TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla
ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa Tilakohtainen kerääjäkasvikokeilu 2011 ja 2012
Lounais-Suomen sää vuosina 2011 ja 2012 Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen lämmin (vertailukausi 1981-2010). Lämpösumma (5.5.-22.10.) Turussa lähes 1700 ºCvrk. Vuosi 2012 oli keskilämpötilaltaan lähellä vertailukauden keskilämpötiloja. Lämpösumma (5.5.-22.10.) Turussa alle 1400 ºCvrk. Helteet vähissä. Sademäärä (5.5.-22.10.) vuonna 2011 oli hieman alle 500 mm ja vuonna 2012 oli noin 450 mm. Vuoden 2011 terminen kevät alkoi Lounais-Suomessa huhtikuun alussa ja terminen kesä toukokuun puolessa välissä. Vuoden 2012 terminen kevät alkoi Lounais-Suomessa maaliskuun puolessa välissä ja terminen kesä kesäkuun puolessa välissä. Vuoden 2012 terminen syksy alkoi Lounais-Suomessa syyskuun puolessa välissä. Vuoden 2011 terminen syksy alkoi Lounais-Suomessa lokakuun alussa. Lähde: Ilmatieteen laitos
Kerääjäkasvit Porkkana: Ympäristötukijärjestelmän lisätoimenpide A- ja B-tukialueille Vähintään 25 % tukikelpoisella alueella Kylvö viimeistään 15.8. ja kasvuston päättäminen aikaisintaan 1.10. Ei saa perustaa nurmea, eikä lannoittaa Tuki 13 /ha koko tilan tukikelpoisesta alasta 52 /ha kerääjäkasvi Kasvuston päättäminen muokkaamalla tai kemiallisesti Aluskasvina raiheinä tai muita heinä- ja nurmikasveja, apilat ei saa kilpailla satokasvin kanssa kasvaa voimakkaasti satokasvin jälkeen Kerääjäkasvina ohra, kaura, raiheinä, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, valkosinappi, öljyretikka, samettikukka, apilat, siemenseokset nopeakasvuinen satokasvin jälkeen kylvettynä Luomussa samat ympäristötukijärjestelmän ehdot kuin tavanomaisessa viljelyssä
Kerääjäkasvikokeilut TEHO Plus tiloilla vuosina 2011 ja 2012 Vuonna 2011 kerääjäkasvikokeilussa oli mukana 10 tilaa ja vuonna 2012 12 tilaa Kasvukausi 2011 suosi kerääjäkasvikokeiluja, kasvustot onnistuivat pääsääntöisesti erittäin hyvin Kasvukausi 2012 haittasi öljyretikan kasvua, raiheinät kasvoivat hyvin Yleisin aluskasvi ohralla italianraiheinä Varhaisperunalla satokasvin jälkeen valkosinappi ja öljyretikka Siemenmäärät alhaisia verrattuna muihin tutkimustuloksiin/kokeiluihin
Viljelykasvit TEHO-tiloilla Kerääjäkasvit: öljyretikka ja valkosinappi (kerääjäkasvina) italian raiheinä, Westerwoldinraiheinä, timotei (aluskasvina) valko-, veri- ja alsikeapila (alus- ja kerääjäkasvina) kaura, hunajakukka (kerääjäkasvina) Satokasvit: ohra, vehnä, syysruis tarhaherne, härkäpapu varhaisperuna, porkkana 15.1.2013 JH
Kerääjäkasvikasvustojen perustaminen Kylvöajankohta: aluskasvikasvuston perustaminen pääkasvin kylvön yhteydessä tai rikkaäestyksen yhteydessä touko-kesäkuussa, syysrukiille huhtikuun lopulla kerääjäkasvit vuonna 2011 heinäkuun puoleen väliin mennessä, vuonna 2012 elokuun puoliväliin mennessä Kylvötapa: raiheinän siemenet kylvökoneeseen jolloin kylvösyvyys sama kuin viljalla sähkötoiminen piensiemenkylvökone traktorin keulassa kiekkovannaskoneella, kylvölannoittimella lautasmuokkaus ja suorakylvö kevyesti muokattuun olkeen Siemenmäärä (kg/ha): heinäkasveja (2-15), valkoapila raiheinä ¼-seos (8) öljyretikka tai valkosinappi-öljyretikka 2/5-seos (noin 15), hunajakukka (5) Kasvuston lopetus: kyntö, kultivointi, lautasäestys, glyfosaatti (1.10.-15.11.) muutama tila jättää kasvuston pitempään, yli talven
Aluskasvien kylvömäärä Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja aiempaa kokemusta täystiheistä syyskasvustoista Kerääjäkasvi Valkoapila 2-6 Puna-apila 4-10 Nurmimailanen 10-16 Timotei ja muut monivuotiset heinät 10-18 Italianraiheinä 5-15 Syysrypsi Kylvömäärä kg/ha 5-8 kg/ha Seoksissa alhaisempi määrä* Esim. italianraiheinä 5-10 kg + valkoapila 2-6 kg *sitä heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta *sitä apilavaltaisempi seos, mitä parempi typpilannoitusvaikutus halutaan 15.1.2013 JH
Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa Hyödyt: Rikkakasveja vähentävä vaikutus Alentaa tautipainetta Aluskasvi ei vaikuta pääkasvin satoon Suotuisa vaikutus maan rakenteeseen Lisää maan humusta Tasaa maan kosteutta kuivana kautena suojaa haihduntaa maan pinnasta, kosteissa oloissa haihduttaa syyskynnön aikaan maa kuivempaa kerääjäkasvilohkolla Puolet arvioi kerääjäkasvin esikasvivaikutuksen olevan positiivinen suora lannoitusvaikutus tai ainakin myönteinen vaikutus maan rakenteen paranemisen myötä
Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa Haitat: Alsikeapila ja westerwoldinraiheinä sekä italinaraiheinä saattavat keritä tuottamaan itämiskykyistä siementä nurmien siementuottajat Runsas apilakasvusto pitää kasvuston kosteana tautipaine kasvaa Läpi kasvanut raiheinä voi alentaa viljasadon laatua Siemen- ja glyfosaattikulut, lisää ajokertoja Heikkoudet: Kasvukauden sääolot, varsinkin taimettumisaikana Tuhoeläimet ja sienitaudit Karkealla maalla sateinen kesä voi huuhtoa typen pois kerääjäkasvilta Tiheä satokasvusto voi tukahduttaa aluskasvikasvuston 15.1.2013 JH
Voiko ristikukkainen lisätä pahkahomeen riskiä varhaisperunalla? Pahkahome iskee perunaan normaalisti kukkimisen jälkeen elokuun puolivälissä Pahkahome tuskin kerkiää saastuttamaan kerääjäkasveja, sillä tarttuu vasta täyskukinnon jälkeen Voiko ristikukkainen toimia saneerauskasvina? Öljyretikka ei ole möhöjuuren isäntäkasvi, sinappi on Öljyretikka ankeroisen torjuntaan, huijaa ankeroista Contra ja Farmer äkämäankeroista vastaan
Kiitos! Onnistunut kerääjäkasvikasvusto ei jätä rikkakasveille kasvutilaa Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 050 433 9906 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus