Ihmisen mielen toiminnan perusteet

Samankaltaiset tiedostot
Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

PS6-kurssin tehtävä

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Raino Vastamäki 1

Psyykkinen toimintakyky

OPStuki TYÖPAJA Rauma

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä

SISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

6.10 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Oppimisstrategiat. oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot. Opetuksen sisältö

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

7. Oppiminen. Skeemat. (Virhe)ilmoitukset opastajina. Tuumaustalkoot. Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää?

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

KKI-PÄIVÄT

Taidon oppimisprosessi Sirpa Rintala

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Lyhyet kurssikuvaukset

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

ATTO, VALINNAINEN LISÄOSA

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Keksikää mahdollisimman monta:

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Psykologia tieteenä ja psykologian sovellusalat

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Mielekästä ikääntymistä

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Seminaari Heli Lepistö

Katsaus oppimisteorioihin. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto, , kello 9-13

Oma roolini uudessa työpaikassa

Transkriptio:

Mitä psykologia on? Ihmisen mielen tutkimista Ihmisten väliset suhteet Tunteet ja ajatukset Elämän tavoitteet Kommunikointi Mielenterveyden tutkiminen Neurologia

Mitä psykologia on? Psykhe = mieli Logos = oppi Psykologia tieteenä syntyi 1800-l. lopussa Tutkii ihmisen toimintaa Selittää, havainnoi ja ennakoi Psykologia on tiede

Ihmisen mielen toiminnan perusteet 1. Biologiset tekijät - aistit (esim.näkö) - hermosto ja aivotoiminta (esim.välittäjäaineet) - elimistön reaktiot (esim. punastuminen) 2. Sosiaaliset tekijät - ympäristötekijät (ihminen suhteessa muihin, esim.perhe) 3. Psyykkiset tekijät - ajattelu, muisti, havainnot - tunteet, motivaatio

Ihmisen psyykkinen toiminta Psyykkisten toimintojen pohjana biologiset ja sosiaaliset tekijät Psyykkistä toimintaa ovat: 1) Motivaatio 2) Emootiot 3) Kognitiivinen toiminta (muistiin, ajatteluun, havaitsemiseen ja oppimiseen liittyvä toiminta)

1. Motivaatio = ihmisen halujen, tavoitteiden ja valintojen kokonaisuus Kolmen tekijän malli: TAVOITTEET ONNISTUMISEN ENNAKOINTI EMOOTIOT

Mikä sinua motivoi? henkilökohtaiset projektit Opiskelu: Oma minä: Ihmissuhteet: Jokin muu mikä?

2. Emootiot = tunteet - perustunteet: ilo,pelko,viha, inho,hämmästys ja suru - mieliala on pitkäkestoinen tunnesävy - ihminen pyrkii pitämään tunteita tasapainossa (apuna ns.defenssimekanismit ja coping-keinot)

3. Kognitiivinen toiminta = ajatteluun, havaitsemiseen, muistiin, oppimiseen liittyvä toiminta - tarkkaavaisuus vaikuttaa havaitsemiseen (tietoa valikoidaan ja tulkitaan) Neisserin havaintokehä: Tiedon 1. Suuntaaminen 2. Valikointi 3. Muokkaaminen/ muuttaminen Esim. lehden luku (s. 26)

Skeemat osana kognitiivista toimintaa Skeema = sisäinen malli - saman ympäristön eri ihmiset tulkitsevat tietoa omalla tavallaan - ihminen kykenee vahvistamaan tai muuttamaan omia skeemojaan (assimilaatio/ akkommodaatio)

Sisäinen malli eli skeema itse rakennettuja käsityksiä todellisuudesta, tärkein skeema on minäkäsitys skeemat syntyvät ja muuttuvat kokemuksen myötä sisältävät hierarkioita (eri tasoja) SKRIPTI = toiminnan käsikirjoitus, jonkin tietyn tilanteen sisäinen malli toteutettuna käytännössä (esim. lähikaupassa käynti) skriptit ovat kulttuurisidonnaisia ja mahdollistavat toiminnan suunnittelun. TEHTÄVÄ: Miten esim. kaupankäynnin käsite vaihtelee eri kulttuureissa?

