Järvenpään asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma 2014 2018

Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma 2014 2018

1 Järvenpään asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma 2014 2018 Sisällysluettelo 1 Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus ja lähtökohdat... 2 1.1 Väestösuunnite 2013 2037... 2 1.2 Helsingin seudun näkymät... 2 1.3 Järvenpään asuntomarkkinatilanne... 3 1.4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2012 2015... 3 1.5 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU), asumisen strategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2015)... 4 2 Asuntotuotannon resurssit... 4 2.1 Maanhankinta... 4 2.2 Kaavoitus... 5 2.3 Kunnallistekniikka... 5 2.4 Kaupungin palvelurakenne... 5 3 Asuntotuotannon toteuttaminen... 6 3.1 Kaupungin tonttien luovuttaminen asuntotuotantoon 2014 2018... 6 3.2 Talotyypit... 6 3.2.1 Talotyypit / arvio toteumasta 2014 2018... 7 3.3 Hallintamuodot... 7 3.3.1 Asuntojen hallintamuotokehitys Järvenpäässä vuosina 2008 2012... 8 3.3.2 Hallintamuodot / arvio toteutumasta 2014 2018... 9 3.4 Järvenpään Mestariasunnot Oy... 10 3.5 Muu vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentaminen... 11 4 Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma 2014 2018... 11 LIITE A 12 MAL-aiesopimuskausi 2012 2015 Arvioitu asuntotuotanto vuosittain 2014 2018 Yhteenveto 2014 2018 valmistuvaksi arvioidusta valtion tukemasta asuntotuotannosta Kaupunkikehityslautakunta 8.5.2014 Kaupunginhallitus 19.5.2014

2 1 Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus ja lähtökohdat Asuntotuotannon (maankäytön) suunnittelun pääasiallisena tarkoituksena on ohjata kaupungin kasvua, maanhankintaa, varautumista oikea-aikaisesti palvelutarpeiden muuttumiseen sekä kaavoituksen ajoittamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Kaupunkisuunnittelun kokonaisuuden paremman hallittavuuden johdosta on prosessia aikataulutettu siten, että vuosittain heti alkuvuodesta kaavoitusohjelma ja -katsaus, asuntotuotanto-ohjelma sekä tontinluovutusohjelma valmistellaan yhtäaikaisesti ja sovitetaan toisiinsa. Ohjelma sopeutetaan myös viimeksi vahvistettuun investointiohjelmaan. Edellinen asuntotuotantoohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 8.4.2013 65. 1.1 Väestösuunnite 2013 2037 Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 24.3.2014 70 väestösuunnitteen vuosille 2013 2037. Ennustekauden alkuvaiheessa vuosina 2013 2020 kaupunki kasvaa nopeasti. Lepolan ja Pajalan alueen rakentaminen on saatettu käyntiin ja keskustassa sekä hyvinvointikampuksen alueella käynnistyy myös suuria hankkeita. Kaupunki luovuttaa pientalotontteja Reservikomppanian alueella ja Lepolassa. Väestönkasvu ylittää laskennallisesti 1,5 % tavoitteen muutamana vuotena, mikäli kaupungin sopimuskumppanit toteuttavat suunnitellut hankkeensa. Keskustan ja Lepolan alueen hankkeiden epävarmuus ja mahdolliset toteuttamisen viivästymiset sekä yleinen talouden epävarmuus kuitenkin ennemmin hidastavat kuin nopeuttavat kasvua, joten tosiasiallisesti 1,5 %:n kasvutavoitetta ei ylitettäne missään vaiheessa. Vuosina 2013 2020 kaupunki kasvaa nopeasti, mutta kaupunkikehityksen arviona on, että liian nopean kasvun mahdollisuudet ovat pienet. Kaupungin ei ole syytä jarruttaa kehitystä tällä aikavälillä. Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma tukeutuu em. väestösuunnitteeseen. Järvenpään väestösuunnite 2013 2037 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Väestösuunnite 2013 39971 40295 40960 41630 42293 42959 43628 44293 44949 45599 46244 Väestömuutos/v 325 324 665 670 663 666 669 665 656 650 645 Väestömuutos % 0,8 0,8 1,7 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,4 1,4 Väestösuunnitteen toteuttamiseksi kaupunki luo edellytykset suunnitteen mukaiselle asuntotuotannolle. Asuntotuotannon ja sen myötä väestösuunnitteen toteutumiseen vaikuttaviin eri tekijöihin, kuten suhdanteisiin ja yksityisten tonttien toteutumiseen kaupunki ei voi vaikuttaa. 1.2 Helsingin seudun näkymät Helsingin seudulla asuminen on kallista verrattuna muuhun maahan. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa ja omistusasunnotkin ovat selkeästi kalliimpia kuin muualla maassa. Etenkin pienet kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat kysyttyjä. Seudun haastava asuntotilanne koetaan yleisesti koko metropolialueen kilpailukykyä uhkaavana ja heikentävänä tekijänä.

