Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % vuodessa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos, % Talouden tasapainotukseen ja tuottavuuden parantamiseen liittyviä toimia toteutetaan. Lokakuun seuranta- ja ennustetiedon perusteella kaupungin toimintakate on toteutumassa talousarviossa oletettua parempana. Lopullinen tuottavuuskehitys voidaan arvioida tilinpäätöksen yhteydessä. Konsernin ja emokaupungin vuosikate ja rahoitustasapaino paranevat suunnitelmallisesti. Koko kaupungin toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -1361 milj. euroa Yleishallinnon toimintakate on vähintään -60,3 milj. euroa Toimintakate, M Tammi-lokakuun toteuma- ja ennustetiedon perustella koko kaupungin toimintakatteen arvioidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota paremmin. Yleishallinnon toimintakatteen ennustetaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota heikompana. Kaupungin vuosikate vähintään 115,4 Me Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 737 Me Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 3100 Me Vuosikate, M Kaupungin lainakanta, M Konsernin lainakanta, M Vuosikate toteutuu alkuperäistä talousarviota parempana. Valtuusto päätti toukokuussa talousarviomuutoksista, joiden katteeksi lisättiin lainanottoa 35 milj. euroa. Talousarviolainat nostetaan muutetun talousarvion mukaisesti. Konsernin lainankannan arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa enintään 3,3 mrd. euroa. 1

Konserniesikunta Johtaminen ja työhyvinvointi paranee. (Johtamisen kannustavuus ja vastuullisuus paranee, työhyvinvointi paranee.) Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Tieto saadaan vuoden 2017 helmikuussa. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida v. 2017. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 %) Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Terveysperusteisten poissaolojen määrä on täsmälleen sama kuin vastaavana jaksona (tammi-syyskuu) edellisvuonna. Kuorma on vuonna 2016 ollut 14,3 päivää. Poissaolojen määrä jaksolla 6-9/2016 on ollut alhaisempi kuin edellisenä vuonna, mutta alenema ei ole ollut riittävä tavoitteen saavuttamiseksi. Tulostavoite ei toteudu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Maahanmuuttajataustaisten osuus 30.9.2016 oli 5,50 %. Vuotta aikaisemmin se oli 5,44 % eli osuus on hieman kasvanut. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään. (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) Henkilötyövuosien määrä (oma henkilöstö sekä vuokratyövoima) 1-9/2016 on ollut 8548 htv. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan luku oli 8628 htv, joten määrä on kuluvana vuonna alhaisempi. (organisaatiomuutoksia ei ole huomioitu). 2

Konserniesikunta Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Espoon kokonaisarkkitehtuuri 1. edistää kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, Palvelujen digitalisointia lisätään ja käyttöä edistetään kustannusvaikuttavasti. Lähtötilanne on kartoitettu ja mittarit on määritetty. Työ etenee suunnitelman mukaisesti. Nykytilan kartoitus valmis, perusmittari määritelty. Jatketaan tavoitetilan kirkastamista ja sen avulla täydentävien mittareiden määrittämistä. 2. parantaa palveluvalikoiman yhteensopivuutta ja palvelujen tuottamisen yhteentoimivuutta, 3. monipuolistaa yritysten mahdollisuutta osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen, 4. parantaa palveluvalikoimaa, palvelutuotantoa ja palvelujen laatutasoa ohjaavan lainsäädännön valmisteluun vaikuttamista. 3

Konserniesikunta Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun edellyttämiä toimenpiteitä on suunniteltu kattavasti tiiviissä yhteistyössä toimialojen kanssa. Konserniesikunnan aloitteesta myös varautuminen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden paperittomien määrän kasvuun on käynnistynyt. Markkinointiponnistelut osaavien kiinalaisten saamiseksi tukemaan yritysten kasvua ovat käynnistyneet Töissä Suomessa -hankkeessa. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi. Työpaikat lkm Keskusteluita käynnissä uusien yrityskiihdyttämötoimijoiden sijoittumisesta Espoo Innovation Gardenissa. Luovien alojen kiihdyttämö aloittaa toimintansa Otaniemessä vuonna 2017. Koko Espoon yritystyöpaikat henkilötyövuosina 2016: 108 847,5 (keskiarvo, tammi-huhtikuun perusteella). Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin vastataan tarkoituksenmukaisin työllisyydenhoidon toimenpitein. Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille määritellään tarvittavat työllisyyttä edistävät toimenpiteet. Konserniesikunta ohjaa ja koordinoi keinovalikkoa pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tavoite 200 työpaikkaa. Työllisyyspalvelujen palveluvalikkoa on täydennetty eri hankkeiden avulla. Hankkeessa etsitään piilotyöpaikkoja ja haetaan yrityksille toimivaa rekrytointiväylää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden palkkaamiseen. 4

