193 Perustelut ja kuvaliite Valmistelu: Kyseessä olevassa hankkeessa haetaan lupaa uuden lo ma-asun non rakentamiselle ennestään rakentamattomalle tilalle ja vastoin voimas sa olevaa osayleiskaavaa. Toimivalta poikkeamisesta päät tä mises sä on 1.4.2016 siirtynyt kunnalle. Poikkeamistoimivalta ja korvaava rakentaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2016 voimaan tulleen muutoksen (196/2016) myötä aiemmin Ely-keskuksille kuulunut poik kea mis toi mival ta on siirtynyt kokonaan kunnille. Lakimuutos ei koskenut poik keamis lu van myöntämisen edellytyksiä, eli ne säilyivät ennallaan. La kimuu tok sen ja toimivallan siir ty mi sen seurauksena kaupungin si säis tä työnjakoa poik kea mis lu pien ja suunnittelutarveratkaisujen kä sit te lyssä tarkennettiin (KH 5.9.2016 374), minkä johdosta nyt ky sees sä oleva poikkeamislupa on mahdollista käsitellä ja päätös poik kea mislu vas ta tehdä. Hakijat ovat perusteluissaan tuoneet esille, että tilalla sijaitsee ra kennus. Hakijoiden antamien tietojen mukaisesti (ks Liite B Pe rus te lut ja kuvaliite) tilan Käpyniementien itäpuoleisella osuudella si jait see vanha kalakämppä. Hakijan sähköpostitse 27.4.2016 toi mit ta mien valokuvien perusteella arvioituna kyseessä on erittäin huo no kun toinen - sekä katon että seinien osalta romahtanut - pieni ra ken nus tai rakennelma, joka ei pitkään aikaan ole ollut asu mis kel poi nen. Rakennuksella ei siten voida katsoa olevan sellaista käyt tö ar voa, että uuden loma-asunnon rakentamista samalle ra ken nus pai kal le voitaisiin pitää korvaavana rakentamisena. Kyseessä olevaa pien tä rakennusta tai rakennelmaa ei ole huomioitu voimassa ole vas sa osayleiskaavassa kalakämpän tai lomamajan merkinnällä, ra ken nusta ei näy kaavan pohjakartalla, rakennusta ei ole merkitty nyt ky seessä olevan hankkeen asemapiirrokseen, eikä rakennusta näy van hoilla peruskartoillakaan. Myöskään tilaa koskevassa kaup pa kir jas sa ei ole mainintaa rakennuksesta, tai että tila olisi aikoinaan myy ty rakennuspaikkana. Kyseessä olevaa tilaa on siksi pidettävä ra ken tamat to ma na tilana. Oikeuskäytännössä korvaavan rakentamisen määritelmää on kä si telty poikkeamistoimivallan ratkaisemista koskevien kysymysten yh tey-
des sä. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuo si kir ja pää töksen (2014/181) perusteluissa on mainittu muun muassa, että ra kennuk sen käyttöarvon menettämisestä seuraa, että kyseessä ei ole käy tös sä oleva rakennuspaikka, ja rakennushanke tällaisella ra kennus pai kal la aiheuttaisi maankäytöllisen tilanteen muutoksen, joka vai ku tuk sil taan vertautuu uuden rakennuspaikan muodostumiseen. Vaik ka poikkeamistoimivallan jakamiseen (kunnan ja Ely-keskuksen vä lil lä) aiemmin liittynyt korvaavaa rakentamista koskeva kohta on la ki muu tok sen seurauksena poistettu voimassa olevasta MRL:n 171 :stä (Poikkeamistoimivalta ja poikkeamisen edellytykset), on edellä esi tet ty rakennuksen käyttöarvoa ja korvaavaa rakentamista kos ke va määrittely edelleen ajankohtainen. Rakennuspaikka ja alueen rakennettu tilanne Rakennuspaikaksi haettu tila sijaitsee suurelta osin Käpyniementien itä puo lel la osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alu eel la, jossa 200 m:n syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen on kielletty (ellei kaavassa ole toisin osoitettu ja lukuun ottamatta maa ti lan talouskeskukseen tai asuinrakennukseen liittyvää sau na raken nus ta). Käpyniementien länsipuolelle - osayleiskaavan mu kai selle loma-asuntojen alueelle ja kahden kaavan mukaisen lo ma-asunnon rakennuspaikan väliin - tilasta sijoittuu ainoastaan noin 8-10 m:n le vyi nen rantapisto. Vaikka haettu hanke kohdistuu tilan Kä py niemen tien itäiselle osalle, on kyse tosiasiallisesti rantaan tukeutuvasta - eli rantavyöhykkeelle rakentamisesta. Rakennettu tilanne alueella on nykyisellään varsin kirjava. Loma-asun to alu een pohjoisimmalle kaavan mukaiselle loma-asunnon ra ken nus pai kal le on vuonna 2007 