3 1.3 Järvenpään asuntomarkkinatilanne Järvenpäässä valmistui uusia asuntoja vuonna 2013 yhteensä 282 kpl. Näistä 31 % (87 kpl) oli kerrostaloasuntoja, 30 % (86 kpl) oli rivi- ja ketjutaloissa ja 39 % (109) oli omakotitaloja. Asuntokauppa käy verkkaisesti ja rakennusliikkeet ovat jossain määrin lykänneet rakennushankkeitaan. Myös asuntojen hinnoissa on hienoista laskua nähtävissä. Asuntomarkkinoilla vallitsee varovaisuus niin ostajien kuin tuottajienkin taholta. Myös pankit ovat kiristäneet luotonantoaan. Kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta on muodostunut jo ikuisuuskysymys. Väestön sinkkuuntuminen, asuntokuntakoon pienentyminen ja maksukyvyn heikentyminen kasvattavat erityisesti pienten kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää. Myös maahanmuuttajat alkavat näkyä yhä enemmän hakijatalouskunnissa. Vuosittain ARA:lle laadittavan asuntomarkkinaselvityksen mukaan marraskuussa 2013 Järvenpäässä haettiin ARA-vuokra-asuntoja kaikilta vuokranantajilta (hakemusten päällekkäisyys eli n. 15 % poistettu) yhteensä seuraavasti: Asunnonhakijat Ruokakuntia yhteensä 15.11.2013 Hakijaruokakunnan koko 1 hlö 2 3 4+ Ruokakunnista alle 25-vuotiaita 1617 999 381 145 92 498 123 Ruokakunnista erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa Hakijoista 85 % (vuotta aiemmin 82 %) oli 1-2 hengen talouskuntia, joita kohtuuhintaisten asuntojen puute koskettaa kaikkein eniten. Vuokra-asuntojen kysyntä näkyy kasvavan vuosi vuodelta ja asunto-ongelmat painottuvat yhä enemmän 1-2 hengen talouskuntiin. KUUMA-alueen kunnista vuokra-asuntotilanne on kaikkein vaikein Järvenpäässä. 1.4 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2012 2015 Kesäkuussa 2012 allekirjoitettiin uusi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus vuosille 2012 2015. Edellinen aiesopimus oli voimassa 1.4.2008 31.12.2011. Asuntotuotannon tavoitemääriä ei koko ensimmäisen aiesopimuksen aikana seudulla saavutettu. Tilanne parani sopimuskauden loppua kohden. Pääkaupunkiseudun kunnat pääsivät lopulta lähemmäs tavoitetta kehyskuntien jäädessä kauemmas tavoitteesta. Uudessa aiesopimuksessa Järvenpää asetti tavoitteeksi tuottaa sopimuskaudella keskimäärin 430 asuntoa/vuosi. Vuonna 2012 tavoite ylitettiin (493 asuntoa), mutta vuonna 2013 tavoitteeseen ei päästy (282 asuntoa). ARA-asuntojen tavoite on 20 % kokonaistavoitteesta eli Järvenpäässä 86 asuntoa/vuosi. Toteuma Järvenpäässä 2013 oli 43 ARA-vuokra-asuntoa Saunaniittyyn. Edellisvuonna tavoite saavutettiin sekä määrällisesti että prosentuaalisesti. KUUMA -kunnista puolet kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta voi olla asumisoikeusasuntoja. Vuonna 2013 niitä ei valmistunut Järvenpäähän lainkaan. Liitteessä A on enemmän tilastoja 2012 2015 aiesopimuksesta ja sen toteutumisesta asuntotuotannon osalta 2012 2013.