Konserniesikunta Espoon Ohjaamo ohjaa 600 työtöntä nuorta avoimille työmarkkinoille tai tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lisäksi 40 nuorta ohjataan oppisopimuksen kautta töihin kaupunkiorganisaatioon. Eri palveluihin ohjattujen asiakkaiden määrä on kasvanut vuonna 2016 1500:sta 3000 henkilöön. Osallistutaan kaupunkikeskusten kehittämiseen, niiden vahvuuksien määrittelyyn ja maankäytön suunnittelutavoitteiden asettamiseen. Kaupunki ja konserniyhteisöt edistävät Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän kehittymistä taloudellisesti tehokkaana älykkäiden palveluiden ja kestävän kaupunkirakentamisen alueena, joka houkuttelee työpaikkoja ja asukkaita alueelle. Palveluiden käyttöönoton ja kaupunkirakentamisen kehityshankkeet/pilotit yhteistyössä yritysten kanssa (kpl) Metropolian 6aika-rahoitteisen Sohjoa-hankkeen pilotoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin Otaniemessä syksyllä 2016. Pilotissa tarjotaan alueen MaaS-liiketoimintaa harjoittaville yrityksille mahdollisuus testata teknologioitaan autonomisten sähköbussien avoimella innovaatioalustalla. Toinen vaihe käynnistyy keväällä 2017. 5

Konsernipalvelut Konsernipalvelut Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Palvelujen taloudellinen tehokkuus lisääntyy. Tuottavuus paranee: Kuljetus- ja materiaalipalvelut: kuljetukset tehostuvat vuodesta vrt. 2014. Tilaaminen tehostuu: tilaamisessa siirrytään yhä enemmän sähköisiin tilauksiin. Tuottavuuden kasvu: kuljetuskustannukset euroa/kuljetustapahtuma sähköisten tilausten %-osuus kaikista tilauksista Tavoitteen arvioidaan toteutuvan vaikkakin vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten jatkuva nouseva kustannus vaikeuttaa saavuttamista. Kuljetustapahtuman hinta 1-10/2016 on keskimäärin 19,4 euroa (2014 keskiarvo oli 24,2 euroa). Kustannuksia seurataan säännöllisesti. Palveluntuottajien kanssa käydään läpi kehittämiskohteita. Sähköisten tilausten osuus 10/2016 oli 41% (vastaava 10/2015 oli 24%) ja kumulatiivinen osuus oli 34 % 1-10/2016. (vastaava kumulatiivinen luku 1-10/2015 oli 21%). Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -13,2 milj. euroa. Toimintakate Lokakuun tilanteesta tehdyn ennusteen mukaan Konsernipalvelujen toimintakate on vuoden 2016 lopussa 13,6 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa talousarviota heikompi. Konsernipalvelut jää toimintakatteesta johtuen pääosin siitä, että talousarviota tehtäessä keväällä 2015 ei ollut kaikkia keskitettyyn tietohallintoon toimialoilta siirtyneitä kustannuseriä tiedossa. Poistot jäävät kuitenkin budjetoitua pienemmäksi ja tuloksen ennustetaan olevan 1,1 milj. euroa. Tulostavoite ei toteudu. 6

Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1 %: - kotihoidon asiakaspalvelutuntihinta - lastensuojelun asikaskohtaiset kokonaiskustannukset ja Kotihoidon asiakaspalvelutunnin hinta 1-8 2015: 73,09 /h 1-8 2016: 73,18 /h Muutos: +0,12 % - terveysasemakäynti. Lastensuojelun asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset (sis. sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat ja kustannukset): 1-9/2015: 8 399 (defl. v. 2016 rahan arvoon) 1-9/2016: 7 967 (-5,1 %) Terveysasemakäynnin hinta 1-10 2015 72,4 (defl. v. 2016 rahan arvoon) 1-10 2016 70,0 Muutos % - 3,3 7

Sosiaali- ja terveystoimi Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -719,4 milj. euroa Toimintakate, M Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa -719,4 milj. eur. Toimintakate 31.10.2016-610,1 milj. eur sisältäen HUS erikoissairaanhoidon vuoden 2015 ylijäämän palautuksen 8,9 milj. eur. Vuoden lopussa toimintakatteen ennustetaan olevan -722,2 milj. euroa sisältäen HUS:n erikoissairaanhoidon vuoden 2015 ylijäämän palautuksen. Vuoden 2016 ennakoitua ylijäämäpalautusta, 9,9 milj. euroa ei ole huomioitu ennusteessa. Alkuperäinen talousarvio ei pidä sisällään tuki- ja velvoitetyöllistämistä, joiden osalta kustannukset toteutuvat perhe- ja sosiaalipalveluissa. Näitä vastaava määrärahasiirto 3,055 milj. euroa toteutetaan toimintavuoden aikana. 8

Sosiaali- ja terveystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Terveysasemien palvelukyky paranee Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 17 pv. T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani lokakuussa 2016. Kiireetön aika T3: Tammi 15 pv Helmi 19 pv Maalis 24 pv Huhti 19 pv Touko 16 pv Kesä 15 pv Heinä 15 pv Elo 12 pv Syys 13 pv Loka 15 pv Tulostavoite toteutuu (kaupunkitasoisesti enintään 17 pv). Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden osuus on vuoden lopussa vähintään 92,3 %. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet 31.12. tilanteessa Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden (ei sisällä sairaalassa PAH paikkaa odottavia) osuus oli syyskuussa 92,3 %. 9

Sosiaali- ja terveystoimi Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä 13-17 vuotiaat. Sijoitettuina olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vuonna 2015. SIjoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta yhteensä. Sijoitettujen 0-12-vuotiaiden osuus ikäluokasta. Kiireellisesti sijoitettujen 0-12-vuotiaiden osuus ikäluokasta. Sijoitettujen 13-17-vuotiaiden osuus ikäluokasta. 0-12 v ja 13-17 v sijoitetuttujen lasten ja nuorten osuus vuoden keskiväestöstä, kum. 0-12 v: 1 9 /2015: 0,54% (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,20%) 1 9 /2016: 0,52% (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,12%) Kiireellisesti sijoitettujen 13-17-vuotiaiden osuus ikäluokasta. 13-17 v: 1 9 /2015: 1,90% (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,55%) 1 9 /2016: 2,11% (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,58%) Sijoitettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on vähentynyt 0-12 -vuotiaiden ikäluokassa ja kääntynyt kasvuun 13-17 -vuotiaiden ikäluokassa. Tulostavoite ei toteudu. 10

Sivistystoimi Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -665,4 milj. euroa. Toimintakate, M Sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 2,4 miljoonaa euroa. Ylitys johtuu opetuksen saamista valtionavustuksista ja osuuksista sekä sosiaali- ja terveystoimelle myytävistä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivä sekä lomatoimintapalveluista saatavista sisäisistä tuloista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ennustetaan ylittävän 0,8 milj. euroa. Toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 3,2 milj. eurolla johtuen mm. turvapaikanhakijoiden kustannuksiin käytettävissä olleen määrärahan säästöstä sekä varhaiskasvatuksen säästöistä. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintamenojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. eurolla. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Tulosyksikköhtaiset keskeiset yksikköhinnat (kaikki kustannukset ja kustannukset pois lukien sisäiset kustannukset). - kunnallisen päiväkodin yksikköhinta/laskennallinen lapsi/vuosi Perusopetuksen yksikköhinta laskee noin 0,4 prosenttia ja lukio-opetuksen yksikköhinta nousee noin 1,03 prosenttia. (Suomenkielisen lukio-opetuksen yksikköhinta nousee 1,44 % ja ruotsinkielisen laskee 2,37 %) Varhaiskasvatuksen osalta tieto saadaan tilinpäätöstilanteessa. 11

