LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Kunnanvaltuusto 12.12.2011 52
SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö 1 1.2. Työpaikat ja työllinen työvoima 2 1.3. Talous 3 Tunnusluvut 6 Toiminnalliset muutokset 7 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain Käyttötalous 110 Keskusvaalilautakunta 12 120 Tarkastuslautakunta 13 130 Kunnanhallitus 14 140 Sosiaali- ja terveyslautakunta 19 150 Koulutuslautakunta 40 160 Vapaa-ajan lautakunta 50 170 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 61 180 Tekninen lautakunta 73 Käyttötalous yhteensä 90 Investoinnit 930 Kunnanhallitus 91 940 Sosiaali- ja terveyslautakunta 92 950 Koulutuslautakunta 94 960 Vapaa-ajan lautakunta 95 970 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 96 980 Tekninen lautakunta 97 Investoinnit yhteensä 98 Tuloslaskelma 99 Rahoituslaskelma 99 Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 100 Henkilöstösuunnitelma 101 Maapoliittinen ohjelma 103 Kaavoitusohjelma 105
1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö Laukaan kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km 2, josta maapinta-ala on 648,54 km 2 ja vesistöjä 177,13 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele- Päijänne kanava, jonka pituudesta 80 90 % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U 31.12. Tavoite TILASTOALUEJAKO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2020 SUURALUE 1 LAUKAA 16929 17068 17193 17385 17609 17763 17975 18142 20020 TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ 4211 4302 4359 5031 5098 5107 5147 5196 Pienalueet 1 01 001 Kk-keskusta 1283 1327 1382 1484 1466 1482 1489 1501 1 01 002 Kk-pohjoinen 1994 2046 2045 2049 2007 1971 1954 1916 1 01 003 Kk-etelä 934 929 932 913 931 920 928 953 1 01 004 Kk-Kantola 322 412 454 478 539 1 01 005 Kk-Asema 263 282 280 298 287 TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI 2005 2027 2042 2042 2041 2075 2113 2158 Pienalueet 1 02 004 Vri-keskusta 1685 1689 1704 1690 1683 1718 1738 1780 1 02 005 Vri-ympäristö 320 338 338 352 358 357 375 378 TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI 2573 2601 2611 2675 2785 2923 3002 3105 Pienalueet 1 03 006 Tiituspohja 1948 1975 1968 2043 2134 2257 2324 2438 1 03 007 Lsi-ympäristö 625 626 643 632 651 666 678 667 TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE 2573 2600 2589 2553 2597 2554 2537 2528 Pienalueet 1 04 008 Lre-keskusta 1416 1419 1426 1408 1461 1461 1452 1440 1 04 009 Pirtti-Laurinkylä 667 689 669 664 644 628 630 640 1 04 010 Taajaman ymp. 490 492 494 481 492 465 455 448 TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET 5491 5479 5530 5023 5025 5043 5115 5082 Pienalueet 1 05 011 Kuhaniemi 601 604 619 422 401 416 431 430 1 05 012 Kärkkää 641 648 651 328 334 365 370 368 1 05 013 Vehniä 891 914 940 938 933 913 915 908 1 05 014 Valkola 517 515 525 509 498 505 513 511 1 05 015 Kuusa 513 513 559 569 582 583 609 608 1 05 016 Haapala 283 271 268 288 295 295 286 292 1 05 017 Äijälä 361 368 377 381 377 382 384 381 1 05 018 Lankamaa 276 268 261 252 250 244 248 241 1 05 019 Tarvaala 291 282 275 269 288 283 288 270 1 05 020 Simuna 228 220 214 202 194 189 189 199 1 05 021 Vuontee 238 241 215 236 246 254 263 281 1 05 022 Savio 217 218 211 211 221 217 226 223 1 05 023 Metsolahti 171 172 174 174 170 168 168 165 1 05 024 Hoho 263 245 241 244 236 229 225 205 MUU 76 59 62 61 63 61 61 73 Ennuste 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2020 Ikävuodet 0-14 v 3709 3738 3761 3760 3769 3800 3882 3940 4340 % 21,9 21,9 21,9 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 21,7 Ikävuodet 15-64 v 10931 11002 11041 11162 11388 11424 11501 11507 11671 % 64,6 64,5 64,2 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 58,3 Ikävuodet 65 v - 2289 2328 2391 2463 2452 2539 2592 2695 4009 % 13,5 13,6 13,9 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v 995 913 950 1095 1117 1148 1068 1105 1603 % 43,5 39,2 39,7 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,0 % koko väestöstä 5,88 5,35 5,53 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 8,01
2 1.2 TYÖLLISYYS Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Asukasluku 16548 16634 16756 16929 17068 17193 17385 17609 17763 17975 TYÖPAIKAT 31.12. TOL 2002 TOL 2008 Tunn Toimiala 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 A Maa-, metsä- ja kalatalous 339 326 314 A-B Maa- ja metsätalous 407 404 398 366 339 319 307 339 B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 45 47 41 C Mineraalien kaivu 10 9 11 13 12 12 10 12 C Teollisuus 1079 1030 1040 D Teollisuus 961 1006 967 1037 1004 992 1066 1091 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 9 12 14 11 5 8 11 15 F Rakentaminen 371 297 303 306 396 414 436 423 387 409 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. 543 555 574 588 579 649 686 680 G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemistoiminta 902 987 1080 I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 202 201 204 208 213 218 229 240 J Informaatio ja viestintä 14 17 13 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 38 44 34 J-K Rahoitustoiminta ym. 351 403 413 451 441 435 489 444 L Kiinteistöalan toiminta 35 40 31 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 1805 1843 1888 1848 1906 1908 1948 1953 M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toininta 394 426 415 O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut 1758 1765 1722 R-U Muut palvelut 180 183 179 X Tuntematon 134 143 151 151 128 105 86 94 66 96 YHTEENSÄ 4793 4873 4923 4979 5023 5060 5268 5301 5318 5374 TYÖLLINEN TYÖVOIMA 31.12. TOL 2002 TOL 2008 Tunn Toimiala 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 A Maa-, metsä- ja kalatalous 345 341 321 A-B Maa- ja metsätalous 416 397 387 365 347 328 322 345 B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 101 103 105 C Mineraalien kaivu 17 19 19 20 19 18 19 35 C Teollisuus 1649 1600 1510 D Teollisuus 1602 1575 1543 1547 1532 1539 1641 1695 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 33 35 35 30 28 28 36 26 F Rakentaminen 530 491 518 529 560 563 607 659 684 655 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. 848 880 885 921 934 942 968 980 G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemistoiminta 1341 1396 1356 I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 397 396 386 400 412 402 401 421 J Informaatio ja viestintä 162 154 174 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 73 79 75 J-K Rahoitustoiminta ym. 664 726 735 768 788 820 894 935 L Kiinteistöalan toiminta 65 77 66 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 2076 2125 2180 2177 2236 2239 2306 2359 M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toininta 731 717 690 O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus, Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut 2068 2132 2085 R-U Muut palvelut 252 271 293 X Tuntematon 137 143 150 151 139 107 86 96 66 97 YHTEENSÄ 6720 6787 6838 6908 6995 6986 7280 7542 7620 7427 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työlliset 6720 6787 6838 6908 6995 6986 7280 7542 7620 7427 Työttömät 1171 1134 1121 1073 1047 981 934 807 802 1027 Työvoima 7891 7921 7959 7981 8042 7967 8214 8349 8422 8454 Työvoima / asukasluku % 47,69 47,62 47,50 47,14 47,12 46,34 47,25 47,41 47,41 47,03 Työpaikat / työllinen työvoima % 71,32 71,80 71,99 72,08 71,81 72,43 72,36 70,29 69,79 72,36
3 1.3. TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain 68-70 :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 200 000 euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta.
4 Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston 28.11.1990 hyväksymän talousarvioasetelman tehtäväjakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tehtäväalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille käyttötalousosassa tehtäväalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli 269.100 euron (irtaimen omaisuuden osalta yli 134.500 euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Valtuustoon nähden sitova taso on tehtäväalueen menot ja tulot (vasempaan marginaaliin kirjoitettu: määräraha). Tavoitelomakkeen tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso sarakkeet ovat valtuustoon nähden sitovia. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 20,25 inflaatiovaraus 2,7 % palkankorotusvaraus 1.5.2011 tasosta 3,2 % sairausvakuutusmaksu 2,12 % työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % tapaturmavakuutusmaksu 0,43 % muut sosiaalivakuutusmaksut 0,05 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,30 % VaEL-maksu 21,10 % luottamushenkilöiden KuEL-maksu (ansionmenetys- 16,30 % korvaaukset
5 Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : 2011 2012 Tulovero 48.995.000 51.716.000 Yhteisövero 2.159.000 2.048.000 Kiinteistövero 3.079.000 3.086.000 Yhteensä 54.233.000 56.850.000 Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: 2011 2012 Valtionosuudet 30.823.752 31.610.707
6 Tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 2014 Asukasluku 18142 18347 18533 18719 18905 Lainat 24 300 745 29 652 454 39 078 497 48 404 981 54 295 013 Lainat euroa/asukas 1 339 1 616 2 109 2 586 2 872 Vuosikate 4 574 950 3 794 875 4 397 357 4 466 516 4 919 968 Vuosikate euroa/asukas 252 207 237 239 260 Ali-/ylijäämä 1 297 535 8 561 526 177 44 413 283 386 Kumulatiivinen ali-/ylijäämä -411 854-403 293 122 884 167 297 450 683 Lainat 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Ali-/ylijäämä 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali- /ylijäämä -500 000 2010 2011 2012 2013 2014
7 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Painopistealueet: Syrjäytymiskehityksen katkaiseminen, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteiden poistaminen kunnan käytettävissä olevilla keinoilla yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten kanssa. Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen Konneveden kanssa tehtävän kuntaliitosselvityksen tekeminen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta hyvässä yhteistyössä Konneveden kanssa Toiminnalliset muutokset: Lasten päivähoito: Lievestuoreen uuden päiväkodin toiminta alkaa syksyllä 2012. Perhepäivähoitajien siirryttyä työaikalain piiriin (1.8.2011) päivähoidossa varahoitajien tarve lisääntyy neljällä hoitajalla, hoitajat palkataan määräaikaisina vuodelle 2012. Sosiaalipalvelut: Lastensuojelulakiin on tullut 1.8.2011 muutos, jonka mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Kahden perhetyöntekijän jäädessä osa-aikaeläkkeeltä eläkkeelle on tarpeen valmistautua muuttamaan nimikkeet lastensuojelun perhetyöntekijäksi ja nostamaan koulutustasoa. Laukaa tulee olemaan mukana Keski-Suomen Mobile-kuntien alueelle perustettavassa kiinteässä sosiaalipäivystysyksikössä. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut rajataan koskemaan vain vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisia. Käynnistetään kunnan kehitysvammaisten asumisyksiköiden peruskorjauksen ja mahdollisen laajentamisen suunnittelu. Perusterveydenhuolto: Lähipäivystys vähennetään 57 tuntiin viikossa (59 tuntia v. 2011), lauantai-iltaisin lähipäivystys päättyy klo 20.00. Röntgenpalvelut järjestetään Vaajakosken terveysasemalla peruskorjauksen 1. vaiheen ajan ja neuvolapalvelut siirtyvät väistötiloihin. Palvelutason turvaamiseksi seututerveyskeskukseen on esitetty uusia vakansseja mm. lääkäri, kaksi terveydenhoitajaa, välinehuoltaja, toimintaterapeutti, terveyskeskusavustaja/konekirjoittaja ja hammashoitajavarahenkilö. Erikoissairaanhoito: Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetaan palveluja n. 16.113.700 eurolla. Sairaanhoitopiirin järjestämän hoidon tarve kasvaa 1-2 % vuosittain väestön ikääntymisen, vaatimusten ja lääketieteen nopean kehityksen myötä. Vanhusten palvelut: Omaishoitoon esitetään lisättäväksi palkkio kahdelle uudelle omaishoitajalle. Varaudutaan myöntämään sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja uusille asiakkaille. Kodinhoitajan toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi. Esitetään ostettavaksi lisää kolme paikkaa palveluasumisesta ja varataan määräraha palveluasumisen palveluseteliä varten kahdelle uudelle asiakkaalle. KOULUTUSLAUTAKUNTA Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2012 painopistealueita ovat 1. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Vuoden 2012 aikana jatketaan laadukkaan perusopetuksen ja oppilashuollon palveluiden kehittämistä. Koulukuraattoripalveluiden kysyntä on selvästi kasvanut, joten koulutuslautakunta esittää uuden koulukuraattorin palkkaamista 1.8.2012 alkaen.
8 2. Erityisopetuksen ja oppilaalle annettavan muun tuen kehittäminen. Jatketaan tehostetun ja erityisen tuen kehittämistä. Kannustetaan kouluja uusiin opetusta ja oppimista tukeviin pedagogisiin järjestelyihin 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Osallistumme aktiivisesti valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin. Perusopetuksen laatukriteereiden valmistelu on jo aloitettu ja tätä jatketaan v. 2012 aikana. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta kehitetään yhdessä opetussuunnitelmauudistuksen kanssa. Koulukerhotoiminnan kehittämistä jatketaan. Lisäksi Laukaan opetustoimi on mukana seudullisissa kehittämishankkeista (oppilashuolto, erityisopetus, opettajien täydennyskoulutus). Kaikkiin edellä oleviin kehittämishankkeisiin olemme saaneet ulkopuolista rahoitusta (opetusministeriö, opetushallitus ja Länsi-Suomen AVI). 