myönnetty poikkeamislupa (Kälviän rakennus- ja ympäristölautakunta, 24.4.2007 20) oma ko ti ta lolle. Samassa lautakunnan kokouksessa loma-asuntoalueen poh joispuo lel la sijaitsevalle kaavan mukaiselle loma-asunnon ra ken nus paikal le myönnettiin niin ikään poikkeamislupa omakotitalolle (24.4.2007 19). Viimeksi mainitussa hankkeessa osayleiskaavan mu kai nen rakennusoikeus ylitettiin 95 k-m 2 :llä, ja ensin mainitussa hank kees sa tuolloin yhteisomistuksessa olevalle tilalle (nyk. 26:69) lisät tiin rakennusoikeus (enintään 35 k-m 2 ). Osayleiskaavan mitoitus ja kaavassa osoitetut loma-asunnon ra kennus pai kat Kaavassa samalle loma-asuntoalueelle osoitetut loma-asunnon raken nus pai kat (yht. 4 kpl) ovat olleet olemassa jo kaavan laa ti mis vaihees sa. Nyt kyseessä olevan haetun rakennuspaikan emätilan (HEIK KI LÄ 315-405-26-19X; rek. 18.2.1959) rantaviivan pituus on ollut yhteensä noin 150 m. Emätilasta on muodostunut yhteensä nel jä tilaa, ja kahdelle muodostuneista tiloista on kaavassa osoitettu jo tuolloin olemassa olleet loma-asunnon rakennuspaikat. Osa yleis kaava on toisin sanoen laadittu vastaamaan tuolloin voimassa ollutta ra-
ken tu nut ta tilannetta. Perusteluissaan hakija on ilmoittanut, että hänen nykyisin omis taman sa tila on epähuomiossa jäänyt kaavan laatimisvaiheessa ilman ra ken nus paik kaa, vaikka on ollut itsenäinen tila. Yleisesti ranta-alueil la (kaavassa osoitettavien rakennuspaikkojen lukumäärän yh te nä perusteena) käytettävä mitoitus on noin 7-8 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri, eli voimassa olevassa osayleiskaavassa tämä mi toi tus on nykyiselläänkin ylitetty. Ranta-alueiden loma-asutusta kos ke vien kaavojen sisältövaatimukset - erityisesti MRL 73 2 mom. 3. kohta -, maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus se kä näistä seuraava mitoitus eivät toisin sanoen mahdollista, että kai kil le kaava-alueella sijaitseville itsenäisille tiloille osoitettaisiin raken nus oi keus. Lisäksi molempien samasta emätilasta lohottujen raken ta mat to mien tilojen rantaviivan pituus on vähemmän kuin 40 m, jo ka on loma-asuntoaluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan ran ta vii van vä him mäis pi tuus uutta rakennuspaikkaa muo dos tet taessa. Yksittäisellä lupaharkinnalla ei voida sallia tiheämpää rakentamista, kuin mitä kaavalla voitaisiin alueelle osoittaa. Koska voimassa olevas sa osayleiskaavassa mitoitus on jo ylitetty, ei rakennuspaikkoja alu eel la voitane lisätä myöskään kaavoituksella. Edellä esitetystä johtuen hanketta ei voida puoltaa yksittäisenä poikkea mis lu pa na, koska - ranta-alue on jo nykyisellään tiheästi rakentunut, - osayleiskaavan mitoitus on käytetty, - ranta-alueen maanomistajien yhdenvertainen kohtelu saat taa vaarantua Edellytyksiä poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole olemassa: hanke ai heut taa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei denkäy tön muulle järjestämiselle. Tekninen johtaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää 1. maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n nojalla, että edel lytyk siä poikkeamisluvan myöntämiselle ei ole olemassa, kos ka: - hanke aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan to teut ta mi sel le tai alueidenkäytön muulle jär jes tä mi sel le - ranta-alueen maanomistajien yhdenvertainen koh te lu saattaa vaarantua. 2. päätös on maksullinen, 550 euroa. Käsittely Raili Kultala esitti, että lautakunta päättää myöntää poikkeamisluvan,
koska se ei haittaa kaavoitusta eikä vaaranna maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Anne Hietaharju kannatti esitystä. Koska oli tehty esittelijän päätösesityksestä poikkeava esitys, suoritettiin kädennostoäänestys. Äänestyksessä esittelijän esitys sai 6 ääntä (Snellman,Ahlskog,Klemola,Martinoff,Passoja,Termonen) ja Kultalan esitys 2 ääntä (Kultala, Hietaharju). Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti siten hyväksyä esittelijän päätösesityksen.