Ihmisen sisäinen itsesäätely 1) Defenssimekanismit eli puolustuskeinot - usein tiedostamattomia - keinoja ylläpitää ja suojella omaa minää, esim. huumori, tunteensiirto, asian vähättely, selittely, kosto, syyttely, torjunta, arvon kieltäminen, taantuma jne.

Ihmisen sisäinen itsesäätely 2) Coping-keinot eli selviytymiskeinot - usein osin tiedostettuja, esim. fyysinen rasitus, keskustelu, uudelleen suunnittelu jne.

Psykologia tieteenä (s.38-41) Käsitteet Tutkimustulokset Mallit ja teoriat

PSYKOLOGISEN TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA ON TUOTTAA: puolueetonta, luotettavaa, perusteltua tietoa todellisuudesta tutkimus pohjautuu teoreettisiin malleihin tutkimuksessa käytetään tieteellisiä käsitteitä kts. kaavio s. 40

Tieteellisen tutkimuksen teko (s.42-44) Tutkimuksen vaiheet: 1. Tutkimusongelma (aihe) 2. Hypoteesi (oletus) 3. Menetelmien valinta 4. Operationalisointi (muutetaan mitattavaan muotoon) ja muuttujien valinta (x- riippumaton muuttuja, tutkija säätelee; y- riippuva muuttuja, tutkittava asia; z-häiriötekijät) 5. Tutkimuksen suorittaminen ja tutkittavien valinta (otos perusjoukosta) 6. Arviointi ja raportointi - tulokset

Psykologian tutkimusmenetelmät/tutkimusotteet A. Kokeellinen tutkimus - syy-seuraussuhteet - muuttujat, operationalisointi keskeistä Ongelma: sopii parhaiten laboratorioolosuhteisiin (s.45-51) B. Korrelatiivinen tutkimus - korrelaatio: kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys - negatiivinen ja positiivinen korrelaatio Ongelma : luotettavuus (validiteetti)

C. Kuvaileva tutkimus - ymmärtävä ote selvittää ilmiöiden olemusta Ongelma: ei selitä syitä tai taustoja D. Tapaustutkimus - tutkitaan yksilöä, ryhmää tai tapahtumaa - pitkittäis-tai poikittaistutkimusta Ongelma: yleistettävyys

Psykologinen tutkimus voi olla: 1) Määrällistä (kokeellinen ja korrelatiivinen) 2) Laadullista ( kuvaileva- ja tapaustutkimus)

Psykologian tiedonkeruutavat A. Havainnointi eli observointi - Tapahtumien tieteellinen tarkkailu B. Kysely ja haastattelu - Mahdollistaa laajan otoksen - Strukturoituja/struk-turoimattomia lomakkeita (valmiit vaihtoehdot/ei )

C. Testit - persoonallisuuden, soveltuvuuden tai lahjakkuuden arviointi - Usein yksilötestejä - Projektiiviset testit - esim. musteläiskätesti: tutkittava tuottaa tiedon vapaasti kuvailemalla D. Fysiologiset mittaukset - EEG, SCR, PET, MEG, fmri, MRI

Ihmisen toiminnan selittäminen (s.59-102) Psykologia selittää ihmisen toimintaa monilla eri tavoilla: 1) Biologinen psykologia - Hermosto, ruumiin toiminnot - Geenit, evoluutio - Neuronin sähköis-kemiallinen toiminta (synapsit ja välittäjäaineet 2) Behaviorismi - Tutkii käyttäytymistä - Ärsykkeestä reaktioon (s r) - J. B.Watson, Skinner, Thorndike - Ivan Pavlovin kokeet: - Klassinen ehdollistuminen - Väline-ehdollistuminen - Mallioppiminen (erit.ihmisellä)

3) Psykodynaaminen psykologia - Korostaa ihmisen tiedostamatonta minää (esim. unet) - Tutkii sisäisiä ristiriitoja (esim. traumat, kompleksit) - Uskoo yksilön elämänhistorian vaikutukseen (erit. lapsuus) - Sigmund Freud 1900-l alku

4) Humanistinen psykologia - Korostaa yksilöä ja ihmisyyttä - Pyrkii ymmärtämään ihmisen toimintaa - Positiivinen ihmiskäsitys: usko ihmisen muuttuvuuteen ja oppimiskykyyn - Abraham Maslow, Carl Rogers

5) Kognitiivinen psykologia - Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä - Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen toimintaa 6) Sosiokulttuurinen psykologia - Korostaa kulttuurin ja yhteisön merkitystä ihmisen toiminnoille

Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä (s.103-114) Oppiminen voi olla tarkoituksellista (esim. kouluoppiminen) tai tahatonta (esim. mallioppiminen) Oppiminen on prosessi eli tapahtumaketju

Oppimiseen vaikuttaa: 1. Taustatekijät: a) Opiskelija itse - tiedot, taidot, menetelmät, motivaatio, emootiot, fysiologia b) Ympäristö - oppimateriaali, opetusmenetelmät HUOM: - Oma tulkinta itsestään oppijana vaikuttaa enemmän kuin lahjakkuus

2. Oppimisprosessi: - tiedonkäsittely, oppimismenetelmät 3. Oppimisen tulokset: - Käsitysten ja ajatusten muuttuminen (assimilaatio, akkommodaatio) 4. Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö

Tavoitteellinen oppiminen (s.115-129) 1. Mikä motivoi oppimaan? - suuntautuminen/ tavoiteorientaatiot: a) Oppimisorientaatio: - Oppiminen sinänsä palkitsee, sisäinen motivaatio b) Saavutusorientaatio: - Menestymisen halu, ulkoinen motivaatio c) Riippuvuusorientaatio: - Oppiminen on väline tulla hyväksytyksi d) Välttämisorientaatio: - Oppimisessa keskitytään välttämään negatiivisia asioita Tehtävä: s. 115 * Orientaatiot vaihtelevat ja muuttuvat sosiaalisen tilanteen tai elämänvaiheen mukaan

2. Miten motivaatiota voi ylläpitää? - Tavoitteiden realistisuus tärkeää, välitavoitteet - Suunnittelu, ennakointi, aikataulu - Palkkiot - Mieluisa tehtävä motivoi (tunteet!) - Positiivinen asenne - Valmis työ palkitsee - Epäonnistumisen jälkeen voi taas onnistua

3. Miten voi opiskella tehokkaasti? - Apuna eri menetelmät: a) Pintasuuntautunut opiskelu: - Atomistinen eli opiskellaan yksityiskohtia - Lyhytkestoista, ei edellytä asioiden laajempaa ymmärtämistä (esim. sanaluettelot)

b) Syväsuuntautunut opiskelu: - Holistinen kokonaisvaltainen opiskelu - Asioiden laajempi ymmärtäminen ja soveltaminen - Yksityiskohdat osana kokonaisuutta

c) Strateginen opiskelu: - Tavoite määrää toimintatavan - Opiskelija etsii itselleen sopivimmat menetelmät (metakognitio) Monipuoliset menetelmät johtavat parhaaseen tulokseen! Tietoa voi toistaa (alleviivaus, muistiinpanot) Tietoa voi muokata (tiivistelmä, parikeskustelu, käsitekartta, esimerkit)

Miten muistetaan ja miksi unohdetaan? (s.129-137) Aistihavainnot -näkö ja kuulo Työmuisti Säilömuisti

Ihminen ryhmän jäsenenä (s.140-148) Sosiaalipsykologia tutkii ihmisen vuorovaikutussuhteita, käyttäytymistä ryhmässä, ryhmien muodostumista ja rooleja Vuorovaikutus on prosessi: sisältää puhumista, tulkintaa, tunteita, ajatuksia ja tekoja

Sosiaalisen ympäristön hahmottamiseen vaikuttavat tekijät: 1) Sisäiset mallit: Skriptit ohjaavat sosiaalista vuorovaikutusta (esim. ravintolakäyttäytyminen) Tavanomaisesta poikkeavat skriptit muistetaan parhaiten (esim. poikkeava joulunvietto) Osa skripteistä tiedostamattomia (esim. bussilla matkustaminen) Vuorovaikutussuhteet muuttavat skeemoja

2) Stereotypiat: Yleistyksiä, jotka ohjaavat myös sosiaalista elämää Usein melko yksipuolisia ja kärjistettyjä Ns. ensivaikutelma usein stereotyyppinen ja melko pysyvä malli