4. Lukiokoulutuksen kehittämisstrategia ja arviointi. Vuoden 2012 aikana selvitetään lukiokoulutuksen siirtokysymys Jyväskylän koulutuskuntayhtymän alaisuuteen. Tavoitteena on, että Laukaassa toimii vahvan lukio-opetusta antava oppilaitos, joka tekee tiivistä kehittämisyhteistyötä korkeakoulutuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yrittäjyyskasvatus on edelleen Laukaan lukion yksi painopistealue. Käyttötalous Koulutuslautakunnan vuoden 2012 talousarvioehdotus on laadittu alkaneen lukuvuoden toiminnan mukaisesti. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan erityisesti Leppäveden ja Laukaan kirkonkylän kouluissa. Uusia opetusryhmiä on varauduttu perustamaan Kirkonkylän koululle 2 ja Leppäveden koululle 1 ryhmä. Huomattavaa on se, että opetusryhmille ollaan asettamassa enimmäiskoot. Sen mukaan 0-2 luokilla voi olla enintään 25 oppilasta, 3-6 luokilla 28 oppilasta ja 7-9 luokilla 25 oppilasta. Vaikka ryhmäkoot eivät ylittyisikään, on tavoitetasoksi asetettu toimivat opetusryhmät. Koulutuslautakunta päättää opetusryhmistä keväällä 2012. Oppilaiden oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin varattua määrärahaa esitetään nostettavan inflaatiotarkistuksen verran (2,7 %). Oppikirjojen hankintaan on varattu 92 euroa/alakoulun oppilas ja 123 euroa/yläkoulun oppilas. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi 1.8.2001 alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2012 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Lievestuoreella, Valkolassa ja Vehniällä. Investoinnit Koulutuslautakunnan vastuualueen investoinnit keskittyvät kasvaviin taajamiin. Leppäveden koulua laajennetaan n. 500 m2 tilaelementtikoululla, johon tulee neljä luokkaa ja yksi pienryhmätila. Laajennuksen tavoitehinta on 1,0 milj.euroa ja sen on arvioitu olevan valmis elokuussa 2012. Tiituspohjan koulun vesikatto korjataan ja siihen on varattu 150.000 euron määräraha. Laukaan kirkonkylän koulua kunnostetaan n. 500.000 eurolla v. 2012. Samalla aloitetaan uuden koulun suunnittelu, johon varataan 300.000 euron määräraha. Hankesuunnittelu on käynnissä. Hankkeeseen liittyy myös päivähoidon tilaratkaisut ja sitä viedään yhdessä eteenpäin koulurakentamisen kanssa. Taloussuunnitelmavuosille 2013-2014 Kk:n koulun rakentamisen 1. vaiheeseen on varattu 3,0 milj.euroa. Rakentamishankkeista Lievestuoreen ja Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmien laatiminen käynnistyy v. 2012. Suunnitelmien laatimiseen varataan yhteensä 120.000 euroa. Samoin Kuhaniemen koulun hankesuunnitelman laatimiseen varataan 70.000 euroa. Ensi kesänä uudistetaan Leppäveden ja Tervamäen koulujen pihat (yht. 60.000 euroa). Koulujen piha- ja leikkivälineiden uusimiseen varataan 20.000 euroa. Koulujen oppimisympäristöjen uudenaikaistamiseen (tieto- ja viestintätekniikka) esitetään 30.000 euron määrärahavarausta.
9 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Painopistealueet Vapaa-ajan palveluiden monipuolisuus säilytetään Yhdessä eri toimijoiden kanssa kehitetään työllisyys- ja pajapalveluja Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia omatoimiseen ja ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Kansalaisopistossa järjestetään kuntalaisten tarpeista lähtevää ja kaikkien saatavilla olevaa monipuolista opetusta. Kuntahenkilöstönä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilökoulutusta. Liitytään Jyvässeudun kirjastojen yhteiseen tietojärjestelmään Työvoiman palvelupisteen toiminta aloitetaan. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisätään käynnistämällä verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava. Metsoreitin valaistus Ampujien majalta Kuusaaseen saadaan päätökseen. Kirjastotoimi Kirjasto siirtyy uuteen Aurora-kirjastojärjestelmään ja samalla liitytään Jyvässeudun kirjastojen yhteisjärjestelmään, Aalto-kirjastoihin. Yhteinen järjestelmä ja tietokanta mahdollistavat yhteisen kirjastokortin, aineiston paremman löytymisen ja aineiston kierron. Kokoelmat tarkistetaan ja tehdään poistoja tehostetusti. Aineistoa tuodaan esille näyttelyillä, kalusteratkaisuilla ja myös esim. kirjaston Facebook sivulla. Toteutetaan alakouluikäisten mediakasvatusprojekti Vihtavuoren alueella, jos hankkeelle myönnetään valtionavustusta. Vapaa-aikatoimi Nuorten uusi kanava - hanke Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki ovat saaneet yhdessä Keski-Suomen liiton maakunnankehittämisrahaa Nuorten uusi kanava - hankkeelle. Hankkeessa pyritään siirtämään tietotaitoa kuntien kesken. Äänekoskella on tietotaitoa starttipajatoiminnasta. Laukaan kunnalla on osaamista