Sivistystoimi - hinnat/oppilas ja opiskelija/vuosi Tulostavoite ei toteudu. 12

Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa osana koulutustakuuta. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotut koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat. Kaikille ilman koulutuspaikkaa jääneille peruskoulun päättäneille nuorille järjestettiin jatkopaikka. Suko: Alkaneena lukuvuonna yhteensä 225 nuorta aloitti opiskelunsa perusopetuksen jälkeisessä valmistavassa koulutuksessa Espoossa ja Kirkkonummella. Svebi: Alkaneena lukuvuonna yhteensä 7 nuorta aloitti opiskelunsa perusopetuksen jälkeisessä lisäopetuksessa. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden läpäisyaste paranee. Tulosrahoituksen 2016 vaikuttavuusmittari. Läpäisyaste nousi 4 prosenttiyksikköä (71 % vuonna 2016 ja 67 % vuonna 2015). Aikuiskoulutuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset Asiakastyytyväisyys Sukupuolivaikutusten arviointi Asiakastyytyväisyyskysely on meneillään ja tulokset valmistuvat marraskuun aikana. Tulosyksiköille on tarjottu koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. 13

Sivistystoimi mahdollisuudet. Sivistystoimen oma ennakkoarviointimalli on käytössä ja malli on käännetty myös ruotsiksi. Tehdään arviointi kun se on tarpeen esiarvioinnin perusteella. 14

Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa: Tuen tarpeessa olevat nuoret on tavoitettu ja he ovat tuen piirissä. Tajua Mut! -hankkeen, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön asiakasmäärät. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä on edistetty 1.1.-31.10.2016. Tajua mut! Puheeksiotto ja tietojärjestelmään lisäys 22 nuorta sekä Etsivän kartoitus + mahdollinen yhteistyö 11 nuorta. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 597 nuorta. Vamos Espoo, 31.7. mennessä palvelun päättäneitä nuoria 149, uusia nuoria vuoden alusta 101, jonossa 21 nuorta (toiminnan aikana tavoitettuja nuoria vuodesta 2013 738). Ohjaamo Espoo, 31.5. mennessä 1069 ohjauksessa olevia nuoria. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Tulosyksiköt ovat aloittaneet uusien palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen. Suko ja Svebi: Ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisten lukioiden suunnitelma metrokäytävän hyödyntämiseksi on aloitettu ja syksyllä valmistuva suunnitelmaan on valtion rahoitusta. Suvan investointiesityksissä otetaan huomioon 15

Sivistystoimi länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsitään erillisrakentamiselle vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. Kulttuuri: Asiakkaat ovat löytäneet 11.8. avatun palvelutorin kirjaston ja Kohtaamon. Kh:n tilajaosto päätti Espoonlahden kirjaston ja kulttuuriareenan rakentamisesta Lippulaivan yhteyteen. Tapiolan ja Espoonlahden hankkeet odottavat valtuuston talousarviopäätöstä ja hyväksyttyä investointisuunnitelmaa. Kivenlahden kirjaston sulkeminen vähensi alueen kirjastopalveluja. 16

Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -52,4 milj. euroa. Toimintakate, M Toimialan toimintakatteen ennustetaan olevan - 40,5 milj. eur 31.10. ennusteen mukaan. Toimintakatteella tarkoitetaan tässä peruskaupungin osuutta TYTin talousarviosta. Pääsyy toimintakatteen parantumiseen on se, että Länsimetro Oy ei peri vuodelta 2016 rahoitusvastiketta korkoja varten eikä hoitovastiketta. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Keskeisten palvelujen tuottavuusmittarit: Käyttötalouden toteutuneet - neliöhinnat, euroa/m2 ja yksikkökustannukset - luvat Toiminnan kustannustehokkuus on noussut eri toiminnoissa samalla määrärahalla. Ylläpidettävien kohteiden kuten kiinteistöjen, katujen ja teidän sekä viheraluieden määrä on kasvanut, mutta määrärahojen määrää on edellisvuoden tasolla. Mm yleisten alueiden määrän kasvu on ollut n. 3 %. Käyttötalouden toteutuneet kustannukset saadaan myöhemmin. Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi etenevät - Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin kehittäminen etenee - Tilatehokkuuden nosto ja kehittäminen 17