4 1.5 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU), asumisen strategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2015) KUUMA-kaavoittajat -ryhmä, -liikenneryhmä ja -asuntoryhmä ovat mukana KUUMA-aluetta sekä koko seutua kehittävien suunnitelmien ja strategioiden valmistelussa. Parhaillaan on valmisteilla Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2015). Samanaikaisesti ja yhteistyössä edellisten kanssa valmistellaan myös seudun asumisen strategia 2025. Asumisen strategia ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen ja tuottaa valmisteluprosessissa näkemyksen maankäytön ja liikenteen suunnittelun rinnalle asumisen erityiskysymyksistä. Asuntotuotannon ohjelmoinnin näkökulmasta aikajänne on sekä vuodessa 2025 että seuraavissa aiesopimuskausissa 2016 2019 ja 2020 2023. Asumisen strategian tavoitteena on tuoda näkemys sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen että olemassa olevien asuinalueiden kehittämiseen ja täydentävään rakentamiseen. Seudun maankäyttösuunnitelma ja siihen liittyvä asumisen strategia valmistunee alkuvuodesta 2015. 2 Asuntotuotannon resurssit 2.1 Maanhankinta Järvenpään kaupungin maanhankintaa on tehostettu. Maapoliittista periaateohjelmaa on päivitetty kaupunginvaltuuston päätöksellä 12.11.2012 78. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Vuoden 2010 aikana toteutettua mittavaa maanostotarjouskierrosta on jatkettu neuvotteluilla keskeisten yksityisten maanomistajien kanssa koko vuoden. Kaupunki hankki maa-alueita vuonna 2013 yhteensä 1,4 milj. eurolla. Merkittävimmät maksetut korvaukset olivat Erkko ja Reima Simsiölle maksetut lunastustoimituksen kohteen korvaukset yht. 1,0 milj. Asia on maaoikeuden käsittelyssä ja kohteen korvaussumma ja vielä käsittelemättä olevat haitan korvaukset tarkentuvat käsittelyn jälkeen vuonna 2014. Vuonna 2012 Ympäristöministeriölle jätettiin hakemus noin 55 ha alueen lunastamisesta Ristinummella. Hakemukseen saatiin myönteinen päätös huhtikuussa 2014. Suurimmat varsinaiset maakaupat tehtiin Paseba Oy:n kanssa Vanhakylässä, jossa kaupunki osti noin 10 ha maa-alueen hintaan 169.000 euroa ja Pietilässä, jossa kaupunki osti Lahja ja Timo Sarkiolta yhteensä noin 5,0 ha alueet hintaan 179.000 euroa puustoineen. Yksi teollisuustontti ostettiin takaisin 34.742 eurolla. Maankäyttösopimusten mukaisina merkittävimpinä korvauksina kaupunki sai Invest Oy:n konkurssipesältä maa-alueita tasearvoltaan 186.332 euroa ja Koy Kaskitie 5:lta tasearvoltaan 200.000 euroa. Taloussuunnitelmassa vuosille 2013 2015 on sitovana tavoitteena hankkia riittävä raakamaareservi yleiskaavan toteuttamiseksi. Kaikkia maapolitiikan keinoja hyödyntäen hankitaan raakamaata asuntorakentamiseen 30 40 ha vuosittain.