työntekijöiden edelleen sijoittamiseen yrityksiin. Laukaa saa hankkeen kautta yhden henkilön työpanoksen. Nykyinen Työkii työntekijä siirtyy tehtävään. Projekti kestää vuoteen 2014. Työvoimanpalvelupiste Perustetaan työvoiman palvelupiste Laukaaseen yhteistyössä Konneveden kunnan kanssa. Toiminnassa ovat mukana työvoimahallinto, KeLa, sosiaalitoimi ja vapaa-aikatoimi. Palvelupisteestä siirtyy työvoimahallinnosta 1-2 henkilöä, sosiaalitoimesta kaksi ja vapaa-aikatoimesta kuntouttava työnohjaaja. Hankkeeseen on saatu Keski- Suomen liitosta maakunnan kehittämisrahaa ja osa liiton ESR-rahoista. Kunta on käynyt neuvotteluja ELY-keskuksen kanssa työntekijöiden jäämisestä Laukaaseen. Kunta on luvannut työhallinnolle työtilat. Hallitusohjelmassa on määritetty, että työvoiman palvelupisteet kattavat koko maan. Projekti kestää 2014, jonka jälkeen toiminta on vakinaistettava. Peurungan kuntavuoro Laukaan kunnalla on ollut Kuntoutumiskeskus Peurungan perustamisesta lähtien uimahallissa ns. kuntalaisten vuoro. Kunta on maksanut maanantai illoista kenttävuokraa 200 euroa illalta ja kuntalaiset ovat maksanee aikuiset 7 euroa ja lapset 5 euroa. Laukaalaiset yli 70-vuotiaat ovat päässeet arkipäivinä päiväaikana 2,60 euroa ja iltaisin sekä viikonloppuisin 3,20. Peurungan kanssa on neuvoteltu eläkeläisten ja koululaisten uintivuoroista. Eläkeläiset pääsevät maanantaisin klo 12.00 16.00 puoleen hintaan uimaan eli maksu on viisi euroa. Koululaiset pääsevät ryhmänä myös viiden euron pääsymaksulla Nuorten vaikutuskanava Nuorisolain 8 mukaan lapsille ja nuorille on oikeus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen tulee nähdä kunnassa pitkäjänteisenä ja suunnitelmallisena prosessina kohti aktiivista kansalaisuutta. Vapaa-aikatoimi on saanut 5000 euron nuorten vaikutuskanavien käynnistämiseen. Toimintaa tarvitaan myös kunnan panostus. Vapaa-aikatoimi on selvittänyt erilaisia toimintamuotoja. Aloitekanava on vuorovaikutteinen verkkodemokratia palvelu, joka toimii nuorten omana vaikutuskanavana sekä kunnan välineenä kuulla nuorta. Aloitekanava toimii Keski-Suomen alueella Jyväskylässä, Hankasalmella ja Toivakassa. Verkkosovellutuksen toiminta perustuu prosessiin, joka jalostaa nuorten ideat aloitteiksi. Kansalaisopisto
10 Organisaation itsearviointia hyödynnetään systemaattisesti CAF-arvioinnin avulla koulutuspalveluiden kehittämisessä. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Toiminnalliset muutokset 2012 Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kahden viimeksi mainitun osalta on tehty selvityksiä toimialojen siirtämisestä seudulliseen organisaatioon. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi - Laukaan kirkonkylä -akselille, Keski-Laukaaseen sekä mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Kaavoitusta valmistellaan noin 20 eri kohteessa. Uuden kaavoitusjohtajan valinnan viivästyminen ja uuden henkilön työhön perehdyttäminen syö resursseja kaavoituksesta tämä johtaa lisääntyvään konsulttien käyttöön kaavojen laadinnassa siirtymävaiheessa. Maankäyttösopimuksia tehdään yksityisten maanomistajien kanssa tarvittaessa ja niitä käyttää pääsääntöisesti kunnan kannalta taloudellisesti järkevään täydennysrakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sopimukset laaditaan siten, että kaikki kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut saadaan varmuudella katettua sopimuskorvauksin. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu viime vuosina yksityisten maanomistajien kanssa tehdyillä maankäyttösopimuksilla. Asuntotuotannon osalta raakamaavaranto maankäyttösopimusalueet mukaan lukien on laadittuun strategiaan nähden riittävä. Asemakaavan mukaisia rivitalo-, kerrostalo- ja yritystontteja luovutetaan ainoastaan myymällä. Omakotitalotontteja on mahdollisuus edelleen myös vuokrata. Kunta on useamman vuoden ajan myynyt paljon metsää, joten lähivuosina on panostettava enemmän metsänhoitotöihin. Näin saadaan kunnan metsäomaisuus pysymään hyvässä kunnossa myös tulevaisuudessa. Metsää hoidetaan juuri valmistuneen metsäsuunnitelman mukaisesti. Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkärien ja terveystarkastajien uudet tilat toteutetaan yhdessä seudullistuvan maaseutuhallinnon kanssa samaan rakennukseen ns. vanhan paloaseman tontille Kantolantien varrelle. Rakentaminen on alkanut syksyllä 2011 ja muutto uusiin tiloihin tapahtuu vuoden 2012 aikana. Ympäristöterveydenhuollon palveluiden myynti Konnevedelle ja seudullisen valvonnan järjestäminen: Laukaan kunta on tehnyt sopimuksen Konneveden kanssa terveystarkastajan palveluista siten, että Konnevesi on ostanut ko. palvelut Laukaan kunnalta vuoden 2011 alusta lähtien ja vuoteen 2013 saakka. Pitkäaikaista terveystarkastajaresurssivajetta on vuoden 2011 aikana korjattu noin 0,5 htv:lla samalla kun on perustettu uusi virka Konneveden palvelutarpeeseen (Konneveden valvontatehtävät noin 0,5 htv). Vuoden 2013 alusta lähtien tarkoituksena on käynnistää seudullinen ympäristöterveydenhuollon järjestäminen, jonka rakenne ja järjestämistapa selviää tarkemmin kun yhdistymisneuvottelut Konneveden kanssa on käyty. Eläinlääkintähuolto muuttuu uuden eläinlääkintähuoltolain vuoksi siten, että suur- ja pieneläinpäivystykset on eriytetty ja päivystysalueet suurennettu seutu- tai maakunnallisiksi. Pieneläinpäivystyksen järjestämisessä on ollut suuria vaikeuksia, eikä Jyväskylä pystynyt järjestämään asiaa vuodeksi 2012. Yhteistyö Äänekosken ja Konneveden kuntien kanssa on nostanut esiin tarpeen saada alueelle yhteinen valvontaeläinlääkäri, jonka tehtäviin kuuluvat valtion maksamien eläinsuojeluvalvontakäyntien, sekä muitten asiakasaloitteisten eläinsuojelukäyntien hoito, sekä laitosvalvonta em. kuntien alueella. Kustannukset jakautuvat Äänekosken, Konneveden ja Laukaan kuntien ja valtion kesken. Valvontaeläinlääkärin tehtäviin haetaan aktiivisesti eläinlääkäriä.
11 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintaympäristön muutos ja lakiperusteinen suunnitteluvelvoite Vuoden 2009 alusta työskentelynsä aloittanut valtuusto on määritellyt strategiset päämäärät ja toimintapolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Kunta tavoittelee väkiluvun kasvattamista n. 20 000 henkeen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite täyttynee nykyisellä n. 1% vuotuisella kasvulla. Tekniselle toimialalle kasvutavoite merkitsee koko viime vuosikymmenen ajan voimakkaana jatkuneen infrastruktuurirakentamisen jatkamista ainakin nykyisellä volyymillään. Teknisen lautakunnan investoinnit viime vuosina ovat olleet n. 2.8M vuodessa. Paras hankkeeseen sisältynyt kasvukeskusseutuja koskeva suunnitteluvelvoite on toteutumassa v. 2009 aikana käynnistyneen rakennemallityön kautta. Työ valmistui keväällä 2011 valtuustot eri kunnissa sen hyväksyivät. Päätösten konkreettista ohjaavaa vaikutusta on vielä mahdoton arvioida. Yleisesti voinee kuitenkin todeta, että työssä pyritään mm. taajamarakenteen tiivistämiseen, turhan liikenteen välttämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Kyseisen työn rinnalla käynnistynyt liikennejärjestelmätyön päivitys sisälsi joukkoliikenteen suunnittelun. Joukkoliikennelaki tuli voimaan joulukuussa 2009 ja aiheutti muutoksia liikenteen hallinnointiin, liikennelupajärjestelmään ja kilpailuttamiseen. Mm. näitä tehtäviä hoitamaan on päätetty perustaa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien yhteinen joukkoliikenneviranomainen, joka aloittaa työnsä v. 2012 alusta. Liikennejärjestelmätyön seurauksena syntyneiden hankkeiden ja tavoitteiden toimeenpanemiseksi laadittiin aiesopimus, jonka toteutumista tullaan seuraamaan. Toimitilojen käytön tehokkuustavoite sisältyy kuntastrategian linjauksiin. Tavoitteella tavoitellaan toimitilojen määrän kasvun rajoittamista. Kasvun pysähtymistä kokonaan ei ainakaan lähivuosina tule tapahtumaan. Jo tehtyjen päätösten seurauksena kasvu tulee jatkumaan. Asiantilan paremmaksi hallitsemiseksi on vuoden 2011 aikana valmisteltu asiakirja Laukaan kunnan rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma. Valmistelu on tapahtunut keskushallinnon, eri toimialojen, teknisen toimen ja konsultin yhteistyönä. Suunnitelman toteutumista tullaan seuraamaan ja raportoimaan. Myös tilahankkeiden uudistettavilla toimintaohjeilla pyritään toimimaan tilamäärien kasvun hillitsemiseksi. Energiatehokkuus Kunta on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimuksen täytäntöönpanon varmistaminen sisältyy kuntastrategian päämääriin. Energiatehokkuussopimuksessa edellytetään myös uusiutuvien energialähteiden lisäämistä. Suunniteltuja toimenpiteitä jatketaan ja niiden toteutumisesta raportoidaan. Vesihuolto Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien kesken meneillään ollut seudullisen vesihuollon yleissuunnitelman tarkistaminen valmistui 2011 aikana ja käsiteltiin Laukaan valtuustossa marraskuussa 2011. Työtä tehtiin yhteen sovittaen seudun rakennemallityön kanssa. Seudullisen yleissuunnitelman tultua hyväksytyksi, työtä jatketaan valmistelemalla kuntakohtaisia vesihuollon yleissuunnitelmia alkaen v. 2012.