3) Attribuutiot: Käyttäytymisen selittämistä erityisesti hankalissa tilanteissa Etsitään syitä toiminnalle ja tapahtumille Syyt voivat olla sisäisiä selityksiä (henkilöön liittyviä) tai ulkoisia selityksiä (tilanteeseen liittyviä)

Joukosta ryhmäksi ryhmän muodostumisen periaatteet (s.149-164) Ryhmä: rajattu, jäsenet tietoisia ryhmäjäsenyydestä Rooli: muodostuu erilaiseksi eri ryhmissä Normi: ryhmän yhteisiä käyttäytymissääntöjä (piilonormit, viralliset normit) - Normit lisäävät yhdenmukaisuutta ja lisäävät koheesioita (ryhmän kiinteys) - Normien rikkominen sanktio - Jotkut roolit ovat normitettuja (esim.tuomari)

Ryhmädynamiikka: ryhmän toimivuus Ryhmän muodostuminen ja toiminta: 1) Muotoutumisvaihe 2) Kuohuntavaihe - Ryhmädynamiikan luominen 3) Normien luominen - me-henki 4) Toteuttamisvaihe - työskentely, suuri koheesio 5) Lopettamisvaihe Ryhmän tavoitteet: Tehtävätavoite Tunnetavoite ------------------------------------------------ Onnistunut ja palkitseva ryhmätoiminta

Sosiaalinen, psyykkinen, biologinen Sosiaalinen Toiminta Biologinen Toiminta ympäristö koulu aivot hermosto perhe Psyykkinen toiminta kognitiivinen toiminta emootiot motiivit

PS 1, kertaustehtäviä 1) Mitä psykologia on ja mihin sitä tarvitaan? 2) Millä tavalla ihminen on biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus? 3) Miten emootiot ja motivaatio vaikuttavat ihmisen psyykkiseen toimintaan? 4) Millaista on kognitiivinen toiminta? 5) Millaista tutkimusta psykologinen tutkimus on? 6) Tieteellisen tutkimuksen vaiheet. 7) Vertaile psykologian tutkimusotteita. 8) Vertaile psykologian tiedonkeruutapoja. 9) Esittele jokin psykologinen koulukunta ja arvioi kriittisesti.? 10) Kouluoppimiseen liittyvät tekijät. 11) Esittele erilaisia oppimisstrategioita kriittisesti. 12) Mitä ovat tavoiteorientaatiot? 13) Miten ihminen muistaa ja miksi ihminen unohtaa? 14) Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen sosiaalisuuteen? 15) Miten ryhmä muodostuu?

PS 1, sanastokertaus Psykologia Toiminnan biologiset tekijät Toiminnan sosiaaliset tekijät Toiminnan psyykkiset tekijät Emootio Motivaatio Kognitiivinen Kolmen tekijän motivaatiomalli Skeema Skripti Havaintokehä Perustunteet Defenssimekanismit Coping-keinot Psyykkinen tasapaino Tieteellinen tieto Arkitieto Hypoteesi Operationalisointi Otos Perusjoukko Tutkimusmenetelmä/tutkimusote Tiedonkeruutapa Kokeellinen tutkimus Korrelatiivinen tutkimus Kuvaileva tutkimus Tapaustutkimus Määrällinen tutkimus Laadullinen tutkimus Observointi Kysely Testit Fysiologinen mittaus Biologinen psykologia Behaviorismi J. B. Watson Ivan Pavlov Psykodynaaminen psykologia Sigmund Freud Humanistinen psykologia Carl Rogers Kognitiivinen psykologia

Sosiokulttuurinen psykologia Id Ego Superego Prosessi Tavoiteorientaatiot Oppimisorientaatio Saavutusorientaatio Riippuvuusorientaatio Välttämisorientaatio Pintasuuntautunut opiskelu Syväsuuntautunut opiskelu Strateginen opiskelu Aistimuisti Työmuisti Säilömuisti Pintamalli Tekstimalli Sisältömalli Stereotypia Attribuutio Normi Sanktio Koheesio Ryhmädynamiikka Muotoutumisvaihe Kuohuntavaihe Normien luomisen vaihe Toteuttamisvaihe Lopettamisvaihe