5 2.2 Kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on, että laaditaan riittävä kaavareservi tontinluovutusohjelman toteuttamiseksi. MAL-aiesopimuksen mukaan Järvenpää on asettanut asuntotuotantotavoitteet ja asuntotuotannon edellyttämän asemakaavoitetun kerrosalatarpeen kaudella 2012 2015 seuraavasti: Asuntotuotantotavoite kaudella 2012 2015 Keskim. Kaudella asuntoja/v yhteensä ARA-tuotannon tavoite kaudella 2012 2015 ARAasuntojen Keskim. Kaudella asuntoja yht, ARA- osuus / vuosi asuntoja Tuotantotavoitteen edellyttämä asemakaavoitettu kerrosala kaudella 2012 2015, (k-m 2 ) Keskim. Kaudella Asemakaavat Kaavallinen vuodessa yht, voimassa x), valmius y) (k-m 2 ) (k-m 2 ) (k-m 2 ) 430 1720 20 % 86 344 35 000 140 000 109 200 78 % x) tilanne 1.1.2012 y) voimassa olevien asemakaavojen mukaisen kerrosalan osuus tuotantotavoitteen edellyttämästä koko kerrosalasta koko kaudella Asuntotuotannon ohjelmoinnissa on huomioitava se, että asemakaavavarannosta vain osa on kaupungin hallussa ja sitä kautta kaupungin ohjattavissa. Asuntokerrosalaa sisältyy vuosina 2012 2013 hyväksyttyihin asemakaavoihin seuraavasti: Kerrosala yhteensä (k-m 2 ) Kerrosalan muutos (k-m 2 ) Ei vielä lainvoimainen, kerrosala yhteensä (k-m 2 ) Ei vielä lainvoimainen, kerrosalan muutos (k-m 2 ) 2012 80618 +56784 7212 +484 91 2013 52101 +43516 4075 +75 92 Toteutettavissa % Vuosina 2012 2013 hyväksyttyjä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, joihin sisältyy merkittäviä määriä uutta asuntokerrosalaa, ovat Lepolan ja Reservikomppanian alueet ja Pajalan entinen teollisuusalue. Vuonna 2012 hyväksytyistä Tataarien alueen asemakaavan muutos ei ole lainvoimainen, eikä vuonna 2013 hyväksytyistä As Oy Järvenpään Hovin kaavamuutos. Vuosina 2012 2013 asuntotuotannon edellyttämä kaavoitustavoite on saavutettu reilusti. 2.3 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan osalta laaditaan vuosittain kuntasuunnitelmakaudelle investointiohjelma, jossa priorisoidaan ja resurssoidaan keskeiset infrarakentamisen hankkeet. Tavoitteena on toteuttaa infrahankkeet oikea-aikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan maankäytön toteutuminen suunnitellusti. Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma on sovitettu yhteen kunnallistekniikan investointiohjelman kanssa. 2.4 Kaupungin palvelurakenne Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma tukeutuu edellä esitettyyn väestösuunnitteeseen, joka toimii myös pohjana vuoden 2014 palveluverkkosuunnitelman päivitykselle. Palvelualueet esittävät palveluverkkosuunnitelmassa erilaiset tilatarpeensa mm. erityisryhmien asumiseen, jotka ovat syntyneet esim. laitoshoidon purkamisen kautta. Tällaiset hankkeet näkyvät tässä ohjelmassa eri vuosina toteutuvina erityisasumisen hankkeina ja tontin luovutuksina. Palvelualueiden suunnittelijoiden kanssa tehdään yhteistyötä siten, että heillä on mahdollisuus saada oikea-aikaista tietoa asuntotuotannon toteutumisesta, ja sen myötä väestön palvelutarpeiden ennakoimisesta.