12 1 KÄYTTÖTALOUS 110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Määräraha Menot 13 21606 57380 0 17380 Tulot 0 30000 42993 0 23000 Netto -13 8394-14387 0 5620 Muutos-% -315,2-65524,8-271,4-100,0 #JAKO/0! Muutos-% 0,0-20000,0-40000,0-60000,0-80000,0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Toimintatulot Myyntitulot 0 30000 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot 42993 23000 Toimintamenot Henkilöstömenot 0 8316 33395 11930 Palvelujen ostot 11 12990 19829 4750 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 300 4156 200 Avustukset Muut menot 500 Toimintakate -13 8394-14387 0 5620 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -13 8394-14387 0 5620 Laskennalliset erät 1111 417 0 417 Netto -13 7283-14804 0 5203 Vuonna 2011 Eduskuntavaalit Vuonna 2012 Presidentinvaalit ja Kunnallisvaalit Vuonna 2014 Europarlamenttivaalit
13 120 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Määräraha Menot 25399,75 26627 26 677 26677 26677 Tulot 0 0 0 0 0 Netto -25399,8-26627 -26 677-26677 -26677 Muutos-% 37,5 4,8 0,2 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot 8607 8347 8 347 8347 8347 Palvelujen ostot 16793 18050 18 100 18100 18100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 230 230 230 230 Avustukset Muut menot Toimintakate -25399,8-26627 -26 677-26677 -26677 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -25399,8-26627 -26 677-26677 -26677 Laskennalliset erät 3601-26627 -26 677-26627 -26627 Netto -29000,9 0 0-50 -50
14 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA-AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, viestinnästä, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Päätösten valmistelu ja toimeenpanon taso. Lakien ja asetusten/määräysten tuntemuksen taso. Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. TVA-toimenkuvien ja tulosyksikön kulloistenkin tarpeiden mukainen henkilöstön koulutus. Toimiva, ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. Toimivaksi resurssoitu asiantuntijapalvelu sekä muu sisäinen ja ulkoinen palvelutuotanto. Koulutustilaisuudet. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Arkisto- ja asianhallintapalveluiden taso ja riittävyys asiantuntija-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Ajantasainen ja kehittyvä neuvontapalvelu. Päätöksenteko pitkäjänteistä. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden sekä kuntalaisten tiedottamisen taso. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus joko tulosyksiköittäin tai keskistetysti. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus. Arkistotoimeen liittyvä jatkokoulutus. TEHTÄVÄALUE Taloushallinto TOIMINTA-AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma valmistellaan tehokkaasti.
15 TEHTÄVÄALUE Taloushallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tieto- ja kommunikaatiotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. SUORITTEET 2010 2011 2012 2013 2014 Työasemamäärä 930 850 870 920 940 Palvelinten määrä (fyysiset / virtuaaliset) 48 10 / 38 6 / 42 5 / 45 5 / 45 Tulostimien määrä 220 150 150 160 165 Kopiokoneiden määrä 22 23 25 25 25 Tukipyynnöt helpdesk-ohjelman kautta 1650 1400 1400 1450 1450 Tukipyynnöt puhelimitse Uusien järjestelmien käyttöönottoja 3 9 Intra, Sharepoint, VETUMA, roskapostisuodatin ProEconoma sähköisten laskujen vastaanotto, ICT HelpDesk, videoopastusjärjestelmä Pegasos sähköiset lomakkeet, Sonet varasto, Synasty for SQL, MS Exchange, Windows 7, VMware, videovalvonta Puhelinliittymät 730 680 690 690 700 Työasemien uusintoja 120 160 250 250 250 TEHTÄVÄALUE Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Henkilöstöjohtamisen yhtenäisyys ja hyväksyttyjä strategioita, sopimuksia ja ohjeistuksia toteuttava toimintamalli koko organisaatiossa. Henkilöstösuunnittelu, henkilöstöjohtaminen, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu em. periaatteiden mukaisesti. Henkilöstöstrategian päivitys. Kuntastrategian henkilöstöä koskevien linjausten ja päivitetyn henkilöstöstrategian jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon.