Tekninen ja ympäristötoimi -kehitysprojektin etenee Toimenpiteet hankkeiden suunnitteluohjauksen ja hankkeiden kustannusten alentamisen osalta on käynnistetty. Investointiohjelmalle on asetettu katto. Suunnitteluohjeiden päivitys on aloitettu ja uudet ohjeet valmistuvat 2017 vuoden alussa. Uusi hankintamalli on käynnistetty ja typpiratkaisujen valmistelu aloitettu. Tilojen määrä kasvoi mm. Espoon sairaalan ja Iso-Omenan palvelutorin valmistuttua. Tiloja koskevat käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot saadaan vuoden lopussa. Energiakustannusten arvioidaan kasvavan. Tulostavoite voidaan laskea tarkemmin loppuvuodesta. Tulostavoitteen ei arvioida toteutuvan. 18

Tekninen ja ympäristötoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Metroliikenne käynnistyy Matinkylään. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Metron ja liityntäliikennöinnin alkaminen syksyllä 2016. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Metro ja liityntäliikennöinti eivät käynnisty syksyllä 2016. Tulostavoite ei toteudu. Tilapalvelut mukana monitilatoimistohankkeissa. Liikelaitoksen tilapalvelutuotannon tehostaminen, yhteistyö tilojen käyttäjien kanssa. Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa tila- ja kustannustehokkuutta. Tilojen käyttötaloudellisuutta ja energiatehokkuutta edistetään investointien ja korjausrakentamisen yhteydessä. 19

Tekninen ja ympäristötoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen määrää kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Kaavoitus ja investointien eteneminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Asuntotuotannon määräksi arvioidaan yli 3 000 asuntoa. Vuoden alusta on alkanut yhteensä 2 669 asunnon rakentaminen. Espoon kaupungissa 31.10.2016 mennessä hyväksytyt asemakaavat ovat sisältäneet 237 248 k-m² uutta asumisen kerrosalaa. MAL-tavoite 249 000 k-m² saavutetaan tänä vuonna. Kaavoituksen työohjelman kohteita on priorisoitu siten, että painotetaan erityisesti metron kehityskäytävään ja kaavoissa otetaan huomioon monipuolisen kaupunki- ja palvelurakenteen syntyminen. Lokakuun loppuun mennessä hyväksyttyjen asemakaavojen asuinrakennusoikeudesta on noin 78% metron vaikutusalueella. Nämä kaavat sisältävät merkittäviä palveluita kuten Lippulaivan laajennuksen, Matikylän uimahallin, Merimatin koulun, Djupsundsbäckenin koulutonttivarauksen, Fortumin tornin asuinkäyttöön 20

Tekninen ja ympäristötoimi mahdollistava Keilaniemen kaavan sekä useita päiväkotivarauksia. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Metron jatkeen ja liityntälinjaston toteutus etenevät sovitun aikataulun ja sopimusten mukaisesti. Espoonlahden keskuksen (Mårtensbro) kaavaehdotus on hyväksytty nähtäville. Kauppakeskus Lippulaivan laajentumisen ja metroaseman rakentamisen mahdollistava Espoonlahden keskuksen asemakaava hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa. Finnoon keskuksen kaavaehdotusta käsitellään marraskuussa kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Valtuustossa on hyväksytty useita merkittäviä asemakaavoja, kuten Finnoo-Djupsundsbäcken ja Tiistilä 310416. Ylä-Soukka B:n ja Espoonlahden keskuksen (Lokirinne) kaavaehdotukset on hyväksytty nähtäville. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Liikenneviraston ratasuunnitelman toteutus etenee Espoon kaupunkiradan välillä Leppävaara Kauklahti. Keran kaavarunkotyö on käynnissä. Ratasuunnitelman toteutus etenee. 21