6 3 Asuntotuotannon toteuttaminen 3.1 Kaupungin tonttien luovuttaminen asuntotuotantoon 2014 2018 Kaupungin tonttien luovutus esitetään asuntotuotanto-ohjelman taulukoiden yhteydessä vuosille 2014 2018. Asuntomarkkinatilanne vaikuttaa suuresti tonttien luovutuksiin. Tässä ohjelmassa esitetään kaupungin valmiudet luovuttaa tontit. Tontinluovutusohjelmassa on havaittavissa parannus etenkin kerrostalotonttien tuotannossa. Kaupungin omien tonttien lisäksi markkinoille on saatu merkittävä määrä yksityisten rakennusliikkeiden omistamia maankäyttösopimuksiin ja kaavanmuutoksiin perustuvia tontteja. Kerrostalotonttituotanto tulee jatkossa perustumaan yhä enemmän kaavamuutoksiin. Rivi- ja pientalotonttien tuotannossa on havaittavissa sama kehitys kuin kerrostalotonteissakin. Kaupungin oma tuotanto on tulevina vuosina melko vähäistä, mutta yksityisten rakennusliikkeiden hallussa on maankäyttösopimuksiin perustuva suhteellisen hyvä tonttivaranto. Kaupungin omien tonttien luovutukset tapahtuvat etupäässä Lepola 3 alueella. Yhteensä tonttivaranto kattaa normaalisuhdanteiden mukaisen kysynnän tarkastelujakson loppupuolelle asti. Tämän jälkeen rakennettavat Ristinummen lunastusalueet helpottavat kaupungin luovuttamien pientalotonttien kysyntää. Omakotitonttien luovutus jatkuu esteettä vuoteen 2016 asti nykyisen valmiiksi kaavoitetun varannon turvin. Tämän jälkeen otetaan käyttöön Pajalanpihan alue. Omakotitalotonttien luovutukseen saattaa vuoden 2016 jälkeen tulla taloudellisesta tilanteesta aiheutuvia välivuosia. 3.2 Talotyypit Järvenpäässä oli 1.1.2013 yhteensä 19.321 asuntoa, jotka talotyypiltään jakaantuivat seuraavasti: Talotyyppi asuntoja % Omakotitalot 6139 31,8 % Rivi- ja ketjutalot 4299 22,3 % Kerrostalot 8645 44,7 % Muu rakennus 238 1,2 % Yhteensä 19321 100 % 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 8645 6139 4299 238 omakotitalot rivitalot kerrostalot muut Lähde: Tilastokeskus

7 3.2.1 Talotyypit / arvio toteumasta 2014 2018 Suunnittelujakson asuntotuotannossa näkyy erittäin vahvana kerrostaloasuntojen määrällinen kasvu. Uudet kerrostalot valmistuvat pääasiassa Lepolaan, Keskustaan ja Pajala/Myllyn alueille. Kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta kasvaa merkittävästi. Järvenpää kerrostalovaltaistuu voimakkaasti. Vuosien 2014 2018 asuntotuotannosta 75 % on kerrostaloasuntoja, 13 % omakotitaloja ja 12 % rivi- ja ketjutaloasuntoja. Yksityisten tahojen omistuksessa olevia pienehköjä rivitalotonttivarannon toteutumista ei ole arvioitu, mikä todellisuudessa tulee muuttamaan toteumaa. 3.3 Hallintamuodot Seuraavassa taulukossa on kuvattu asuntojen hallintamuotojakauman tilanne 1.1.2013. Hallintamuoto Asuntoja % Omistaa talon 4376 22,7 Omistaan asunnon osakkeet 7751 40,1 Arava- ja korkotukivuokra-asunto 2847 14,7 Muu vuokra-asunto 2566 13,3 Asumisoikeusasunnot 562 2,9 Muu tai tuntematon hallintaperuste 1219 6,3 Kaikki asunnot yhteensä 19321 100 % Lähde: Tilastokeskus