16 Ohjeistuksen päivittäminen ja täydentäminen. Henkilöstökoulutus. Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa. Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena. Osaamisen varmistaminen Henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen uudistaminen ja saattaminen sähköiseen muotoon, projekti aloitettu v.2010. Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden lisääminen Henkilötyövuosi Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Palkkausjärjestelmä tukee kehittämistavoitteita. Uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönopano kaikilla sopimusaloilla toteutettu. Työtyytyväisyysmittaus suoritettu 2007 ja 2011. Sairauspoissaolot Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina. Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan muutos Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa. Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Keskitetyn työhyvinvointitoiminnan laajentaminen. Varhainen puuttuminen. Aktivointitoimenpiteet ja ohjaus erityisesti riskiryhmille. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta. SUORITTEET 2010 2011 2012 2013 2014 Koulutuspäivät 1797 1700 1700 1700 1700 v. 2010 luvusta poistettu terveystoimi Sairauspoissaolopäivät 13041 13 000 13 000 13 000 13 000 v. 2010 luvusta poistettu terveystoimi Palkkatuella työllistetty, henkilötyövuosia 56 46 50 50 50 Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia 12 17 17 17 17 TEHTÄVÄALUE Elinkeinotoimi TOIMINTA-AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET - kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyö lisääminen - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääminen - kuntakuva - yrittäjien palaute - yhteiset hankkeet - yhteistyön parantuminen yrittäjät /kunta - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääntyminen - seudullinen yhteistyön lisääntyminen yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjät TAHTO-ryhmä - toimialaryhmät yrittäjien keskuudessa
17 - toimintatapojen luominen, jotka mahdollistavat yritystoiminnan kehittymistä - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen (rahoituspäätökset) yritykset saavat tehokkaasti tarvitsemansa avun kulloiseenkin kehittämishankkeeseensa - yrittäjien yhteistyön lisääminen - koulutus - hanketoiminnan edistäminen - sopivien yhteistyötahojen etsiminen kulloiseenkin tilanteeseen TEHTÄVÄALUE Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikea-aikainen käsittely. Hakemusten käsittelyn nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein SUORITTEET 2010 2011 2012 2013 2014 Maataloustuet 5,9 milj. 5,8 milj. 5,8 milj. 21,1 milj. 21,1 milj. Tuenhakijoita 265 264 264 1100 1100 Tukihakemuksia 1494 1400 1400 6800 6800 Hyväksytyt hakemukset 1357 1300 1300 6200 6200 Henkilöstö 2 2 2 7,6 7,6 Toiminnalliset muutokset Maaseutuhallinnon vuotuiset menot pysyvät laaditussa talousarviossa. Maaseutuhallinto muuttuu v. 2013 yhteistoiminta-alueeksi, jossa Laukaa toimii isäntäkuntana.
18 130 KUNNANHALLITUS 1310 Yleishallinto TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Määräraha Menot 5 239 730 5 472 678 5 659 267 6 044 305 6 054 305 Tulot 1 583 160 1 457 692 1 511 159 1 848 220 1 858 220 Netto -3 656 570-4 014 986-4 148 108-4 196 085-4 196 085 Muutos-% 4,3 9,8 3,3 1,2 0,0 Muutos-% 15,0 10,0 5,0 0,0 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TA 2012 2013 2014 Toimintatulot Myyntitulot 882 668 825 192 833 654 852 115 862 115 Maksutulot 5 124 600 600 600 600 Tuet ja avustukset 683 652 629 400 676 505 536 505 536 505 Muut tulot 11 716 2 500 400 459 000 459 000 Toimintamenot Henkilöstömenot 2 589 069 2 647 385 2 787 006 3 038 027 3 043 027 Palvelujen ostot 2 180 825 2 259 715 2 337 062 2 393 985 2 398 985 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 115 233 114 461 72 357 102 655 102 655 Avustukset 72 984 97 900 95 200 95 200 95 200 Muut menot 281 619 353 217 367 642 414 438 414 438 Toimintakate -3 656 570-4 014 986-4 148 108-4 196 085-4 196 085 Suunnitelmapoistot 256 553 457 386 583 608 740 458 806 806 Tilikauden tulos -3 913 123-4 472 372-4 731 716-4 936 543-5 002 891 Laskennalliset erät -749 927-741 594-710 712-710 295-710 712 Netto -3 163 197-3 730 778-4 021 004-4 226 248-4 292 179