8 muu tai tuntematon 1219 asumisoikeusasunnot 562 muu vuokra-asunto 2566 arava- tai korkotukivuokra-asunto 2847 omistaa asunnon osakkeet 7751 omistaa talon 4376 0 2000 4000 6000 8000 10000 Lähde: Tilastokeskus Asuntokannasta 82,4 % on vapaarahoitteisia asuntoja ja 17,6 % ARA-rahoitteisia asuntoja eli arava- ja korkotukivuokra- sekä asumisoikeusasuntoja. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on iso merkitys kaupungin kilpailukyvylle. Työntekijöiden saaminen erityisesti palvelusektorin työtehtäviin vaikeutuu kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähetessä. Heikko asuntotilanne näkyy myös erityisesti nuorten ja yksin asuvien pienituloisten ja vähävaraisten kotitalouksien kohdalla. Valtion tuella rakennettujen kohtuuhintaisten asuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta Järvenpäässä laskee hiljalleen. Toisaalta taas vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta kasvaa. Asia ilmenee seuraavasta taulukosta selkeästi. 3.3.1 Asuntojen hallintamuotokehitys Järvenpäässä vuosina 2008 2012 Seuraavassa on esitetty viiden vuoden jaksolta tarkastelu siitä, miten asuntokannan hallintamuotojakauma Järvenpäässä on muuttunut. Merkille pantavaa on, että arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrä on laskenut ja kaikkien muiden hallintamuotojen osuudet ovat kasvaneet. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrän lasku johtuu aravarajoitusten piiristä poistuvien yleishyödyllisten tahojen omistamien asuntojen poistumalla. Uutta valtion tukemaa tuotantoa ei valmistu riittävästi korvaamaan poistumaa. Rajoitusten piiristä poistuva asuntokanta jää kuitenkin pääsääntöisesti edelleen vuokra-asuntokäyttöön.

9 Lähde: Tilastokeskus 3.3.2 Hallintamuodot / arvio toteutumasta 2014 2018 Aiesopimuksen mukaan 20 % asuntotuotannosta toteutetaan valtion tuella ja näistä puolet voi olla asumisoikeusasuntoja. Seuraavassa kahdessa taulukossa on esitetty arvio asuntotuotannon toteumasta vuosina 2014 2018. Eriteltynä on vapaarahoitteinen asuntotuotanto sekä valtion tukema tuotanto kohderyhmittäin.

10 Hallintamuodot 2014 2015 2016 2017 2018 yht. Normaalit ARA-vuokra-asunnot 45 26 117 120 58 366 Nuorten normaalit vuokra-asunnot 35 40 75 Erityisryhmien asunnot 11 57 80 148 Asumisoikeusasunnot 55 23 50 128 Yht. valtion tuella 100 37 197 285 98 717 Vapaarah. asunnot 229 425 204 230 405 1493 Asuntoja yhteensä 329 462 401 515 503 2210 Seuraavassa taulukossa on esitetty toteuma-arvio vapaarahoitteisen ja valtion tukeman asuntotuotannon osalta. Valtion tukema tuotanto kasaantuu suunnitelmakauden loppuvuosille. Hankkeet sisältävät kysynnän johdosta runsaasti pieniä asuntoja. 3.4 Järvenpään Mestariasunnot Oy Järvenpään Mestariasunnot Oy rakentaa vuosittain ARA-asuntotuotantoa, mikä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Kaupunki on osoittanut/varannut yhtiölle tontit hankkeiden toteuttamiseksi. Järvenpään Mestariasunnot Oy Osoite Talotyyppi 2014 2015 2016 2017 2018 Kohderyhmä Torpantie 33 kerros 45 perusvuokra Tupalantie 15 kerros 12 perusvuokra Mäkelänkatu 7 kerros 14 perusvuokra Uudenmaantie 5 pien/kerros 11 jälkihuoltonuoret Wärtsilänkatu kerros 57+10 perusvuokra+vanhus Sauvakatu 8 kerros 57 perusvuokra Pajalankulma kerros 60 perusvuokra+seniori Verstaspihankatu 8 kerros 60 perusvuokra Harava (Lepola III) pien/kerros 30 perusvuokra Yhteensä 45 37 124 120 30

11 3.5 Muu vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistunee TA-Asunnot Oy omistukseen Pajalaan v. 2016 n. 50 asuntoa. Lisäksi v. 2017 valmistunee Alkuasunnot Oy:n omistukseen n. 35 asuntoa samoin Pajalaan. Myllysiilon viereen on myös suunnitteilla nuorten ARA-vuokra-asuntoja kaupungin ja NCC:n välillä tontinvaihtokaupassa aiemmin sovitun mukaisesti. Toteutumisvuosi on vielä epävarmaa, mutta tässä ohjelmassa niiden on arvioitu valmistuvan 2018. Asumisoikeusasuntoja valmistuu suunnitelmakaudella 128 kpl. Tontit sijaitsevat Peltolassa ja Lepolassa (valmistumisvuodet 2014 ja 2016) sekä Pajalassa (2017). Järvenpäässä rakennetaan myös vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Vuonna 2014 valmistuu yht. 125 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa Lepolaan, Pajalan ja Peltolan alueelle. Lisäksi VVO suunnittelee keskustaan Tupalantien kulmaan suurta vuokrataloa sekä toista vuokrataloa Pajalan alueelle. Pajalankulmaan on myös suunnitteilla vapaarahoitteista vuokraasuntotuotantoa Pohjola-Asunnot Oy:n toimesta. 4 Asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma 2014 2018 Liitteenä A on yksityiskohtaisempi taulukko asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelmaksi 2014 2018. Vuosien 2014 2015 asuntotuotannon toteutuminen kyetään arvioimaan kohtuullisen hyvin, mutta vuosien 2016 2018 tuotantoon liittyy jo epävarmuustekijöitä, joista suurin on taloussuhdanteen kehittyminen. Mikäli taloudellinen tilanne lähtee nousuun, niin asuntokauppakin piristyy. Ohjelmassa on mukana yksityisessä omistuksessa olevia tontteja, joiden arvioidaan suotuisissa olosuhteissa toteutuvan ilman merkittäviä viivytyksiä. Suhdanteilla on kuitenkin suuri merkitys erityisesti juuri vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Koko ohjelmointikaudella ja aivan erityisesti vuosien 2017 2018 asuntotuotannossa korostuu kerrostaloasuntojen määrän kasvu. Näitä rakentuu erityisesti Pajalaan, Pöytäalhoon Hyvinvointikampukselle sekä Keskustaan Tupalantien kulmaan. Rivitaloasuntotuotannossa trendi näyttäisi olevan laskeva siitäkin syystä että kaupungilla ei ole kovin paljon ko. tonttivarantoa. Suotuisten suhdanteiden sattuessa saattaa kuitenkin rivitaloasuntojen rakentuminen yksityisten tahojen omistamille tonteille vilkastua. Isojen kohteiden kahdessa tasossa sijaitsevien perheasuntojen suosio on laskusuunnassa. Omakotirakentamisessa näkyy myös laskeva trendi, joka osin johtuu siitä, että vuoden 2016 jälkeen kaupungin tonttien luovutuksissa voi taloustilanteen vuoksi tulla viivästymiä ja toisaalta siitä, että omakotitalorakentamisen halukkuuden oletetaan eri syistä vähenevän.

12 Liite A

13

14

15

16 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Tekninen palvelupiste: (09) 2719 2880 www.jarvenpaa.fi/palvelupiste